KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1
PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen Metsätaloudellinen merkitys Uusiutuvuus ja paikallisuus (lähilämpöä) Energiantuotannon huoltovarmuus Hintojen vakaampi kehitys Ei synny hiilidioksidin nettopäästöjä Uusia mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita on olemassa Uudet puuenergiatuotteet 2
PUUENERGIAYRITTÄJYYDEN HAASTEET Raaka-aineen hintakehitys kysynnän kasvaessa Tuontipuu Ravinnehävikki ja korjuuvauriokysymykset Hiukkaspäästöt Tukipolitiikka ja tukien jatkuvuus Investointikustannukset ja vakuuksien saanti Sivutoimisuus resurssipula toiminnan laajentamiseen Metsänomistajien ikääntyminen ja tilojen pirstoontuminen Mittauksen, varastoinnin ja rahankierron haasteet Metsätyövoiman saatavuus 3
LÄMPÖYRITTÄJIEN RAAKA- AINEHANKINTA Pienpuuta miestyönä ja koneellisesti reilut 70 % Loput ainespuuksi kelpaamatonta runkopuuta ja latvusmassaa 4
SIIRTELYKAATO Kokopuukorjuuta kaatokahvoilla, joita käyttämällä voi parantaa tuottavuutta ja säästää selkää Soveltuu parhaiten rinnankorkeusläpimittaan 3 10 cm Hakkuujärjestyksessä otettava huomioon ajosuunta Yleensä runkoa siirretään kaatumissuuntaa vastaan Kaatuvan rungon latvuksen muodostama ilmapatja apuna siirrossa kouraisutaakkoihin Kouraisutaakat kasataan ilman aluspuita lomittain toistensa päälle, minkä tavoitteena on saada rungot irti maasta Latvojen katkaisu mahdollista kahvojen kanssa, irrotus ja kiinnitys käy nopeasti mahdollisen ainespuun teon ajaksi Päivätuotokset 10 20 k-m³ 5
KONEHAKKUU ON VALTAMENETELMÄ ERITYISESTI SUUREMMILLA TOIMIJOILLA 6
KOKOPUUHAKKEEN LAATUTEKIJÖITÄ Kosteus tyypillisesti 30-40 %, heikoimmillaan jopa 65 % Irtotiheys 200 350 kg/i-m 3, energiatiheys 0,70 1 MWh/i-m 3 Tuhkapitoisuus kuiva-aineessa 1-2 %, sintraantuminen Palakoko 30-45 mm, tikut ja oksakepit Tiiviys (mm. palakoko, hienoaines, puulaji, oksat, kosteus, vuodenaika, painuminen ja kuormausmenetelmä vaikuttavat) Lumi, jää, metalli, muovi, multa, kivet ym. epäpuhtaudet Homepölyt, päästöt ja mahdolliset muut terveyshaitat Vihreän hakkeen (neulasten) kloori ym. kuumakorroosio Tulisijan tai kattilan koko vaikuttaa vaatimuksiin Laatutekijät huomioon hankintaketjun kaikissa vaiheissa, eivät saa jäädä määrän varjoon! 7
LAADUKAS NUOREN METSÄN KUNNOSTUSKOHDE Tiheä nuori kasvatusmetsä, joissa taimikonhoitoa tehty (ei korjuuta haittaavaa alikasvosta) Ei puhdas kuusikko eikä liian karu tai ravinnehäiriöinen kohde Runkoluku yli 2500 kpl/ha, mieluiten ns. Kemera-tukikohde Kemerassa minimipoistuma yli 1 000 kpl/ha tyveltä yli 4 cm:n runkoja Rungon keskikoko yli 20 dm 3, konekorjuussa mielellään yli 30 dm 3 (rinnankorkeusläpimitta n. 9 cm ja pituus n. 10 m) Kertymä 40 60 k-m³/ha, mikäli ainespuuta kertyy vähän (15-20 k-m³/ha), kaikki energiapuuksi Metsäkuljetusmatka mielellään alle 400 m Kesäkorjuukelpoisuus Hyvä varastopaikka löytyy Energiapuun erottelusta on sovittava aina etukäteen Oikea kohdevalinta on laadun perustekijä, apuna esim. sähköinen Metsään Palstat verkkopalvelu 8
HAKKUUN TOTEUTUS Kohteen ennakkoraivaus erittäin suositeltavaa Kaatotyö mieluiten alkukesästä - Esim. kokopuuna rasiin kaato ja kuivatus palstalla reilu kuukausi > osa neulasista ja lehdistä ravinteineen jää palstalle Kokopuukorjuussa latvan katkaisu karummilla kasvupaikoilla Parannetaan hakkuulla metsikön laatua - Poistetaan huonolaatuiset ja kasvatettavia haittaavat puut Kokopuussa kasat ristikkäin toistensa päälle, jos rangat karsitaan, kourakasat kuten ainespuun hakkuussa (mielellään aluspuut) Tavoitteena saada kasojen nostokohdat irti maasta kuormausta varten Karsivassa konehakkuussa tyven kuivumista edistää runkojen lievä kuoriutuminen Runkojen pituudeksi n. 5 m, maksimipituus n. 7 metriä 9
TAVOITTEENA TULEVAISUUDEN LAADUKAS RAAKA-AINE 10
LATVUSMASSAN KORJUUKOHTEET 11
HYVÄN LATVUSMASSAN KORJUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN Kuusikoiden uudistusalat, joiden ainespuukertymä vähintään 200 k-m³, männiköissä ja koivikoissa vähintään 300 k-m³ (mielellään yli 1 ha:n alue) Metsäkuljetusmatka alle 350 m Kivennäismaat, jotka ovat mustikkatyyppiä tai rehevämpiä, kosteikot ja kivikot jätetään ulkopuolelle Runsas alikasvos haitaksi Tilava ja hyväkuntoinen varastoalue (esim. 200 k-m³:n ainespuukertymä edellyttää 12-14 m vapaata tienvartta varastoksi latvusmassalle) Latvusmassan korjuusta sovittava aina ennen hakkuuta, kuormattava kasamuodostelmiin, ei ajella yli! 12
METSÄKULJETUS JA TIENVARSIVARASTOINTI Metsäkuljetus mieluiten ennen syyssateita Kuormauksessa vältettävä juurakoita, kiviä, kunttaa ym. epäpuhtauksia (piikkikoura), tienvarsivaraston ladonta pystysiivuina Mieluiten tasainen, avara, korkea ja kantava varastopaikka Aluetta riittävästi haketukseen ja kuormaukseen Selvitettävä hakeurakoitsijan kaluston vaatimukset etukäteen, esim. maastokelpoisuus ja hakkurin syöttöpuoli Käytetään kasan alla reiluja aluspuita tai ainakin poikittaisia kouraisutaakkoja, laitetaan tyvet tielle ja mielellään etelään päin Kasan korkeudeksi 4 5 m ja yläosaan lippamainen etureuna Peittopaperi parantaa laatua (kosteus, lumi ja jää) Ei varastoida kahta vuotta kauempaa Raaka-aineen puhtauteen ja korjuuvaurioihin vaikuttaa kuljettajan ammattitaito ratkaisevasti! 13
TIENVARSIVARASTO 14
HAKETUS JA KULJETUS HAKELAITOKSELLE Tienvarsivarastojen oikea haketusjärjestys (jäätyminen) Haketuksessa vältetään lunta, jäätä ja epäpuhtauksia Hakkurin terät ja tekniikka kuntoon Optimi seulan reikäkoko Huomiota myös varastoalueen ja liikennöintiympäristön siisteyteen 15
HAKELAITOKSELLA Raaka-aineen epäpuhtauksien tarkkailu Sopivat laatusekoitukset Riittävä nuohous Palotapahtuman tarkkailu ja oikeat säädöt Huolehtiminen laitteiston hyvästä toimintakunnosta 16
ESIMERKKI HAKELEIMIKOSTA Etelä-Suomi, tukivyöhyke I Hankintakauppa eli metsänomistaja kaataa ja metsäkuljettaa energiapuut tienvarteen itse. Kemera -tukikohde nuoressa kasvatusmetsässä, kertyy niin vähän kuitupuuta, ettei korjata erilleen. Arvonlisä- ja pääomatulojen veroja sekä toteutusselvityksen laadintatukea ei mukana laskelmassa. Pinta-ala 2 ha Kokopuuta (karsimatonta) 40 k-m³/ha x 2 ha on 80 k-m³ eli 200 hake-i-m³. 200 i-m³:ssä (puuerän sisältämä energia on noin 160 MWh). Mikäli kokopuun hinta tienvarressa on esim. 7,2 /i-m³ eli 18,00 /k-m³, on laskelma seuraava: Hakkeesta tienvarressa maksetaan 1 440 Kemera-tuki on 135 /ha x 2 ha 270 Kasaus- ja metsäkuljetustuki 7 /k-m³ x 80 k-m³ 560 Haketustuki 1,7 /i-m³, menee yleensä ostajaorganisaatiolle Tulot metsänomistajalle 28,38 /k-m³ eli 11,35 /i-m³ yht. 2 270 Tässä esimerkissä Kemera-tukien osuus on 10,38 /k-m³, nämä tuet voidaan suunnata ja jakaa muullakin tavalla perustuen ostajan ja myyjän yhteiseen sopimukseen. 17
LÄMPÖYRITTÄJIEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN JAKAUMA Etelä-Pohjanmaa Lähde: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tiina Sauvula-Seppälä 2010 18