1(22) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 26 YLO LOS-2002-Y-1710-121 Annettu julkipanon jälkeen 8.4.2004 ASIA Päätös Kuusjoen kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Kuusjoen kunta Ylikulmantie 240, 25330 Kuusjoki LAITOS JA SEN SIJAINTI Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman pohjoispuolella, Kuusjoen etelärannalla, Kurkelan kylässä, kunnan omistamalla kiinteistöllä Lähteelä II RN:o 1:118. Osoite: Ylikulmantie 282, 25330 Kuusjoki Kiinteistörekisteritunnus: 308-405-1-118 Toimialatunnus: 90010 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: x = 3292 840, y = 6718 760 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla (pituus noin 10 m) avo-ojaan puhdistamon kohdalla. Avo-oja laskee Kuusjokeen noin 130 m jätevesien purkupaikan luoteispuolella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2002. Hakemus koskee Kuusjoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista avo-ojaan sekä siitä edelleen Kuusjokeen. Hakemus koskee myös jätevedenkäsittelyprosessista poistettavan lietteen kuivaamista puhdistamokiinteistöllä olevissa suodatusaltaissa. Jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostuskaivolietteitä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen vesioikeuden 31.12.1992 antaman päätöksen nro 118/1992/4 lupaehto 9 Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
2/22 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 31.12.1992 antamallaan päätöksellä nro 118/1992/4 myöntänyt Kuusjoen kunnalle luvan kunnan keskustaajaman yleisestä viemärilaitoksesta tulevien jätevesien johtamiseen Kuusjokeen nykyisessä purkupaikassa Kuusjoen kunnassa. Alueen kaavoitustilanne Lupaehdon 1) mukaan: "Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU ei saa ylittää arvoa 20 mg O 2 /l eikä fosforipitoisuus arvoa 1,0 mg P/l. Puhdistustehon on BHK 7 ATU :n ja fosforin suhteen oltava vähintään 85 %. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Jätevesien käsittelyä on tehostettava ja viemäriverkostoa kunnostettava siten, että puhdistusteho on vuoden 1996 alusta lähtien sekä BHK 7 ATU :n että fosforin suhteen vähintään 90 %." Turun ja Porin lääninhallituksen 8.11.1989 vahvistamassa Kurkelan rakennuskaavassa puhdistamokiinteistön alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Puhdistamokiinteistöllä on jätevedenpuhdistamon lisäksi kunnan rakentama ja ylläpitämä matonpesupaikka, josta jätevedet johdetaan puhdistamoon. Puhdistamokiinteistö sijaitsee Kurkelan rakennuskaava-alueen reunassa siten, että kiinteistön länsi- ja pohjoispuolella on kaavoittamatonta maanviljelys- ja haja-asutusaluetta. Puhdistamokiinteistön etelä- ja itäpuolella on kapea puistovyöhyke (VP) ja sen eteläpuolella teollisuusrakennusten korttelialue (TT), kaakkoispuolella rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) sekä itäpuolella erillispientalojen korttelialue (AO). Lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset sijaitsevat noin 200-250 metriä jätevedenpuhdistamon itäpuolella. Suomen Muovikartio Oy:n varastorakennus on noin 200 m puhdistamon eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamosta noin 120 m kaakkoon oleva kaivo ja pumppuasema on 1960- ja 1970 luvulla käytössä ollut pohjavedenottamo, jonka käyttö on lopetettu vuonna 1976. Rakennuskaava-alueella olevat kiinteistöt on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon, eikä kiinteistöillä ole käytössä omia talousvesikaivoja.
3/22 Maaperän ja pohjaveden tila Hakemuksessa ei ole selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia VESISTÖ Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Jätevesien aiheuttama kuormitus Viurilanlahteen on niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta Viurilanlahdessa olevaan Natura-alueeseen FI0200027, joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon lintudirektiiviin mukaisena SPA-alueena. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätevesien purkupaikka on Halikonjoen vesistöalueella (nro 26), jossa joen latvaosa on Kuusjoki niminen ja alajuoksu on nimeltään Halikonjoki. Kuusjoki virtaa Kuusjoen ja Halikon kuntien alueella. Kuusjoen kunnan jätevesien purkupaikka sijaitsee Kuusjoen yläosan valuma-alueella (nro 26.003). Kuusjoen yläosan valuma-alueen pinta-ala 38 km 2 ja järvisyys 0,39 %. Kuusjoen tärkein sivujoki on Viepjoki (53 km 2 ) ja Halikonjoen tärkein sivujoki Vaskionjoki (107 km 2 ). Pellon osuus Kuusjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta on 59 %. Halikonjoen vesistöalueen pinta-alasta peltoa on 39 %. Pääosa pelloista sijaitsee savimailla. Halikonjoki laskee Saaristomeren Viurilanlahteen, joka on osa Halikonlahtea. Kuusjoen yläosan laskennallinen keskivirtaama (MQ) on 0,58 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 6,2 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s. Halikonjoen vesistön laskennallinen keskivirtaama (MQ) on 4,6 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 50 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,34 m 3 /s. Kuusjoen veden happitilanne on vuosina 1990-2002 ollut yleensä vähintään tyydyttävä kalojen viihtyvyyden kannalta. Kesällä otetuissa näytteissä on ajoittain ollut selvä hapenvajaus, mutta hapettomuutta ei ole havaittu. Vesi on useimmiten ollut lievästi emäksistä, eikä joillekin lähialueen jokivesistöille tyypillistä sulfaattimaiden aiheuttamaa happamuutta ole tulva-aikoinakaan havaittu. Kuusjoen veden laatu vaihtelee suuresti virtaamatilanteen mukaan. Tulva-aikoina vesi on yleensä erittäin sameaa ja runsasravinteista, kun taas pienten virtaamien aikana kesällä veden läpikuultavuus on ollut suurimmillaan. Toisaalta suuria typpipitoisuuksia on mitattu jätevesien purkupaikan alapuolisesta havaintopaikasta 8 myös alivirtaamakausina. Veden hygieeninen tila on suurten virtaamien aikana ollut usein välttävä tai huono. Pienimmät hygieenistä likaantumista ilmentävien bakteerien määrät on todettu kuivina jaksoina kesällä otetuista näytteistä. Monina kesinä alajuoksun hygieeninen tila on bakteerimäärän perusteella ollut hyvä tai tyydyttävä, mutta joskus välttäväkin eli selvää säännönmukaisuutta ei siltä osin ole ollut havaittavissa. Kuusjoen alajuoksun vesi on viime vuosina ollut happitilanteen, biologisen hapenkulutusarvon ja ammoniumtyppipitoisuuden sekä useimmiten myös enterokokkimäärän perusteella keskimäärin lievästi likaantunut (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen käyttämä luokitus). Veden fosforipitoisuus on ollut molemmissa alajuoksun havaintopai-
Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö 4/22 koissa samaa suuruusluokkaa kuin erittäin rehevissä järvissä. Havaintopaikassa 10 levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on niin ikään ollut usein erittäin reheville järville ominainen, mutta joillakin näytteenottokerroilla vedessä on ollut hyvin vähän leviä. Kuusjoen veden laadullinen käyttökelpoisuus on valtakunnallisen yleisluokituksen mukaan ollut parhaimmillaan tyydyttävä, mutta varsin usein välttävä. Halikonjoen alajuoksun veden happitilanne on ajoittain ollut huono, mutta useimmilla tutkimuskerroilla vedessä on ollut riittävästi happea esimerkiksi kalojen viihtyvyyden kannalta. Vesi on ollut usein sameaa ja runsasravinteista. Veden hygieeninen tila on vaihdellut suuresti ollen joskus hyvä, mutta useimmiten tyydyttävä tai välttävä. Alajuoksultaan Halikonjoki on ollut luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi. Veden laadullinen käyttökelpoisuus on ollut tyydyttävä. Matalan Viurilanlahden veden happitilanne on pääosalla tutkimuskerroista ollut vähintään tyydyttävä. Muutamana talvena vedessä on havaittu selvä hapenvajaus. Viurilanlahden vesi on runsasvirtaamaisina aikoina pääosin sameaa jokivettä. Kesäisin veden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet reheville tai erittäin reheville rannikkovesille ominaisia. Pintaveden hygieeninen tila on ajoittain ollut välttävä ja vedessä on ollut runsaasti ammoniumtyppeä. Käyttökelpoisuudeltaan Viurilanlahden vesi on ollut lähinnä välttävää. Salon seudun kalastusalue on sähkökalastuksilla selvittänyt Halikonjoen ja Kuusjoen kalastoa. Kuusjoesta kaloja on löydetty niukasti, koskipaikoista on tavattu kivennuoliaisia. Paikallisten asukkaiden mukaan joessa elää rapukanta. Halikonjoen alajuoksulla kalasto on monipuolisempi. Vähäisen kalamäärän vuoksi Kuusjoessa ei merkittävässä määrin harjoiteta kalastusta. Alueella ei toimi järjestäytyneitä kalastuskuntia. Kuusjoen alajuoksun vettä käytetään kuivina aikoina mahdollisesti peltojen kasteluun. Jätevesien purkualueelta ei oteta vettä talousvesikäyttöön. Kuusjoen jätevesien purkualueella ei tiettävästi sijaitse yhtään yleistä uimarantaa. Halikonjoessa on joukko kaivettuja levennyksiä, joita ranta-asukkaat käyttänevät myös uimiseen. Kuusjoki ja Halikonjoki sisältyvät Salon seudulla vireillä olevan matkailu- ja virkistyskalastushankkeen esiselvitykseen. Kuusjoen koskien ongelmaksi on virkistyskalastuksen kannalta todettu niiden vähävetisyys. Viurilanlahdella Vuohensaaressa sijaitsee uimaranta. Viurilanlahti on tunnettu lintujen pesintä- ja levähdysalue ja alueelle on rakennettu kaksi lintutornia (Natura-alue). PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta
5/22 Kuusjoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1988 valmistuneessa biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa. Puhdistamoliete kuivataan puhdistamokiinteistöllä olevissa suodatusaltaissa ja niistä poistettava lieteseos aumakompostoidaan noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta olevalla peltoalueella (kompostointitoimintaan ei ole ympäristölupaa eikä se kuulu tämän ympäristölupahakemuksen piiriin). Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2001 lopussa 5 950 m, josta 4 680 m oli muoviputkea, 600 m betoniputkea ja 670 m paineviemäriä. Jätevedenpuhdistamolla olevan tulopumppaamon lisäksi viemäriverkostossa on yksi jätevedenpumppaamo. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputket, joista häiriötilanteessa voi vesistöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2001 lopussa 543 asukasta (kunnan asukasmäärä 1 855 ja liittymisprosentti 29 %). Viemärilaitoksen toiminta-alueella ei ole sellaista teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi talousjätevedestä eikä viemäriverkostoon ole liitetty runsaasti vettä käyttävää teollisuuslaitosta. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Asukasvastineluku (AVL) 500 asukasta Keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 236 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 16 m 3 /h BHK 7 -kuorma 34 kg/d Fosforikuorma 1,3 kg/d Typpikuorma 6,5 kg/d Jätevedenkäsittelyn prosessit Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jälkisaostuksena. Saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia (PAX-14, helmikuusta 2004 alkaen PAX-18). Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaamo, - rumpusiivilä, - bioroottori (kaksiosainen yhdellä akselilla, kennoston pinta-ala 2100 m 2, pintakuorma mitoituskuormituksella 16,2 g BHK 7 /m 2 d), - saostuskemikaalin syöttö pikasekoitukseen, - pikasekoitus ja flokkaus (altaan tilavuus 3,4 m 3 ), - selkeytys (pinta-ala 16 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 1,0 m/h), - virtaamanmittaus. Puhdistamolla on maavarainen kattamaton suodatusallas (tilavuus 75 m 3 ) ohitusvesien käsittelyä varten. Lietteiden käsittely Puhdistamossa ei käsitellä saostuskaivolietteitä. Kuusjoen kunnan alueelta kertyvät saostus- ja umpikaivolietteet käsitellään Salon jätevedenpuhdistamossa.
6/22 Puhdistamolla muodostuva liete poistetaan jälkiselkeytysaltaasta pumppaus- ja kalkitusaltaan (tilavuus 5,6 m 3 ) kautta suodatusaltaisiin (2 kpl, pinta-ala 2 x 75 m 2 ). Lietteeseen ei ole lisätty kalkkia. Suodatusaltaissa erottuva suodos johdetaan takaisin jätevedenpuhdistamoon. Suodatusaltaista poistettava lieteseos aumakompostoidaan noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta olevalla peltoalueella (kompostointi ei kuulu ympäristölupahakemuksen piiriin). Suodatusaltaissa ja kompostoinnissa on aiemmin käytetty suodatus- ja seosaineena turvetta ja haketta. Vuodesta 2003 alkaen suodatus- ja seosaineena on käytetty höylänlastua ja sahanpurua. Jäteveden ja lietteen käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn polyalumiinikloridin (Lokakuuhun 2001 saakka saostuskemikaalina käytettiin ferrikloridisulfaattia ja helmikuusta 2004 alkaen saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia PAX 18) ja puhdistamolla käytetyn sähköenergian (lämmitysenergia mukaan lukien) määrät ovat olleet: Vuosi Polyalumiini- Ferrikloridi- Sähkö kloridi (PAX 14) sulfaatti (PIX 110) t/a g/m 3 t/a g/m 3 kwh/a kwh/m 3 1998 11,0 233 53 075 1,12 1999 12,2 251 44 396 0,91 2000 15,5 277 43 479 0,78 2001 11,5 336 39 829 1,16 2002 10,1 318 39 354 1,24 Lietteen suodatusaltaisiin on laitettu turvetta keskimäärin noin 30 m 3 vuodessa (noin 15 m 3 altaiden pohjalle tyhjennysvaiheen jälkeen ennen lietteen pumppauksen aloittamista ja noin 15 m 3 ennen altaiden tyhjennystä lietteen kuiva-ainepitoisuuden nostamiseksi). Kompostoinnissa on lisätty seosainetta tarpeen mukaan. Keväästä 2003 alkaen suodatusja seosaineena on käytetty höylänlastua ja sahanpurua. Paras käyttökelpoinen tekniikka Vuonna 1988 käyttöön otettu puhdistamo on rakennettu silloin käytettävissä olleella parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Puhdistamon laitteista tulee hälytykset puhdistamon ohjaustauluun, mutta puhdistamolla ei ole kaukovalvontaa. Jätevedenpumppaamolla on ainoastaan hälytysvalo. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 1996-2002 ollut seuraava: Vuosi Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä enimmäis- määrä keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a
7/22 1996 112 598 2 000 1997 93 462 720 1998 129 423 250 1999 134 588 3 2000 153 708 1 258 2001 94 372 272 2002 87 373 0 Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus on vuosina 1996-2002 ollut seuraava: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/d kg P/d mg N/l kg N/d 1996 85 10 4,5 0,53 34 4,0 1997 103 9,8 4,2 0,41 30 2,9 1998 96 13 5,0 0,65 31 4,1 1999 97 13 5,0 0,67 30 4,0 2000 110 17 4,6 0,72 28 4,4 2001 80 7,6 4,5 0,43 32 3,0 2002 100 8,8 5,8 0,50 32 2,8 Jätevesien puhdistustulos Kuusjokeen laskevaan avo-ojaan johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet mukaan lukien olleet seuraavat: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/d % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 1996 13 85 1,0 78 20 43 16 53 45 72 1997 19 82 1,1 74 20 35 16 48 44 69 1998 11 88 0,77 84 27 15 22 30 29 80 1999 11 89 0,84 83 21 31 17 45 37 75 2000 13 88 0,73 84 23 19 18 34 35 80 2001 9,4 88 0,94 79 29 9 24 27 29 77 2002 8,3 92 0,84 85 26 18 22 32 18 87 Käsittelyvaatimus <20 >90 <1,0 >90 *) Nitrifikaatioaste Edellä oleviin tuloksiin (puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuusarvoihin ja puhdistamon tulokuormituksen sekä käsittelytehon arvoihin) on jossain määrin vaikuttanut se, että puhdistamolle tulevan jäteveden kokoomanäyte kerätään automaattisella näytteenottimella rumpusiivilän jälkeen, jolloin kokoomanäytteessä on mukana rumpusiivilän huuhteluvesi (tekninen käyttövesi, joka otetaan jälkiselkeytyksen pinnasta). Tämän seurauksena kokoomanäyte on hieman tulevaa jätevettä laimeampaa, puhdistamon tulokuormitus tulee raportoitua hieman todellista pienempänä ja käsittelyteho hieman todellista huonompana.
Päästöt vesistöön 8/22 Päästöt ilmaan Puhdistamolta Kuusjokeen laskevaan avo-ojaan johdettu jätevesikuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna ja ohitusvedet mukaan lukien ollut seuraava: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 1996 1,5 0,12 2,3 1,9 5,3 1997 1,8 0,11 1,9 1,5 4,2 1998 1,5 0,10 3,4 2,8 3,7 1999 1,5 0,11 2,8 2,2 4,9 2000 2,0 0,11 3,6 2,9 5,5 2001 0,88 0,089 2,7 2,2 2,8 2002 0,72 0,073 2,3 1,9 1,6 Jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa hajupäästöjä, joita muodostuu eniten jätevesien esikäsittelyssä (rumpusiivilöinti) ja lietteenkäsittelyssä (lietteen kuivaus avonaisissa suodatusaltaissa). Puhdistamo saattaa ajoittain aiheuttaa vähäisiä hajuhaittoja lähiympäristöön mm. suodatusaltaiden tyhjennysvaiheen aikana. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamon altaat ovat vesitiiviitä eikä niistä tapahdu päästöjä maaperään. Puhdistamolietteen suodatusaltaat ja ohitusvesien käsittelyallas ovat maarakenteisia, mutta niissä on pohjalla salaojat, joilla suotovedet johdetaan puhdistamoon ja ohitusvedet mittauskaivoon ja edelleen purkuviemäriin. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Bioroottorilaitos on melko meluton. Puhdistamonhoitaja käy pakettiautolla puhdistamolla kerran päivässä, myös viikonloppuisin. Jätteenkuljetusauto käy puhdistamolla kerran viikossa. Lietteen suodatusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa kaivinkoneella ja lieteseos (noin 200 m 3 ) kuljetetaan traktorin peräkärryillä (yleensä 2 traktoria, yhteensä noin 40 peräkärrykuormaa) yhden tai kahden päivän aikana. Puhdistamotoiminta ei sanottavasti lisää liikennettä Ylikulmantiellä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Suodatusaltaista poistettava lieteseos (noin 200 m 3 vuodessa) aumakompostoidaan noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta olevalla peltoalueella. Valmis lietekomposti on käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin. Suodatusaltaisiin johdetun lietteen laatu on tutkittu kerran vuodessa. Lietteen metallipitoisuudet ovat vuosina 1999-2002 alittaneet puhdistamolietteen maanviljelyskäytölle määrätyt raja-arvot lukuun ottamatta kuparipitoisuuden arvoa (710 mg/kg ka) vuonna 2001. Lietekompostin laatua ei ole tutkittu.
9/22 Rumpusiivilällä erotettava jäte (välpe, keskimäärin 50 l vuorokaudessa) kerätään muovisäkkeihin, varastoidaan puhdistamon pihalla olevissa jäteastioissa (2 x 600 l) ja kuljetetaan jäteautolla kerran viikossa Korvenmäen jäteasemalle Saloon. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisia tilanteita voivat olla mm. jätevedenpumppaamolla tai puhdistamolla tapahtuvat ylivuodot ja ohijuoksutukset. Jätevedenpuhdistamolla olevan tulopumppaamon lisäksi viemäriverkostossa on yksi jätevedenpumppaamo, jossa on ylivuotomahdollisuus. Pumppaamolla on hälytysvalo, mutta ei muuta ylivuodon tai ohijuoksutuksen rekisteröintiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kuusjoen virtaaman ollessa suurempi kuin 0,5 m 3 /s (keskimäärin vajaa kolmannes vuoden päivistä) Kuusjoen jätevedenpuhdistamolta johdettavan kuormituksen vaikutukset Kuusjoen alajuoksun vedenlaatuun jäävät laimenemisesta johtuen sekä laskennallisesti että tarkkailutulosten perusteella vähäisiksi. Laskennallisesti muutosten pitäisi näkyä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna. Tarkkailututkimuksissa havaitut ammoniumtyppipitoisuuden muutokset ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin laskennalliset arvot. Hyvin pienten virtaamien aikana jokiveden BHK 7 -arvon ja typpi- sekä fosforipitoisuuksien pitäisi laskennallisesti kasvaa huomattavasti suhteessa yläjuoksun lähtötilanteeseen. Typpipitoisuuden osalta pitoisuuden pitäisi moninkertaistua. Käytännössä näin suuria pitoisuuden muutoksia ei ole havaittu kuin kerran. Näytteenotto ei ole ajoittunut päiviin, jolloin virtaama olisi ollut hyvin pieni. Halikonjoessa veden laadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin Kuusjoen yläjuoksulla. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen ja kasvillisuuteen. Ammoniumtyppi muuntunee ainakin lämpimän veden aikana pääosin nitraatiksi ennen Halikonjoen alajuoksua. Viurilanlahteen päätyvä ravinnekuorma jää hyvin pieneksi suhteessa muuhun vesialueelle tulevaan kuormitukseen, eikä Kuusjoen puhdistamon jätevesikuormituksen loppumisella olisi havaittavaa vaikutusta lahden rehevyystasoon tai käyttökelpoisuuteen. Kuusjoki on yläjuoksultaan kapea ja kuivina aikoina vähävetinen oja, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Kuusjoen jätevedenpuhdistamolta johdettava kuormitus vaikuttaa veden hygieeniseen tilaan ja vaikutukset uimakelpoisuuteen voivat ulottua Kuusjoen alajuoksulle ja Halikonjokeen asti, muuten päästöillä ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailu tehdään Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 5.10.1998 tekemän tarkkailusuunnitelman mukaan. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on joillakin lisäyksillä ja täsmennyksillä hyväksynyt 28.12.1988 ja 2.2.1994 tarkkailusuunnitelman. Tarkkailua on ajan kuluessa hieman muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 7.3.1994 tekemän tarkkailusuunnitelman mukaan, jonka suunnitelman Turun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt 17.5.1994.
10/22 Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu esitetään tehtäväksi seuraavasti: Päivittäin tehdään seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - käsitelty jätevesimäärä, - puhdistamolla ohijuoksutetun jäteveden määrä, - jälkiselkeytyksen näkösyvyys, - jätevedenkäsittelyprosessista suodatusaltaisiin pumpatun lietteen määrä. Viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - kemikaalin kulutus, - prosessin lämpötila (tuleva jätevesi, bioroottoriallas), - happipitoisuus (bioroottoriallas, jälkiselkeytysallas), - liukoinen fosfori käsitellystä jätevedestä, - ph arvo (tuleva ja käsitelty jätevesi). Kuukausittain tarkistetaan viemäriverkostossa tapahtuneet ylivuodot. Käyttötarkkailu käsittää myös puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten, sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Kuormitustarkkailututkimus tehdään neljä kertaa vuodessa. Puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä kerätään automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden ajalta jätevesivirtaamalla painotetut kokoomanäytteet, joista määritetään: - alkaliteetti, - ph -arvo, - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ), - kokonaisfosfori, - kokonaistyppi ja - kiintoaine. Käsitellyn jäteveden kokoomanäytteestä määritetään lisäksi: - liukoinen fosfori, - ammoniumtyppi, - nitraatti- ja nitriittitypen summa ja - liukoinen rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen). Tarkkailua hoitavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta kokoomanäytteet. Käynnin yhteydessä määritetään bioroottori- ja selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat, näkösyvyys jälkiselkeytysaltaassa sekä lähtevän jäteveden liukoisen fosforin pitoisuus.
Puhdistamolietteen laadun tarkkailu 11/22 Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Puhdistamolietteen (pumppausaltaasta suodatusaltaisiin johdettavan lietteen) laatu tutkitaan kerran vuodessa. Näytteestä määritetään: ph -arvo, kuiva-aine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, liukoinen typpi, kalsium, kalium, magnesium, rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki. Kuusjoen veden laatua tarkkaillaan kolmessa havaintopaikassa: - Jokela 6 (L 6); purkupaikan yläpuolinen havaintopaikka, - Paavola 8 (L 8); purkupaikan alapuolinen havaintopaikka, - Haali 10 (L 10); Viepjon liittymän jälkeinen havaintopaikka. Havaintopaikoista otetaan vesinäytteet kerran talvella (helmi-maaliskuussa) ja kerran kesällä (heinä-elokuussa). Näytteet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan pienten virtaamien aikana. Vesinäytteistä määritetään talven ja kesän tutkimuskerroilla seuraavat suureet: - veden lämpötila, - happipitoisuus, - happikyllästys, - sameus, - kiintoaine, - sähkönjohtavuus, - ph -arvo, - kemiallinen hapenkulutus, - biologinen hapenkulutus, - kokonaistyppi, - ammoniumtyppi, - kokonaisfosfori, - fekaaliset streptokokit. Havaintopaikasta 10 määritetään kesän tutkimuskerralla lisäksi veden a- klorofyllipitoisuus. Kuusjoen kunnalle ei ole määrätty kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Vuosittain käyttö- ja kuormitustarkkailun tuloksista tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Vesistötarkkailun tuloksista tehdään vuosiyhteenveto. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
12/22 Suurin ympäristöriski jätevedenpuhdistamolla on käsittelemättömän tai puutteellisesti käsitellyn jäteveden pääsy vesistöön prosessihäiriön, laiterikon, korjaustoimenpiteen tai ylivuodon seurauksena. Käsittelemätöntä jätevettä voi päästä vesistöön myös jätevedenpumppaamoilta ohijuoksutus- tai ylivuototilanteessa. Puhdistamon laitteista tulee hälytykset valvontatauluun, mutta puhdistamolla ei ole kaukovalvontaa. Jätevedenpumppaamolla on hälytysvalo, mutta ei muuta hälytys- eikä ylivuodon seurantajärjestelmää. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Ympäristölupahakemus ei sisällä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Kuusjoen kunta on täydentänyt hakemustaan 19.8.2003 ympäristökeskuksen pyytämillä lisäselvityksillä (puhdistamokiinteistön naapuritilojen omistajat, Kuusjoen vedenlaadun tarkkailuohjelma). Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 22.8.-22.9.2003, Kuusjoen kunnan ilmoitustaululla 27.8.-25.9.2003 ja Halikon kunnan ilmoitustaululla 26.8.-25.9.2003 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Salon Seudun Sanomissa 27.8.2003. Hakemuksesta on annettu 22.8.2003 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Kuusjoen ja Halikon kunnissa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätevedenpuhdistamolla on tehty tarkastus 17.3.2004. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuusjoen kunnanhallitukselta, Kuusjoen kunnan tekniseltä lautakunnalta, Halikon kunnanhallitukselta, Halikon kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Kuusjoen kunnanhallitus on 7.10.2003 todennut, ettei kunnanhallituksella ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Salon seudun kansanterveystyö kuntayhtymä (Kuusjoen kunnan terveydensuojeluviranomainen) on 18.9.2003 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Kuusjoen kunnan tekninen lautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on 20.10.2003 todennut, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.
13/22 Halikon kunnanhallitus on lausunnossaan 27.10.2003 tuonut esiin seudullisen yhteistyön mahdollisuuden jätevesien käsittelyssä ja sen merkityksen Itämeren suojelun kannalta. Nyt käsiteltävään lupahakemukseen Halikon kunnanhallituksella ei kuitenkaan ole ollut huomautettavaa. Halikon kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunnossaan 21.10.2003 todennut, että jätevesien käsittelyssä päästäisiin vesiensuojelun kannalta parempiin tuloksiin, jos pienpuhdistamojen sijaan jätevedet voitaisiin johtaa keskitetysti käsiteltäviksi. Runkoviemärien varsilta saataisiin myös uusia asiakkaita viemäriverkoston piiriin. Pitkällä tähtäyksellä käsittelyn keskittämiseen pitäisi määrätietoisesti pyrkiä seutuyhteistyön avulla. Asia koskee myös Halikon kunnan Vaskion puhdistamoa. Vaikka Kuusjoen puhdistamosta Viurilanlahteen päätyvä ravinnekuorma on pieni suhteessa muuhun vesialueelle tulevaan kuormitukseen, on tärkeää tarttua kaikkiin kuormitusvirtoihin. Lisäksi vesistöjen, myös jokien, virkistysarvo ja käyttötarve on paikallisesti huomattava ja edelleen kasvamassa, kun etsitään seudun kannalta asukkaille mahdollisuuksia vapaaajantoimintaan lähialueella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 21.1.2004 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vastinetta ei ole annettu. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kuusjoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Kuusjokeen laskevaan avo-ojaan jätevesien nykyisessä purkupaikassa. Ympäristölupa koskee myös puhdistamokiinteistöllä harjoitettavaa puhdistamolietteen kuivausta suodatusaltaissa. Ympäristölupa ei koske suodatusaltaista poistettavan lieteseoksen aumakompostointia peltoalueella noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta. Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Avo-ojaa jätevesien purkupaikan ja Kuusjoen välillä on pidettävä vesilain 10 luvun 2 :n nojalla viemärinä. Ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa tai muuta haittaa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
14/22 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. Jäteveden käsittelyä on tehostettava viemäriverkostoa kunnostamalla ja puhdistamolla tehtävillä toimenpiteillä viimeistään 31.12.2007 mennessä siten, että lupamääräyksen 2 mukainen, 1.1.2008 lukien vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Viemäriverkoston kunnostamista ja jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2005. Luvan saajan on 31.12.2005 mennessä tehtävä ja toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitys siitä, olisiko Kuusjoen kunnan jätevedet tarkoituksenmukaista johtaa Salon jätevedenpuhdistamolle ja jos, niin tarkoituksenmukaisin johtamisreitti (Perttelin tai Halikon kautta). 2) Vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on 31.12.2007 saakka täytettävä seuraavat vaatimukset vuosikeskiarvoina laskettuna ja mukaan lukien puhdistamolla sekä sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 85 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 1,0 mg P/l 85 % Kiintoaine 35 mg/l 1.1.2008 lukien yllä mainitulla tavalla vuosikeskiarvona lasketun käsittelytuloksen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään Päästöt ilmaan BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajuhaitan välttämiseksi hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet ulkona on mahdollisuuksien mukaan tehtävä sellaisina ajankohtina, jolloin ei tuule tai tuulen suunta on lähiasutuksesta poispäin. Melu
15/22 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäriverkon kunnostus Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja osoite on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Poikkeavat jätevedet Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään 31.12.2005 mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluvianomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talo-
usjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. 16/22 Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Puhdistamolietteen (nestemäisen puhdistamolietteen tai suodatusaltaassa kuivatun lieteseoksen) jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen jatkokäsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja vuosittain jätevedenpuhdistamon vuosiraportin yhteydessä. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, mikäli niitä ei ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. 10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin tai viemäreihin on estettävä. Varastointi 11) Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Puhdistamokiinteistöllä olevat, toimintaan kuulumattomat säiliöt ja tynnyrit on poistettava alueelta kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Säiliöiden ja tynnyrien sekä niissä mahdollisesti olevien jätteiden tai ongelmajätteiden osalta on meneteltävä edellä lupamääräyksissä 9 ja 10 sanotulla tavalla. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Riskinhallinta 13) Luvan saajan on laadittava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2005 mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja kuormitustarkkailu
14) Toiminnan käyttö- ja kuormitustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla. 17/22 Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Puhdistamolta poistettavan lietteen laatu on tutkittava puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Kuormitustarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut käyttö- ja kuormitustarkkailujen ohjelmat on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn, nykyisin käytössä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito Vesistötarkkailun ohjelmaa voidaan muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tai hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta. 16) Käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys kuormitusten laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteiden määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.
18/22 Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja kuormitustarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen tarkoittama, lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen sisältyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen
2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2005. 19/22 Lupamääräysten 1 ja 2 määräajoissa ja lähivuosien käsittelyvaatimuksissa on otettu huomioon, että Kuusjoen jätevedenpuhdistamolla ei viime vuosina ole saavutettu vaadittuja puhdistustehoja ja että jäteveden käsittelyä on tehostettava. Jäteveden käsittelyn tehoa voidaan parantaa sekä viemäriverkostoon kohdistuvilla toimenpiteillä (vuoto- ja kuivatusvesien määrän vähentäminen) että puhdistamon käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteillä. Riippumatta puhdistamolta Kuusjokeen johdettavien päästöjen suhteellisesta määrästä Kuusjoen koko ainevirtaamaan verrattuna on vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä katsottava edellyttävän puhdistuksen tehostamista. Ammoniumtypen hapettumiseen nitraattitypeksi ei olemassa olevalla puhdistamolla voida sanottavasti vaikuttaa käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteillä. Näin ollen lupamääräyksissä ei ole asetettu nitrifikaatiotavoitetta. Lupamääräykset 1 ja 2 täyttävät yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset. Seudullisen jätevesiyhteistyön tarkoituksenmukaisuus (Kuusjoen kunnan jätevesien johtaminen Salon jätevedenpuhdistamolle) ja mahdollinen johtamisreitti (Perttelin tai Halikon kautta) on tarpeen selvittää mm. suunnitellun Vaskio-Märy siirtoviemärin mitoituksen takia. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Suodatusaltaissa tapahtuvasta puhdistamolietteen kuivauksesta luopuminen ja nestemäisen puhdistamolietteen kuljettaminen jollekin muulle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi vähentäisi toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa mutta lisäisi ajoneuvoliikenteen määrää puhdistamolle. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4 perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemäriverkon ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 7 ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5 terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu terveydensuojelulain 22 :ään, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamon piirissä olevalta jätevedenpumppaamolta puuttuu ohijuoksutuksen tai ylivuodon kestoajan rekisteröivä laite. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietteitä ja muita jätteitä koskevat lupamääräykset 8 10 sekä varastointia koskeva lupamääräys 11 perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Puhdistamolta poistettavan lieteseoksen aumakompostointiin noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta olevalla peltoalueella ei ole ympäristölupaa eikä kompostointitoiminta kuulu tämän ympäristölupahakemuksen piiriin. Puhdistamokiinteistöllä on jätevedenkäsittelytoimintaan kuulumattomia säiliöitä ja tynnyreitä, jotka on poistettava kiinteistöltä.
20/22 Poikkeustilanteita ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12 ja 13 ovat tarpeen, koska puhdistamon ja viemäriverkon mahdollisiin toimintahäiriöihin sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14 17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin jätelain 51 ja 52 :iin. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYHIN VAATIMUKSIIN Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 31.12.1992 antaman jäteveden vesistöön johtamista koskevan lupapäätöksen nro 118/1992/4. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2013 jätettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 7, 8, 41-43, 45-48, 52, 55, 56, 62, 67 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8 Terveydensuojelulaki 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä