PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT



Samankaltaiset tiedostot
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Luontoselvityksen lisäosa

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

Ravinnoksi sopivia yrttejä

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

56 merenrantakasvia Helsingissä. Lajeja (24) (110) (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12)

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

SUKKESSIO. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

1. Saaren luontopolku


SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Silokallion majoituskartta 40x 2+2hh 6x2hh

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

Raahen saariston Natura alue

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Retinranta Nallikarissa

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Luonnon marjat ja hedelmät

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken cm cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Tönkinniemi (Pateniemessä)

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

Puu- ja Pensaskerros

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

KIM kasvipeitteiset imeytysrakenteet

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.

Transkriptio:

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden merkkejä näkyy myöhemminkin. kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaa mm. maaperä,kaltevuus ja ekspositio maaperä kerrostumatonta laidunnus pidentää sukkessiota ajallisesti, muttei estä sitä Maankohoamisen vaikutus päättyy viimeistään 20 m mpy (manteereella 10 m)

havtorn tyrni Hippophae rhamnoides Jari Taivainen

tervaleppä klibbal Alnus glutinosa Jari Taivainen

harmaaleppä, gråal Alnus incana Jari Taivainen

BOREAALISET LEHDOT

BOREAALISET LEHDOT lehto = rehevä metsä multaisella maalla lehtipuiden osuus usein suuri primaarimetsän leppä-lehtipuuvaihe usein kapeana lehtokaistaleena lukuisia kasvillisuustyyppejä Merenkurkussa tyypillisesti puna-ailakkilehtoja (rödblära)

puna-ailakki rödblära/skogslyst Silene dioica merenrannat ja merenrantalehdot kuuluvat kasvin alkuperäisiin elinympäristöihin Suomessa vaikka nykyään kulttuuriympäristöissä yleinen kaksikotinen (tvåbyggare), hedeyksilöt kukkivat läpi kesän, emiyksilöt alkukesästä. mesi on syvällä kukassa, joten pölyttäjillä on pitkät imukärsät Jari Taivainen

mesiangervo älggräs Filipendula ulmaria ruusukasveihin kuuluva yleinen rehevien ja kosteiden paikkojen laji rohdoskäyttö on ollut yleistä, sisältää salisyylejä (joita myös särkylääkkeissä) on käytetty myös kasvivärjäyksessä Jari Taivainen

VAIHETTUMIS- JA RANTASUOT

VAIHETTUMIS- JA RANTASUOT suomalaiselle suotyyppiluokitukselle vieras tyyppi Merenkurkussa helppoa: piensoita, usein entinen kluuvi

PERINNEBIOTOOPIT

KUIVAT NUMMET

KUIVAT NUMMET suurin osa perinteisen maankäytön (laidunnus, poltto) seurauksena syntynyt, mutta myös luontaisia nummivarpuina useimmiten variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka. Puhtaat katajikot eivät ole kuivia nummia. Edustavimmilla paikoilla kanervaa. Merenkurkussa paljon isoja, edustavia nummia saaristo-pihlajat yleisiä nummilla

kanerva, ljung,calluna vulgaris Jari Taivainen

variksenmarja, kråkbär Empetrum nigrum laaja habitaattivalinta; metsät, suot, tunturit, nummet lehdet pieniä, neulasmaisia auttaa kestämään auringonpaistetta ja kuivuttavaa tuulta etenkin arktisten alueiden ihmisille tärkeä ravinto Jari Taivainen

hönsbär ruohokanukka Cornus suecica

HAKAMAAT

HAKAMAAT (pitkään) laidunnettuja harva- tai harvahkopuustoisia alueita puu- ja pensasryhmiä vuorottelee niittylaikkujen kanssa myös alueita joiden laidunkäytön loppumisesta on melko vähän aikaa jos puuston rakenne ja kasvillisuuden koostumus vielä säilynyt

HAKAMAAT jäkki stagg Nardus stricta Lena Wargén

Merenkurkun luonnon hotspotseja HAAVIKOT

Haavan Merenkurkussa tavattua epifyyttilajistoa lännenmunuaisjäkälä västlig njurlav Nephroma laevigatum haavanhyytelöjäkälä aspgelélav Collema subnigrescens cf.

Haavan Merenkurkussa tavattua epifyyttilajistoa raidankeuhkojäkälä lunglav Lobaria pulmonaria haapariippusammal aspfjädermossa Neckera pennata

Endeemiset lajit endeeminen, kotoperäinen laji = tavataan vain tietyllä alueella Pohjanlahden Merenkurkun endeemit tod. näk. saapuneet aikaisin Jäämereltä. esiintyvät vain alueilla jossa maan kohoaminen on voimakasta, kasvavat rannan alemmissa osissa. korkea siementuotanto ja hyvä itämiskyky pystyvät nopeasti kolonisoimaan äskettäin merestä kohonneita luotoja esimerkiksi: pohjanlahdenlauha (gultåtel), perämerensilmäruoho (strandögontröst Euphrasia bottnica), perämerenmaruna (bottenviksmalört Artemisia campestris ssp. bottnica)

Carina Järvinen pohjanlahdenlauha gultåtel Deschampsia bottnica

Glasiaalisia reliktilajeja strandglim merikohokki Silene uniflora Tuija Warén

Lajeja jotka Merenkurkussa elävät levinneisyysrajallaan monet mereiset lajit elävät Merenkurkussa levinneisyysrajallaan tai lähellä levinneisyysrajaa useimmiten ulottuvat pohjoisempaan Suomen rannikolla kuin Ruotsin (merivirrat ilmasto, suolaisuus) esimerkkejä: morsinko (vejde), rantaputki (strandloka), isorantasappi (kustarun), pikkuluikka (dvärgsäv, Eleocharis parvula)

rantaputki strandloka Levisticum scothicum

Tuija Warén kustarun isorantasappi Centaurium littorale

KIITOS!!