Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Transkriptio

1

2 Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös s perinnemaisemat ovat syntyneet Muinaisjäännökset ovat aina lain suojaamia ja ne ovat lain edessä kaikki samanarvoisia. Ne tulee aina ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa Perinnebiotooppi on usein myös s osa muinaisjää äännöstä ja siten muinaisjää äännös s myös s suojelee perinnebiotooppia Hoidossa on tiettyjä ristiriitoja = tietyt eliölajit lajit eivät t esim. kestä varhaista niittoa, muinaisjää äännöksen rakenteet eivät t taas saisi peittyä paksun ja korkean kasvillisuuden alle.

3 Jää ääkausi loppuu kausi loppuu - ihminen saapuu ihminen saapuu

4 Kivikausi: Kivikausi: Suomi asutetaan Suomi asutetaan

5 Kivikausi: Kivikausi: Suomi asutetaan Suomi asutetaan

6 Kivikausi: Kivikausi: Suomi asutetaan Suomi asutetaan

7 Kivikausi: Kivikausi: Ensimm Ensimmäiset merkit viljelyksest iset merkit viljelyksestä Indikaattorit siitepölyanalyyseissa: cerealia Kaskeamisesta kertovat: mm. saniainen, maitohorsma, suolaheinä Ei näkyviä merkkejä nykyisessä maisemassa

8 Kivikausi IhI hmisen vaikutus maisemaan vähäistä Pysyviä vaikutuksia ei juuri ollut Suurin osa kohteista sijaitsee nykyisissä metsissä ja pelloilla Harvoin perinnemaisema- alueilla Eivät t yleensä aivan rannikolla

9 Pronssikausi: Pronssikausi: ensimm ensimmäist istä kertaa ihminen kertaa ihminen haluaa tietoisesti vaikuttaa maisemaan haluaa tietoisesti vaikuttaa maisemaan

10 Pronssikausi: Pronssikausi: ensimm ensimmäist istä kertaa ihminen kertaa ihminen haluaa vaikuttaa tietoisesti maisemaan haluaa vaikuttaa tietoisesti maisemaan

11 Pronssikausi: Pronssikausi: kuusimets kuusimetsät kaskimaita t kaskimaita Kuusi saapuu Suomen l Kuusi saapuu Suomen länsirannikolle nsirannikolle

12 Pronssikausi: laidunnus

13 Pronssikausi Asutus ollut laajempaa, kuin kartalla sisämaa ei ollut tyhjä Näkyy lähinnl hinnä hautaröykki ykkiöinä Viljelystä ei pysyviä merkkejä Pronssikautisia peltoja ei ole tunnistettu Perinnemaisemien kannalta merkitys pieni

14 Pronssikausi Asutus ollut laajempaa, kuin kartalla sisämaa ei ollut tyhjä Näkyy lähinnl hinnä hautaröykki ykkiöinä Viljelystä ei pysyviä merkkejä Pronssikautisia peltoja ei ole tunnistettu Perinnemaisemien kannalta merkitys pieni

15 Rautakausi: Ihmisen vaikutus maisemaan lisää ääntyy koko ajan Maanviljelyksen alku Pysyvä peltoviljely Koukulla kyntäjä -luvun alkupuolelta Codex aboensis-lakikäsikirjoituksen mukaan. Vilkuna,.

16 Rautakausi: Rautakausi: runsaasti rakenteita, jotka runsaasti rakenteita, jotka näky k v yvät perinnemaisemissa t perinnemaisemissa Hautarakenteet Hautarakenteet

17 Rautakausi: Rautakausi: runsaasti rakenteita, jotka runsaasti rakenteita, jotka näky k v yvät perinnemaisemissa t perinnemaisemissa Hautarakenteet Hautarakenteet

18 Rautakausi: runsaasti rakenteita, jotka näkyk yvät v t perinnemaisemissa Uhrilähteet hteet

19 Rautakausi: Rautakausi: runsaasti rakenteita, jotka runsaasti rakenteita, jotka näky k v yvät perinnemaisemissa t perinnemaisemissa Linnavuoret Linnavuoret

20 Rautakausi Kiinteä yhteys perinnebiotooppien kasveihin. Selvimmät indikaattorit näyttn yttävät t olevan: Sikoangervo Filipendula vulgaris lääke ja ruoka Ahdekaura Avenula pratensis rikkaruoho Tumma tulikukka Verbascum nigrum lääke Pölkkyruoho Arabis glabra rikkaruoho Nurmilaukka Allium oleraceum mauste, lääke Keltamo Chelidonium majus lääke (keskiaika)

21 Rautakausi: Asutus keskittyy alueille, josta tunnemme myös historiallisen ajan asutuskeskittymät Rautakautisten muinaisjää äännösten yhteys perinnemaisemiin on ilmeinen Perinnemaisemien kannalta merkitys on huomattava rautakauden keskeisillä asutusalueilla

22 Keskiaika (n. / -) Viljelymenetelmät t monipuolistuvat ja tehostuvat Kääntöaura Vuoroviljelymenetelmä Uudet viljelylajikkeet

23 Uusi aika n. -luvun alku - luku teollistumisen alku Karjatalous peltoviljelyn sivutuote Sarkajako sitoi viljelijät t toisiinsa, uudistukset vaikeita katovuodet pakottivat uudistamaan viljelymenetelmiä,, samalla karjahoito vakiintui omaksi tuotannokseen. Ensimmäiset iset heinänviljelykokeilut nviljelykokeilut Eurajoen Vuojoen kartanossa -luvulla.

24 Uusi aika n. Uusi aika n. -luvun alku luvun alku - luku luku teollistumisen alku teollistumisen alku Niittypirtin kiuas

25 Uusi aika n. Uusi aika n. -luvun alku luvun alku - luku luku teollistumisen alku teollistumisen alku Kaskiraunioita

26 Kiviaidat Uusi aika n. Uusi aika n. -luvun alku luvun alku - luku luku teollistumisen alku teollistumisen alku

27 Kulkuväylät Uusi aika n. Uusi aika n. -luvun alku luvun alku - luku luku teollistumisen alku teollistumisen alku

28 Keskiaika nykyaika Muinaisjää äännöksiä ei ole systemaattisesti inventoitu kokonaismää äärää ei tunneta. Hyvä lähde: Marianna Niukkanen: HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT T MUINAISJÄÄ ÄÄNNÖKSET tunnistaminen ja suojelu

29 Suomen asutus Maanviljelyksen alku Laidunnus Arkeofyytit Pysyvä peltoviljely Kääntöaura Sarkajako Systemaattinen oo jitus Salaojitus Peltoniityt

30 Ohjeet muinaisjää äännöksiä varten: Selvitä onko alueella muinaisjää äännöksiä, paras tietolähde on Kulttuuriympärist ristön rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/ /portti/default.aspx Muinaisjää äännökset on aina rauhoitettuja ja koskee myös perinnemaisemien hoitoa Maata ei saa rikkoa Ei saa peittää Ei saa polttaa raivausjätteit tteitä muinaisjää äännösalueella Ota yhteys alueen hoidosta vastaavaan aluesuunnittelijaan Museovirastossa tai lähimpl himpään n maakuntamuseoon, josta ohjataan eteenpäin.

31 Ohjeet muinaisjää äännöksiä varten: Selvitä onko alueella muinaisjää äänn nnöksi ksiä, paras tietolähde on Kulttuuriympärist ristön rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus to.nba.fi/netsovellus netsovellus/rekisteriportaali rekisteriportaali/portti/ /portti/default.aspx Muinaisjää äänn nnökset on aina rauhoitettuja ja koskee myös perinnemaisemien hoitoa Maata ei saa rikkoa Ei saa peittää Ei saa polttaa raivausjätteit tteitä muinaisjää äänn nnösalueella salue lueella la Ota yhteys alueen hoidosta vastaavaan aluesuunnittelijaan Museovirastossa tai lähimp himpää ään maakuntamuseoon, josta ohjataan eteenpäin.

32 Ohjeet muinaisjää äännöksiä varten: Selvitä onko alueella muinaisjää äännöksiä, paras tietolähde on Kulttuuriympärist ristön rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/ /portti/default.aspx Muinaisjää äännökset on aina rauhoitettuja ja koskee myös perinnemaisemien hoitoa Maata ei saa rikkoa Ei saa peittää Ei saa polttaa raivausjätteit tteitä muinaisjää äännösalueella Ota yhteys alueen hoidosta vastaavaan aluesuunnittelijaan Museovirastossa tai lähimpl himpään n maakuntamuseoon, josta ohjataan eteenpäin.

33 Ohjeet muinaisjää äännöksiä varten: Selvitä onko alueella muinaisjää äännöksiä, paras tietolähde on Kulttuuriympärist ristön rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/ /portti/default.aspx Muinaisjää äännökset on aina rauhoitettuja ja koskee myös perinnemaisemien hoitoa Maata ei saa rikkoa Ei saa peittää Ei saa polttaa raivausjätteit tteitä muinaisjää äännösalueella Ota yhteys alueen hoidosta vastaavaan aluesuunnittelijaan Museovirastossa tai lähimpl himpään n maakuntamuseoon, josta ohjataan eteenpäin.