1. Erityistä tukea tarvitsevien asumisen turvallisuuden vahvistaminen Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi. Ennaltaehkäisevillä ratkaisuilla vähennetään pitkän aikavälin kustannuksia ja toimitaan ihmislähtöisesti. Selvitetään kotona asuvien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (ikääntyneet, muisti- ja omaishoitoperheet, vammaiset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset henkilöt, maahanmuuttajat ja lapset) asumisen turvallisuustilanne. Tehdään selvityksen perusteella havaittavien turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi vaadittavat lainsäädännön muutokset: vanhuspalvelulakiin, sosiaalihuoltolakiin, pelastuslakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, rakennusten paloturvallisuusasetukseen, asunto-osakeyhtiölakiin ja huonevuokralakiin. Tuetaan erityisryhmien asumisturvallisuutta edistäviä, erityisesti kustannustehokkaiden teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa kokeiluin ja pilotein ja varmistetaan näiden rahoitus. Sekä vammaispalvelulakiin, että vanhuspalvelulakiin tulisi kirjata asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi välttämättömät turvaratkaisut ja -laitteet. Ennaltaehkäisevillä kustannustehokkailla ratkaisuilla estetään vahingon sattuessa aiheutuvia suuria rahallisia ja inhimillisiä menetyksiä. Varmistetaan että esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella annetun Asetuksen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 :ssä tarkoitettuja välineitä ja laitteita olisivat myös välttämättömät turvalaitteet, esim. liesivahti tai huoneistokohtainen
sammutuslaitteisto. Tällä edistetään henkilön välitöntä ja ympäristön asumisturvallisuutta esim. kerrostalossa. Vastaavasti vanhuspalvelulain 5 :ssä (Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi) edellytetään suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Laissa ei kuitenkaan edellytetä konkreettisia toimenpiteitä, kuten turvatekniikan tai tarvittavien apulaitteiden järjestämistä turvallisuuden takaamiseksi, eikä rahoituksen varmistamista näille. Tutkimusrahoitusta tulee kehittää kattamaan myös tapaturmatyyppejä, joilla ei ole perinteistä rahoitusta kuten liikenne- ja palokuolemilla. (esim. kylmettymiset, lämpökuolemat, eksymiset) Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudessa hankkia turvalaitteita on tulotason mukaan määräytyvää eriarvoistumista. Takuueläkkeen määrä 785 /kk rajoittaa kiistatta tekniikkahankintoja. Turvatekniikan lainaamojen toimintoja tulisi perustaa. (vrt. apuvälinelainaamot) Vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisturvallisuutta ja sotehenkilöstön ja viranomaisten turvallisuustietämystä laajentamalla hyvien käytänteiden käyttöönottoa maanlaajuisiksi toiminnoiksi. (Esim. pelastustoimen ja kotihoidon yhteistyöhankkeet IKAT ja PALORAI-EVAC) Tuetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden omia turvallisuustaitoja vahvistavia koulutuksia ja niiden näkyvyyttä ja tavoittavuutta valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntatasolla laajakanavaisella viestinnällä yhteistyössä hallituksen, viranomaisten ja järjestöjen kesken. Esim. Kuntaliitto peräänkuuluttaa omissa hallitusohjelmatavoitteissaan kunnan merkittävän roolin tunnistamista asukkaiden arjen turvallisuuden
edistäjänä. SPEK pitää kunnan roolia tässä yhtä lailla merkittävänä. Ennaltaehkäisevä turvallisuuskoulutus voidaan räätälöidä hyvin myös alueellisia erityishaasteita ratkovaksi. Tuetaan turvallisuuden puheeksi ottamista arjessa. Tuetaan Muistiliiton tekemää muistiperheille soveltuvaa asumismuodon ja mahdollisen muuton tarpeen puheeksi ottamisen työkalua. Työkalun tavoitteena on helpottaa muistisairaudesta mahdollisesti aiheutuvien kodin muutostöiden ja viime kädessä muuton tarpeen puheeksi ottamista hyvissä ajoin ja lieventää asian käsittelyn ja mahdollisen muuton aiheuttamia ongelmia. Muuton tarve perustuu usein sairauden aiheuttamiin, asumisturvallisuuden vaarantaviin tekijöihin Vastaava turvallisuuden puheeksi ottamisen työkalu tai tapa puhua arjen turvallisuusongelmista ja arvioida niiden perusteella asumismuodon soveltuvuutta pitää saada käyttöön kaikille erityisryhmille. Tuetun asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja pitää lisätä erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tarpeen mukaan. Myös erityisryhmiin kuuluvan henkilön puolison tai muun perheen asumisturvallisuus, tuki, opastus ja toimeentulo tulee varmistaa.
TAUSTATIETOA Sote-palvelupolitiikassa on linjattu kotona asumisen tukemisen korostaminen laitoshoidon sijasta. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja. Tämä linjaus on vaikuttanut paikallisesti siten, että joissakin kunnissa/alueilla on tavoitteeksi asetettu laitospaikkojen jatkuva ja kumuloituva vähentäminen. Tällainen tavoitteenasettelu tulee arvioida uudelleen. Sote-palvelupolitiikan muutoksen yhteydessä on herännyt huoli muutoksen vaikutuksesta kotona asuvien erityisryhmien, kuten esim. muistisairaiden, omaishoitoperheiden ja ikääntyneiden asumisen turvallisuuteen. Yli 1,15 miljoonaa 65 + vuotiasta, määrä ja osuus kasvavat. Noin 200 000 muistisairasta ja lisäksi noin 200 000 henkilöä, joiden kognition muutokset voivat ennakoida muistisairautta ja aiheuttaa ongelmia arjessa ja arjen turvallisuudessa. 350 000 omaishoitajaa, joista vain vajaa 50 000 omaishoitosopimuksella. Käytännön tuki niukkaa. Voimakasta näyttöä tämän hetken ratkaisujen ongelmista sekä tuetun asumisen että kotona asumisen puolella. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat vaarantuneet. Kustannusten minimointi on tuottanut vinoutuneita tuloksia, palvelubisnestä ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten ja heidän perheidensä köyhyyttä. Sektoroitunut turvallisuus ei tuota kokonaisvaltaista turvallisuutta eikä turvallisuuden tunnetta. Varmistetaan, että erityisryhmillä kuten ikääntyneillä ja liikuntarajoitteisilla on yhtäläiset mahdollisuudet asua turvallisesti kuin normaalin toimintakyvyn omaavilla. Turvallisen asumisen suunnittelun lähtökohtana ei saa olla terveen aikuisen toimintakyky. Kattava tuen tarjonta henkilöille itselleen sekä lähipiirille: ennakointi, varautuminen, koulutus ja muu osaamisen kehittäminen. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden oma ja läheisten osaaminen korostuvat. Välineenä yhteistyö ja tuki, mutta myös uudet tekniset ja toiminnalliset ratkaisut: koulutus, muu tuki, rahoitus ja teknologia Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys ja tuki toimii parhaimmillaan yhteistyössä sotejärjestöjen kanssa.
Turvallisuusriskit yksi kokonaisuus 70 60 50 40 30 20 10 0 65+ -vuotiaiden tapaturmaiset kuolinsyyt vuosina 2012-2016* 2012 2013 2014 2015 2016 Kaatumiset, liukastumiset Paloturvallisuusriskit, ruuanlaitto, sähköturvallisuus Liikkuminen ja liikenne Lukitus ja avaimet, eksyminen/harhailu Sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus Rikosturvallisuus Aggressiivisuus, väkivalta, kaltoinkohtelu Palokuolemat Paleltumiset Hukkumiset Lämpökuolemat Ikääntyvien ja muistisairaiden asumisturvallisuuden ratkaisut
Ilmoitusvelvollisuus Pelastuslaki, ilmoitusvelvollisuus palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä (379/2011, 42 ). Huoli-ilmoitus myös sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 48 ) ja vanhuspalvelulaissa (980/2012, 25 ). Ilmoitusvelvollisuus on vain asumisturvallisuuden varmistamisen perälauta Ihmisen oma osaaminen pitää olla keskiössä. Toimintakyvyn heikentyessä omaisten tuki ja vapaaehtoisten tai kotihoidon tukitoimet on mitoitettava siten, että tarvetta ilmoitusvelvollisuudelle ei synny kuin poikkeustapauksissa. Nyt viitteitä siitä, että sotepuolen ohjaus ei tue riittävästi turvallisuutta ja ongelma siirretään pelastustoimelle. Viime kädessä pelastustoimellakaan ei ole keinoja: lainsäädännön selkeä muutostarve. Erilaisten kohtuuhintaisten tuetun asumisen muotojen ja laitospaikkojen lisäämiselle on selkeä tarve.