University of Vaasa, Department of Computer Science, Yrityksen tietojärjestelmät TITE 2060 Timo Mantere LUENTO 4: Internet of things, Augmented reality, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Kurssin vanha Moodle sivu: 230 Internet of things Internet of things härveleiden internet Gartnerin lista http://www.forbes.com/sites/ericsavitz/2012/10/23/gartner-top-10-strategictechnology-trends-for-2013/ Teollisesta internetistä ei ole Vielä varsinaista kirjaa, joten Esitys koostettu sieltä täältä Tietotekniikkaprojektin arviointi Osuus koostettu lähteistä: Myllymäki et al Onnistunut tietojärjestelmäprojekti 231 1
University of Vaasa, Department of Computer Science, Gartnerin lista Gartnerin lista 2014 http://www.gartner.com/technology/research/top-10-technologytrends/index.jsp 1. WEB-SCALE IT 2. SMART MACHINES 3. 3D PRINTING 4. THE ERA OF PERSONAL CLOUD 5. SOFTWARE-DEFINED ANYTHING 6. MOBILE DEVICE DIVERSITY AND MANAGEMENT 7. MOBILE APPS AND APPLICATIONS 8. THE INTERNET OF EVERYTHING 9. HYBRID CLOUD & IT AS A SERVICE BROKER 10. CLOUD/CLIENT ARCHITECTURE 232 Hypetrendi nyt 233 2
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Internet of things (Accenturen raporttia: Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things mukaillen) Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja. Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja. 234 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 500 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia. 235 3
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla: kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljyyhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista. kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna. auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia. 236 Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa, esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta. 237 4
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet Suomen teollisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia 238 Teollinen internet Tekes käynnisti ohjelmavalmistelun teollisen internetin ja 5G-verkkojen alueille 8.5.2014 Tekesin johtoryhmä päätti käynnistää teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Saman valmistelun yhteydessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverkkojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Valmistelun tuloksena voi siis olla yksi tai useampi ohjelma tai jokin muu kokonaisuus. Touko-kesäkuussa järjestetään asiantuntijatyöpajoja. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään syksyllä 2014. Käynnissä on myös kysely jolla haetaan ohjelmavalmistelua suuntaavia näkemyksiä ja kerätään listaa aihealueiden toimijoista. http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2014/teollinen-internet-ja-5g-verkot-- uutiset/tekes-kaynnisti-ohjelmavalmistelun-teollisen-internetin-ja-5gverkkojen-alueille/ 239 5
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet (TEKES) Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liiketoimintaprosesseissa. Tämä mahdollistaa sen, että tuotanto- ja muut resurssit, tieto, esineet ja ihmiset muodostavat reaaliaikaisesti verkottuneen kokonaisuuden. Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin aktivoitua uudistumaan ripeästi vastaamaan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia. SHOK-ohjelmiin verrattuna aikajänne olisi lyhyempi ja mahdollistaisi pienempien ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjen, ydinliiketoimintoihin kohdistuvien projektien toteuttamisen. 240 Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista. 241 6
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet 5G-verkot (Tekes) Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista. 242 Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/ http://www.tieto.fi/menestystarinat/teollinen-internet-mullistaa-teollisuudenprosessit http://www.cloudsolutions.fi/teollinen-internet-teollisuuden-uusi-voimaturvallisesti/ http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/tivi++tt+teollinen+inte rnet+2015/a2255310 http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageid=33685609 https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinenvallankumous-nyt-saatavilla-netissa/ http://www.ambientia.fi/fi/teollinen-internet http://teknologiateollisuus.fi/fi/elinkeinopolitiikka/digitalisaatio/teollisestainternetista-uutta-kasvua Teollinen internet slideshow http://www.slideshare.net/ambientia_/teollinen-internet-20130910 243 7
University of Vaasa, Department of Computer Science, Teollinen internet Teollinen internet mielipiteitä: https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/ http://www.tieto.fi/menestystarinat/teollinen-internet-mullistaa-teollisuudenprosessit http://www.cloudsolutions.fi/teollinen-internet-teollisuuden-uusi-voimaturvallisesti/ http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/tivi++tt+teollinen+inte rnet+2015/a2255310 http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageid=33685609 https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinenvallankumous-nyt-saatavilla-netissa/ 244 Lisätty todellisuus Lisätty todellisuus, Augmented reality on nousemassa myös teollisuussovelluksiin Lisätty todellisuus (engl. augmented reality) viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. (Wikipedia) Lisätty tieto voi tulla esim. tietojärjestelmästä, joka hakee esim. käyttäjän katseleman laitteen tiedot ja lisää ne laitteen päälle, vastaavasti sairaalassa voidaan tuoda näyttöön tietoa potilaasta tai näyttää piilossa olevia verisuonia etc. https://fi.wikipedia.org/wiki/lis%c3%a4tty_todellisuus http://www.vtt.fi/research/technology/mixed_reality_and_visualisation.jsp http://www.premode.fi/blogi/lisatyn-todellisuuden-avulla-uutta-potkua-markkinointiin/ 245 8
University of Vaasa, Department of Computer Science, Lisätty todellisuus Tehdas kuin tietokonepeli Autoja ja traktoreita kootaan kohta datalasit päässä. Lisätty todellisuus auttaa tekemään koneista yksilöllisiä. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tehdas_kuin_tietokonepeli_ http://www.slideshare.net/peksujeff/listty-todellisuus Augmented assembly ohjaava kokoonpano http://www.deltatron.fi/augmented_reality_esite.pdf http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/w138.pdf 246 Jokapaikan tietotekniikka Jokapaikan tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Ubiquitous computing saatetaan joskus suomentaa termillä läsnä-äly. (Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/jokapaikan_tietotekniikka http://www.vtt.fi/references/integrating_ubiquitous_computing_into_our_ everyday_lives.jsp?lang=fi 247 9
University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen Tietojärjestelmäprojektin kustannusten aliarviointi yleistä Liiketoiminta lopulta päättää onko projekti onnistunut eli kustannusten maksaja asiakas (voiko hyötyjä arvioida?) Projekti voi olla yhtä aikaa sekä onnistunut että epäonnistunut riippuen arvioijasta aikataulussa ja kustannuksissa on voitu pysyä, mutta projektin hyöty jää sittenkin olemattomaksi Pahoja virheitä Ongelmia ei ostata odottaa (resurssoi oikein alusta alkaen) Hankinnasta päättää eri alan ihmiset, heillä ei kokemusta käytännön ITstä Ongelmia ei havaita (hanki osaava projektipäällikkö) Erilaisten pienten virheiden havaitseminen ei ylitä viestinäkynnystä Ongelma havaitaan, mutta sitä ei tunnusteta Eturistitriidat, ratkaisemisesta ei päästä yksimielisyyteen Ongelman ratkaisukeinot tehottomia Ratkaisu liian kallis, havaitaan liian myöhään 248 Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2013 http://www.ttlry.fi/sites/ttl.ttlry.mearra.com/files/tietoj%c3%a4rjestelmien% 20hankinta%20Suomessa%202013.pdf 1. Tilaaja toimittaja -yhteistyö Hyvin toimiva tilaaja-toimittaja -yhteistyö ja selvät vastuunjaot ovat onnistuneen tietojärjestelmäprojektin ja hankinnan edellytyksiä. a) Vastuut ja roolit Tilaajista 54 % oli sitä mieltä, että vastuunjako ja roolit ovat hankkeissa selviä joko usein tai aina. b) Kriisiytymisen syyt Tilaajien mielestä kolme suurinta syytä hankkeen kriisiytymiseen ovat kustannusarvion ylittyminen, aikataulun pettäminen sekä eri näkemys projektin sisällöstä toimittajan kanssa. c) Lukkiutuminen yhteen toimittajaan Tilaajista peräti 33 % ei varmista koskaan tai varmistaa vain harvoin, että järjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus mahdollistavat toimittajan vaihtamisen myöhemmin. 249 10
University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2. Hankintaosaaminen ja resurssit Onnistunut hanke vaatii myös tilaajalta osaamista ja aktiivista osallistumista koko hankkeen ajan. Oikea-aikaisella reagoinnilla vältetään kalliit ja vaikeat jälkikorjaukset. a. Osaamisen taso Toimittajat arvioivat tilaajien hankintaosaamisen tason alhaiseksi 46 % tapauksista. Tilaajista vain 18 % oli samaa mieltä toimittajien kanssa oman hankintaosaamisensa tasosta. b. Resurssit Tilaajista 40 % ja toimittajista 51 % oli sitä mieltä, että tilaajaorganisaation vastuuhenkilöille varatut resurssit ovat harvoin tai ei koskaan riittävät c. Asiantuntijoiden käyttö Vaikka sekä osaamisessa että resurssien riittävyydessä on tunnistettu puutteita, jopa 74 % tilaajista käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ainoastaan harvoin tai ei koskaan. 250 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen ja sen mittaaminen Oikeita asioita mittaamalla saavutetaan onnistuneita projekteja. a. Hankkeiden ajurit Selvästi tärkeimmäksi ajuriksi tilaajilla vastausten perusteella muodostui arvo liiketoiminnalle. Seuraavaksi tärkein oli hinta b. Onnistumisen mittaaminen Budjetin toteutumisen mittaaminen oli tilaajille käytetyin hankkeen onnistumisen mittari. Tilaajien tärkein ajuri eli arvo liiketoiminnalle ei ollut siten ensisijainen mittari. c. Onnistumisen todennäköisyys Jopa 35 % tilaajista koki onnistuneensa tietojärjestelmähankkeissaan vain harvoin tai hyvin harvoin. 251 11
University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 252 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 253 12
University of Vaasa, Department of Computer Science, TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 254 TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 3. Onnistuminen 255 13
University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Lopuksi Juha Antilan diplomityön: Tietotekniikkapalvelun kokonaiskäytettävyyden mittaus - Liiketoiminnan näkökulma tietotekniikkapalvelujen laadun valvontaan, VY, 2014 Esityskalvot 256 Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Käytettävyyden määritelmä Käytettävyyden käsite voidaan jakaa kahteen eri kontekstiin, joista molemmista käytetään suomen kielessä sanaa käytettävyys. Ensimmäisessä tapauksessa tapauksessa sanalla käytettävyys (eng. usability) tarkoitetaan sovelluksen, tuotteen tai palvelun helppokäyttöisyyttä käyttäjäkokemuksen muodossa (Lloyd & Rudd 2007). Nielsen (1993) määrittelee tietoteknisen käytettävyyden viiden eri ominaisuuden perusteella: opittavuus tehokkuus muistettavuus virheiden vähyys Tyytyväisyys (Antila, 2014) 257 14
University of Vaasa, Department of Computer Science, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys Palvelunhallinnan määritelmä ITIL:in määritelmän mukaan palvelunhallinta on organisaation kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa palvelujen muodossa syvällisen erikoisosaamisen avulla (Lloyd & Rudd 2007). ITIL:inmukaan palvelunhallinan avulla voidaan saavuttaa seuraavia hyötyjä (Cartlidge ym. 2007): Asiakkaiden ja käyttäjien kasvanut tyytyväisyys tietotekniikkapalveluja kohtaan. Liikevaihdon sekä tuloksen kasvu, joka on suoraan verrannollinen tietotekniikkapalvelun korkeampaan käytettävyyteen. Taloudellinen hyöty, joka aiheutuu vähentyneestä uudelleen tehtävän työn määrästä sekä parantuneesta resurssien- ja käytettävyyden hallinnasta. Lyhyempi aika ideasta tuotteeksi tai palveluksi (engl. Time to Market). Kehittynyt päätöksentekoprosessi sekä riskien optimointi. (Antila, 2014) 258 Balanced Scorecard (BSC) 259 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) 15
University of Vaasa, Department of Computer Science, Balanced Scorecard (BSC) 260 BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma. BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007): Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit. Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin. Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin ITprojektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti. Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen. (Antila, 2014) Tiedon analysointi Tilastollisen analyysin perusteella voidaan hakea vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin (Case & Spalding 2007): Onko havaittavista selkeitä trendejä? Ovatko trendit positiivisia vai negatiivisia? Vaatiiko huomattu trendi korjaavia toimenpiteitä? Toimimmeko suunnitelmien mukaisesti? Saavutetaanko asetetut tavoitteet? Vaaditaanko korjaavia toimenpiteitä? (Antila, 2014) 261 16
University of Vaasa, Department of Computer Science, Tiedon analysointi Kokonaiskäytettävyyden mallin toimivuutta arvioitiin hypoteettisen esimerkin avulla. Käytännön simulointi suoritettiin käyttämällä NovalNetEye -valvontajärjestelmää. Simuloinnin lopputulokset olivat suurimmaksi osaksi odotuksien mukaiset. Kun kokonaiskäytettävyyden mallia sovellettiin asiakastoimeksiannoissa, todettiin kuitenkin, että raportoinnillisesti parhaaseen lopputulokseen on päästiin erottamalla loppukäyttäjien näkökulmasta laskettu kokonaiskäytettävyys ja infrastruktuurin näkökulmasta laskettu päästä-päähän käytettävyys toisistaan, koska teknologiasiiloissa tapahtuvat erittäin lyhyet epäkäytettävyystilanteet eivät välttämättä vaikuta käyttäjäkokemukseen epäsuotuisasti. (Antila,2014) 262 Liittyy myös käyttöliittymiin, käytettävyyteen ja niiden suunnitteluun Laajemmin työolosuhteiden ja työmenetelmien järkevään ja turvalliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen Luennon alkupää perustuu työterveyslaitoksen Työterveiset lehteen, saatavissa verkossa: http://www.ttl.fi/internet/suomi/tiedonvalitys/verkkolehdet/tyote rveiset/ Työntekijän huomioonotto suunnittelussa EU direktiiveistä ja standardeista 263 17
University of Vaasa, Department of Computer Science, Automaatiotekniikan perusteet kirjassa käyttöliittymistä: Tehtävän vaikeutta kuvaa se että monien laitteiden käyttöliittymää pidetään huonona Kun systeemi koostuu monista osasysteemeistä, niiden toiminnan hallintaan tarvitaan monentyyppisiä käyttöliittymiä Käyttöliittymien suunnittelussa tarvitaan paljon erikoisosaamista, jota kutsutaan yleisesti ergonomiaksi Se edellyttää hyvää automaation ja ihmisen tuntemista Ergonomiasuunnittelussa tarkastellaan mm. automaation ja ihmisen välistä työnjakoa sekä valvomoiden näyttö- ja ohjauslaitteiden suunnittelua 264 Tulevaisuuden teollisuusautomaatiossa palvelut laajana käsitteenä edustavat 2/3 kokonaisvolyymista Liiketoimintamallien kehittyessä myös automaation luonne ja tarve vastata uusiin haasteisiin muuttuvat. Automaation tulee pystyä tukemaan kasvavaa palveluliiketoimintaa uudistuvilla järjestelmillä Automaatiojärjestelmien ja niitä toimittavien yritysten keskeisiä haasteita ovat suurten tietomäärien käsittely, palveluita tukevien tuotteiden kehittäminen sekä verkottunut toimintatapa kansainvälisille markkinoille mentäessä Seuraavien vuosikymmenten ratkaisuissa suhteellinen kasvu on voimakkainta palveluissa ja ohjelmistoissa, johtuen digitaalisen tiedonsiirron voimakkaasta kehittymisestä, simuloinnista ja mallinnuksesta, päätöksenteon tukijärjestelmien yleistymisestä ja yleisestä integraatiosta 265 18
University of Vaasa, Department of Computer Science, Jatkuvan tekniikan kehittymisen ja muuttuvien liiketoimintamallien myötä syntyvät seuraavien automaatiosukupolvien tarpeet, joissa tulee korostumaan ympäristösäännökset ja energiatehokkaat ratkaisut Jatkuva tiedon ja kommunikaation lisääminen laitteidenvälillä lisää merkittävästi automaation tuottaman tiedon hyödyntämisen tarvetta johtamisratkaisuissa niin tuotannon kuin liiketoiminnan osalta Automaation sovelluskenttä laajenee jatkuvasti. Uusia menetelmiä, algoritmeja ja tekniikoita tarvitaan yhä enemmän muuhunkin operatiiviseen käyttöön kuin perinteiseen säätöön ja ohjaukseen Automaatiojärjestelmät integroituvat yhä tiukemmin tehtaan tai yrityksen tietojärjestelmiin Ohjelmistotekniikasta on tullut tärkeä osaamisalue niin automaatiosuunnitteluun kuin tuotekehitykseen Automaatio on yksi tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vaativimmista sovellusalueista 266 267 Mitä informaatioergonomia tarkoittaa? Me elämme informaatioyhteiskunnassa, joka tulvii tietoa. Onneksi suurin osa siitä voidaan sivuuttaa silmäyksettä ja osa jää muhimaan aivojen sopukoihin ehkä myöhempää tarvetta varten. Osa on kuitenkin niin tärkeää, että siihen pitäisi pystyä reagoimaan oikealla tavalla. Jotta tarvittava tieto pystyttäisiin havaitsemaan ja tunnistamaan ja jotta sen pohjalta pystyttäisiin tekemään päätöksiä ja päätökset saataisiin viedyksi toimintaan asti oikein, pitää informaation esittämistavan ja koko ketjun olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön ominaisuuksien kanssa. Useimmat informaationvälitystehtävät eivät ole kovin kriittisiä. Jos tehdään virhe, niin se vain korjataan. Jos ovi ei aukea vetämällä, niin työnnetään sitten. Tilanne on toinen, jos oven aukaisijalla on kiire vaikkapa bussiin tai jos hän yrittää tulipalossa poistua talosta. Tilannetta voisi auttaa suunnittelemalla: tehdään vedettävään oveen kahva, joka houkuttaa vetämään ja vastaavasti työnnettävään oveen painopinta, joka vihjaa työntämään. Lainattu: http://www.ttl.fi/internet/suomi/tiedonvalitys/verkkolehdet/tyoterveiset/1995- Communications 02/08.htm and Systems 19
University of Vaasa, Department of Computer Science, 268 Ergonomiatieto osaksi suunnittelua Tänä päivänä työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Ihmiset työskentelevät entistä monimutkaisemmissa informaatioympäristöissä, joissa työvälineiden käyttötilanteet ovat vaativia. Samaan aikaan työvoima ikääntyy ja eri syistä johtuva vajaakuntoisuus lisääntyy. Työelämässä tulisi kuitenkin jatkaa entistä pidempään. Ergonomian suuri haaste on tehdä työstä ihmiselle sopivaa. http://www.ttl.fi/internet/suomi/tiedonvalitys/verkkolehdet/tyoterveiset/200 6-02/Ergonomiatieto+osaksi+suunnittelua.htm Tietokoneiden alkuaikoina ei ollut käsitettä käyttöliittymä. Silloin tietokoneita käyttivät vain niiden suunnittelijat ja muut alan ekspertit. Konetta käytettiin eräajo tyyppisesti (annettiin lähtötiedot ja myöhemmin kone tulosti tulokset). Tietokonepäätteen kehittäminen 1965 aloitti vuorovaikutteisten tietojärjestelmien kehityksen. Käyttäjä oli ensimmäistä kertaa suoraan reaaliaikaisesti yhteydessä tietokoneeseen päätteen välityksellä. Alkuaikojen päätelaitteella oli vain tallennuskenttiä joihin käyttäjä kirjoitti näppäimistöltä tietoja. Hänen piti muistaa mitä mihinkin kenttään odotettiin. Kenttien otsikot, selittävät tekstit ja virheilmoitukset kehitettiin myöhemmin. 269 20
University of Vaasa, Department of Computer Science, Tehdaskoneiden osalta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen (käytettävyystekijöiden) tutkimus alkoi toisen maailmansodan aikana. Syynä oli tarve automatisoida tuotantoa liukuhihnatuotannoksi miesten ollessa sodassa. Tietokoneiden osalta vastaava tutkimus alkoi vasta 60- luvun lopulla. Ensimmäinen konferenssi ja lehtijulkaisu käyttöliittymistä näki päivänvalon vuonna 1969. Aihe kuitenkin oli hyvin vähäisen mielenkiinnon kohteena. Vuonna 1975 käyttöjärjestelmien tutkimus alkoi todenteolla, syynä oli mikroprosessorin keksiminen ja sen perässä tullut tietokoneiden halpeneminen ja myynnin valtava kasvu mikrotietokoneiden myötä. 270 Tietokoneiden yleistyessä ne ilmestyivät myös työpaikoille ja jokaisen työpöydälle. Käyttäjäkunnan laajetessa ei enää voinut ajatella että jokainen käyttäjä voitaisiin kouluttaa käyttämään hankalia käyttöliittymiä. Helppokäyttöisestä ja helposti opittavasta käyttöliittymästä tuli markkinointitekijä. Käyttöliittymätutkimukseen aloitettiin panostamaan sekä yliopistoissa että tietokoneyrityksissä. USA:ssa myös ammattiyhdistykset vaativat käyttöliittymien tason nostamista. Alan teoriat ovat silti yhä kehittymättömiä. Käyttöliittymien suunnittelu on aina kompromissien tekemistä ajan, henkilöstön, rahan, tekniikan suhteen, mutta myös järjestelmän (näyttöruutu, kännykän koko,..) antaman tilan suhteen. 271 21
University of Vaasa, Department of Computer Science, Virheoletuksia hajautetun tietojärjestelmän suunnittelussa Verkko on luotettava Viive on nolla Kaistanleveys on rajaton Verkko on tietoturvallinen Topologia ei muutu Systeemillä on vain yksi administraattori Tiedonsiirron kustannukset on nolla Verkko on homogeeninen http://en.wikipedia.org/wiki/fallacies_of_distributed_computing Systeemityö 3/2005 http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20053/st053.pdf 272 273 Tuodaan tuote liian aikaisin markkinoille, koska asia on tapetilla ja kilpailijat saavat muuten pian etulyöntiaseman Uuden tekniikan käytettävyyttä voidaan tutkia Nielsen ja Ramsay (2000) antoivat 20 testihenkilölle viikoksi käyttöön WAP puhelimen, 10 sai Nokia 7110e:n ja 10 Ericsson R320s:n. Viikon käytön jälkeen haastateltiin käyttäjät: 70% ei uskonut hankkivansa WAP puhelinta vuoden sisällä, kuitenkin 80% uskoi että voisi hankkia sen 3 vuoden kuluttua Johtopäätelmä: WAP tekniikka ei ollut vielä valmis ja käyttäjät eivät pitäneet todellakaan pitäneet WAPin käyttämisestä, he kuitenkin näkivät siinä potentiaalia. 22
University of Vaasa, Department of Computer Science, Hyvän käyttöliittymätason suunnittelu systeemille on vaikea ongelma. Tietojärjestelmien suunnitteluun on kehitetty systeemityömenetelmiä, joilla pyritään hallitsemaan systeemin kompleksisuutta, parantamaan sen luotettavuutta, sekä ohjaamaan suunnitteluprosessia niin että tietosysteemin käyttäjien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Sekä käyttöliittymät että systeemisuunnittelu ovat vielä verrattain nuoria ja kypsymättömiä tieteenaloja, joissa ei vielä ole valmiita reseptejä joilla automaattisesti päästäisiin hyvään lopputulokseen. 274 Tietotekniikan käyttäjätyypit Ensikertaa käyttävät (novice or first-time users). Tietävät yleensä peruskonseptit, mutta eivät juuri tämän käyttöliittymän erityispiirteitä. Todelliset ensikertaa käyttäjät eivät välttämättä tiedä asiaankaan liittyviä konsepteja. Satunnaiskäyttäjät (knowledgeable intermittent users). Usein yleisin ryhmä. Tuntevat käyttöliittymän, käytetyimmät toiminnot ja asiaan liittyvät konseptit, mutta valikoissa olevat erikoiskomennot ovat vieraita. Jatkuvat käyttäjät (expert frequent users). Tuntevat koko systeemin. Haluavat tehdä toiminnot nopeasti ja pikavalinnoilla. 275 23
University of Vaasa, Department of Computer Science, Työpaikan ergonominen suunnittelu kannattaa Työpisteen suunnittelulla ratkaistaan kerralla ja useimmiten pitkävaikutteisesti työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyvät asiat. Ergonomiaa kannattaa ajatella järjestelmiä suunniteltaessa, sillä siinä vaiheessa se ei välttämättä maksa mitään. Sen sijaan käyttäjän kannalta huonosti suunnitellut ja hankalat ratkaisut käyvät ajan mittaan kalliiksi. Lisäksi niitä on hankala jälkikäteen korjata http://www.ttl.fi/internet/suomi/tiedonvalitys/verkkolehdet/tyotervei set/2006-02/ty%c3%b6paikan+ergonominen+suunnittelu+kannattaa.htm 276 277 Hyvät työvälineet syntyvät suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteistyönä Käytettävyys on osa tuotteen laatua. Työvälineiden, laitteiden ja käyttöliittymien käytettävyyden testaaminen on yleistynyt nopeasti 2000-luvulla. Suunnittelijat tarvitsevat tietoa ihmisestä tuotteiden käyttäjänä ja käyttäjien antamaa palautetta tuotteista tai niiden malleista. Esimerkkinä on kättä mahdollisimman vähän kuormittava ja helppokäyttöinen pipetti. Käytettävyys tarkoittaa, että työväline on turvallinen, helppokäyttöinen, nopeasti opittava, hyvin muistettava, tehokas, sopivasti kuormittava ja miellyttävä. Lisäksi työvälineen on oltava suorituskykyinen ja sillä tehtävän työn jäljen virheetöntä. Työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Työvälineissä on yhä monipuolisempia ominaisuuksia pakattuna yhä tiiviimmin. 24