KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI TYÖKOKEILUN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen

SISÄLLYS TYÖKOKEILUN PALVELULINJA... 1 1 Tavoite... 1 2 Kuntoutujat... 1 3 Henkilöstö... 2 3.1 Alkukartoituksen henkilöstö... 2 3.2 Työkokeilun henkilöstö... 3 4 Rakenne... 4 4.1 Sisältö... 5 4.2 Työkokeilun alkukartoitus... 6 4.3 Työkokeilun ohjelma alkukartoituksen jälkeen... 7 4.3.1 Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen... 7 4.3.2 Työharjoittelu... 8 4.3.3 Työkokeilussa käsiteltävät teemat... 9 4.3.4 Päätösvaihe... 11 4.4 Työkokeilun seurantapäivät tai seurantakäynnit... 12 5 Arviointi ja mittaaminen... 12

TYÖKOKEILUN PALVELULINJA 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä palvelulinja on työkokeilua koskeva palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty työkokeilun sisältö, rakenne ja henkilöstö. Työkokeiluun sisältyy alkukartoitus, joka voi olla lyhempi, jos kuntoutuja on ollut esimerkiksi kuntoutustutkimuksessa ennen työkokeilun alkamista. Työkokeilun jälkeen kuntoutuja voi tarvittaessa jatkaa vielä työhönvalmennuksella. Työkokeilu voidaan myös keskeyttää ja vaihtaa työhönvalmennukseen, jos työkokeilu ei ole kuntoutujalle tarkoituksenmukainen. Työkokeilu toteutetaan yksilöllisesti, mutta palveluntuottaja voi koota samanaikaisesti työkokeilussa olevista kuntoutujista ryhmiä. 1 Tavoite Työkokeilun tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysymisen tukeminen erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltuvuuden ja/tai tietynlaisissa työtehtävissä suoriutumisen selvittäminen ammattialan sopivuuden varmistaminen sopivan koulutusalan löytäminen ammatillinen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen ja työllistymisen selvittäminen. Työkokeilu on osa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, jolla tuetaan vajaakuntoisen henkilön työllistymistä, työelämässä jatkamista tai työelämään palaamista. Jos kuntoutujalla on runsaasti selvittämistarpeita, työkokeilu on yleensä sopiva vaihtoehto. Työkokeilun aikana pääpaino on työssä suoriutumisen edellytysten selvittelyssä, mutta huomiota kiinnitetään käytännön tehtävien lisäksi yleisiin työelämävalmiuksiin. Työkokeilussa kokeillaan erilaisia työtapoja ja työtehtäviä henkilön kykyjen perusteella. Kuntoutujan kanssa selvitetään hänen mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään selvitä työelämässä tai löytää sopiva työ- tai koulutusala tai työpaikka. Kuntoutujan motivoituminen, sitoutuminen tavoitteisiin ja voimavarojen riittävyys ovat tärkeitä kuntoutuksen etenemiselle. 2 Kuntoutujat Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille (KKRL 6 ) henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti

2 heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Heillä voi olla riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Ennen työkokeilun aloittamista kuntoutujan terveydentilan tulee olla riittävästi selvitetty joko lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Aiempien hoitosuunnitelmien tulee olla riittävän pitkällä, jotta kuntoutuksessa voidaan paneutua työssä selviytymisen arviointiin ja tukemiseen. Työkokeilua voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä kuntoutustutkimus, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta. Kuntoutuspäätöksen tekijän tulee varmistaa ennen kuntoutuspäätöstä, että aiemmat hoitosuunnitelmat ovat toteutuneet, jotta kuntoutuksessa voidaan erityisesti paneutua työssä selviytymisen käytännön kysymyksiin. Kuntoutukseen soveltuvat aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä. Lisäksi kuntoutukseen soveltuvat nuoret, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Keskeistä on kummallakin kohderyhmällä työllistymisen tavoitteen selkiyttäminen ja työelämään pääsemisen tukeminen. 3 Henkilöstö 3.1 Alkukartoituksen henkilöstö Työkokeilun alkukartoituksen toteuttaa moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa muut erityistyöntekijät ja muu kuntoutushenkilöstö. Moniammatillinen työryhmä* Työkokeilun alkukartoituksesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Moniammatillinen työryhmään kuuluvat jäseninä - lääkäri - psykologi - sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) - työelämän asiantuntija* *. Työryhmän kaikilla jäsenillä tulee olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Työryhmän työelämän asiantuntijalla voi olla myös toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään kolme vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. * Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

3 Erityistyöntekijät Kuntoutukseen osallistuu kuntoutujan tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla fysioterapeutti, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, erikoislääkäri/lääkäri, IT-ohjaaja, opintoohjaaja, opettaja, erityisopettaja, kuntoutusohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK), psykologi/neuropsykologi tai työelämän asiantuntija**. Muu kuntoutushenkilöstö* 3.2 Työkokeilun henkilöstö Henkilöstöön voi kuulua myös muuta henkilöstöä, esim. lähihoitaja, liikunnanohjaaja, ravitsemusneuvoja tai vapaa-ajanohjaaja. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilua jatkaa moniammatillisesta työryhmästä nimetty työpari ja tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä ja muita kuntoutushenkilöitä. Työpari* Kuntoutujalle määritellään sopiva työpari, joka vastaa työkokeilun toteutumisesta kuntoutujakohtaisesti. Työpari nimetään kyseisen moniammatillisen työryhmän jäsenistä, jotka ovat haastatelleet kuntoutujan. Työkokeilun työparina on työelämän asiantuntija** sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai psykologi. Työparin jäsenillä tulee olla vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Työparin jäsenenä toimivalla työelämän asiantuntijalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto tai vanha opistoasteen tutkinto. Työparin työelämän asiantuntijalla voi olla myös toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jos hän on tarjouksen antamishetkellä työssä asianomaisella kuntoutusta toteuttavalla palveluntuottajalla ja hänellä on työkokemusta vähintään kolme vuotta ammatillisesta kuntoutustyöstä. Omaohjaaja* Toinen työparin jäsenistä toimii kuntoutujan omaohjaajana, jonka kanssa kuntoutuja voi jakson aikana halutessaan keskustella kuntoutukseensa liittyvistä kysymyksistä. Omaohjaaja toimii palveluntuottajan ulkopuolisissa työpaikoissa toteutettavan työharjoittelun aikana kuntoutujan yhteys- ja tukihenkilönä sekä palveluntuottajan ja työpaikan välillä yhteyshenkilönä. Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

4 Erityistyöntekijät* Kuntoutukseen osallistuu kuntoutujan tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä, joita voivat olla fysioterapeutti, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, erikoislääkäri/lääkäri, IT-ohjaaja, opintoohjaaja, opettaja, erityisopettaja, kuntoutusohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämänasiantuntija**. Muu kuntoutushenkilöstö * Henkilöstöön voi kuulua myös muuta henkilöstöä, esim. lähihoitaja, liikunnanohjaaja, ravitsemusneuvoja tai vapaa-ajanohjaaja. 4 Rakenne Työkokeilun kokonaispituus on enintään 40 vuorokautta ja 3 seurantapäivää tai seurantakäyntiä. Työkokeilu alkaa alkukartoituksella, joka kestää 3-5 vuorokautta. Sen jälkeen jatkuvan työkokeilun pituus ja rakenne voivat vaihdella yksilöllisen tarpeen mukaan. Työkokeilun pituus alkukartoituksen jälkeen on vähintään 15 ja enintään 35 vuorokautta. Alkukartoitus toteutetaan yhdenjaksoisesti. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilu toteutetaan yleensä yhtenä kokonaisuutena ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia väliaikoja. Työkokeilu voidaan kuitenkin toteuttaa useassa jaksossa esimerkiksi silloin, kun sopivan ulkopuolisen työpaikan järjestäminen vaatii sitä. Myös heti alkukartoituksen jälkeen voi olla tarpeen pitää lyhyt väliaika kuntoutujalle sopivien harjoittelupaikkojen etsimiseksi. Kelassa kuntoutuspäätös tehdään työkokeilusta enintään 41 vuorokaudelle, joista 1 on seurantapäivä tai -käynti. Tarkistuspäätös tehdään, jos kuntoutujalle suositellaan lisäseurantapäiviä. Tähän ei tarvita uutta kuntoutushakemusta. Työkokeilussa myönnetään enintään 2 lisäseurantapäivää tai -käyntiä. Jos kuntoutujalle suositellaan työkokeilun jatkoksi työhönvalmennusta tai jos työkokeilu keskeytetään siitä syystä, että se katsotaan aiheelliseksi vaihtaa työhönvalmennukseksi, kuntoutujalle tehdään kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta. Kuntoutuja ei tarvitse uutta kuntoutushakemusta, jos työkokeilua jatketaan suoraan työhönvalmennuksena. Päivän pituus Työkokeilu ja siihen sisältyvä alkukartoitus toteutetaan avomuotoisesti, arkipäivisin maanantaista perjantaihin. - Palveluntuottajan tiloissa pidettävän avopäivän kesto on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaama ohjelma on vähintään 5 tuntia. * Moniammatillisen työryhmän, työparin, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). ** Työelämän asiantuntijoilla on eri määrittely riippuen siitä, onko hän työryhmän ja työparin jäsen vai erityistyöntekijä (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).

5 - Ulkopuolisessa työharjoittelussa päivän kesto on vähintään 5 tuntia. Alkukartoituksen jälkeen työkokeilun kahden ensimmäisen viikon aikana työkokeilupäivien määrä ja päivän pituus voivat joustaa yksilöllisen tarpeen mukaan. - Työkokeilupäiviä tulee kuitenkin tällöin olla vähintään 3 päivää/viikko ja työkokeilupäivän pituuden pitää olla vähintään 5 tuntia/päivä, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjattua ohjelmaa on vähintään 4 tuntia/päivä. - Jousto ei kuitenkaan koske ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvaa työharjoittelua. Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin vuoksi. Kuntoutuspalvelua ei toteuteta viikonloppuisin, mutta majoitus ja täysihoito voidaan järjestää edellä mainituilla perusteilla myös silloin. Majoitus voidaan järjestää joko palveluntuottajan omissa majoitustiloissa tai ulkopuolisissa tiloissa, esimerkiksi majoitusliikkeessä tai erillisessä huoneistossa. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työkokeilun työharjoittelu tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa. Jos palveluntuottaja on koonnut Kelan kuntoutujista ryhmiä, niiden koko voi olla enintään 12 henkilöä. Seurantapäivät tai seurantakäynnit Työkokeiluun kuuluu 1 3 avomuotoista seurantapäivää tai -käyntikertaa, jotka toteutetaan 3 kuukauden kuluessa viimeisen jakson päättymisestä. Yksi seurantapäivä tai -käyntikerta on pakollinen. Lisäksi voi olla 2 lisäseurantapäivää tai -käyntiä yksilöllisen tarpeen mukaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. Seurantapäivät tai seurantakäynnit toteutetaan yksilöllisesti. Seurantapäiviä tai seurantakäyntejä ei toteuteta, jos kuntoutuja siirtyy työkokeilun jälkeen suoraan työhönvalmennukseen. Seurantapäivä pidetään vain palveluntuottajan tiloissa ja seurantapäivän pituus on vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilön antaman ohjatun ohjelman osuus on vähintään 5 tuntia. Seurantakäynti voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa tai ulkopuolisissa muissa tiloissa. Palveluntuottajan edustajan ulkopuolisiin tiloihin tekemän seurantakäynnin (asiantuntijan käyntikerta) tai kuntoutujan palveluntuottajan tiloihin tekemän seurantakäynnin ohjelma kestää 2 4 tuntia. Kuntoutuja on aina mukana käyntikerroilla. 4.1 Sisältö Työkokeilun pääsisältöjä ovat alkukartoitus, työharjoittelu, yksilöohjaus ja seurantapäivät tai seurantakäynnit. Näistä osista keskeisin on työharjoittelu. Kuntoutus on yksilöllistä, mutta ryhmätoimintoja käytetään, jos palveluntuottajalla on sopiva ryhmä. Yksilö- ja ryhmäohjauksessa käsitellään erilaisia teemoja. Työkokeilu tulee aloittaa neljän viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen saapumisesta palveluntuottajalle. Kuntoutus voidaan poikkeuksellisesti aloittaa myöhemminkin, jos viivästymiseen on perusteltu syy. Tarvittaessa palveluntuottaja voi varmistaa työ-

6 kokeilun oikea-aikaisuuden esimerkiksi haastattelemalla kuntoutujaa puhelimitse ennen varsinaisen kuntoutuksen alkamista. 4.2 Työkokeilun alkukartoitus Työkokeilun alkukartoituksen tavoitteena on laatia alustava suunnitelma työkokeilun toteuttamisesta sekä selvittää kuntoutujan ammatilliset, psykososiaaliset ja terveydelliset edellytykset kuntoutukselle. Alkukartoituksessa tai myöhemmin työkokeilun aikana voidaan todeta, että työkokeilua ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa vaan kuntoutus keskeytyy ja kuntoutuja ohjataan muuhun kuntoutuksen, esim. työhönvalmennukseen tai muiden palvelujen piiriin. Jos kuntoutuja on ollut kuntoutustutkimuksessa ennen työkokeilua tai hänen tilanteensa ei tarvitse tarkempaa selvittelyä, saattaa riittää 3 päivän alkukartoitus. Työkokeilun alkukartoituksen alussa palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle informaatio- ja tutustumistilaisuuden, jossa palveluntuottaja perehdyttää kuntoutujan henkilöstöön, tiloihin ja toimintaan sekä turvaohjeisiin. Kuntoutujalle laaditaan alussa alkukartoituksen ohjelma, jota voidaan täydentää alkukartoituksen aikana. Jos alkukartoituksessa on usea kuntoutuja samaan aikaan, toimintaa voidaan järjestää myös ryhmämuotoisesti, esim. yhteisissä liikunta- ja keskusteluryhmissä. Alkuhaastattelu ja tavoitteen asettaminen Alkuvaiheessa kuntoutujalla on sosiaalityöntekijän/sosionomin (AMK) tai kuntoutuksen ohjaajan (AMK) yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana psykologin yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana työelämän asiantuntijan yksilöhaastattelu 1 3 ensimmäisen päivän aikana lääkärin tutkimus 1 3 ensimmäisen päivän aikana fysioterapeutin tai työfysioterapeutin yksilöhaastattelu tarvittaessa 1-5 vuorokauden sisällä jakson alkamisesta. Jos alkukartoitus toteutetaan vain 3 vuorokauden pituisena, edellä mainituista alkuvaiheen haastatteluista ei tarvitse toteuttaa kuin vähintään 3 haastattelua tai tutkimusta. Lääkärin tutkimus ei ole tarpeen alkukartoituksessa (3-5 vrk), jos kuntoutuja on ollut aiemmin kuntoutustutkimuksessa ja muussa vastaavassa selvityksessä, eikä lääketieteelliseen selvitykseen ole erityistä tarvetta. Haastattelut tai tapaamiset voidaan toteuttaa niin, että kaksi työntekijää tekee ne samanaikaisesti. Työntekijöiden tulee pystyä tekemään standardissa määritellyt tarvittavat mittaukset. Jakson aikana kartoitetaan ja kirjataan kuntoutujan terveydellistä, psykososiaalista ja ammatillista taustaa. Kartoitus sisältää luvussa Arviointi- ja mittaaminen mainitut mittaukset sekä muita erilaisia tarkoituksenmukaisia testejä. Samalla käydään läpi

7 kuntoutujan tavoitteita, motivaatiota ja toiveita kuntoutukselle. Kuntoutujan kanssa keskustellaan vaihtoehtoisista työkokeiluun soveltuvista työaloista ja työpaikoista. Alkukartoituksen aikana työryhmän jäsenillä lääkäriä lukuun ottamatta tulee olla haastatteluihin ja tapaamisiin liittyviä yksilöllisiä tunteja yhteensä vähintään 9 tuntia/kuntoutuja, jos alkukartoitus on 4-5 vuorokautta, ja vähintään 6 tuntia, jos alkukartoitus on 3 vuorokautta. Jos lääkäri on tarpeen alkukartoituksessa, lääkärillä on vähintään 1 tunti yksilöllisesti kuntoutujaa kohti, jos alkukartoituksen kesto on 5 vuorokautta ja vähintään puolen tuntia, jos alkukartoituksen kesto on 3 vuorokautta. Moniammatillinen työryhmä pitää palaverin keskenään sekä sopii alkuvaiheen haastattelujen jälkeen kuntoutujalle sopivan työparin. Muu alkukartoituksen ohjelma ja päätösvaihe Alkukartoituksen aikana käsitellään haastattelujen lisäksi kuntoutujan kanssa seuraavia teemoja: työelämävalmiuksien lisääminen, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja psykososiaalinen ohjaus. Teemojen painotus riippuu kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja työryhmän jäsen tai jäsenet laativat ammatillisen kuntoutuksen keskeiset tavoitteet GAS -menetelmää hyväksi käyttäen. Alkukartoituksen lopussa kuntoutuja ja vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä käyvät yhteiskeskustelun. Tässä yhteydessä tehdään kirjallinen työkokeilusuunnitelma ottaen huomioon kuntoutujan omat tavoitteet, terveydentila, psykososiaaliset tekijät ja testeissä esiin tulleet valmiudet. 4.3 Työkokeilun ohjelma alkukartoituksen jälkeen 4.3.1 Kuntoutujan ohjaus ja tavoitteen laatiminen Työkokeilulle laaditaan kuntoutujan kanssa tarkoituksenmukainen kirjallinen toteuttamissuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan kuntoutuksen aikana. Työkokeilun aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin työparin jäsenten ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Työkokeilun kuluessa kuntoutujaa ohjataan itse arvioimaan edistymistään ja omaa elämäntilannettaan ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kuntoutuja käyttää tarvittaessa kuntoutuksessa hyödyksi oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa havaintojaan ja omaa edistymistään. Oppimispäiväkirja on kuntoutujan vapaamuotoinen kuntoutusprosessin tukiväline. Kuntoutuja voi näyttää kirjaamiaan havaintoja oppimispäiväkirjastaan ja keskustella työparin kanssa niistä. Kuntoutuksen alkukartoitusvaiheessa laadittuja tavoitteita tarkennetaan GASmenetelmää hyväksi käyttäen ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan kuntoutujan kanssa.

8 Työparin omat palaverit Työkokeilun toteutumisesta vastaava työpari neuvottelee keskenään ja tarvittaessa lisäksi erityistyöntekijöiden kanssa kuntoutusprosessista kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan, kuitenkin keskimäärin kerran viikossa. Työpari neuvottelee erityistyöntekijöiden kanssa niissä tilanteissa, jolloin kuntoutusprosessin etenemisen turvaamiseksi tarvitaan esimerkiksi lääketieteellistä tai erityistyöntekijöiden tai muiden ko. asiantuntijoiden edustamien alojen tuntemusta. Neuvottelun tarvetta voi tulla esimerkiksi selvitettäessä terveydentilan kannalta sopivaa työkokeilualaa tai kun kesken kuntoutusprosessin ilmenee uutta prosessin kannalta olennaista tietoa. 4.3.2 Työharjoittelu Työkokeilun aikana kuntoutuja kokeilee ohjatusti erilaisia työtehtäviä joko palveluntuottajan työkokeilutiloissa tai ulkopuolisissa työpaikoissa. Ulkopuoliseksi työharjoittelupaikaksi ei katsota sosiaalisia yrityksiä, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. Työharjoittelupaikkojen hankinnassa otetaan huomioon kuntoutujan toiveet sekä valmiudet ja vahvuudet. Palveluntuottajan omissa tiloissa Työkokeilun alkuvaiheessa palveluntuottajan tiloissa erilaisissa työtehtävissä toteutettava työkokeilu sopii kuntoutujille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea ja ohjausta sekä aikaa suunnitelmien selvittelyyn ja pohdintaan. Pääpaino on käytännön työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä, ja tämä jakso voi olla aloitusvaiheena ennen mahdollista siirtymistä työkokeiluun ulkopuoliseen työharjoittelupaikkaan. Työkokeilu voi tapahtua palveluntuottajan omissa tiloissa esimerkiksi toimisto-, atk-, keittiö-, puutarha-, siivous- ja metallitöissä. Palveluntuottajalla tulee olla monipuolinen tuntemus erilaisista työtehtävistä. Palveluntuottajalla tulee olla myös asianmukaisia työvälineitä erilaisten työtehtävien harjoittelemiseen. Työtehtävissä kuntoutujalla on tarpeen mukaan kyseiseen työtehtävään soveltuva perehdyttäjä. Omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työelämän asiantuntija, jos ei ole omaohjaaja, keskustelee kuntoutujan kanssa työkokeilun etenemisestä vähintään 1-2 kertaa viikossa tai tarvittaessa päivittäin. Ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa Ulkopuolinen työharjoittelu pidetään palveluntuottajan ja kuntoutujan sopimissa ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa eli työpaikoissa. Palveluntuottajan ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työkokeilun tarkoitus on antaa kuntoutujalle realistinen käsitys tämän mahdollisuuksista selviytyä kyseisessä työssä aidoissa työolosuhteissa ja työympäristössä. Kuntoutujalle järjestetään työtä, jossa on otettu huomioon

9 vamman, sairauden tai muiden tekijöiden aiheuttamat muut mahdolliset rajoitteet, esim. ikääntyminen ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kuntoutuja osallistuu työkokeilupaikan hankintaan joko hankkimalla paikan itse tai olemalla mukana omaohjaajan kanssa työkokeilupaikan hakemisessa. Työpaikan edustaja nimeää kuntoutujalle yhteyshenkilön, joka toimii kuntoutujan tukena työharjoittelun aikana ja on mukana aloituspalaverissa. Ulkopuolisen työnantajan kanssa laaditaan kirjallinen työkokeilusopimus, jossa määritellään työkokeiluaika, työpäivän pituus, yhteyshenkilöt ja muut työkokeilun ehdot. Työnantajan yhteyshenkilö huolehtii kuntoutujan työtehtävien toteutumisesta ja perehdytyksestä ja antaa palveluntuottajalle lyhyen kuvauksen työtehtävien sujumisesta. Omaohjaaja seuraa kuntoutujan työharjoittelun toteutumista, tukee kuntoutujaa, suunnittelee ja neuvottelee jatkotehtävistä ja ratkoo kuntoutujan kanssa mahdollisia ongelmia. Omaohjaaja pitää yhteyttä sekä kuntoutujaan että työnantajaan seuraavalla tavalla: - Työharjoittelu alkaessa omaohjaaja on mukana kuntoutujan kanssa aloituspalaverissa työpaikalla. - Omaohjaaja pitää sovitusti yhteyttä kuntoutujaan yksilöllisen tilanteen mukaan vähintään kerran viikossa käymällä työpaikalla tai vaihtoehtoisesti puhelimitse tai sähköpostitse tai tapaamalla kuntoutujaa muissa tiloissa. - Omaohjaaja käy työharjoittelupaikassa kuntoutujan luona välillä vähintään kerran aloituspalaverin jälkeen sekä loppupalaverissa, jolloin tapaa myös työnantajan edustajan. - Omaohjaaja keskustelee kuntoutujan ja työnantajan edustajan kanssa työharjoittelusta saaduista kokemuksista. Nämä omaohjaajan käynnit sisältyvät kuntoutujan ulkopuolisen työharjoittelun avopäiviin. Verkostoyhteistyö työharjoittelun yhteydessä Kuntoutuja ja omaohjaaja pitävät kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston mahdollisuuksien mukaan yhden tai useamman palaverin TE-toimiston virkailijan kanssa työharjoittelun aikana. Palaverit voidaan pitää palveluntuottajan tiloissa, työharjoittelupaikassa, TE-toimistossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa tilassa. Nämä palaverit sisältyvät työharjoittelun avopäiviin sen mukaisesti, missä paikassa palaveri pidetään. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa näin kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea. 4.3.3 Työkokeilussa käsiteltävät teemat Ohjelma sisältää pääasiassa yksilöllistä ohjausta kuntoutujan tarpeen mukaan. Työkokeilun aikana kuntoutujalle varataan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaa keskusteluihin omaohjaajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Hänen kanssaan pohditaan, miten kuntoutuja vahvistaisi ammatillista osaamistaan ja löytäisi itselleen sopivan työpaikan. Ohjelma sisältää myös tarvittaessa ryhmämuotoista kuntoutusta kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan, esimerkiksi kuntoutumista tukevia ryhmäkeskusteluja. Ryhmämuotoista toimintaa käytetään, jos palveluntuottajalla on samanaikaisesti useita

10 kuntoutujia työkokeilussa tai muussa vastaavassa kuntoutuksessa. Ryhmät ovat käytössä esim. yhteisissä teemaosioissa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Ohjelman teemoja ja aiheita vetävät työpari ja erityistyöntekijät. Teemat voivat tulla käsittelyyn yksilöllisesti tai ryhmässä. Kuntoutujan kanssa käsitellään kaikkia seuraavia teemoja lukuun ottamatta välitehtäviä, jotka tulevat kyseeseen tarvittaessa. Työelämävalmiuksien lisääminen Kuntoutuja saa ohjausta etsiessään työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvää tietoa mm. internetistä sekä käyttämään hyödyksi työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) asiantuntemusta. Kuntoutujan kanssa tehdään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tai työpaikoille. Kuntoutuja saa hänen tarpeensa huomioon ottaen ohjausta atk-ohjelmien käyttämisestä esimerkiksi työ- ja koulutushakemusten laadinnassa. Kuntoutujan kanssa tehdään tarvittaessa hänelle soveltuva ansioluettelo Kuntoutujaa saa tukea saavuttaakseen työelämän valmiuksia. Kuntoutujan kanssa selvitetään mahdollisia oppimisvaikeuksia ja hän saa tukea näihin ongelmiin. Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kuntoutujan työ- ja toimintakykyä selvitetään motorisin ja fyysisin testein. Kuntoutujan sopivuutta selvitetään eri työtehtäviin, esim. psykologiset testit, pienimuotoiset työharjoitustestit, lukitestit. Kuntoutujan kanssa kartoitetaan tarvittaessa apuvälineiden tarvetta. Oman terveydentilan hoitaminen Kuntoutujaa saa ohjausta ja motivointia oman terveyden edistämiseen, terveellisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Psykososiaalinen ohjaus Kuntoutujaa saa tukea henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa. Kuntoutuja saa tukea päivärytmin ja arjen hallinnassa. Verkostotyö Kuntoutuja saa tarvittaessa ohjausta muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaa-ajan toimintoihin. Kuntoutujan kanssa kartoitetaan hänen erilaisia verkostoyhteyksiään. Palveluntuottaja ottaa tarvittaessa yhteyttä kuntoutujan lähiverkostoon, TEtoimistoon, terveydenhuoltoon ja muihin vastaaviin tahoihin. Yhteydenotto voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna. Välitehtävät - Tarvittaessa kuntoutuja tekee sovittuja välitehtäviä ja saa ohjausta niiden tekemisessä. Välitehtävät voivat olla tarpeen, jos työkokeilu joudutaan välillä keskeyttämään tai välitehtävät katsotaan tarpeelliseksi kuntoutusprosessia tukeviksi tekijöiksi. Yleisohjelma Mahdollisuuksien mukaan kuntoutuja voi hyödyntää kuntoutuksen aikana palveluntuottajan järjestämiä yleisluentoja, ryhmäkeskusteluja ja ryhmäliikuntaa.

11 4.3.4 Päätösvaihe Työkokeilun päätösvaiheessa, noin viikko ennen työkokeilun päättymistä, kuntoutujan kanssa aloitetaan ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman tekeminen ja käydään läpi työkokeilun kuntoutusprosessia ja jatkotarpeita työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi järjestetään kuntoutujan jatkosuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi kuntoutujan tarpeen ja TE-toimiston tai muun tahon kanssa mahdollisuuksien mukaan yhteispalaveri. Tavoitteena tässä yhteispalaverissa on tarpeen mukaan päivittää kuntoutujan työnhakusuunnitelmaa ja rakentaa kuntoutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa ja sen toteutumisen tarvitsemaa tukea. Palaveri pidetään noin 1-2 viikkoa ennen kuntoutuksen päättymistä, jotta TE-toimistolle tai muulle taholle jää riittävästi aikaa palveluiden, toimenpiteiden tai tukien vaatimille järjestelyille. Työkokeilun päätösvaiheessa palveluntuottaja laatii kuntoutusselosteen. Kuntoutuja ja työpari laativat yhdessä ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman kuntoutusselosteeseen. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kuntoutujalle asetetut tavoitteet ja työkokeilun tulokset. Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelmaan kirjataan mm., mitkä ovat työllistymismahdollisuudet, mihin kuntoutuja jatkaa kuntoutuksen jälkeen ja miten kuntoutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu (GAS -tavoitteen asettaminen -lomake). Kuntoutusselosteeseen kirjataan varsinaisen jatkosuunnitelman lisäksi mahdolliset vaihtoehtoiset suunnitelmat sekä seurantapäivät. GAS -tavoitteen asettaminen - lomake liitetään kuntoutusselosteeseen. Työkokeilulle asetettuja tavoitteita arvioidaan päätösvaiheessa ja silloin asetetaan uusia tavoitteita seurantajaksolle, ja niitä arvioidaan viimeisenä seurantajakson päivänä. Omaohjaaja ja kuntoutuja ovat ennen loppukeskustelua yhteydessä tarvittaviin kuntoutujan kotipaikkakunnan hoito- ja kuntoutustahoihin, kuten terveydenhuoltoon, Kelaan ja TE-toimistoon. Näin varmistetaan kuntoutusprosessin jatkuvuus työkokeilun päätyttyä. Samalla sovitaan näiden tahojen kanssa nimetyt yhteyshenkilöt jatkosuunnitelmien toteuttamista varten. Yhteyshenkilöt kirjataan kuntoutusselosteeseen. Loppukeskustelu Työkokeilujakson lopussa viimeisten kolmen päivän aikana pidetään loppukeskustelu. Loppukeskustelussa kuntoutuja ja työpari käyvät läpi yhdessä ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman ja varmistavat jatkosuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden. Työparin lisäksi kuntoutuja tapaa päätösvaiheessa tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä. Kuntoutujan kanssa laaditaan muistilista niistä konkreettisista asioista, joita jatkosuunnitelman toteutuminen edellyttää.

12 4.4 Työkokeilun seurantapäivät tai seurantakäynnit Työkokeilun päätyttyä kuntoutujalla on 1-3 seurantapäivää tai käyntiä yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilöllisten seurantapäivien ja -käyntien tarkoitus on tukea kuntoutujaa mahdollisessa opiskelupaikassa tai työpaikassa tai selvitellä jatkosuunnitelmien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Työkokeilun seurantapäivät tai -käynnit ovat avopäiviä tai käyntikertoja. Seurantapäivät toteutetaan palveluntuottajan tiloissa ja seurantakäynnit palveluntuottajan tiloissa, työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Seurantapäivät tai -käynnit toteutetaan jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi. Seurantapäiviä tai käyntejä ei toteuteta ryhmässä. Seurantapäivänä tai - käyntikerralla omaohjaaja ja kuntoutuja käyvät läpi, miten jatkosuunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu tai mitä ongelmia on tullut esille. Jos seurantapäivä tai -käynti pidetään palveluntuottajan tiloissa, omaohjaajan lisäksi työparin toinen jäsen ja tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä on mukana keskusteluissa. Jos seurantakäynti tehdään ulkopuolisissa tiloissa, seurantakäynnin tekevät omaohjaaja ja tarvittaessa lisäksi työparin toinen jäsen sekä muu tarkoituksenmukainen erityistyöntekijä. Ennen seurantapäivää tai -käyntikertaa omaohjaaja tai toinen työparin jäsenestä on yhteydessä kuntoutujaan puhelimitse ja selvittää tilannetta ennakkoon ja sopii, missä ja miten seurantapäivä tai -käynti pidetään. Seurantapäivän tai seurantakäynnin aikana omaohjaaja on kuntoutujan kanssa yhteydessä tarvittaviin tahoihin, kuten Kelaan ja TE-toimistoon. Seurantapäivänä tai seurantakäynnillä sovitaan jatkosta. Ensimmäisestä seurantapäivästä tai seurantakäynnistä laaditaan lyhyt kuntoutusseloste. Siihen kirjataan jatkotoimenpiteet ja jos on tarvetta lisäseurantapäiville, suositus niistä. Lyhyt kuntoutusseloste annetaan lisäksi vain viimeisestä lisäseurantapäivästä. 5 Arviointi ja mittaaminen Työryhmän jäsenet, työpari ja erityistyöntekijät arvioivat oman osuutensa alkukartoituksen ja työkokeilun kuntoutuksen tuloksellisuutta käyttämällä kliinisiä arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ja päteviksi todettuja tai arvostettuja. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan alkukartoituksen alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Asetettuja tavoitteiden toteutumista arvioidaan työkokeilun päätösvaiheessa. Seurantakäynneille voidaan asettaa uusia tavoitteita ja tehdä arviointi viimeisenä seurantajakson päivänä tai käyntikerralla.

13 Kuntoutuksessa tehdään aina seuraavat mittaukset alkukartoituksen aikana sekä työkokeilun päätösvaiheessa kolmen viimeisen päivän aikana ennen seurantajaksoa. Yleisen elämänlaadun mittarit: 15D tai RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen mielialakysely: Beck depression inventory (BDI), tai RBDI (Suomen oloihin Beckin depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely) tai DEPS- seula Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) Näiden pakollisten mittausten lisäksi voidaan käyttää muita tarkoituksenmukaisia mittareita, esim. lukitesti ja muut oppimis- tai käytöshäiriöitä arvioivat testit muut ammatillisten tavoitteiden arvioinnin testit IMBA (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) Melba (Merkmalprofile zur Eningliederung Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit) ARVI (arviointimenetelmä, sosiaalisen työllistämisen laatujärjestelmä (STL 9001:2010), valmennuksen palvelujen standardit (VPS)) Testit ja mittaukset tulee suorittaa ottaen huomioon tarkoituksenmukaisuus-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Työryhmä arvioi, mitkä testit ja mittaukset eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava riittävä kokemus ja koulutus testaamiseen ja kyseisten testien tekemiseen ja tulkintaan.