Päätös Nro 9/2011/3 Dnro ESAVI/642/04.08/2010

Etelä-Suomi Päätös Nro 9/2011/3 Dnro ESAVI/642/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2011 ASIA Jokimaan tilalla RN:o 1:79 sijaitsevaa eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus, Askola LUVAN HAKIJA Ahonen Ari ja Marjo Takametsäntie 223 07680 Juornaankylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetassa harjoitetaan maidontuotantoa. Toiminta sijaitsee Askolan kunnassa Tiilään kylässä Ari ja Marjo Ahosen omistuksessa olevalla kiinteistöllä Jokimaa 18-410-1-79. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 24.9.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteinen ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan 26.3.2001. Alueella on kokonaismaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 15.2.2010. Siinä tilakeskuksen alueella ei ole aluevarauksia tai muita merkintöjä. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maaperä ja vesiolosuhteet Olemassa olevat eläinsuojat ja lantavarastot sekä suunnitellut pihattonavetta ja lietelantasäiliö sijaitsevat peltoaukealla. Fulfil Oy teki 6.4.2009 maaperätutkimuksen tulevan eläinsuojan ja lietesäiliön kohdalla. Sen mukaan maaperä koostuu pinnan humuskerroksesta ja siltti-/savikerroksista sekä kallion päällisestä moreenikerrostumasta. Pohjavesi on suunnitellun navetan kohdalla -1,58 metriä ja lietesäiliön kohdalla -1,02 metriä maanpinnasta. Eläinrakennuksen kantavien rakenteiden perustamistapana suositellaan käytettäväksi paaluperustusta tai esipenkkakuormituksen jälkeen anturaperustusta. Lattiat voidaan perustaa maanvaraisina. Lietesäiliö voidaan painopenkan jälkeen rakentaa maanvaraisena, mutta kaivusyvyyttä ei tule kuitenkaan ulottaa pohjavedenpintaa alemmaksi. Pohjalaatta perustetaan luonnontilaisen siltti-/savikerroksen varaan tehdylle tiivistetylle murske- tai soratäytölle. Pohjavedenpinnan alentamiseksi vedet voi johtaa lietesäiliön puolella olevaan ojaan. Maalaji on routivaa ja helposti liettyvää. Tilan Jokimaa (RN:o 1:79) pohjoispuolella on Koukjärvi lähimmillään runsaan puolen kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja lietelantasäiliöstä. Tilan itäpuolitse laskee Koukjärvestä Tiiläänjärveen Slotinoja. Tilan pohjois koillisosan peltojen halki laskee Takametsästä päin sivu-uoma niin ikään Slotinojaan. Lisäksi tilan länsipuoliselta metsäalueelta laskee oja tilan peltojen halki Slotinojaan. Tilakeskus ja lannan levitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on tilakeskuksesta etelään oleva Tiilään I luokan pohjavesialue (0101810), joka on lähimmillään noin 1 kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin asuinrakennus on luvan hakijan oma asuinrakennus samassa pihapiirissä. Lähimmän naapurin asuinrakennus on olemassa olevan navetan luoteispuolella lähimmillään noin 70 metrin päässä. Tämän naapurin asuin-

rakennus tulee olemaan rakennettavan pihattonavetan ja lietelantasäiliön länsipuolella lähimmillään noin 230 metrin päässä. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus on olemassa olevan lantalan ja rakennettavan lietelantasäiliön pohjoispuolella lähimmillään runsaan 200 metrin etäisyydellä. Seuraavat naapurit ovat rakennettavasta pihattonavetasta ja lietelantasäiliöstä etelään ja itään lähimmillään noin 330 350 metrin etäisyydellä. Rakennettava lietesäiliö on suunniteltu sijoitettavaksi siten, että sen ja Slotinojaan laskevan sivu-uoman välissä on luiskan lisäksi tasamaata vähintään 5 metriä. Jokimaan tilan RN:o 1:79 läheisyydessä ei sijaitse naapureiden kaivoja. Kaikki alueen taloudet saavat talousvetensä kunnallisesta vesijohtoverkostosta. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Päätuotantosuuntana on maidontuotanto. Hakemuksen mukaan on tarkoitus rakentaa kahden lypsyrobotin navetta, jolloin lehmämäärä olisi 148 ja nuorkarja jäisi nykyisiin tiloihin. Uusi navetta toimisi lietelantamenetelmällä ja vanhan navetan toiminta jatkuisi kuivikelantamenetelmällä. Laajennetun toiminnan suunniteltu aloitusajankohta on vuosina 2011 2012. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tilalla on nykyisin lypsylehmiä 54, hiehoja 30 ja vasikoita (alle 6 kk) 21. Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä tulee olemaan 148, hiehoja 120 ja vasikoita (alle 6 kk) 50. Laajennuksen jälkeen maidontuotanto on vuodessa 1 200 000 kg maitoa. Lannan käsittely ja varastointi Lietelanta Uusi lypsykarjapihatto toimii lietelantajärjestelmällä. Lietelantajärjestelmällä tulevat olemaan 148 lypsylehmää. Lietelantaa syntyy laskennallisesti 3 552 m 3 /a. Lupahakemuksen mukaan varastointitarve on myös lietealtaaseen johdettaville pesuvesille 300 m 3 /a ja säiliöön satavalle vedelle 320 m 3 /a (avoallas h=4,0 m). Lietelanta varastoidaan rakennettavassa lietealtaassa, jonka tilavuus tulee olemaan 4 250 m 3. Lietekuilujen tilavuudet tulevat olemaan yhteensä 690 m 3. Lietelannalle on täten käytettävissä yhteensä 4 940 m 3 varastointitilavuutta. Lietekuilut toimivat ns. slalom-periaatteella. Lieteallas täytetään altapäin. Lieteallas tyhjennetään tyhjennyskaivon kautta.

Rakennettava lieteallas perustetaan perusmaalle (savimaalle) kaivamalla ja luiskaamalla/pengertämällä. Lietelannan pumppausmenetelmän avulla voidaan säiliön pohja tehdä sopivalle korkeudelle läheiseen ojaan nähden. Tasatun ja luiskatun perusmaan päälle tehdään ensin 200 300 mm murskesoratäyttö. Täyttöön asennetaan salaojat. Lisäksi asennetaan 10 metrin välein kaasunpoistoputkisto. Soratäytön päälle asennetaan säiliön keinotekoiseksi tiivistysmateriaaliksi EPDM-kumikalvo hitsatuin saumoin. Maton paikallaan pysyminen ja ehjänä pysyminen (suojaus mekaaniselta rasitukselta (liete, potkuri) varmistetaan valamalla betonilaatat sekoituskohdalle ja tekemällä erillinen tyhjennyskaivo säiliön ulkopuolelle. Rakennettava lietesäiliö on suunniteltu kattamattomaksi. Kuivikelanta ja kuivikepohja Kuivikelantamenetelmällä on 170 eläintä eli hiehot ja nuorkarja (alle 6 kk). Virtsa imeytetään kuivikkeisiin navetassa. Kuivikemateriaalina on turve ja olki. Kuivikelantaa syntyy laskennallisesti 2 000 m 3 /a. Uudessa lypsykarjapihatossa tulevat olemaan täyskuivikepohjalla pian poikivat ja juuri poikineet yhteensä noin 10 lehmää. Vanhassa kylmässä pihatossa ovat vinokuivikepohjalla yhteensä 170 eläintä. Kuivitetun alueen pinta-ala on vanhoissa eläinsuojissa 297 m 2 ja uudessa 61 m 2. Kuivikkeen paksuus on vanhassa eläinsuojassa 10 cm ja uudessa täyskuivikkeen 25 cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 30 cm (betonia). Kuivikemateriaalina on olki ja turve. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Kuiviketta ei käännetä, vaan se tyhjennetään tarvittaessa. Kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti 250 m 3 /a. Poistettu kuivikelanta ja kuivikepohja varastoidaan lantalaan. Lantaloita on kaksi. Vanhemman lantalan pinta-ala on 517 m 2 ja uudemman 523,8 m 2 eli lantaloiden yhteispinta-ala on 1040,8 m 2. Vanhempi lantala on kattamaton ja uudempi katettu peltikatteella. Lantaloiden reunojen korkeus on 150 cm ja ajoluiskan korkeus 80 cm. Kuivalannalle on käytettävissä noin 2 600 m 3 varastointitilavuutta. Lantaloiden pohjat ovat betonia ja seinät betonia/betoniharkkoa. Uudemmassa lantalassa seinien yläosa on puuta. Lantaloiden kuormauslaattojen pohjamateriaali on betoni. Lantaloihin kertyvä neste johdetaan virtsasäiliöön. Virtsasäiliön (vanhan navetan lattia alla) tilavuus on 200 m 3. Sen rakenteiden materiaali on betoni. Jaloittelutarhat ja laidunnus Hiehoja varten on olemassa oleva jaloittelutarha. Sen pinta-ala on 410 m 2. Jaloittelutarhan pohjamateriaali on betonia 80 m 2 ja kuoriketta 410 m 2. Uuden navetan yhteydessä ei ole jaloittelutarhaa. Osa nuorkarjaa (50 kpl) laiduntaa 4 kk vuodessa. Laidunala on 4 ha. Eläimet ovat öisin ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen on laitumella järjestetty juoma-altaista. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Säilörehun varastointi 4

5 Nykyisin säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna 400 t/a ja tulevassa tilanteessa 1 500 t/a. Lannan hyödyntäminen ja levitys pellolle Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 150 hehtaaria, josta omaa on 52 hehtaaria, vuokrapeltoa 15 hehtaaria ja sopimuspeltoa 83 hehtaaria. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lanta levitetään kasvukaudella. Slotinojan varteen jätetään 20 metrin ja sivu-uomien varteen 10 metrin vyöhykkeet käsittelemättä lannalla. Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä energia Kemikaalit Vedenhankinta Tilalla on omat polttoainesäiliöt (kuivuri 2 700 l, kesälaatu 5 000 l ja talvilaatu 2 200 l). Ne on varustettu ylitäytönestimillä, laponestolaitteilla ja lukituksilla. Polttoaineita käytetään kuivurin lisäksi työkoneissa. Rehun teossa käytetään rehunsäilöntäainetta (maitohappobakteeri). Maidontuotannossa käytetään happo- ja emäspesuaineita. Lisäksi käytetään panospuhdistamolla fosforin saostamiseen ferrosulfaattia vesiliuoksena. Tila on liittynyt vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Vettä on käytetty vuosina 2001 2010 noin 3 000 m 3 /a. Laajennuksen jälkeen vettä käytetään noin 7 000 m 3 /a. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Luvan hakijan mukaan uudessa navetassa on tavoitteena soveltaa eläinten hyvinvointiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa, josta hyötyy eläimet, hoitajat ja ympäristö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Tuotannossa muodostuu jätevesiä yhteensä 300 m 3 /a. Maitohuoneen jätevesiä muodostuu tulevassa tilanteessa 365 m 3 /a. Ne johdetaan lietealtaaseen. Uuden lypsykarjapihaton muut pesuvedet johdetaan myös lietealtaaseen. Nykyisen kylmän pihaton muut pesuvedet on johdettu panospuhdistamoon vuodesta 2001 lähtien samoin kuin asuinrakennuksen talousjätevedet. Panospuhdistamosta vedet johdetaan maasuodatukseen.

Päästöt ilmaan Eläinsuojan sosiaalitiloissa muodostuvat wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Vaihtoehtoisesti toteutetaan kompostikäymälä. Luvan hakijan mukaan huolellisesti rakennetulla lietelantasäiliöllä voidaan estää valumat pintavesiin täysin. Lietelantasäiliön salaojituksessa varmistetaan, että salaojitus puretaan vähintään metrin alemmaksi alimmasta salaojitustasosta ja että pohjavesi ei nouse salaojitustason yläpuolelle. Salaojavedet johdetaan tarkastuskaivoon kautta. Luvan hakijan mukaan lietelantasäiliöstä aiheutuu hajuhaittoja vain lannan sekoituksen ja levityksen aikana. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Uudelle navetalle on liittymät sekä Takametsäntieltä että Koukjärventieltä. Toiminnan aiheuttamat liikennemäärät ovat seuraavat: Kiinteistölle liikennöidään 7 kertaa viikossa rehun ja maidon kuljetusten takia. Lietelannanajoliikennettä on 14 päivän ajan vuodessa 20 kertaa päivässä. Kuivalannanajoliikennettä on 12 päivän ajan vuodessa 3 kertaa päivässä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen (Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy). Tavanomainen jäte, kuten muovijäte (02 01 04), toimitetaan jätekeräykseen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy). Pilaantuneet rehut (02 01 03) kompostoidaan/laitetaan lantalaan. Kuollet naudat (02 01 02) toimitetaan yleiseen raatojen keräilyyn ja edelleen Honkajoki Oy:lle käsiteltäviksi. Isot naudanraadot ja pikkuvasikat välivarastoidaan ennen niiden poiskuljetusta vanhan navetan takana pressun alla. Raadot noudetaan yleensä 5 päivän sisällä. 6 TOIMINNAN TARKKAILU Lietelantasäiliön rakenteita ja tiiveyttä tarkkaillaan säiliön tyhjennyksen yhteydessä sulan maan aikaan. Talousveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti kunnan ja meijerin toimesta. Vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Usein kunnan näytteet otetaan jopa tilalta, koska tila on vesijohdon loppupäässä.

7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan liittyvät riskit pyritään ehkäisemään valvontakamera- ja palovaroitinjärjestelmillä. Sähkökatkojen varalle hankitaan automaattitoiminen aggregaatti. Lietelantasäiliön pohjamaana ja luiskissa on maalajina savi. Lietelantasäiliön salaojituksen sulkeminen lietesäiliörikon tms. yhteydessä on mahdollista järjestää, jos on uhka lietteen joutumisesta ojaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 26.10.2010, 24.1.2011, 11.2.2011 ja 16.2.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Askolan kunnan ilmoitustaululla 4.11. 7.12.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikassa ja Askolan kunnanvirastossa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole suoritettu tarkastusta eikä neuvoteltu. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Askolan kunnanhallitukselta ja Askolan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on antanut 14.12.2010 päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraava: Hakemuksesta ei käy ilmi, sijaitseeko lannanlevitysalueiden tuntumassa talousvesikäytössä olevia kaivoja. Talousvesikaivojen suojaamisesta tulee huolehtia varaamalla vähintään 30 metrin, mutta mieluiten kuitenkin 100 metrin levyinen suojavyöhyke kaivojen ympäriltä. Lannan levityksestä ei saa aiheutua talousveden pilaantumisen vaaraa. Lannan levityksen ja varastoinnin osalta tulee noudattaa, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 säädetään.

Hakijan tulee huolehtia siitä, etteivät rotat ja muut tuhoeläimet lisäänny alueella hallitsemattomasti. Polttoainesäiliö tulee varustaa säiliön tilavuutta suuremmalla suoja-altaalla tai vaihtoehtoisesti käyttää kaksivaippaisia nestesäiliöitä. Vuototilanteessa polttoaineen pääsyn maaperään tai viemäriin tulee olla estetty. Terveydensuojelujaostolla ei ole ympäristölupahakemuksesta muuta huomautettavaa. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut 9.12.2010 päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraava: Lähimmät vakituisesti asuvat naapurit sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta uudesta lietelantalasta. Suurin piirtein samalla etäisyydellä sijaitsee lähin lomakiinteistö. Jos lietesäiliöitä ei kateta, tulee ne kuitenkin rakentaa siten, että tarvittaessa ne voidaan kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella, jos säiliöstä todetaan aiheutuvan naapureille merkittävää hajuhaittaa. Lannan levityksestä tulee huomioida Askolan kunnan ympäristönsuojelumääräykset, joissa todetaan, että lanta tulee levittää siten, että se ei pääse huuhtoutumaan vesistöön tai muuhun vesilain mukaiseen uomaan tai altaaseen aiheuttaen niiden pilaantumisen vaaraa. Lantaa ei saa levittää myöskään siten, että siitä voi aiheutua pohjaveden laadun heikentymistä taikka muuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lannan levityksessä tulee huomioida valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) annetut määräykset. Talousveden ottoon käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen jätettävä vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Lannan tai virtsan muusta kuin sijoituslevityksestä on pyrittävä etukäteen ilmoittamaan naapurikiinteistön asukkaille, mikäli lantaa on tarpeen levittää lähempänä kuin 100 m hänen asuinkiinteistöstään. Pelto tulee muokata välittömästi, viimeistään vuorokauden sisällä lannan tai virtsan levityksestä. Mikäli lietelannan ja virtsan levitykseen käytetään sijoituslannoitusta tai ne levitetään kasvustoon, peltoa ei tarvitse muokata jälkeenpäin. Myös kuiva- ja kuivikelannan levitys kasvustoon hyväksytään ilman muokkausta. Lannan levityksestä ja lehmien laidunnuksesta ei saa syntyä valumia Tiiläänjärveen ja sinne johtaviin uomiin. Varsinkin jyrkkärinteisillä pelloilla tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet estämään valumia ja eroosiota. Huomiota tulee myös kiinnittää lantalan läheisyydessä kulkevaan uomaan niin, ettei lantalasta ja piha-alueelta synny valumia. Myös hajuhaittojen syntymisen estämiseen lannan levitysvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. 8

9 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 22.12.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Ari ja Marjo Ahoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Jokimaan tilalla RN:o 1:79 eläinsuojan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuoja on tarkoitettu 148 lypsylehmälle, 120 hieholle ja 50 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, JL 6 ) 1.1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, virtsaa, jätevesiä tai säilörehun puristenestettä vesiin. 1.2. Eläinsuojien ja jaloittelutarhan pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. 1.3. Eläinsuojassa syntyvä lietelanta sekä maitohuoneen ja eläinsuojien muut pesuvedet on johdettava tiiviiseen lietealtaaseen tai muuhun tiiviiseen säiliöön. Eläinsuojan wc-vedet on johdettava umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti eläinsuojaan on toteutettava kuivakäymälä. 1.4. Eläinsuojassa syntyvä kuivikelanta ja kestokuivikepohja ja jaloittelutarhaan kertyvä kiinteä lanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava lantalassa. Jaloittelutarhaan kertyvä märkä lanta, virtsa ja likaiset sadevedet on koottava ja johdettava/siirrettävä lannan/virtsan varastointitiloihin. Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä hajuhaittoja naapureille. Jos lietelannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina, lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella.

2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen eli Jokimaan tilan RN:o 1:79 peltoalueille on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. Lannan levityksessä on otettava myös huomioon, mitä asiasta määrätään Askolan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen ja raaka-aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JA 3a, YMp 867/1996) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Askolan kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä asianmukaisesti. Kuormausta odottava eläinjäte, kuten kuolleet naudat, on säilytettävä tiiviillä alustalla peitettynä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, on varastoinnin tapahduttava tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 10

11 Varastointi (YSL 43, JL 6 ) 6.1. Kuivikelannan varastointia varten on oltava varastointitilavuutta lantalassa yhteensä vähintään 2 000 m 3 ja poistetun kuivikepohjan varastointia varten 250 m 3. 6.2. Lietelannalle sekä eläinsuojassa syntyville maitohuoneen jätevesille ja pesuvesille on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 3 852 m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomaan lietelantasäiliöön on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa eli noin 422 m 3. 6.3. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Säiliö on sijoitettava ja perustettava riittävän kantavalle ja vakaalle maapohjalle. Säiliön reunapenkereiden vakavuus on varmistettava maaperätutkimuksin ja laskelmin. Säiliön tiivistysrakenteena toimivan muovikalvon asennus on suoritettava kalvojen toimittajan ohjeiden mukaisesti. Säiliön sijoitus ja salaojitus on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy säiliön pohjois-koillispuolitse virtaavaan sivu-uomaan ja edelleen Slotinojaan voidaan tarvittaessa estää. Samoin on estettävä sivu-uoman tulvaveden pääsy salaojan tai muuta kautta lietelantasäiliön keinotekoisen tiivistysmateriaalin alle niin, että vesi voisi nostaa tiivistysmateriaalia irti alustastaan. Tulvavesien pääsy altaaseen suoraltaan altaan reunapenkereiden yli on myös estettävä. Säiliö on varustettava kaasunpoistoputkistolla. Säiliön täyttöä ja tyhjennystä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliö on suunniteltava ja toteutettava siten, että säiliö voidaan myöhemmin tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Säiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja-aidalla. Lisäksi säiliö on varustettava salaojaveden tarkkailujärjestelmällä. 6.4. Asiantuntijan laatimat rakennettavan säiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen säiliön rakentamisen aloittamista. Suunnitelmissa on esitettävä säiliön rakenteiden lisäksi salaojituksen sulku- ja mahdolliset muut järjestelyt sekä Slotinojaan laskevan sivu-uoman sijainti korkeusasemineen suhteessa lietelantasäiliöön ja sen korkeusasemiin. 6.5. Rakennettavan säiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen säiliön käyttöönottoa. 7. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 8. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Kuormauspaikalla on oltava aina riittävästi saatavilla imeytysmateriaalia, kuten turvetta. Eläinsuojakiinteistön tie-

alueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. 9. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Polttoainesäiliöt on varustettava tiiviillä suoja-altaalla, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta, tai vaihtoehtoisesti säiliön on oltava kaksoisvaipparakenteinen. Lisäksi säiliöt on varustettava palamattomasta materiaalista rakennetulla tuulettuvalla katoksella, joka estää suoja-altaan täyttymisen vedellä tai lumella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja jakelusäiliöt myös laponestolla. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Toimet on suoritettava viimeistään 30.6.2012 mennessä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lietelanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. 12. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteiden hallinnasta on laadittava suunnitelma, kuten lietesäiliörikon ja tulipalojen sammutusvesien hallinnasta sekä haittojen ennaltaestämisestä. Suunnitelma on pidettävä ajantasalla. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2011 mennessä. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Hyötykäyttö sekä muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 14. Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa saa tämän lisäksi toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa lannan hyödyntämiseen. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lan- 12

nanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 153 hehtaaria. Mahdollisista uusista lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot/kopiot tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43 ) 15. Lietelantasäiliön salaojaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään seuraavat muuttujat: NO 2 -, NO 3 - ja NH 4 -N. Raportointi (YSL 46, 51, 52 ) 16. Eläinsuojan toiminnasta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laji ja määrä l/a, kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, laaduista, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, käsittelystä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista sekä päivämääristä tiedot lantavarastojen tyhjennyksen yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista tiedot vesinäytteiden tutkimustuloksista tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ari ja Marjo Ahosen eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeinen sovellettava säädös on valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lupaharkinnassa on käytetty ohjeena ympäristöministeriön ohjetta kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009. Luvan myöntämisen edellytykset Ari ja Marjo Ahosen eläinsuojan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 29.6.2009 mukaan suositeltava etäisyys lähimmistä häiriintyvistä kohteista, kuten asuin- ja vapaa-ajan rakennuksesta, riippuu eläinsuojan tuotantosuunnasta, eläinmäärästä, esitetystä ympäristönsuojelutekniikasta, BAT-tekniikasta ja paikallisista olosuhteista. Eläinsuojaa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäröivä maankäyttö. Uuden eläinsuojan tulisi sijaita 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Etäisyyteen vaikuttuvat lantalan koko, katemateriaali ja varastoitava lantalaji. Lähimmän naapurin asuinrakennus on olemassa olevan navetan luoteispuolella lähimmillään noin 70 metrin päässä. Tämän naapurin asuinrakennus tulee olemaan rakennettavan pihattonavetan ja lietelantasäiliön länsipuolella lähimmillään noin 230 metrin päässä. Luvan hakija on pyrkinyt sijoittamaan eläinsuojakiinteistölle suunnitteilla olevan uuden pihattonavetan ja siihen liittyvän lietelantasäiliön poispäin lähimmästä ulkopuolisesta asuinrakennuksesta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Asiassa on otettu soveltuvin osin huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetukseen, kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastoissa, puristenesteen talteenotto ja varastointi sekä mahdollisten jaloittelualueiden sijoittaminen ja hoito. Vesienhoitosuunnitelman lisätoimenpiteistä on eläinsuojia koskien keskeistä niiden ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävää määrää lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa ja tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. 14

15 Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavaraston vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Määräys 2. Eläinsuojan läheisyydessä on ulkopuolisten omistamia asuinrakennuksia piha-alueineen. Tämän vuoksi aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi ja perustelluksi antaa lupamääräyksen hajuhaittojen muodostumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi. Lietesäiliön käytössä ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, koska päätöksen lähtöoletuksena on, että pelkästään nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa varastoitaessa lietelannan pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumista varastoinnin aikana. Valmius kiinteiden katteiden rakentamiseen ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Määräys 3. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Määräys 4. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Määräys 5. Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Määräys 6. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan

varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. 2 momentin mukaan varastointitilojen mitoituksessa noudatetaan asetuksen liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita. Määräykset 7., 8. ja 11. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :ssä säädetään, että lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittely oltava asianmukaista ja huolellista. Määräys 7. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Määräys 9. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Määräys 10. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Määräys. 11. Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. Määräys 12. Haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi häiriö-, vahinkoja onnettomuustilanteisiin varautuminen on tarpeen. Varautuminen on oltava suunnitelmallista. Määräys 13. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lietesäiliöiden tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. Määräys 14. Eläinsuojatoimintaa harjoittavalla tulee olla käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lantaa voidaan myös toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 29.6.2009 mukaisesti. 16

Jotta voidaan pienentää eläinsuojan lietelantavaraston tyhjennyksen ja lannan levityksen yhdessä aiheuttamaa kokonaishajuhaittaa, suositellaan lannan levityksessä käytettävän lietteen sijoitusvaunua varsinkin eläinsuojan läheisyydessä olevilla luvan hakijan omilla peltolohkoilla. Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Asiassa on otettava myös huomioon, mitä todetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Määräykset 15 ja 16. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. 17 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt näkökohdat ja vaatimukset on otettu huomioon tässä lupapäätöksessä ja sen määräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi esitetään vastauksena lausuntoihin seuraava: Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota lannan levitykseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin, kuten hajuhaittoihin. Aluehallintovirasto painottaa, että eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi sekä rehunvalmistus ja varastointi tuotantorakennuksen yhteydessä. Sen sijaan lannan levitys eläinsuojan lähialuetta kauemmille pellolle ei kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Näillä alueita levitystä koskee muun muassa se, mitä asiasta määrätään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jotta tilan lannanlevitystä koskevat vaatimukset olisivat samat tilan kaikelle toiminnalle, on päätöksen määräyksessä 2.2. lähdetty siitä, että kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä lannan levityksen suhteen on noudatettava myös eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Lupaharkinnassa on otettu myös huomioon toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Lupamääräyksessä 14. on edellytetty, että toiminnanharjoittajalla on oltava aina käytettävissään riittävä määrä asianmukaista lannanlevitysalaa. Edellytetty peltoala täyttää ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 29.6.2009 suositukset. Aluehallintovirasto ei ole antanut siten varsinaisia lupamääräyksiä lannan levityksestä muualle kuin eläinsuojan välittömään läheisyyteen. Askolan

rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon esitys kunnan ympäristönsuojelumääräysten huomioon ottamisesta toiminnassa toteutuu muualla kunnassa suoraan ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla. Lannan hyödyntäjä on velvollinen noudattamaan lannan levityksessä muutenkin, mitä ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) todetaan. 18 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteisen ympäristönsuojelulautakunnan 26.3.2001 eläinsuojan toiminnan laajentamiselle antaman ympäristölupapäätöksen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee lainvoimaiseksi 30 päivän kuluttua päätöksen antamispäivästä antamispäivää lukuunottamatta, jollei päätöksestä ole valitettu. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 28.2.2021 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden ehkäisemis- ja vähentämistoimista, yhteenveto lietealtaan salaojavesien tarkkailutuloksista, selvitys lietelantasäiliön kunnosta ja sen jäljellä olevasta käyttöiästä, selvitys maitohuonejätevesien mahdollisesta johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriin, jos sellainen alueelle rakennetaan, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )

19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 32, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55 ja 96 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 740. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Sen mukaan muun eläinsuojan kiinteä maksu on 1 740. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ahonen Ari ja Marjo Takametsäntie 223 07680 Juornaankylä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Askolan kunnanhallitus Askolan kunnan terveydensuojeluviranomainen Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpo ESAVI-642-04-08-2010 mukaan.

20 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Askolan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä.

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Asemapiirros, uusi pihattonavetta ja lietelantasäiliö (Liite 1) Valitusosoitus (Liite 2) Harri Majander Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson. AJo/sl

Asemapiirros, uusi pihattonavetta ja lietelantasäiliö Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.4.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9 postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 03 570 8002 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.