KMO:n koordinaatiopalaverin muistio Paikka: Pihapaviljonki, kokoushuone 377 (Snellmaninkatu 5, sisäpiha) Aika: 5.12.2012 klo 9-12 Osallistujat: Marja Hilska-Aaltonen, Harri Hänninen, Marja Kokkonen (pj), Terhi Koskela, Katja Matveinen-Huju (siht.), Saija Miina, Juha Rutanen, Raija Ruusunen, Teemu Seppä 1. Avaus ja tilaisuuden tarkoitus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 9.10. Tilaisuuden tarkoitukseksi todettiin KMO:n edistäminen ja seuranta sekä metsäpoliittiseen selontekoon liittyvä tulevaisuuden suunnittelu. 2. KMO-seuranta, Katja Matveinen-Huju, MMM Katja Matveinen-Huju esitteli KMO-seurannan aikataulua, työryhmän tehtäviä (liite 1) sekä raportin pohjaksi tehtyä ns. liikennevalotaulukkoa (liite 2) ja toteumataulukkoa (liite 3). Tänä vuonna on tarkoitus tehdä lyhyt seurantaraportti, sillä vuoden 2013 alkupuolella toteutettavassa KMO:n väliarvioinnissa tehdään laajempi katsaus niin toimintaympäristöön kuin tavoitteiden toteutumiseenkin. Raporttiluonnos toimitetaan työryhmille viimeistään loppiaisen jälkeisellä viikolla. Työryhmien roolina on priorisoida toimenpiteitä ja tehdä tarvittaessa uusia toimenpide-ehdotuksia. Halutessaan työryhmät voivat kommentoida raporttiluonnosta, ml. toteumataulukko. Työryhmien esitykset toimitetaan Katja Matveinen- Hujulle viimeistään 1.2.2013. Toimenpiteiden priorisointia ja toimenpide-ehdotuksia hyödynnetään myös KMO:n väliarvioinnissa. Raportti esitellään metsäneuvostolle 12.3.2013. Tuotiin esille, että painopisteessä "Metsätalouden kannattavuus paranee" olevan toimenpiteen "Metsäalan henkilöstön, yrittäjien ja metsänomistajien liiketoiminnan kasvattaminen" raportointivastuuta tulisi osoittaa laajemmalle joukolle kuin koulutustyöryhmän jäsenille. Päätettiin etsiä Suomen metsäkeskuksesta raportoija kyseiseen kohtaan. Toteumataulukko tulee raportin liitteeksi. Varsinaiseen tekstiraporttiin poimitaan oleelliset asiat tiivistetysti. Tuotiin esille, että liite toimii työkaluna kehittämishankkeiden toimijoille. Todettiin, että toteumataulukossa osa toimenpiteistä on raportoitu varsin yksityiskohtaisesti, osa yleisellä tasolla. Toimenpiteitä toimeenpannaan laajasti eri foorumeilla, eikä kaikkien toimenpiteiden raportointia ole mahdollista saada yksityiskohtaisesti mukaan toteumataulukkoon. Toimenpiteessä voi tapahtua paljon, vaikka siitä on kirjoitettu vähän. Päätettiin lisätä toteumataulukkoon nettilinkkejä, jotta lisätietoa haluavat pääsevät yksityiskohtaisemman tiedon lähteille. Työryhmiltä toivotaan ehdotuksia toteumataulukkoon lisättävistä linkeistä, kuten biotalous.fi. Toteumataulukkoa päätettiin muokata yhtenäisemmäksi. Lisäksi päätettiin lisätä toteumataulukkoon kategoriat: aloittamatta, tekeillä ja valmis. Kommenttikohtaan voisi kirjoittaa selityksen, jos hanke on aloittamatta, esimerkiksi on priorisoitu muita asioita. Keskusteltiin siitä, miten metsään liittyvät asiat näkyvät YTR:n teemaryhmissä. Matkailun osalta on työstetty maiseman ja matkailun yhteensovittamista Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman näkökulmasta. 1
Luonnontuoteala puolestaan on keskittynyt alan toimintaohjelman valmisteluun. Tähän mennessä luonnontuotealan ja metsäalan vuoropuhelu ei ole vielä ollut vahvaa, vaan yksittäisiä kontakteja, mutta ensi vuonna vuoropuhelun toivotaan tiivistyvän. Keskustelutarpeita on olemassa esimerkiksi liittyen metsätiedon hyödyntämiseen, metsien käytön yhteensovittamiseen, jokamiehenoikeuksiin ja hyvinvointivaikutuksiin. Tuotiin esille, että keskustelun olisi hyvä olla kahdensuuntaista. Keskusteltiin ns. liikennevalotaulukosta. Liikennevalotaulukon pohjat on tuotettu Metlassa. Metlassa täydennetään vielä puuttuvia mittaritietoja, ja osa puuttuvista mittaripäivityksistä pyydetään MMM:stä. Mukaan liitetään myös metsäalan osaaminen sekä kansainväliset ja EU-metsäasiat. Mittaritiedot esitetään myös niiden mittareiden osalta, joita ei tänä vuonna päivitetä. Kommenttikenttään laitetaan tieto siitä, jos mittaria ei ole päivitetty vuonna 2012 ja mahdollisesti milloin mittari seuraavan kerran päivitetään. Tekstiin toivottiin myönteistä sävyä, mutta kuitenkin sillä tavalla, ettei pysäytetä kehittämistoimien tekemistä. Liikennevalotaulukosta näkyy, että metsäpää on paremmassa kunnossa kuin jalostuspää. Heti liikennevalotaulukon etusivulta huomataan, että pitää panostaa investointeihin sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Todettiin, että Metlan näkemys yksityismetsätalouden liiketaloudesta on varsin positiivinen, ja siihen ehdotettiin punaista väriä. Tuotiin esille, että puupolttoaine on toiseksi käytetyin polttoaine ydinvoiman jälkeen. Puupolttoaineiden käytön määrä tarkistetaan vielä. Tuotiin esille, että metsäteollisuuden sulkiessa tehtaita uusiutuvan energian tuotanto vähenee, mutta samalla vähenee myös energian tarve. Todettiin, että tämä riippuu myös siitä, mitä tehtaita suljetaan. Nimenomaan energiaa kuluttavaa paperiteollisuutta on suljettu, mutta energiaa tuottavaa selluteollisuutta ei ole suljettu. Todettiin, että TEM:stä pitäisi pyytää laskelmat, miten uusiutuvan energian osuus käyttäytyy, kun laitoksia suljetaan, mutta samalla energian kulutus laskee. Jos laskelmia ei ole saatavilla, niitä voisi pyytää laskettaviksi. Tuotiin esille, että koulutusmittaria "Metsä- ja bioenergia- sekä puu- ja paperialan kaikilta koulutusasteilta valmistuu yhteensä rekrytointitarvetta vastaavasti 3000 3500 henkilöä vuodessa" ei pystytä tällä hetkellä mittaamaan. Tarvittaisiin erilaisten tilastojen yhdistelmä ja laadullinen mittaaminen. Tällä hetkellä pienryhmä kerää olemassa olevaa tietoa ja analysoi sitä. Ensi kevään Metsämiesten säätiön hakuun yritetään saada hakemus siitä, että tehtäisiin kokonaisarvio olemassa olevasta tiedosta. Sen jälkeen pystytään katsomaan, mikä mittari voisi olla, mitä puuttuu ja mistä tiedon saisi. Koulutustyöryhmässä on kerätty tietoa, mutta siitä ei voida vielä päätellä mitään. Yhteistyötä tehdään asian suhteen myös KMO:n väliarvioitsijoiden kanssa. Todettiin, että koulutussuunnitelmia tehtäessä tehdään ad hoc selvityksiä, mutta ne eivät sisällä metsäteollisuutta. Lisäksi määrällinen ja laadullinen tieto on eri tahoilla. Tietoa puuttuu myös siitä, miten koulutuksesta valmistuvat työllistyvät muille aloille ja mikä on muiden alojen tarve. Läpileikkaavan teeman "Lisätään vaikuttamista kansainväliseen ja EU-metsäpolitiikkaan" osalta toimenpiteisiin on onnistuttu tarttumaan hyvin. Tavoitteet on mietitty siten, että oma toiminta on mukana, eikä olla kokonaan riippuvaisia muiden toimista. Tuotiin esille, että liikennevalotaulukko voi olla harhaan johtava, koska osassa mittari on määrällinen, osassa vain laadullinen. Laadullisissa mittareissa voidaan herkemmin merkitä keltaista. Todettiin, että kommenttikenttään laitetaan kommentti siitä, millä perusteella väri on laitettu keltaiseksi. 2
Todettiin, että METSOn osalta toteutusaikaa jatketaan vuoteen 2020, koska uusi periaatepäätös on valmistumassa. Keskusteltiin siitä, onko tarkastelujaksona koko toteutusaika vai tämän hetken tilanne. Tuoreessa METSOn arvioinnissa todettiin tavoitteiden saavuttamisen olevan haasteellista, mutta esimerkiksi YM:n hallinnonalalla vuositavoite on saavutettu. Tarkastelujakso vaikuttaa liikennevalotaulukon väriin. Kun tarkastellaan tämän hetken tilannetta, värin voisi muuttaa keltaiseksi ja kommentoida, että YM:n hallinnonalalla on vuositavoite saatu toteutumaan, mutta MMM:n hallinnonalalla ei. 3. Metsäpoliittinen selonteko, Marja Kokkonen, MMM Marja Kokkonen esitteli metsäpoliittisen selonteon valmistelua (liite 4). Metsäpoliittinen selonteko on mukana Kataisen hallituksen ohjelmassa, ja tavoitteena on tarkastella metsäpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tarkoituksena on antaa metsäpoliittinen selonteko eduskunnalle tammikuussa 2014. Metsäpoliittista selontekoa ei ole annettu eduskunnalle koskaan aikaisemmin. Metsäpoliittisessa selonteossa tulee olemaan sekä lyhyen tähtäimen että pitkän tähtäimen tarkastelu eli KMO:n tarkistustarpeet sekä mihin metsiä käytetään hyvinvoinnin luomisessa vuoteen 2050 saakka. Tarkastelu toimii pohjana seuraavan KMO:n valmistelulle. Metsäpoliittista selontekoa on mietitty vapaamuotoisesti ideointiryhmässä, johon kuuluvat Juha Hakkarainen, Eeva Hellström, Lauri Hetemäki, Marja Kokkonen, Jorma Länsitalo, Katja Matveinen-Huju, Anssi Niskanen, Juha Ojala ja Jussi Uusivuori. Ideointiryhmässä syntyneen ajatuksen pohjalta syksyllä on viety läpi tulevaisuustyöpajoja. Tarkoituksena on saada yhteiskunnan näkemys siitä, miten metsiä pitäisi tulevaisuudessa käyttää. Raporttia hyödynnetään pohjamateriaalina selonteon vision rakentamiseen. Ryhmiä on 15. Tapio fasilitoi työpajoja ja kirjoittaa niistä loppuraportin. Jaettuun muistioon on tullut kaksi muutosta. Investointipankkiirien tilalle on tullut pkyritysten ryhmä ja Allianssin tilalle virkistyspuolen organisaatioiden ryhmä. Jälkimmäiseen ehdotettiin lisättäväksi 4H. Ulkopuolisen näkemyksen hakemista pidettiin hyvänä. Nuorison näkemyksen saamiseksi ehdotettiin, että hyödynnettäisiin SMY:n advisory boardia. Päätettiin selvittää tätä mahdollisuutta, mutta siten, että Tapio ei fasilitoisi enää uutta ryhmää. Katja Matveinen-Huju on pikaisesti yhteydessä Sirpa Kärkkäiseen. Ehdotettiin, että mukaan tulevaisuustyöryhmiin otettaisiin myös asukasnäkökulma: mitä tulevaisuuskuva tarkoittaa asukkaiden ja ihmisten kannalta. Asukasnäkökulmaa voisi saada esimerkiksi SYTY:stä. Todettiin, että tulevaisuustyöryhmiä ei voida enää lisätä tässä vaiheessa. Asukasnäkökulmaa voisi kuitenkin tuoda mukaan siinä yhteydessä, kun kysytään alueiden näkemyksiä. Lisäksi joillakin tulevaisuusryhmillä yhtenä kysymyksenä on ollut aluenäkökulma. On tärkeää, että alueiden näkemystä kuullaan riittävästi. Päädyttiin siihen, että valtakunnan tasolla pohditut tulevaisuuskuvat voitaisiin viedä keskusteluun alueellisiin metsäneuvostoihin. Tähän keskusteluun yhdistettäisiin metsäneuvostossa esiin tulleen ajatuksen mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmät. Lisäksi Otakantaa -kyselyä voisi levittää esim. SYTY:n kautta ja saada asukasnäkökulmaa mahdollisesti myös sitä kautta, jos vastauksia tulisi alueilta. KMO:n muutostarpeita saadaan vuoden alkupuoliskolla tehtävästä väliarvioinnista. Väliarvioinnin tekee Gaia, ja Tapio on siinä alihankkijana. Väliarvioinnista saadaan välituloksia maaliskuun metsäneuvostoon ja arviointi on valmis kesäkuuhun mennessä. Väliarvioinnissa keskitytään erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden ja muutostarpeiden arviointiin. Toisena painopisteenä on KMO-prosessin vaikuttavuuden arviointi, mutta tämä ei liity metsäpoliittiseen selontekoon. 3
Selonteon valmistelun kokonaisuuteen liittyy myös Jussi Uusivuoren vetämä tutkimushanke, jota tekevät konsortiossa Metla, SYKE ja MTT. Hankkeessa tehdään skenaariotarkastelua taloudellisten muuttujien näkökulmasta. Tarkastelussa ovat myös ilmastonmuutos ja biodiversiteetti. Tutkimuksessa tarkastellaan nykyisen kaltaisten ja uusien, erilaisten toimien vaikuttavuutta. Tarkastelun kautta saadaan selville, millaiset toimenpiteet ovat tarpeen kaikenlaisissa toimintaympäristöissä. Yksityiskohtaiset tulokset valmistuvat 2014, mutta joitakin tuloksia on käytössä jo ensi syksynä. Em. tutkimushankkeessa on kolme pääskenaariota: positiivinen, negatiivinen ja nykytila. Näitä skenaarioita täsmennetään mallinnuksen avulla. Malliin voidaan syöttää erilaisia muuttujia, jolloin pystytään tekemään herkkyystarkasteluja. Itse selontekoon on tarkoitus valita tahtotila, jonka lisäksi jollakin tasolla kuvattaisiin vaihtoehtoja. Vision lisäksi on siis tarkoitus tarkastella sitä, mitä merkitsee, jos tulevaisuuskuva on erilainen. Selontekoon tulee aluksi toimintaympäristöanalyysi, jota työstää Metla. Kirjoittamista tehdään verkostossa Metlan sisällä ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Analyysiin pitäisi tiivistää ydinsanoma. Se ei saa siis olla pitkä, korkeintaan 10 sivua. Tammikuussa on tarkoitus pitää oma palaverinsa toimintaympäristöanalyysin kirjoittamisesta. Toimintaympäristöanalyysiä kirjoittaessa on hyvä pitää mielessä, että tarkoituksena on tehdä analyysi, ei kehityskuva. Analyysissä tulee hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Toimintaympäristöanalyysin pitää olla valmis jo huhtikuun alkupuolella, mutta sitä voidaan päivittää, jos uutta materiaalia tulee selonteon valmistelun aikana. Tällä hetkellä on meneillään paljon, esimerkiksi ensi vuoden aikana annetaan eduskunnalle tulevaisuusselonteko. Toimintaympäristöanalyysiin tulee mukaan myös EU- ja kansainvälinen politiikka. EU-analyysi on tärkeä, koska se vaikuttaa kansallisen politiikan taustalla. Eduskunta on vahvasti lausunnoissaan korostanut, että metsäpolitiikka on kansallisen toimivallan piirissä ja niin sen tulee olla jatkossakin. Jos selontekoon liittyy tausta-analyysi EU-tavoitteista, voidaan käydä keskustelua siitä, ettei enää olla kansallisten päätösten varassa. Tuotiin esille, että Kataisen hallituksen pitäisi tehdä myös EU-poliittinen selonteko, mutta sen valmistelua ei ole vielä käynnistetty. Tarkoituksena on nivoa toimintaympäristöanalyysi yhteen myös em. Uusivuoren vetämän tutkimushankkeen kanssa. Analyysiä on niin ikään jollakin tasolla kirjoitettu kv-mepon raporttiin. Tuotiin esille, että Pia Katila on ilmeisesti perehtymässä kansainväliseen politiikkaympäristöön, mutta EUpolitiikkaan perehtyneitä ei Metlassa mahdollisesti ole. Todettiin, että Metlan kanssa pidettävässä palaverissa täytyy keskustella siitä, miten EU- ja kansainvälisen toimintaympäristön analyysi hoidetaan. Yksi vaihtoehto olisi tehdä yhteistyötä EFI:n kanssa. EFI:ltä saattaa löytyä aiheeseen liittyvää valmista materiaalia. Tuotiin esille myös, että Think forest ei ole varsinainen think-thank, eikä se tuota itsessään mitään omaa materiaalia. Sillä pyritään lisäämään tietoisuutta EU-parlamentaarikkojen ja komission virkamiesten keskuudessa metsiin liittyvistä asioista. Taustatietona Think forest :issa käytetään EFI:n tuottamaa materiaalia. Yhtenä osana selontekoa on KMO:n tarkistaminen (toimenpiteiden vaikuttavuus ja muutostarpeet). Osio on tarkoitus saada kesäkuun metsäneuvostoon työryhmiltä ja väliarvioitsijalta tulevan materiaalin pohjalta. Elokuussa järjestetään metsäneuvostolle ja sihteeristölle työpaja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Selonteon visio valmistuu työpajan jälkeen ja käsitellään syyskuussa metsäneuvostossa. Syyskuun metsäneuvostossa käsitellään myös strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuuslinjaukset. Strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuuslinjaukset ovat yleisluontoisia, linjaavia, ja niitä tarkennetaan selonteon valmistelun jälkeen tehtävässä KMO:n tarkistuksessa. Resurssitarpeet esitetään vasta ohjelmatyössä. 4
Strategisia päämääriä voisivat olla esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen on kannattava elinkeino tai metsien käyttö on eriytynyttä eri alueilla (esim. tehokkaasti hyödynnettyjä alueita, lisää suojelualueita, kaupunkien lähellä virkistyskäyttöä). Toimenpidekokonaisuuslinjauksia voisivat olla esimerkiksi käytetäänkö verokeinoja vai tukia tai onko metsälaki edelleen puitelaki vai onko sääntely yksityiskohtaista. Selontekoa valmistellaan metsäneuvostossa, sihteeristössä, työrukkasessa, sparrausryhmässä ja työryhmissä sekä mahdollisesti fasilitaattorin avustuksella. Virallisempaa keskustelua sidosryhmien kanssa käydään metsäneuvostossa. Sihteeristö työstää tekstejä, joskin käytännössä tekstit tuottaa työrukkanen. Työrukkasessa ovat mukana Marja Kokkonen, Katja Matveinen-Huju, avoimeksi tulevaan virkaan nimitettävä henkilö sekä henkilöt Metlasta, Tapiosta ja SMK:sta. Ideointiryhmänä syksyllä toiminut ryhmä on lupautunut jatkamaan sparrausryhmänä. Työryhmiltä on tarkoitus kysyä fokusoituja kysymyksiä sen mukaan, miten työ etenee. Fasilitaattori vetäisi mahdollisia työpajoja. Selonteon valmisteluun on varauduttu metsäneuvoston rahoituksessa ja Tapion tulossopimuksessa. KMO:n viestintäryhmässä hahmoteltiin selonteon viestintää. Otakantaa.fi -foorumilla on tarkoitus käyttää erilaisia kansalaisten osallistamistapoja selonteon eri valmisteluvaiheissa. Mihin metsiä käytetään -vaiheen jälkeen on tarkoitus tehdä Otakantaa.fi -foorumilla gallup tammi-helmikuun vaihteessa 2013. Elokuussa pidettävän metsäneuvoston ja sihteeristön työpajan jälkeen visiosta keskusteltaisiin Otakantaa.fi - foorumilla esimerkiksi chat-tyyppisesti. Marraskuussa Otakantaa.fi -foorumille laitettaisiin luonnos kommenteille. Eduskunnalle on tarkoitus järjestää seminaari marraskuun alussa. Lisäksi selonteko voisi olla metsäpäivien aiheena sekä esillä metsämessuilla ja farmarimessuilla. Farmarimessuilla voisi olla joku Otakantaa-kyselystä muokattu osallistava juttu. Lisäksi on tarkoitus järjestää alueseminaareja, loppuseminaari ja mahdollisesti muita sidosryhmätilaisuuksia. Tiedotteita on tarkoitus kirjoittaa esimerkiksi jokaisen metsäneuvoston kokouksen jälkeen, ja selonteosta on tarkoitus tehdä juttua jokaiseen Käpy-numeroon (4 kpl). Toimittajatapaamisia olisi kolme. Tammikuun lopulla metsäpoliittinen selonteko olisi esillä aamusavotassa metsälain ohella. Huhti-kesäkuun vaihteessa olisi luonnonvara-aiheinen Königstedt. Toinen aamusavotta voisi olla syksyllä, esimerkiksi lokakuussa. Visiosta ajateltiin tehtävän muutaman minuutin pituinen video samaan tapaan kuin SMY:n viimevuotinen video. Lisäksi tai sen sijaan voitaisiin tehdä opiskelijoille kilpailu, jossa metsä- ja elokuva-alan opiskelijat tekisivät yhdessä esimerkiksi videoita. Kilpailuun voitaisiin hankkia sponsori. Visualisoinnin myötä saataisiin viestiä eteenpäin ja herätettyä keskustelua. Tuotiin esille, että eduskunta ei varsinaisesti hyväksy selontekoa, vaan laatii mietinnön. Mietinnössä korostetaan eduskunnan tärkeinä pitämiä asioita, ja eduskunnan kanta tulee ottaa huomioon jatkotyössä. Selonteon on tarkoitus olla niin konkreettinen, että eduskunta pystyy ottamaan kantaa. Ei ole todennäköistä, että eduskunnan kanta vaikuttaa videon käyttökelpoisuuteen. Koordinaatiopalavereja voidaan pitää tarvittaessa, esimerkiksi alkuvuodesta. Tekstiä voidaan joka tapauksessa kommentoida sähköpostitse. 4. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 5. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.20 ja toivotti kaikille hyvää joulua. 5