Mies tulevi neuvotusta, koira neuvomattomasta. Tieto ei miestä tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. (Kanteletar) OPIN TIELLÄ

Mies tulevi neuvotusta, koira neuvomattomasta. Tieto ei miestä tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. (Kanteletar) OPIN TIELLÄ Helsingin kaupunginkirjaston opintomatka Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin 2.9. 9.9.2001

Sisällys Prologi: Opin tielle (Maija Berndtson) Johdanto RUOTSI Valolle tilaa (Malmö) Kirjasto kaupungin sydämeksi (Lund) TANSKA 1950-luvun tavaratalo uusiokäytössä (Kööpenhamina) Virtuaalityötä valkoisessa talossa (Gentofte) Timanttia ja tiiliseinää (Kansalliskirjasto) IT:tä, innostusta ja japanilaisia puutarhoja (Roskilde) HOLLANTI Kirjastoseura kirjastoista Pelkistetyn puhdasta (Haag) Iloinen talo siellä missä ihmiset liikkuvat (Rotterdam) Uuden odotuksessa (Amsterdam) Kirjasto jota ei voinut kuvitella olevan (Delft) Läpikuultavuutta ja keramiikkaa (Maastricht) Löytöjä lampputehtaassa (Eindhoven) TIETOPALVELU (Eeva Mattila, Outi Melén, Eliisa Puolimatka) SPRÅKLIGA MINORITETER (Susanna Söderholm) LAPSET (Harriet Björklund, Susanne Ahlroth-Särkelä) Kotimatkapuhetta Epilogi: Opin teillä oppineita (Maija Berndtson) Kuvat: Kari Lämsä ja Sari Tamminen 2

Opin tielle Kun Helsingin kaupunginkirjasto sai vuonna 2000 ensimmäisenä kirjastona maailmassa Bill & Melinda Gates säätiön Access to Learning palkinnon hyvästä tietotekniikan ja Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä, tekivät lahjoittajat kaupunginkirjastosta videon. Siinä minulle esitettiin kysymys: jos saat esittää yhden toivomuksen, mitä toivot. Toivoin paljon luovia ihmisiä kirjastoon, sillä vain ihmisten avulla asiat toteutuvat. Tämä toiveeni on heijastunut myös miljoonan dollarin palkintorahan käytössä. Osa rahasta on suunnattu laajamittaiseen täydennyskoulutukseen, osa siihen opintomatkaan, jota tässä raportissa esitellään. Rahaa on siis kohdistettu ihmisiin, ei tekniikan hankintaan! Opintomatkasta ilmoitettiin kirjaston viikkotiedotteessa Viikkiksessä. Matkalle ilmoittautuminen perustui omaan aktiivisuuteen ja hakemukseen, jossa joutui perustelemaan, miksi oli matkasta kiinnostunut. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet 30 matkalaisen joukkoon, jonka kaupunginkirjaston johtoryhmä valitsi. Osanottajia haluttiin ja valittiin erikokoisista kirjastoista sekä toiminnan eri osaalueilta ja eri henkilökuntaryhmistä. Matkan tavoitteet olivat varsin yksinkertaiset. Vaikka olimme juuri saaneet palkinnon hyvin tehdystä työstä tai ehkä juuri siksi oli tärkeä lähteä katsomaan mitä muualla tehdään. Tarkoituksena ei ollut vain saada uusia ideoita, vaan myös nähdä, missä itse olimme hyviä ja missä asioissa muut ovat meitä parempia. Yritimme siis jollain asemoida itsemme muiden avulla. Matkakohteiksi valittiin ne maat, Ruotsi, Tanska ja Hollanti, jotka ovat haastavimpia kilpailijoitamme korkeatasoisten kirjastopalvelujen tarjonnassa. Halusimme tutustua sekä uusiin että uusittuihin kirjastorakennuksiin, niiden sisustuksiin, samoin kuin kirjastojen kehittämiseen sekä uusiin toimintoihin ja palveluihin. Kiinnostuksemme koko kirjo selviää parhaiten tässä raportissa esiteltävästä ryhmäjaosta. Jokainen ryhmä laati raportin, joka on olemassa sähköisessä muodossa. Moneen raporttiin sisältyy lisäksi kuvamateriaalia. Matka kuvattiin sekä perinteisellä tavalla että digitaalisesti. Matkalaiset esittelivät raporttinsa kahdessa koko henkilökunnalle suunnatussa avoimessa tilaisuudessa joulukuussa 2001. Näiden erillisten matkaraporttien lisäksi tuntui tarpeelliselta saada yhtenäiseen muotoon koottu raportti, jonka kirjoittajaksi pyydettiin ja lupautui Saara Ihamäki. Hänen haastavana tehtävänään on ollut laatia laajasta materiaalista kokonaisuus. Käytettävissä olevien raporttien lisäksi hän on matkalla olleiden vaikutelmia tiedustellen saanut matkalaisten henkilökohtaisen äänen kuuluviin. Raporttia lukiessaan tuntuu kuin olisi vielä matkalla ja mukana matkalaisten keskusteluissa. Kiitän lämpimästi Saaraa tästä mittavasta ja hyvin ideoidusta raportista. Lukijoille toivotan mukavaa nojatuolimatkaa hyvässä seurassa! Maija Berndtson 3

Johdanto Helle Kannila kirjoittaa Kirjastonhoidon oppaassa (1951) otsikon Kirjaston tunnetuksi tekeminen alla, siitä kuinka tärkeää on se, että kaikki kansalaiset saavat tietää missä kirjasto sijaitsee. Vain harvoin huomaa meillä ohikulkiessaan kirjaston kyltin hakematta, yllätyksenä, Kannila hämmästelee ja kehottaa ottamaan mallia Amerikasta ja siellä harjoitetusta kirjastoreklaamista. Voihan jokin piirre tässä amerikkalaisessa mainostustaidossa tuntua meistä oudolta ja tarpeettomalta, mutta oppimista meillä tässäkin suhteessa sieltä on. Aika ja etäisyydet raamittivat omalta osaltaan opintomatkaamme joka suunnattiin Ruotsissa Malmön ja Lundin, Tanskassa Kööpenhaminan, Gentoften ja Roskilden ja Hollannissa Amsterdamin, Haagin, Delftin, Rotterdamin, Maastrichtin ja Eindhovenin kirjastoihin. Opintomatkalaiset saivat tehtäväkseen raportoida matkasta joko yksin tai ryhmänä. Matkalaiset jaettiin näkökulmaryhmiin: 1. Henkilöstö, hallinto ja töiden organisointi 2. Hankinta 3. Lainaus ja itsepalvelu 4. Kirjastot ja sidosryhmät 5. Lapset ja nuoret 6. Kielelliset vähemmistöt 7. Kirjastoraportit (yleiskatsaus) 8. Tietopalvelu 9. Tilat, saneeraus ja opasteet 10. Verkkopalvelut 11. Valokuvaus Millä mielin lähdimme haastavimpien kilpakumppaniemme saavutuksia tarkastelemaan? Arvelen, että vaikka mukaan otettiin hitunen kriittistä asennetta oudon ja tarpeettoman varalta ja jonkin verran myös tervettä omanarvontuntoa, niin päällimmäisenä oli kuitenkin kannilalainen mitä oppimista meillä tässäkin suhteessa siellä on -mieli. Toivon tämän mielen välittyvän matkakertomuksessa, jonka olen laatinut ryhmien tekemien yksittäisten raporttien, kirjastoista ja kirjastojen kotisivuilta saadun aineiston ja lähettämäni kyselyn avulla. Osan yksittäisistä raporteista olen sulauttanut yhteiseen kronologisesti etenevään matkakertomukseen. Osa on rakenteensa ja tarkastelutapansa vuoksi omana kokonaisuutenaan. Varsinaista matkaraporttia myötäilee subjektiivisemman luonteen saanut jaarittelevampi kertomus. Sen minä -kertojan puhe ja dialogisitaatit rakentuvat mainituista raporteista ja opintomatkalaisten joko suullisesti tai kirjallisesti antamista kommenteista ja matkalla tehdyistä muistiinpanoista. Saara Ihamäki 4

RUOTSI 3.9. Valolle tilaa Malmön kaupunginkirjaston pääkirjasto Regementsgatan 3 Matkamme ensimmäinen kohde oli puolen miljoonan asukkaan Malmö ja sen pääkirjasto. Pitkään kaivatun ja suunnitellun kirjaston laajennushankkeen tuotoksena valmistui 1990-luvun lopussa ei vain vanhan laajennus vaan uusi kokonaisuus. Kokonaisuuden arkkitehtina oli uudisosan suunnittelukilpailun voittanut tanskalainen Henning Larsen. Kirjasto muodostuu kolmesta osasta. 1997 valmistunut uudisrakennus Ljusets Kalender on yhdistetty vuonna 1901 rakennettuun ja 1999 remontoituun vanhaan pääkirjastorakennukseen, Slottet. Arkkitehti Larsen on ratkaissut vanhan rakennuksen kytkemisen uuteen pyöreällä tai sylinterinmuotoisella välittävällä rakennuksella. Cylinder on kirjaston näyttävä aulatila ja sen kautta liikutaan eri tasoissa tiloista toiseen. Tämä yksi Pohjoismaiden suurimmista ja moderneimmista kirjastoista sijaitsi puiston laidassa. Uudisosan arkkitehtuurissa oli käytetty hyväksi ympäröivän puiston luontoa: luonto tulee osaksi kirjastoa ja kirjasto osaksi luontoa ja myös puistossa ja kadulla liikkuva näkee kirjaston toiminnan. Avaraan valon täyttämään tilaan oli sijoitettu yksittäisiä tuoleja rauhallisiksi istuma- ja lukupaikoiksi puistoon antavan lasiseinän viereen. Toisaalla taas arkkitehdin suunnittelemat hyllyt jakoivat tilaa siten, että hyllyjen taakse sijoittuvat opiskelijapaikat saivat rauhallisen, mutta myös intiimin tilan valtavan lasiseinän vieressä, melkein kuin puistossa nekin. Uuden rakennuksen myötä myös kirjaston toimintaa ja työtapoja oli mietitty uudelleen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti työnjakoon. Palikat jaettiin uudelleen niin kirjaston käyttäjien ja henkilökunnan kuin myös henkilökunnan sisäisen työnjaon osalta. Ljusets Kalender, katto 18 metrin korkeudessa. 5

Jos uusi puoli oli eteerinen, harsopäinen morsian, niin vanha rakennus vaikutti tummapukuiselta, arvokkaan oloiselta mutta hieman sulkeutuneelta sulhaselta. Sisäänkäynti puiston puolelta. Kirjastossa on järjestetty jopa häät Nyttemmin jo valtaosa lainoista (noin 90 %) kulkee lainaus- ja palautusautomaattien kautta. Tilasuunnittelu ohjasi asiakkaat automaateille: sisääntuloaulassa oli keskeisellä paikalla aineiston itsepalvelupalautus. Palautettava aineisto asetettiin pöytätasossa olevalla liukuhihnalle josta se eteni lattiatason kirjavirtana oven alitse viereiseen suljettuun tilaan. Siellä aineiston lajitteli kaksi teollisuusrobottia Robban ja Bettan. Asiakkaat laittavat kirjat palautusvirtaan oven alitse pitkin hihnaa vastaanottajina teollisuusrobotit Robban ja Bettan. Lainausta varten kirjastossa oli kahdeksan lainausautomaattia. Itsepalvelu sekä vapauttaa henkilökuntaa muihin tehtäviin että ehkäisee aiemmin yleisiä käsivammoja. Ergonomiaan oli Malmön kirjastossa kiinnitetty muutenkin paljon huomiota. Esimerkiksi neuvontapisteet olivat osastoilla paljolti seisomakorkeudella, tukena saattoi käyttää keinuvia jakkaramaisia tuoleja joiden korkeus oli säädeltävissä. Asiakas oli neuvontapisteessä neuvojan vieressä. Näin kierteiset työasennot jäivät pois. 6

Ergonomia on tärkeää, olennaisempaa oli kuitenkin se kuinka neuvontapisteiden suunnittelulla neuvontatyö oli tehty liikkuvaksi. Kirjastonhoitaja ei voinut linnoittautua mihinkään ja asiakas pääsi seuraamaan tiedonhakua. Kalusteiden avulla oli siis muutettu työn luonnetta. Henkilökunta jakaantui 6-10 hengen työryhmiin. Ryhmät kantoivat vastuun omasta osastostaan, aihekokonaisuudesta. Osastoja oli kymmenkunta, esimerkiksi taiteen ja musiikin osasto ja uutisosasto (nyhetsmedia) joka järjesti opi erottamaan jyvät akanoista -tiedonhakukursseja. Ryhmän sisällä ei ollut varsinaista työnjakoa, vaan kaikki tekivät kaikkea. Vastuu aineistonvalinnasta oli kuitenkin kirjastonhoitajilla. Työkierto toteutui siten että osastojen henkilökunta työskenteli viikoittain lainaustoimistossa. Esimerkiksi robottivuoro oli kiertävä työtehtävä, tällöin työpisteenä oli palautusautomaattitila ja työtovereina Robban ja Bettan. Aihealueiden palvelupisteissä oli täyspalveluperiaate, mutkattomasti yhdestä paikasta hoitui tietopalvelu ja muu neuvonta sekä lainauksesta se itsepalvelun ulkopuolelle jäävä pieni osuus. Neuvontapiste jossa ei löhöillä pitkään. Suurin osa hallintopalveluista hoidettiin keskitetysti kaupungin kulttuurihallinnossa. Kirjastossa hallinto oli osa ns. esikuntatoimintoja (stabfunktioner), joihin kuului hallinnollisten (yleishallinnon, henkilöstö- ja taloushallinnon) palvelujen ohella aineisto, pr-toiminta ja tietotekniikka. Hallinnolliset palvelut olivat eräänlaisia tukipalveluja niin pääkirjaston osastojen työryhmille kuin kaupunginosakirjastojen henkilökunnalle. Erillisenä osastona kirjastossa oli EU-komission perustama tiedotuskanava Info-Point Europa, joka tarjosi aihealueen tiedonlähteitä, mm. tietokantoja. Miljöbiblioteket teki puolestaan yhteistyötä Ympäristöviraston kanssa tarjoten sekä erilaista ympäristöaiheista aineistoa että järjestäen näyttelyitä ja tapahtumia. Yrityskirjasto-osastoon, Företagsservice, paikallinen pankki oli vuonna 2000 lahjoittanut yli miljoona kruunua yrityskirjaston ja uutisalueen aineistohankinnan tukemiseen. Markkinointi ei ole Malmössä ruma sana. Pr-kirjastonhoitajat Viveca Ahlner ja Ulla Brohed osasivat hommansa ja utelijaita riitti vuonna 2000 kirjastoa oli esitelty noin neljälle ja puolelle tuhannelle vierailijalle. 7

Perustyön lisäksi kirjastossa oli paljon oheistoimintaa, ja yhteistyökumppaneita haettiin talon ulkopuolelta. Uuden puolen Röda Rummet auditoriossa ja vanhan puolen Hjalmar Gullberg salissa järjestettiinn yhteistyössä paikallisten seurojen ja kulttuurilaitosten kanssa teatteriesityksiä, konsertteja, luentoja ja kirjallisuusaiheisia tilaisuuksia. Här finns erfarna bibliotekarier som ger kvalificerad hjälp med att söka och sammanställa den information du behöver. Malmössä toimi vuonna 1941 perustettu kirjaston ystävien yhdistys Malmö stadsbiblioteks vänner. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea kirjaston kehittämistä ja herättää yhteisössä ja kansalaisissa kiinnostus kirjastoa kohtaan. Yhdistys tuki kirjastoa jonkin verran myös taloudellisesti Malmön kirjastossa oli käytössä Millennium kirjastojärjestelmä jota meille esiteltiin. Järjestelmä on keskeisesti esillä kirjaston sivuilla http://www2.malmo.stadsbibliotek.org/. Kannattaa käydä katsomassa myös nuorille suunnattuja Ufo Ungt Forum sivuja. Ne ovat osa kirjaston Ungt Forum projektia, mihin kuuluu virtuaalifoorumin lisäksi kirjastossa järjestetyt kirjoittajakurssit ja taiteilijavierailut. Öresundin 14 kilometriä pitkää siltaa päästiin Juutinrauman yli Kööpenhaminasta Malmöhön. Köpiksestä päin tullessa ajettiin ensin pitkään tunneliin ja sitten noustiin keskelle meren salmea sillalle. Kuulostaa hassulta, mutta siltä se vaikutti. Nousu pimeästä tunnelista keskelle kimmeltävää merta oli huikaisevaa. Nyt jälkeenpäin ajatellen se ennakoi tulevaa. Ehkä en, eivätkä muutkaan, ollut odottanut Malmön kirjastolta sitä mitä se oli. Kirjaston pääsaliin tullessa tulinkin valoisaan puistoon. En olisi hämmästynyt jos siellä olisi lennellyt lintuja. Helvi Juvosta siteeraten (hän sanoi sen kiteytetymmin): Olin keskellä kirkkosi laivan / ja pieneksi muuttunut aivan. // Olin eläin ja kääpiöpuu / ja korva ja auennut suu. (1949) Erityisesti meidän miehet innostuivat palautusroboteista. Heräsi ihan pikkupoika henkiin, eräs totesi. Totta on, että palautus on lainaustoimiston hitaimpia ja raskaimpia tehtäviä, ja kuitenkin hyvin mekaanista. Sitten kun asiaa miettii vielä asiakkaan näkökulmasta: sakot siirtyvät automaatissa suoraan kortille, ei tarvitse niiden määrää palautustiskillä korvat punottaen kuunnella. Toisaalta koneiden kanssa tulee myös ristiriitainen olo. Jos kone tekee ihmisen työn, niin mikä on ihminen joka tekee sitä työtä minkä kone voisi tehdä. Se kyllä vaivasi, että hienossa talossa oli paikat liputettu ja laputettu viesteillä asiakkaille. Antaa omituisen kuvan: onko työ todella niin kiireistä, että mitään ei voi jättää suullisen viestinnän varaan. Vai halutaanko heti liimata viestilappu paikalle, jossa joku on erehtynyt kysymään jotain? Onkohan tuo kirjastoihmisten maailmanlaajuinen synti? Opastusta ei osata katsoa kokonaisuutena tai ei luoteta kirjastonkäyttäjiin - tai sitten 8

kirjastosta, jonka tulisi olla järjestetty niin että haettu löytyy, tuleekin vain kirjastolaisten itsensä ymmärtämä suljettu systeemi jota pitää selittää, selittää ja selittää Voin sanoa tämän: oikeastaan olisin halunnut olla töissä Malmön kirjastossa. Ei vain kauniin tilan vuoksi, vaan siksi että tuli sellainen tunne että siellä hommat toimii. Selvästi oli pohdittu mitä asiakkaat tarvitsevat ja toimintaa kehitetään sitten sen mukaan. Malmössä tehtiin sellaista mitä meillä nähdään tulevaisuuden kirjaston tehtäväksi. Kaikki nämä tiimit ja niiden myötä demokratia. Ja demokratiasta huolimatta ennakkoluulottomuus ja päättäväisyys. Niin, Malmössä tunsin ammatillista ylpeyttä kollegojeni puolesta. Miinuksena sanottakoon että kova kontrolli noilla ruotsalaisilla netin kanssa. Sitä sai käyttää ilmeisesti vain puhtaana tiedonlähteenä. Rennommat surffailijat ohjattiin kaupungin nettikahviloihin. Ohjelmiakin työasemilla oli vähän, ei esimerkiksi officea. Sähköposti kummitteli jonkinlaisena mörkönä. Kirjasto kaupungin sydämeksi Lundin kaupunginkirjaston pääkirjasto S:t Petri kyrkogata 6 Lundin uusittu pääkirjasto sijaitsi puiston vieressä rautatieaseman tuntumassa. Kirjastotalo rakennettiin 1960-luvulla, arkkitehtina tanskalainen Flemming Lassen, mutta se remontoitiin vuosituhannen vaihteessa (1999). Remontti oli perusteellinen mutta hienovarainen: Lassenin tanskalaisen modernismin henki säilytettiin niin talossa kuin sisustuksessakin. 100 000 asukkaan Lund on yliopistokaupunki. Asukkaista kolmannes on opiskelijoita, jotka käyttävät runsaasti kaupunginkirjaston palveluja. Niinpä kirjaston edustaa elävöitti polkupyöräviidakko. 6o-lukulaista: portaat matalaan taloon. Toimintakertomuksesta: Besökaren möts i Det Nya Biblioteket av en decentralicerad service, som ges av ämnesspecialiserad personal. 9

Sisällä aukesi osittain kaksikerroksinen sali. Pääsali tiiviine kirjahyllyrivistöineen edusti kirjastotilojen pitkää historiaa, ei niinkään uusia ja yllättäviä ratkaisuja. Sisäänkäynnin vastakkaisella seinällä oli suuret nauhamaiset panoraamaikkunat, joista näkyi puisto. Rakennuksen osittaisen kaksikerroksisuuden ansiosta vaikutelmaksi tuli se että puisto kääriytyi kirjaston ympärille. Ikkunan ääreen, hyllyrivistöjen taakse jäi lukuja opiskelupaikkoja. Seinälle oli kirjoitettu satu. Yleissävy värityksessä oli nykyarkkitehtuurin suosima harmaa vaalean vihreän sävyillä ryyditettynä. Poikkeuksena lastenosasto jossa hallitsevana värinä oli sininen. Kirjaston osastoja välittävä tila oli atrium-piha, katettu talvipuutarha, jossa oli mukavia istuinja lukupaikkoja. Toisella puolen pihaa oli Lukupaikan ei tarvitse olla ankea. keskeinen sali perinteisine kirjahyllyineen ja toisella puolen taas lehtikahvila terasseineen. Lastenosasto sijaitsi aivan pihan tuntumassa. Atrium-piha vaikutti kohtaamispaikalta ja seurustelutilalta, mutta sen on tarkoitus olla myös torihenkinen tapahtumapaikka. Esimerkiksi toukokuussa 2000 buddhalaiset munkit Tiibetistä rakensivat Atrium-pihalle viikon verran hiekkamandalaa, jonka Dalai Lama saapui siunaamaan. Yksityiskohdat peilaavat kokonaisuutta: esittelyhyllyjä kirjoille. Kirjaston remontin yhteydessä toimintaa pöllytettiin perin pohjin. Toiminnan lähtökohdaksi otettiin asiakas ja kirjaston tuleminen lähelle asiakasta. Muutokset lähtökohdissa vaativat toiminnan ja henkilöstön organisoinnin uudelleen. Koko henkilökunta oli mukana organisaatiomuutoksen suunnittelussa. Työläs alku tuotti hyvän ja toimivan lopputuloksen: asiantuntemus parantui ja myös toisten työ tunnetaan. Työtapoja uudistettiin ja kantavana ideana oli ryhmätyö. Koko kirjaston henkilökunta jakautui tiimeihin. Tiimejä oli viisi: lapset ja nuoret, musiikki ja taide, tekniikka ja luonnontieteet, kaunokirjallisuus ja kirjallisuustiede sekä yhteiskunnalliset ja humanistiset tieteet. Tiimi hoiti omaan aihealueeseensa tietopalvelun ja kokoelmanhoidon lisäksi alueeseen kuuluvan aineiston valinnan, hankinnan, tilaamisen, luetteloinnin ja käsittelyn. Tiimi-ajattelu konkretisoitui aineiston ryhmittelyn ja aiheen mukaisten tietopalvelupisteiden kautta. Jokainen tiimiläinen oli mukana myös jonkin toisen aihealueen hoitamisessa. Tällä tavoin ehkäistiin liiallinen vain yhteen alaan erikoistuminen. Samoin jokainen osasto hoiti itsenäisesti omat aineistomäärärahansa. Lundissa oli siis päädytty 10

kokeilemaan täydellistä hajauttamista vaikka, ja sen he itsekin tiedostivat, seurauksena tehdään paljon päällekkäistä työtä. Henkilökunnan koulutusohjelma oli etenkin suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa monipuolinen. Siihen kuului mm. strategian ja toiminnallisten prosessien arviointia ja tiimityön kehittämistä sekä koulutusta asiakaspalveluun, atk- ja verkkopalvelujen käyttöön, monikulttuurisuuteen ja pedagogisten taitojen kehittämiseen. Kirjastossa toimi Konsument Lund -niminen neuvontapalvelu. Asiakkaat voivat puhelimitse tai paikan päällä esittää päivystävälle virkailijalle kulutusta koskevia kysymyksiä tai valituksia. Miellyttävä hiljaisuus - puhelimissa äänimerkin sijaan valomerkki. Kaarevan neuvontatiskin korkeutta voi muuttaa, näin saa säädettyä sopivan työasennon. Kansalaispäätteellä, Medborgarterminal, pääsi ohjatusti mm. työvoimatoimiston, verotoimiston ja kansaneläkelaitoksen neuvontasivuille sekä kunnan palveluihin. Kyseessä on viranomaisten yhteinen portaali, tarkoituksena helpottaa kuntalaisten tiedonsaantia ja asiointia eri virastojen kanssa. Suurin osa aineistosta hankitaan BTJ:n neljä kertaa kuukaudessa ilmestyviltä listoilta, lisäksi hyödynnetään paikallisten kirjakauppojen ale-tarjouksia. Luettelointiapua sai tarvittaessa BTJ:n luetteloijilta. Myös Lundissa oli palautusautomaatti, ei niin massiivinen ja näyttävä kuin virkaveljensä Malmössä, mutta asiansa osaava: automaatin osuus 80-85 % lainoista ja palautuksista. Kirjastorakennus ja kirjaston toiminta olivat parin viimeisen vuoden aikana muuttuneet paljon. Muutostyö ja kehittäminen jatkui. Suunnitelmia oli jo virtuaalipalveluiden kehittämisestä. Kirjaston www-sivuille http://www.folkbibliotek.lund.se/ suunniteltiin mm. paikalliskokoelmaa, usein esitettyjen kysymysten (FAQ) arkistoa, virtuaalitietopalvelua ja linkkikirjastoa, kvalitetslänkar. Vierailumme jälkeen, vuoden 2001 lopussa, kirjaston asiakkailla on ollut mahdollisuus käyttää Artikelsökiä, maksullista artikkelitietokantaa, myös kotoa käsin kortin tunnuksen ja pin-koodin avulla. Nettikoneissa Linux ja Netscape. 11

Lund oli kyllä altavastaajan asemassa, ainakin ensi näkemältä. Se ei ollut sellainen väristyksiä herättävä elämys kuin modernin katedraalin piirteitä omaava Malmön pääkirjasto. Selvästi arkisempi. Mutta näin jälkikäteen koko matkaa tarkastellen Lund päihitti yhdessä asiassa kaikki muut: siellä oli paras lastenosasto. Satuhuone salaperäisine sisäänkäynteineen ei tule unohtumaan. Satuhuoneeseen siirryttiin vanhan ison sinisen kaapin kautta. Käsittääkseni kaappi oli löytynyt kirjaston remontin yhteydessä, kaivettu esiin tai sitten jostain varastosta. Se oli sellainen Narnia-kaappi: näytti ihan tavalliselta ja kun oven avasi niin ei vieläkään mitään paitsi vasemmalta jonnekin taakse tai ylös tai eteenpäin kaartuvat portaat Lastenosasto oli kirjaston sydämessä sijainniltaan, mutta ehkä sijainnissa peilautui myös lasten ja lastenkirjaston arvostus ja merkitys. Niin tai sadun merkitys. Toimintakertomuksen mukaan Lundissa oli satutunteja myös viittomakielellä. Mikä meidän kirjastoista on näin hauskasti puiston sylissä ja avoin puistolle, ei vain rakennus puistossa? Lundin lehtikahvilassa oli viihtyisä terassi. Siitä vaan capuccinot, korvapuustit, päivän DN ja terassille! Onkohan lehdillä hävikkiä? Meillä ainakin pelättäisiin että lehti heitetään kaiteen yli puistossa norkoilevalle kaverille. Entäs nämä tiimihommat. Kuulostaa hyvältä kuunneltuna, teoriassa. Kiehtova ajatus että tiimi hoitaa määrärahoja myöten kaiken itse - vastuun lisääminen lisää työn mielekkyyttä. Sitä miettii Uskallatko kaappiin? että voisiko ne toimia meilläkin vai onko kyseessä nyt se kuuluisa ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Demokrati och gruppsamarbete. Missähän Suomessa on tämän tyyppisiä kokeiluja? Onko missään? Ja miten mahtavat toimia? Yksi matkalaisista sanoi painokkaasti että haluaisi keskustelevan, tiimityöhön kykenevän, riitaisankin eli mielipiteitään esittävän työyhteisön. Meillä on helposti sellainen tyyli että pomon selän takana suut käy ja mielipiteitä riittää, mutta kun pitäisi niitä perustellen esittää, niin vaietaan. Ja sitten taas motkotetaan kun niin sanotusti päätöksiä vaan tehdään. Ihanne, ainakin minun ja monen muunkin matkalaisen mielestä, olisi se että oman lähityöyhteisön lisäksi olisi laajempikin porukka jonka kanssa voisi ideoida ja visioida tätä päivää ja tulevaisuutta.. 12

TANSKA 3.9. 4.9. Tanskan uusi kirjastolaki on vuodelta 2000. Kirjastolaissa lähtökohtana on se että kirjastosektoria tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Tähän Tanskassa on hyvät mahdollisuudet, koska yleiset, tieteelliset ja koulukirjastot ovat saman hallinnonalan piirissä. Lain uudistamisen tehtävänä on ollut sopeuttaa kirjastot verkostoituneen yhteiskunnan aiheuttamiin kirjastojen toiminnan painopisteiden muutoksiin. Ajattelutavan muutokset peilautuvat mm. siirtymässä kokoelmakeskeisyydestä tiedon saantiin, uusissa elektronisissa ja sosiaalisissa verkostoissa, lisäarvoa tuovissa palveluissa ja ammattilaisen muuttuneessa roolissa. Muutoksia on lähestytty teknologian, palvelujen rakenteen ja koulutuksen rintamalla. Välineinä esimerkiksi yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, painopisteen siirtäminen kokoelmista pätevyyteen, kirjastojen teknologian nostaminen samalle standarditasolle ja asiantuntijapalvelujen tuottaminen. 1950-luvun tavaratalo uusiokäytössä Kööpenhaminan kaupunginkirjaston pääkirjasto 3.9. Krystalgade 15 Ensimmäisen matkapäivämme kolmas ja viimeinen kohde oli Kööpenhaminan pääkirjasto. Kirjasto sijaitsi kaupungin ydinkeskustassa, kymmenen vuotta sitten remontoidussa entisessä tavaratalossa. Kirjastoa esitteli Kööpenhaminan kaupungin kirjastotoimenjohtaja Borge Sørensen. Tilat ovat käyneet ahtaaksi ja uusi pääkirjasto on jo hankesuunnitelman tasolla. Kaksi vaihtoehtoista paikkaa on tiedossa. Nykyisen pääkirjaston vuokrasopimus päättyy 2008, sitä ennen on oltava uudesta rakennuksesta tiedossa muutakin kuin paikka kartalla. Tietynlainen boheemi rentous oli tämän kirjaston ominaispiirre. Se näyttäytyi aniliininpunaisten kalusteiden, lainattavien sähköisten kirjojen, innostuneen henkilökunnan, runsaan asiakasvirran ja jo poistoa odottavien kirjojen sekamelskana. Tilasuunnittelu perustui perinteisiin massiivisiin tiskeihin ja tehtävätyypeittäin jaoteltuihin palvelupisteisiin. Jeg elsker denne kulør! 13

Realismia Wc:ssä: tähän neulat, ruiskut ja partakoneen terät Ihmisiä ja kirjoja pursuavan kirjaston pääsalin keskeinen elementti oli rullaportaat, jotka jyrinällään hallitsivat tilaa. Sisäänkäynti pääkirjastoon. Katutasolla, heti vasemmalla opetustila IT-l@boratorium. Kirjastossa työskentelee yhteensä 107 henkilöä, valtaosa koulutuksen saaneita kirjastonhoitajia. Näistä 15-20 on perehtynyt erityisesti atk-palveluihin. Ala-aulan lainaus ja palautustiskeillä, joissa palvelu oli jonotusnumeron takana, työskenteli avustavaa henkilökuntaa vailla alan koulutusta. Borge Sørensen kertoi vasta alkuvaiheessa olevasta maksullisesta express-tietopalveluprojektista. Yksityisille ja yrityksille tarjotaan mahdollisuutta saada vaativakin tiedonhaku nopeasti, hyvinkin lyhyen ajan puitteissa. Kysymyksen voi esittää puhelimitse tai sähköpostitse. Tällöin asiakkaat myös maksavat tehdystä työstä. There should be a market for that totesi Sørensen. Suunnitelma perustuu uuteen lakiin, jonka mukaan maksun voi ottaa jos tehdään jotain ekstraa, esimerkiksi käytetään maksullista tietokantaa. Laki velvoittaa kirjastot antamaan uusia palveluja, tarjoamaan vaikkapa tietotekniikkaa ja musiikkia, mutta osa palvelujen kuluista niiden on maksettava itse. Kirjaston on siis hankittava tuloja tavalla tai toisella. Uusi kirjasto oli kaukaisin, mutta kiintein kiintopiste Kööpenhaminan kirjastotoiminnan kehittämisessä, tietopalvelun luonteen muuttuminen toinen muutoskohta ja kolmas oli kirjastossa jo aloitettu e-kirjojen lainauskokeilu. Valistusihanne toi kaikkien ulottuville painetun kirjan. E- kirjojen lainauksessa palaamme valistusihanteeseen, kirjojen sijasta tuomme kansalaisten ulottuville tekstin. Asiakkaat voivat lainata laitteita, joiden sisällä kussakin on 10-20 sähköistä kirjaa. Tällä hetkellä kirjat ovat tekijänoikeuskysymyksistä johtuen vanhaa ja ikävää aineistoa (mitä se sitten onkin). Tavoitteena oli kustantajien kanssa yhteistyössä kehittää palvelua siten, että luettavaksi saataisiin jotain uutta ja houkuttelevaa. Tilanahtaudesta huolimatta kirjastossa oli runsaasti oheistoimintaa niin aikuisille kuin lapsille. Siellä järjestettiin yleisötilaisuuksia, luentoja, kirjaesittelyjä, kirjailijatapaamisia ja musiikkitilaisuuksia. Osa tilaisuuksista oli kirjaston järjestämiä, osa yhteistyötä muiden tahojen kanssa, esimerkkinä syyskuussa 2001 Kööpenhaminan Blues-festivaaliin kuuluva konsertti. 14

Asiakkaille tarjottiin atk-koulutusta joka lähtöön: opastusta Internetiin, erilaisiin tietokantoihin, kirjastojärjestelmän käyttöön ja kotisivujen tekoon. Koulutuksesta eivät vastanneet yksinomaan kirjaston työntekijät vaan se tuotettiin yhteistyössä paikallisten alan oppilaitosten kanssa. Paikkana oli kirjaston katutasolla näyttävästi sijaitseva IT-l@boratorio. Tilassa oli 12 työasemaa monipuolisin ohjelmin. Muista oheispalveluista mainittakoon Lakimiesyhdistyksen kanssa toteutettu lakimiespäivystys Advokatvagt ja EUtietopiste, jonka tuottamisessa yhteisökumppanina oli EU:n komissio ja paikallisen edustuston edustaja. Kokoelmassa on aineistoa tasapuolisesti niin EU:n puolesta kuin sitä vastaan. Kirjastolla oli myös oma äänikirjatuotanto. Vuonna 1983 perustettu KKB-Lyd tuottaa äänitemateriaalia näkövammaisille. Materiaalia on sittemmin tuotettu myös maahanmuuttajille ja lukihäiriöisille. Lainaukseen jonotettiin vuoronumeron kanssa. Useita tietokantoja ja mm. Oxford English Dictionary käytettävissä työasemilta. Kööpenhaminassa toimii kaupunginosahallinto ja kirjastot kuuluvat sen piiriin. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia oli kuitenkin viety vielä pidemmälle perustamalla kirjastoihin asiakkaiden suora vaikutuskanava. Tavoitteena oli huomioida paremmin käyttäjien toiveet ja tehdä kirjasto näkyvämmäksi omassa toimintaympäristössä. Vuodesta 2000 lähtien on sekä pääkirjastossa että seitsemässä sivukirjastossa toiminut asiakasneuvostoja, brugerråd, jotka kokouksissaan käsittelevät kirjaston käyttäjiä kiinnostavia asioita, esittävät ideoita ja kritiikkiä näin vaikuttaen kirjaston toimintaan. Pääkirjaston brugerrådin pöytäkirjat ovat luettavissa kirjaston kotisivuilta http://www.kkb.bib.dk/hovedbiblioteket/. Pöytäkirjojen lisäksi eloisilla sivuilla kerrotaan mm. kysyttyjen uutuuksien hankintamääristä ja vaikkapa lainaustoimiston ruuhka-ajoista ja siitä kuinka kauan palvelua joutuu keskimäärin odottamaan. Århus esittäytyy Kööpenhaminan kirjaston ylimmän kerroksen kokoushuoneessa Århusin kirjaston tietotekniikkakonsultti Esben Fjord esitteli Århusin kirjaston verkkopalveluja. Tanskan kirjastot tekevät paljon yhteistyötä verkkoprojekteissa, mutta juuri Århusin kirjasto on ollut monen projektin ideoija ja käynnistäjä. Laaja kirjallisuussivusto on osoitteessa http://www.bogweb.dk/. Sivuja ylläpidetään yhteistyössä usean kirjaston kanssa. Osa-alueista mainittakoon ForfatterNet - tanskalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut ja osio jossa kirjastonhoitajat kirjoittavat kirjallisuusarvosteluja ja kirjojen esittelyjä. Arvosteltavista kirjoista on suora linkki aineistotietokantaan. Lukijat voivat myös kommentoida lukemaansa. (Kesällä 2002 julkistettiin uusi viiden kirjaston, Århus, Gentofte, Horsens, Silkeborg, Vejle, tuottama ja rahoittama kirjallisuussivusto http://www.litteratursiden.dk/. BogWeb ja ForfatterNet ovat nyt osa laajempaa kokonaisuutta.) Tietotekniikkakonsultti Esben Fjord Århusista 15

Toinen esitelty oli ulkomaalaiskirjaston ja muutaman yleisen kirjaston yhdessä ylläpitämä Finfo-verkkosivusto http://www.finfo.dk/. Yleisten kirjastojen toimittama, kansallis- ja yliopiston kirjaston kanssa yhteistyössä tehty sivusto on eräänlainen kansalaisen käsikirja maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille. Sivuilla on tietoa tanskalaisesta yhteiskunnasta 14 kielellä. Lastensivusto on osoitteessa http://www.dotbot.dk/ Sivut on tehty yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa, joiden tuottamia ovat esimerkiksi pelisivut. Fjordin mukaan suhtautuminen yhteistyöhön ei ole ollut kritiikitöntä, pelien ja avoimien chattien tarpeellisuutta kirjastojen lastensivuilla on kyseenalaistettu. On kysytty onko mielekästä tarjota sitä samaa viihdykettä kuin muut ja pohdittu mikä se oma olisi jota kirjastot voisivat tarjota lapsille. Esben Fjord valotti myös Århusin kirjaston kotisivujen uudistamisen taustoja. Ongelmana on ollut se, että verkkoon on tuotettu paljon tavaraa, henkilökunta on tehnyt paljon aloitteita, mutta varsinaista strategista kokonaissuunnitelmaa ei ole laadittu. Asiakkaat eivät myöskään löytäneet sivuilta etsimäänsä. Kotisivuille tarvittiin siis uusi konsepti. Uuden suunnittelu lähti siitä ettei keskivertoasiakasta ole olemassa, painotti Esben Fjord. Sivuja tulee voida lähestyä monelta suunnalta. (Uudistetut sivut julkaistiin keväällä 2002 http://www.aakb.dk/ ) Asiakasneuvoston pöytäkirjasta: Problemet med generende brug af mobiltelefoner blev nævnt. Esiteltävänä http://www.bibliotek.dk/ Leif Andersen ja Jens Thorhauge: Tanskassa kirjastolaitosta tarkastellaan kokonaisuutena.. Päivän päätteeksi Tanskan valtion kirjastohallinnon johtaja Jens Thorhauge johdatteli Tanskan nykyisiin kirjastopalveluihin ja tulevaisuuden näkymiin. Kirjastokonsultti Leif Andersen esitteli Tanskan kirjastolaitoksen ylpeyttä eli yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistyönä rakentamaa kirjastojen yhteistä aineistotietokantaa http://www.bibliotek.dk/ Tietokanta on kaikkien halukkaiden käytössä Internetissä. Asiakkaat voivat kotoaankin käsin tilata haluamansa teoksen omaan kirjastoonsa. Kaikki kirjastot lähettävät luettelointitietonsa yhteiseen tietokantaan, ja näin tiedot ovat myös toisten kirjastojen hyödynnettävissä. Tavoitteena on, että jokainen teos luetteloitaisiin vain kerran. Myös aineistohankinta on keskitetty. Tanskan kansalliskirjaston ulkomaalaiskirjasto tukee etnisten vähemmistöjen kirjastopalveluja. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmiin kuuluu noin 140 000 kirjaa, videota, äänikirjaa, CD:tä ja kasettia noin 100 kielellä. Laajempia kokoelmia löytyy 50 kielellä. Kokoelman aineistoa voi tilata vain oman lähikirjaston kautta. Toinen osoitus siitä miten Tanskassa huomioidaan ulkomaalaiset ja etniset vähemmistöt on jo edellä esitelty Finfo. 16

Meillä ei kyllä käytettäisi sellaista vaaleanpunaista missään. Pistihän väri silmään, mutta toisaalta on siinä oma puolensa. Tanskalaiset tekevät mitä haluavat eivätkä mieti että minkälaiset tyylipisteet annetaan. Siitäkin puhuttiin että vanhan tilan uudelleen käyttämisellä on oma viehätyksensä: tavarat pois ja kirjahyllyt tilalle, mitä turhaa rakentelemaan. Jos minä saisin päättää niin en haluaisi Helsinkiin mitään arkkitehtonista monumenttia. Pikemminkin jotain tämän tyylistä. Kirjasto Sokoksen taloon. Kieltämättä asiallinen oli sekin mielipide että Köpiksen pääkirjaston kirjavuus on sellaista boheemiutta joka ilmentää köyhyyttä, mutta ei oikein tiedä, onko puute rahasta vai onko kyse huolimattomuudesta ja löysyydestä. Että näin. Mutta myönnettäköön että ne liukuportaat pitivät hirveää ääntä. Minkälaista olisi kuunnella koko päivän tuollaista räminää! Ja sitten ne kirjat. Käsittämätöntä! Kammottavan vanhentunut ja rähjäinen aineisto sellaisilla alueilla, joilla jo asian luonteen mukaan pitäisi olla uutta aineistoa kiiltävissä kansissa, esimerkiksi liiketalous ja atk. Meillä ei sen näköistä aineistoa pantaisi edes varastoon. No, tietysti täytyy ottaa huomioon paikallinen kulttuuri, Tanskassahan eivät opiskelijat käytä yleistä kirjastoa kurssikirjastona Mutta enemmän epäilen asenteita: tekniikka ja talous ovat perinteisesti olleet outoja aloja yleisen kirjaston puolella Tai toisaalta: onko koko homma taktiikkaa uuden kirjaston saamiseksi? Jos Suomeen saisi tuliaisina täältä jotain ottaa niin tanskalaisten letkeyden ja huumorin. Tulee sellainen tunne että kirjastotyö on hauskaa ja sen saa sanoa ääneen. Mutta ehdottomasti kieltäytyisin lainaus/palautus -tiskistä. Eikö kirjastovirkailijan työ ole minkään arvoista? Siellä ne oli niin kuin liukuhihnan jatkeena. Kauhistusta herätti ajatus maksullisista palveluista. Tarkoitushan on että kirjaston pitäisi saada tietty osa menoista katetuiksi tuloilla. Expresspalvelut toteuttavat sitä mitä Jens Thorhauge visioi Tanskan yleisten kirjastojen kehityssuunnasta. Minkä ne mieltää oikein kirjastojen tehtäväksi? Kirjastojahan kehitettiin lainsäädännöllisestikin siihen suuntaan että ns. erikoispalvelujen käytöstä perittiin maksu. Onko tietopalvelu jotain ekstraa? Ja erikoispalveluksi katsottiin, näin ainakin kollegani väitti, mm. musiikkiaineiston lainaus! Tämä tie on divarien tie! - Niin paitsi divarissa ostamansa käytetyn tuotteen saa pitää, kirjastossa se palautetaan. Se kyllä otti päähän ettei lastenosastolle ehditty ollenkaan! Hyvä kun vessaan ehti. Århusilaista kuunnellessa ajatteli että muuallakin osataan. Kaiken hypetyksen keskellä sokaistuu. Ja se oli hieno homma että löytyi kritiikkiä omia palveluita kohtaan. Ei jatkettu palvelua vain sen takia että se on tehty - jos ei käyttöä ollut niin ei sitä myöskään ylläpidetty turhaan. Vapauttava asenne joka ei ole koskaan tullut mieleen. Aina on kuvitellut, että kun jotain suunnittelee, sitä suunnittelee jälkipolville, ikuisesti ja ainiaaksi. 17

Verkkotyötä valkoisessa talossa Gentoften pääkirjasto 4.9. Ahlmans Allé 6 Toisen päivän aamuna suuntasimme meren rannalle. Per Kirkebyn veistoksia kadun puoleisen sisäänkäynnin tuntumassa. Gentofte on Kööpenhaminan vauras esikaupunki, asukkaita 68 000. Valkoinen, puhdaslinjainen pääkirjasto on Malmön kirjaston suunnittelijan arkkitehti Henning Larsenin käsialaa, valmistumisvuosi 1985. Kirjastoa ja sen toimintaa meille esitteli osastonjohtaja John Nørskov Hansen. Tämäkin kirjasto sijaitsi puiston laidassa. Se että Larsenin kerrotaan ihailleen Alvar Aallon suunnittelemia kirjastoja tuntui varsin uskottavalta kirjastoa katsellessa: valkoista, hienostunutta askeettista tyylikkyyttä ja arvokkaita materiaaleja. Lehtien lukuun varattu tila vaikutti avaralta marmorilattiaiselta viherhuoneelta. Tänne vaivautuu lehtiä lukemaan. Keskeisessä salissa oli parvikerros ja loisteputkiramppien sijaan pistemäinen valaistus. Hyllyjen välit olivat väljät. Muuten ajattoman oloisen talon rakentamisen ajankohdasta muistuttivat istuinryhmien rakenteet ja värit sekä värikkäät verhot. Erityisesti Alvar Aallon suunnittelema Rovaniemen kirjasto on innostanut arkkitehti Larsenia. Lainaustiskin ääressä työskennellään seisten.kela-kortti muuten kirjastokorttina. Kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. Puiston puolelta tullessa saavuttiin lasiseinäiseen lehtienlukutilaan. Sisäänkäynnin edessä nurmikolla ja pihan puolen ulko-oven edessä oli taiteilija Per Kirkebyn veistoksia. Kirjaston yhteydessä on näyttelytila Traneutstillingen, ammattimainen galleria, jossa järjestetään erityisesti nuorten tanskalaistaiteilijoiden näyttelyjä. 18

Kirjaston henkilökuntaan kuului 55 kirjastonhoitajaa, 40 virkailijaa sekä teknistä henkilökuntaa. Kokonaispinta-ala on 7500 neliömetriä, vuosilainaus 800 000 ja kävijöitä päivässä noin tuhat. Kirjastossa tehtiin paljon tiimityötä ja työntekijät olivat suunnitelleet itse uusia menetelmiä työnsä kehittämiseen. Hansen luonnehti Gentoften kirjaston organisaatiota ennen kaikkea oppivaksi organisaatioksi. Kirjasto organisoi ja osallistui moniin yhteisprojekteihin muiden kirjastojen ja myös muiden yhteistyötahojen (firmat, radio) kanssa. Projekteihin osallistuvat ovat saaneet tiimikoulutusta. Viime vuosina on panostettu erityisesti Internet-palvelujen kehittämiseen. Gentoften kirjasto oli yksi niistä kolmesta jotka vuonna 1999 aloittivat yleisten kirjastojen etätietopalvelun Tanskassa ja se oli radion kanssa yhteistyössä tuotetun lasten virtuaalitietopalvelun Sporg Olivia projektijohtajana. Näiden palvelujen kehittäminen ei ole vain tuonut kirjastolle uusia asiakkaita, muutoksia oli tullut kirjaston työntekijöiden työnkuvaan ja töiden organisointiin. Hyvä esimerkki Gentoften kirjaston töiden uudelleen organisoinnista on Biblioteksvagten.dk, yleisten kirjastojen yhteinen virtuaalitietopalvelu. Mukana palvelussa on 18 kirjastoa ja 60 kirjastonhoitajaa. Palvelulla on selkeät aukioloajat: ma-to 8-22, pe 8-20, la 8-16 ja su 16-22. Kysyä voi ja vastauksen saa siis kirjastojen sulkemisen jälkeenkin. Kysymyksiä voi esittää myös chattekniikalla. Päivässä palveluun tulee 40-50 kysymystä. Vastausvuoroa hoitaessaan kirjastonhoitajat eivät tee muuta työtä. Kirjastot tekevät yhteistyötä henkilökunnan koulutus- ja pätevöitymisprojektien ja ammatillisen tiedon välittämisen puitteissa. Benchbib.dk on henkilökunnan oma portaali, jossa voi vaihtaa työhön liittyviä kokemuksia, antaa vinkkejä ja oppia uutta - do bench marking. Lyhyen luonnehdinnan saivat myös musikbiblioteket.dk, musiikkisivusto jossa mm. kirjastonhoitajien kirjoituksia musiikista, ja fng.dk, Tanskan yleisten kirjastojen ylläpitämä huolellisesti ja harkiten rakennettu linkkikirjasto. Osastonjohtaja Hansenin mukaan osallistuminen projekteihin oli vapaaehtoista ja lisääntyi jatkuvasti. Onnistuminen loi innostusta ja toi uusia henkilöitä mukaan projekteihin. Rahallinen korvaus ja tunne uuden tärkeän työn tekemisestä motivoivat henkilökuntaa. Kysymyksiä valmentaja Hansenille. Gentoften kirjasto ei juurikaan panostanut kotimaisen aineiston lisäksi muihin kuin merkittäviin länsieurooppalaisiin kieliin. Syykin oli selvä. Kirjaston kokoelmat rakentuvat ympäröivän asujaimiston mukaan. Gentofte on Kauniainen, muilla kuin hyvätuloisilla ei ole varaa asua tässä vehreässä merenrantakaupungissa. Kun saisi tuollaisen pomon. Minä olen coach, valmentaja. Se on minun tehtäväni se sanoi ja siltä se näyttikin, painivalmentajalta. Vähän niinkuin John Irving nuorena tai ehkä pikemmin Irvingin luoma romaanihenkilö Garpin maailmassa. Minun tehtäväni on etsiä vahvuudet ja antaa oikeat tehtävät oikeille henkilöille ja kannustaa. Ennen muuta kannustaa. Kaikille annetaan mahdollisuus, mutta kaikki eivät halua. Se on OK, mutta ei kannata sitten valittaakaan. 19

Sitten se kertoi niistä tiimeistä ja projekteista. Päät meillä silloin nyökkyivät. Mutta mistä sitten kiikastaa, kun tuntuu että meillä ei nämä hommat suju. Gentoftessa oli aistittavissa vapaa ilmapiiri: uutta saa kokeilla ja virheitä tehdä. Onko meillä vastaavaa? Mistä johtuu että joskus tuntuu ettei valinnanvaraa ja vapaaehtoisuutta ole muualla kuin teoriassa. Se että pomo on innostunut ja osaa tartuttaa innostuksen alaisiinsa on kaiken a ja o. How do you motivate your people? - kysymykseen vastaus täällä olisi jotain siihen suuntaan, että osoittamalla oman innostukseni. Missä kohden tulisi coach Hansenin rajat vastaan? Ei kai sekään voi vain porkkanaa lupaillen tyrkkiä vastaanharaavaa tai passiivista joukkuetta eteenpäin. Mutta kun pitää normaalikin kirjastotoiminta pyörittää, se arkipäivä. Revi siitä sitten ihmisiä projekteihin. Jonkun pitää kantaa vastuu että kirjat menee hyllyyn ja aineisto indeksoidaan. Saako siitä glooriaa? Harvemmin. Toisaalta taas: mitä on normaali kirjastotoiminta? Mennä jurnutetaanko samoissa raiteissa kunnes ne umpeen kasvavat? Ja sitten vasta nähdään että maailma on muuttunut ja muutokset työssä olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Sitä vielä tuumiskelin kuinka käsittämättömän hienoa on se että kirjastomaailmassa voidaan yleisen edun nimessä ohittaa emootiot ja reviirirajat. Bibliotek.dk on rationaalisuuden ja järjen voitto! 20