NI-80-09-560-FI-C Euroopan komissio Hyvä tietää EU:n laajentumisesta Euroopan komissio Laajentumisasioiden pääosasto Yksikkö A2: Tiedottaminen ja viestintä Osoite: Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel Puhelin: (+32-2) 295 36 79 Faksi: (+32-2) 299 17 77
Olli Rehn Laajentumiskomissaari ALKUSANAT Vuonna 2009 vietetään kahta historiallista vuosipäivää. Berliinin muuri murtui syksyllä 20 vuotta sitten. Tämän vuoden toukokuussa tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä Euroopan unionin laajentumisesta, joka yhdisti menestyksekkäästi Itä- ja LänsiEuroopan. kuten ilmastonmuutosta tai kansainvälistä talouskriisiä. Tämän päivän EU ei ole vain aiempaa suurempi; se on myös vahvempi, dynaamisempi ja kulttuurisesti rikkaampi. Näiden viiden vuoden aikana EU:n laajentuminen on hyödyttänyt sekä vanhojen että uusien jäsenmaiden asukkaita. Talouden kannalta tarkasteltuna laajentuminen on lisännyt vienti- ja investointimahdollisuuksia ja luonut siten työpaikkoja vanhojen jäsenmaiden kansalaisille. Samalla se on parantanut elintasoa uusissa jäsenmaissa. Laajentuminen on auttanut vahvistamaan demokratiaa, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Laajentuneella EU:lla on enemmän painoarvoa käsiteltäessä maailmanlaajuisesti tärkeitä asioita, Vaikka useimmat EU:n kansalaiset tukevat laajentumisen keskeistä tavoitetta ulottaa rauhan ja vakauden sekä demokratian ja hyvinvoinnin alue yli koko Euroopan kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita sen tuomista eduista. Brysselissä, maaliskuussa 2009 Olli Rehn Nyt EU:n vetovoima tukee uudistuksia Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Tämä kirjanen vastaa EU:n laajentumisesta usein esitettyihin kysymyksiin ja esittää tosiasioita laajentumisen vaikutuksista. Lue eteenpäin, niin voit tehdä itse omat johtopäätöksesi.
Miten laajentuminen vaikuttaa EU:n turvallisuuteen? Euroopan unioni perustuu tiettyihin yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen lähtökohtaan, että jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa näitä periaatteita, voi hakea unionin jäsenyyttä. Laajentuminen on tärkeä uudistava voima, joka kannustaa jäseniksi pyrkiviä maita demokraattiseen muutokseen ja talouden vapauttamiseen. EU:n pehmeän voiman ytimeen kuuluukin levittää rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin vyöhyke yli koko Euroopan. EU:n vetovoima oli keskeinen tekijä Keskija Itä-Euroopan maiden rauhanomaisessa demokraattisessa muutoksessa, ja nyt se edistää uudistuksia Länsi-Balkanin alueella ja Turkissa. On meidän oman etumme mukaista viedä naapurustoomme vakautta sen sijaan, että toisimme sieltä epävakautta. Kaikki eurooppalaiset hyötyvät siitä lisääntyneestä vakaudesta ja rauhanomaisesta kehityksestä, johon EU:n asteittainen laajentuminen on vuosien kuluessa myötävaikuttanut. 2 EU-jäsenyys on sellaisten vapaiden ja demokraattisten kansakuntien valinta, jotka ovat päättäneet valita eurooppalaisen identiteetin ja jakaa toimivaltansa vapaaehtoisesti EU:n kanssa. Tämä osoittaa talouskriisin aikanakin, ettei laajentuminen ole ongelma, vaan merkittävä osa ratkaisua Euroopan taloudelliseen elpymiseen. Eurooppalaiset jakavat yhteisen kohtalon. Mitä taloudellisia vaikutuksia laajentumisella on? Miten EU:n kansalaiset hyötyvät laajentumisesta? Laajentuminen on hyödyttänyt sekä uusia että vanhoja jäsenmaita ja Euroopan unionia kokonaisuudessaan. Kaupankäynti vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä lähes kolminkertaistui alle 10 vuodessa (175 miljardista eurosta vuonna 1999 noin 500 miljardiin euroon vuonna 2007). Vieläkin kuvaavampaa on kaupankäynnin viisinkertaistuminen uusien jäsenmaiden keskuudessa, alle 15 miljardista eurosta 77 miljardiin samalla aikavälillä. Eurooppalaiset hyötyvät ennen kaikkea siitä lisääntyneestä vakaudesta ja rauhanomaisesta kehityksestä, johon EU:n asteittainen laajentuminen on vuosien kuluessa myötävaikuttanut. Mutta ei siinä kaikki. Kaupankäynnin lisääntyminen vaikutti myös siihen, että työllisyys uusissa jäsenmaissa kasvoi vankkaa 1,5 prosentin vuosivauhtia vuoden 2004 liittymisestä aina talouskriisin puhkeamiseen asti. Yli 100 miljoonan kuluttajan tulo mukaan EU:n sisämarkkinoille ja heidän kasvava ostovoimansa ovat lisänneet kysyntää vanhojen jäsenmaiden tuotteille, mikä on auttanut yrityksiä luomaan ja säilyttämään työpaikkoja. Siinä missä jokainen saksalaisen yrityksen Puolaan myymä kone hyödyttää Saksan kansalaisia, jokainen hollantilaisen pankin liiketoimi uusissa jäsenmaissa hyödyttää Hollannin taloutta. Myös EU:n ympäristö- ja terveysstandardien käyttöönotto uusissa jäsenmaissa on hyödyttänyt niin vanhojen kuin uusienkin jäsenmaiden asukkaita. Elintarviketurvallisuus ja eläinten terveys olivat keskeisiä kysymyksiä vuosien 2004 ja 2007 laajentumista edeltäneissä jäsenyysneuvotteluissa. Uusien jäsenten oli täytettävä tiukat ehdot. Elintarvikkeiden tuotantolaitokset, meijerit ja teurastamot, jotka eivät vastanneet EU:n vaatimuksia, oli lakkautettava ennen unioniin liittymistä. Vain kaikki vaatimukset täyttävät toimijat saivat luvan myydä tuotteitaan EU:n sisämarkkinoilla. EU:n vesisäädösten toimeenpano on parantanut sekä juomaveden että uima-, pinta- ja jokiveden laatua. Myös ydinturvallisuus on parantunut laajentumisen ansiosta. Turvallisuusriskeiksi arvioidut ydinreaktorit piti sulkea ennen Euroopan unioniin liittymistä. Uudet jäsenmaat liittyivät säteilyhätätilanteita koskevaan nopean tiedonvaihdon järjestelmään, 3
mikä paransi edelleen turvallisuutta kaikkialla EU:ssa. jälkeen. Samaan aikaan kehitettiin mittava alue- ja koheesiopolitiikka. Laajentumisen seurauksena yhä useampi maa on liittynyt helpomman matkustamisen Schengen-alueeseen. Uusien jäsenmaiden liittyminen EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoihin on tehnyt lentopalveluista entistä turvallisempia ja halvempia. EU:n kansalaiset voivat lisäksi hyötyä laajentumisen myötä lisääntyneistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä parantuneista opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksista ulkomailla. Yhteinen valuutta euro perustettiin 1990-luvulla Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymisen jälkeen, jolloin otettiin myös tärkeitä edistysaskelia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Syventyminen vai laajentuminen? Pelot 27 jäsenmaan unionin kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä eivät ole toteutuneet. EU:n kykyä toimia tehokkaasti voi ja pitää silti kehittää edelleen. Meidän on jatkettava sisäisiä uudistuksia. Mutta me emme voi ottaa sapattivapaata rauhan ja hyvinvoinnin eteen tekemästämme työstä, joka palvelee EU:n ja sen asukkaiden etuja. Vuoden 2004 laajentumisen jälkeen on edistytty huomattavasti vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla. Viime aikoina huomiota on kiinnitetty erityisesti taloudelliseen kilpailukykyyn ja ilmastonmuutokseen. Yhteistyön syventämisen ja maantieteellisen laajentumisen yhdistelmä on tehnyt EU:sta vahvemman ja lisännyt sen vaikutusvaltaa maailmantaloudessa ja -politiikassa. Syventymisen ja laajentumisen välillä ei ole ristiriitaa. Molempia tarvitaan eri syistä, ja ne ovatkin toistaiseksi edenneet rinnakkain. Liian monta, liian nopeasti? Esimerkiksi yhtenäismarkkinat perustettiin 1980-luvulla EU:n eteläisen laajentumisen Euroopan unioniin liittyi vuosina 2004 ja 2007 kaksitoista uutta jäsenmaata. Tämä 4 Euroopan jälleenyhdentyminen ei kuitenkaan tapahtunut yhdessä yössä. Kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maata sekä Kypros ja Malta liittyivät unioniin puolitoista vuosikymmentä Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Näiden vuosien aikana maat kävivät läpi perusteellisen demokraattisen ja taloudellisen muutoksen, mikä teki niistä kelvollisia EU-jäsenyyteen. Kahden maan, Bulgarian ja Romanian kohdalla liittymissopimuksessa määriteltiin ylimääräisiä suojatoimenpiteitä, jotka koskivat unioniin liittymiseen mahdollisesti liittyviä ongelmia taloudessa, sisämarkkinoiden toiminnassa sekä oikeus- ja sisäasioissa. Miten EU:n laajentumiset valmistellaan? EU määritteli vuonna 1993 tarkat jäsenyysehdot, jotka tunnetaan nimellä Kööpenhaminan arviointiperusteet. Voidakseen liittyä Euroopan unioniin maan on oltava vakaa demokratia, joka takaa oikeusvaltion toteutumisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja vähemmistöjen suojelun, sillä on oltava toimiva markkinatalous, ja sen on pystyttävä toimeenpanemaan EU:n lainsäädäntö. Vuosien 2004 2007 laajentuminen oli EU:n historian parhaiten valmisteltu. EU allekirjoitti jo vuonna 1991 ensimmäiset nk. Eurooppa-sopimukset Unkarin ja Puolan ja sen jälkeen muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Näissä sopimuksissa määriteltiin varhaiset edellytykset EU:hun yhdentymiselle. Sopimusten ansiosta esimerkiksi vuoteen 2001 mennessä oli luotu vapaakauppa-alue, joka kattoi 85 prosenttia keskinäisestä kaupankäynnistä. Tämä auttoi välttämään sokkireaktiot markkinoilla toukokuussa 2004. Kansalaisten huolet ja aiemmat opetukset huomioon ottaen EU on ryhtynyt toimiin parantaakseen laajentumisprosessin laatua edelleen. Nyt keskitytään alusta alkaen entistä enemmän valtiorakenteiden kehittämiseen, hyvään hallintotapaan, oikeusvaltion toteutumiseen, kamppailuun järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan sekä sovitteluun ja kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Edistymisen mittaamista 5
jäsenmaiden Euroopan ulkopuoliset ja merentakaiset alueet Ehdokasmaat Kroatia Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Açores (P) Turkki Ponta Delgada Madeira (P) Funchal Canarias (E) Guadeloupe (F) Mahdolliset ehdokkaat Las Palmas de Gran Canaria Albania Guyane (F) Bosnia ja Hertsegovina Martinique (F) Réunion (F) Montenegro Serbia Kosovo* 6 * YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti 7
varten on kehitetty erityisiä vaikutustutkimuksia. Liittymisneuvottelut yksittäisillä politiikka-aloilla ovat mahdolliset vasta, kun tietyt ennalta määritellyt edellytykset on saavutettu. Kuka päättää? Kaikki uusien jäsenmaiden liittymistä koskevat merkittävät päätökset on tehtävä yksimielisesti EU:n jäsenmaiden hallitusten kesken Euroopan unionin neuvostossa. EU:n kansalaisten suorilla vaaleilla valitsemien Euroopan parlamentin jäsenten on annettava suostumuksensa. Toisin sanoen: kaikki laajentumista koskevat keskeiset päätökset tehdään jokaisen EU:n jäsenmaan sekä EUtason asiaankuuluvissa, demokraattisesti valituissa toimielimissä. Liittyvissä maissa Eurooppaan yhdentyminen pohjautuu tavallisesti laajaan kansalliseen yhteisymmärrykseen. 8 Onko laajentuminen kallista? EU:n uusille jäsenmaille myöntämä taloudellinen tuki vastaa noin 0,2 prosenttia vanhojen jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2013 mennessä tämä tuki nousee 0,3 prosenttiin. Laajentumisen koko EU:lle tuomat taloudelliset hyödyt ovat selvästi sen kustannuksia suuremmat. Tukiraha käytetään tavoin, jotka hyödyttävät EU:ta kokonaisuudessaan. Vanhojen jäsenmaiden yritykset rakentavat usein teitä ja muuta infrastruktuuria uusissa jäsenmaissa. Oikeusvarmuus, vähentynyt korruptio ja parempi infrastruktuuri hyödyttävät yrityksiä kaikkialla Euroopan unionissa. Uusien jäsenmaiden talouksien kehittämiseen käytetyt varat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin vanhoissa kuin uusissakin jäsenmaissa. Kuinka paljon työntekijöitä vanhojen jäsenmaiden työmarkkinoille on tullut? Työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuminen kuuluvat EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteisiin. Ennusteet keski- ja itäeurooppalaisten työntekijöiden joukkomuutosta muihin EUmaihin eivät ole toteutuneet. Suurimmassa osassa vanhoja jäsenmaita uusista jäsenmaista tulleet kansalaiset eivät muodosta edes yhtä prosenttia työikäisestä väestöstä. Poikkeuksia ovat Irlanti (noin 5 %) ja Iso-Britannia (1,2 %). Muuttoliike näihin maihin saavutti huippunsa vuonna 2006 ja on sittemmin ollut laskusuunnassa. Onko liiketoimintaa siirtynyt uusiin jäsenmaihin? Kaiken kaikkiaan työpaikkojen siirtyminen vanhoista jäsenmaista uusiin on ollut melko pienimuotoinen ilmiö. Tuotannon uudelleensijoittamisessa ei ole havaittu noususuuntausta vuoden 2004 jälkeen. Yritykset etsivät jatkuvasti pienempiä tuotantokustannuksia, isompia markkinoita, teknologisia innovaatioita ja muita keinoja pysyäkseen kilpailukykyisinä. Eurooppalaisten yritysten kilpailijat tulevat ennen kaikkea Yhdysvalloista, Kiinasta ja Intiasta. Investoinnit Keski- ja Itä-Eurooppaan kolmansien maiden sijasta voivat auttaa Euroopan teollisuutta säilyttämään työpaikkoja ja luomaan kasvua koko Euroopassa. Pitkällä aikavälillä Euroopan vastaus haasteisiin globaalissa taloudessa on kasvava kilpailukyky yhdessä sosiaalisen mallimme kehittämisen kanssa. Miten EU:n laajentuminen vaikuttaa rikollisuuteen? Järjestäytynyt rikollisuus ei tunne rajoja. Se on vakavasti otettava asia kaikissa jäsenmaissa. Laajentumisen myötä EU on voinut laajentaa poliisi- ja oikeusalan yhteistyön uusiin jäsenmaihin. Yhteistyötä on parannettu esimerkiksi yhteisiä tutkintaryhmiä, EU:n laajuista tietojenvaihtoa ja 9
eurooppalaista pidätysmääräystä käyttämällä. Rajaturvallisuus on parantunut, kun uudet jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön EU:n rajavalvontastandardit. Vahvistunut yhteistyö on auttanut suojelemaan EU:n kansalaisia entistäkin paremmin. Vuosina 2003 2006 rikosten kokonaismäärä laski lähes neljä prosenttia. Rikosten ja pidätysten määrä laski kuuden ensimmäisen kuukauden aikana sen jälkeen, kun Schengenin rajasäännöstön mukaiset rajatarkastukset poistuivat Saksan ja Puolan väliltä joulukuussa 2007. Lisäksi joissakin jäsenmaissa kolmansien maiden kansalaisten laittomien rajanylitysten määrä on laskenut. kaikki hakemukset. Eurooppa on maantieteellinen, kulttuurinen ja historiallinen kokonaisuus. Maantiede on tietysti tärkeää: Marokon jäsenyyshakemus vuonna 1987 hylättiin. Euroopan itärajat eivät kuitenkaan ole yhtä selvät kuin Välimeren tai Atlantin määrittämät rajat. Maantieteilijät ja historioitsijat eivät koskaan ole päässeet sopuun Euroopan uloimmista rajoista. EU perustuu ensisijaisesti yhteisiin arvoihin. Sen rajat ovat muuttuneet joka kerta, kun uusi maa on liittynyt yhteisöön. Tämänhetkinen laajentumispolitiikka kattaa Länsi-Balkanin ja Turkin. Onko laajentumiselle rajoja? Entä Turkki? EU:n perussopimuksen mukaan jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa kansanvallan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita voi hakea EU:n jäsenyyttä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki Euroopan maat hakisivat jäsenyyttä tai että EU:n olisi hyväksyttävä Turkki on EU:lle tärkeä strateginen kumppani niin vakauden, turvallisuuden, talouden kuin energiankin kannalta sekä kulttuurien välisenä siltana. Meillä on pitkä yhteistyön historia. Turkki on kuulunut sekä Natoon että Euroopan neuvostoon jo yli 50 vuoden ajan. Turkin ja EU:n 10 välinen assosiaatiosopimus allekirjoitettiin vuonna 1963, ja tulliliitto astui voimaan vuonna 1995. Avaamalla liittymisneuvottelut vuonna 2005 EU:n jäsenmaat päättivät tunnustaa Turkin eurooppasuuntautuneisuuden. Voidakseen liittyä EU:hun Turkin on kuitenkin ensin täytettävä tiukat jäsenyysehdot. Neuvottelujen tahti riippuu Turkin kyvystä toteuttaa tarvittavat uudistukset. Monet eurooppalaiset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että suurin osa Turkin kansalaisista on muslimeja. EU perustuu yhteisiin arvoihin, kuten ihmisarvon kunnioittamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, suvaitsevaisuuteen ja syrjimättömyysperiaatteeseen ei uskontoon. Uskonnonvapaus ja vähemmistöjen suojelu ovat EU-jäsenyyden keskeisiä poliittisia ehtoja. Ne ovat täysin yhteensovitettavissa islaminuskon kanssa. Miksi Länsi-Balkanin maat ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä? Länsi-Balkanin maat ovat valinneet eurooppalaisen identiteetin. Se on karttaa katsomalla itsestään selvää: ne ovat EU:n jäsenmaiden ympäröimiä. Länsi-Balkanin maat ovat kulkeneet pitkän matkan 1990-luvulta Jugoslavian hajoamisen ja sitä seuranneiden sotien ja sisäisten konfliktien jälkeen. Eurooppa-perspektiivin myöntäminen on paras keino edistää uudistuksia näissä maissa sekä vahvistaa edelleen demokratiaa ja alueellista vakautta, mikä on koko Euroopan edun mukaista. Vaikka järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio ovat yhä vakava haaste kaikkialla Länsi-Balkanilla, alueella on viime aikoina saavutettu edistystä niiden vastaisessa toiminnassa osittain EU:n tuen ansiosta. Poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyö sekä alueen sisällä että EU:n kanssa on parantunut. Tämä tukee alueen kehitystä kokonaisuudessaan. 11
Osana liittymistä valmistelevaa tukea, jota EU antaa hakijamaille yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseksi, jäsenmaiden hallintoviranomaiset auttavat virkaveljiään Balkanilla kehittämään ja toteuttamaan strategioita turvallisuuden parantamiseksi. Itäisten pektiivi naapurimaiden EU-pers- Keskustelu Ukrainan, Moldovan tai Georgian kaltaisten maiden mahdollisesta EU-jäsenyysperspektiivistä ei ole tällä erää ajankohtainen. Mahdollinen päätös tällaisen perspektiivin tarjoamisesta olisi tehtävä yksimielisesti kaikkien EU:n jäsenmaiden kesken. EU tukee kyseisiä maita Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden kautta. EU ja Ukraina neuvottelevat lähentymissopimuksesta, jonka tarkoituksena on vahvistaa Ukrainan poliittista yhteistyötä ja taloudellista integraatiota EU:n kanssa. Sopimus kattaa poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön ja sisältää myös kattavan vapaakauppa-alueen 12 perustamisen. Lisäksi itäisen kumppanuuden avulla pyritään vahvistamaan energiaturvallisuutta koskevia järjestelyjä, mikä hyödyttää sekä EU:ta että kumppanimaita, kasvattamaan taloudellista tukea ja edellyttäen että turvallisuusvaatimukset täyttyvät helpottamaan kumppanimaiden kansalaisten matkustamista EU:n alueelle.
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): Euroopan komissio tai sen puolesta toimivat henkilöt eivät vastaa tämän asiakirjan tietojen käytöstä. 00800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Euroopan komissio, laajentumisasioiden pääosasto Hyvä tietää EU:n laajentumisesta Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2009 12 s. 14,8 21 cm ISBN 978-92-79-11756-5 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Euroopan unionin laajentumisesta on tietoa laajentumisasioiden pääosaston sivuilla (http://ec.europa.eu/enlargement/). Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa. Euroopan komissio, laajentumisasioiden pääosasto, 2009. ISBN 978-92-79-11756-5 Euroopan yhteisöt, 2009 Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille EU-julkaisujen tilaukset EU-julkaisuja voi ostaa EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) kirjakaupasta julkaisun nimen, julkaisijan ja/tai ISBN-numeron perusteella suoraan myyntiedustajiltamme, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä http://bookshop.europa.eu tai faksitse numerosta +352 2929-42758. Ilmaisjulkaisuja voi tilata EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) Euroopan komission edustustoista tai lähetystöistä, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä http://ec.europa.eu/ tai faksitse numerosta +352 2929-42758.