HYVINVOINTIKERTOMUS ORIMATTILAN KAUPUNKI

2014 HYVINVOINTIKERTOMUS ORIMATTILAN KAUPUNKI

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 1.1 Hyvinvointikertomuksen tausta ja tarkoitus... 2 1.2 Kaupunkistrategia ja muut kehittämisohjelmat... 3 2. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät... 4 2.1 Väestörakenne... 4 2.2 Talous... 8 2.3 Koulutus... 9 2.4 Työllisyys, elinkeinorakenne ja toimeentulo... 11 2.5 Asuminen... 18 2.6 Elinympäristön turvallisuus... 19 3. Hyvinvointi eri elämän vaiheissa... 22 3.1 Lapset ja nuoret... 22 3.2 Työikäiset... 31 3.3 Ikääntyneet... 33 3.4 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksi... 34 3.5 Potential Year of Life Lost (PYLL)... 35 4. Miten kuntalaisen hyvinvoinnista huolehditaan... 36 4.1 Sosiaali- ja terveystoimi... 36 4.1.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut... 37 4.1.2. Sosiaalipalvelut... 40 4.1.3. Vastaanottopalvelut... 44 4.1.4. Suun terveydenhuolto... 47 4.1.5. Koti- ja asumispalvelut... 48 4.2 Sivistystoimi... 53 4.2.1. Varhaiskasvatuspalvelut... 53 4.2.2. Opetuspalvelut... 54 4.2.3. Liikuntapalvelut... 56 4.2.4. Nuorisopalvelut... 57 4. 2.5. Kulttuuripalvelut. 57 4.2.6. Kirjastopalvelut..58 4.3 Työllisyyden hoito eri toimijoiden yhteistyönä... 59 4.3.1. Työllistymisprojekti OTE... 59 4.3.2. Peruspalvelukeskus Aavan työllisyysohjelma... 60 4.3.3. Työpaja ja Startti - Center... 61 4.4 Tekninen toimi... 61 4.5 Kuntalaisten osallisuus ja kuntademokratia... 63 5. Johtopäätökset... 68 6. Lähteet... 72 1

HYVINVOINTIKERTOMUS Orimattilan kaupunki 2014 1. Johdanto 1.1 Hyvinvointikertomuksen tausta ja tarkoitus Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain (1995, 1 ) mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja oman alueensa kestävää kehitystä. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sen kokemiseen aina asuntopolitiikasta elinkeino- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hyvinvointipolitiikka ei ole irrallinen kunnan muusta toimintapolitiikasta. Kaupungin hyvinvointipolitiikka ulottuu myös kaupungin organisaation ulkopuolelle. Yhteistyö ja verkostoitunut työskentely erilaisten hyvinvointitoimijoiden (järjestöt, yhteisöt, yritykset) kanssa on osa kaupungin hyvinvointipolitiikkaa. Laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan mukaan hyvinvointivastuu kuuluu kaikille kaupungin hallinnon sektoreille ja vastuu elämänlaadusta on myös kuntalaisilla. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin rakennetekijät luovat edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille. Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestörakenne, yhdyskuntarakenne, vapaa-ajan ympäristöt ja luonto. Hyvinvoinnin rakennetekijät voivat luoda sekä esteitä että edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille. Rakennetekijät kuvaavat myös kunnan erityispiirteitä ja ominaisuuksia, jotka vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja hyvinvointipolitiikkaan. Terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointikertomus valmistellaan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on kuvaus johtopäätöksineen kunnan /alueen toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Kertomus tiivistää tulkinnan kunnan ja kuntalaisten terveyden ja 2

hyvinvoinnin vahvuuksista ja niitä uhkaavista tekijöistä. Kertomuksessa esitetään analyysin pohjalta johtopäätökset poliittisen päätöksenteon tueksi. Kaupunginjohtaja nimesi Orimattilan hyvinvointityöryhmän 10.4.2012. Työryhmässä toimivat Eija Virtanen (Aava/Hyvinvointipalvelut), Niina Viholainen (Aava/ Sosiaalipalvelut), Antti Nousiainen (Orimattilan sivistystoimi), Tuukka Tuomala (Orimattilan tekninen toimi) ja Päivi Pitkänen (Orimattila/ perusturvan tilaajajohtaja). Työryhmä kokoontui ajalla 5 / 2012 5 / 2013 valmistellen hyvinvointikertomusta. Lisäksi työryhmä kokosi muilta toimijoilta, viranhaltijoilta ja viranomaisilta tietoa hyvinvointikertomusta varten. Vuoden 2014 keväällä on vuosittaiseen päivitykseen pyydetty tiedot eri toimijoilta. Myös kyläjohtokunnilta on pyydetty kuvaukset toiminnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suunnitteli ja koordinoi Terveys 2011 tutkimuksen yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tutkimuksessa 30 vuotta täyttäneiden otos oli vähän alle 8000 ja tutkimustietoa kerättiin mm. terveystarkastusten ja haastattelujen avulla 60 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tähän hyvinvointikertomukseen on poimittu tutkimusraportista tietoja ja tutkimustuloksia. 1.2. Kaupunkistrategia ja muut kehittämisohjelmat Orimattilan kaupunkistrategiassa 2020 arvoina ja toimintaperiaatteina nostetaan esiin ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, avoimuus ja rohkeus, taloudellisuus ja laatu sekä uudistumiskyky. Kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on kuntalainen ja hyvinvointi. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään 1) lasten, nuorten ja perheiden elämän laadun parantuminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen, 2) ikäihmisten tarpeen mukaiset palvelut ja elämän laatu, 3) varhainen tukeminen, ennalta ehkäisevä työ, kroonisten sairauksien ehkäisy, 4) kuntalaisten aktiivinen ja omaehtoinen toiminta, terveysliikunnan edistäminen, 5) työllisyyden edistäminen, 6) ihmisen kasvun ja elinikäisen oppimisen tukeminen ja 7) kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään myös kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt sekä avopainotteisempi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne. Orimattilan kaupungin Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma vuosille 2010 2013 valmisteltiin vuoden 2009 aikana. Suunnitelmassa selvitettiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa sekä kehittämistarpeita. Valmisteluprosessin aikana haastateltiin toimialojen työntekijöitä sekä tehtiin kyselyjä kehittämistarpeisiin liittyen muun muassa lapsille, nuorille, vanhemmille ja kyläjohtokunnille. Hyvinvointisuunnitelman toimenpide-ehdotukset kohdistuivat vanhemmuuden tukemiseen, varhaisen puuttumisen kehittämiseen, nuorisotyön ja nivelvaiheeseen kohdistuvien toimenpiteiden vahvistamiseen, lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumiseen liittyen voidaan todeta, että Orimattilaan on palkattu uusi nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö on käynnistynyt ja vuoden 2013 alusta perhetyötä vahvistetaan. OTE- työllistämisprojekti alkoi 5 / 2012 ja siinä yhtenä kohderyhmänä ovat alle 25 vuotiaat työttömät nuoret. Seudullisena sekä eri toimijoiden yhteistyönä on järjestetty teematapahtumia ja kasvatusaiheisia tilaisuuksia vanhemmille. 3

Peruspalvelukeskus Aava on valmistellut Lasten suojelun suunnitelman vuosille 2010 2013 ja suunnitelma koskee kaikkia Aavan kuntia. Tämä suunnitelma käsittelee laajasti lastensuojelun tarpeita ja siihen sisältyy myös toimenpidesuunnitelma. Aava on aloittanut yhteistyössä kuntien kanssa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2015 2018 valmistelun ja alustavan aikataulun mukaan suunnitelma tulee kuntien käsittelyyn loppuvuodesta 2014. Sivistyspalveluiden kehittämisohjelma on valmisteltu vuosille 2013 2017. Siinä käsitellään eri palveluiden osalta (hallintopalvelut, opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut) kriittisiä menestystekijöitä ja kehittämistarpeita pidemmällä aikajaksolla. Lisäksi suunnitelmassa linjataan sivistystoimen palveluverkkoa ja tulevia investointitarpeita. Sivistyspalveluiden kehittämisohjelma vaikuttaa osaltaan laajasti eriikäisten kuntalaisten hyvinvointiin. Teknisen- ja ympäristötoimen kehittämisohjelma on valmisteltu vuosille 2013 2017. Siinä käsitellään muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä teknisen - ja ympäristötoimen näkökulmasta. Tähän liittyvät yleisten alueiden siisteys ja turvallisuus sekä ulkoilumahdollisuuksien puitteiden suunnittelu ja rakentaminen. 2. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät 2.1 Väestörakenne Orimattilassa asui vuoden 2013 lopussa yhteensä 16 347 asukasta. Kokonaisnettomuutto Orimattilassa oli 71 asukasta ja syntyneiden enemmyys 24 asukasta. Vuonna 2012 kuntaan muuttaneita oli 826 ja kunnasta muuttaneita 873. Päijät-Hämeessä tapahtuu muuttoa kuntien välillä, joten väestön kokonaismäärän muutos on tällä hetkellä pieni vuositasolla. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Orimattilan väestömäärä kasvaa lähes 17000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Tarkasteltaessa muutosta vuosien 2011 ja 2025 välillä voidaan todeta, että 0 14- vuotiaiden prosentuaalinen osuus kuntalaisista pienenee ja vastaavasti yli 65- vuotiaiden osuus nousee merkittävästi. Samoin laskee 15 64- vuotiaiden suhteellinen osuus kuntalaisista. 4

Väestörakenne 2012 2012 Yhteensä 0 0 % 1-6 1-6 % 7-14 7-14% 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 75-84 % yli 85 yli 85 % Koko maa 5 426 674 59 637 1,1 364 915 6,7 466 840 8,6 3 517 089 64,8 565 327 10,4 329 282 6,1 123 584 2,3 Asikkala 8 461 63 0,7 478 5,6 704 8,3 5 010 59,2 1 246 14,7 707 8,4 253 3,0 Hartola 3 205 17 0,5 110 3,4 224 7,0 1 912 59,7 488 15,2 325 10,1 129 4,0 Heinola 20 051 144 0,7 949 4,7 1 550 7,7 12 206 60,9 2 940 14,7 1 661 8,3 601 3,0 Hollola 22 054 239 1,1 1 619 7,3 2 428 11,0 13 784 62,5 2 471 11,2 1 151 5,2 362 1,6 Hämeenkoski 2 096 22 1,0 110 5,2 178 8,5 1 271 60,6 262 12,5 191 9,1 62 3,0 Iitti 6 955 50 0,7 369 5,3 549 7,9 4 271 61,4 917 13,2 572 8,2 227 3,3 Kärkölä 4 772 44 0,9 283 5,9 416 8,7 3 039 63,7 589 12,3 288 6,0 113 2,4 Lahti 103 016 1 072 1,0 6 092 5,9 7 672 7,4 67 181 65,2 11 965 11,6 6 632 6,4 2 402 2,3 Myrskylä 1 992 23 1,2 124 6,2 165 8,3 1 211 60,8 260 13,1 145 7,3 64 3,2 Nastola 15 082 180 1,2 1 165 7,7 1 448 9,6 9 615 63,8 1 690 11,2 747 5,0 237 1,6 Orimattila 16 300 176 1,1 1 097 6,7 1 601 9,8 10 110 62,0 1 839 11,3 1 065 6,5 412 2,5 Padasjoki 3 333 19 0,6 152 4,6 246 7,4 1 875 56,3 550 16,5 359 10,8 132 4,0 Pukkila 2 047 14 0,7 140 6,8 228 11,1 1 241 60,6 244 11,9 125 6,1 55 2,7 Sysmä 4 178 20 0,5 129 3,1 311 7,4 2 315 55,4 700 16,8 518 12,4 185 4,4 PHSOTEY 213 542 2 083 1,0 12 817 6,0 17 720 8,3 135 041 63,2 26 161 12,3 14 486 6,8 5 234 2,5 Perusp.keskus Aava (1 49 759 480 1,0 3 134 6,3 4 526 9,1 30 675 61,6 6 138 12,3 3 497 7,0 1 309 2,6 Perusp.keskus Oiva (2 40 716 387 1,0 2 642 6,5 3 972 9,8 24 979 61,3 5 118 12,6 2 696 6,6 922 2,3 Ympäristöterv.keskus (3 103 571 961 0,9 6 356 6,1 9 499 9,2 63 589 61,4 13 279 12,8 7 282 7,0 2 605 2,5 Väestörakenne 2025 2025 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 7-14 % 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 v 75-84 % Yli 85 Yli 85 % Koko maa 5 748 548 60 720 1,1 373 733 6,5 504 881 8,8 3 417 499 59,4 681 660 11,9 528 078 9,2 181 977 3,2 Asikkala 8 541 57 0,7 427 5,0 646 7,6 4 330 50,7 1 494 17,5 1 213 14,2 374 4,4 Hartola 2 877 13 0,5 94 3,3 159 5,5 1 420 49,4 601 20,9 445 15,5 145 5,0 Heinola 19 363 136 0,7 918 4,7 1 379 7,1 9 915 51,2 3 293 17,0 2 790 14,4 932 4,8 Hollola 23 952 253 1,1 1 698 7,1 2 510 10,5 13 592 56,7 2 934 12,2 2 262 9,4 703 2,9 Hämeenkoski 2 214 19 0,9 124 5,6 199 9,0 1 163 52,5 338 15,3 263 11,9 108 4,9 Iitti 6 631 47 0,7 334 5,0 519 7,8 3 438 51,8 1 155 17,4 856 12,9 282 4,3 Kärkölä 4 762 37 0,8 257 5,4 392 8,2 2 672 56,1 698 14,7 553 11,6 153 3,2 Lahti 111 577 1 122 1,0 6 599 5,9 8 543 7,7 66 090 59,2 13 740 12,3 11 657 10,4 3 826 3,4 Myrskylä 2 014 16 0,8 107 5,3 169 8,4 1 125 55,9 297 14,7 222 11,0 78 3,9 Nastola 15 646 154 1,0 1 069 6,8 1 561 10,0 8 738 55,8 2 006 12,8 1 675 10,7 443 2,8 Orimattila 16 978 154 0,9 1 082 6,4 1 625 9,6 9 654 56,9 2 151 12,7 1 722 10,1 590 3,5 Padasjoki 2 974 18 0,6 114 3,8 199 6,7 1 358 45,7 584 19,6 516 17,4 185 6,2 Pukkila 2 103 21 1,0 134 6,4 196 9,3 1 206 57,3 251 11,9 223 10,6 72 3,4 Sysmä 3 630 19 0,5 119 3,3 197 5,4 1 686 46,4 750 20,7 613 16,9 246 6,8 PHSOTEY 223 262 2 066 0,9 13 076 5,9 18 294 8,2 126 387 56,6 30 292 13,6 25 010 11,2 8 137 3,6 Perusp.keskus Aava (1 49 879 424 0,9 2 939 5,9 4 426 8,9 27 267 54,7 7 211 14,5 5 756 11,5 1 856 3,7 Perusp.keskus Oiva (2 42 443 384 0,9 2 620 6,2 3 946 9,3 23 115 54,5 6 048 14,2 4 807 11,3 1 523 3,6 Ympäristöterv.keskus (3 105 054 897 0,9 6 143 5,8 9 232 8,8 56 859 54,1 15 397 14,7 12 497 11,9 4 029 3,8 1) Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä 2) Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki 3) Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Sysmä 5

Väestörakenne 2012 Ikäryhmien osuudet väestöstä vuonna 2012 Koko maa 6,7 8,6 64,8 10,4 6,1 2,3 PHSOTEY 6,0 8,3 63,2 12,3 6,8 2,5 Aava 6,3 9,1 61,6 12,3 7,0 2,6 Oiva 6,5 9,8 61,3 12,6 6,6 2,3 Ympäristötk. 6,1 9,2 61,4 12,8 7,0 2,5 Asikkala 5,6 8,3 59,2 14,7 8,4 3,0 Hartola 3,4 7,0 59,7 15,2 10,1 4,0 Heinola 4,7 7,7 60,9 14,7 8,3 3,0 Hollola 7,3 11,0 62,5 11,2 5,2 1,6 Hämeenkoski 5,2 8,5 60,6 12,5 9,1 3,0 Iitti 5,3 7,9 61,4 13,2 8,2 3,3 Kärkölä 5,9 8,7 63,7 12,3 6,0 2,4 Lahti 5,9 7,4 65,2 11,6 6,4 2,3 Myrskylä 6,2 8,3 60,8 13,1 7,3 3,2 Nastola 7,7 9,6 63,8 11,2 5,0 1,6 Orimattila 6,7 9,8 62,0 11,3 6,5 2,5 Padasjoki 4,6 7,4 56,3 16,5 10,8 4,0 Pukkila 6,8 11,1 60,6 11,9 6,1 2,7 Sysmä 3,1 7,4 55,4 16,8 12,4 4,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 1-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85 6

Väestöennuste 2025 Väestöennuste 2025 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koko maa 6,5 8,8 59,4 11,9 9,2 3,2 PHSOTEY 5,9 8,2 56,6 13,6 11,2 3,6 Aava 5,9 8,9 54,7 14,5 11,5 3,7 Oiva 6,2 9,3 54,5 14,2 11,3 3,6 Ympäristötk. 5,8 8,8 54,1 14,7 11,9 3,8 Asikkala 5,0 7,6 50,7 17,5 14,2 4,4 Hartola 3,3 5,5 49,4 20,9 15,5 5,0 Heinola 4,7 7,1 51,2 17,0 14,4 4,8 Hollola 7,1 10,5 56,7 12,2 9,4 2,9 Hämeenkoski 5,6 9,0 52,5 15,3 11,9 4,9 Iitti 5,0 7,8 51,8 17,4 12,9 4,3 Kärkölä 5,4 8,2 56,1 14,7 11,6 3,2 Lahti 5,9 7,7 59,2 12,3 10,4 3,4 Myrskylä 5,3 8,4 55,9 14,7 11,0 3,9 Nastola 6,8 10,0 55,8 12,8 10,7 2,8 Orimattila 6,4 9,6 56,9 12,7 10,1 3,5 Padasjoki 3,8 6,7 45,7 19,6 17,4 6,2 Pukkila 6,4 9,3 57,3 11,9 10,6 3,4 Sysmä 3,3 5,4 46,4 20,7 16,9 6,8 0 v 1-6 v % 7-14 v % 15-64 v % 65-74 v % 75-84 v % Yli 85 v % Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa alle 15 vuotiaiden ja 65 + täyttäneiden määrän suhdetta 15 64 vuotiaiden määrään. Tilastokeskuksen kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella ja siinä ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestökehitykseen. Orimattilassa tilastokeskuksen ennusteiden mukaan huoltosuhde tulee muuttumaan seuraavasti ajanjaksolla 2011 2040: 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 59,4 67,1 72,6 75,9 79,6 81,4 81,3 7

Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde oli Orimattilassa 59,4 eli sataa työikäistä kohden oli 59,4 ei työikäistä huollettavaa. Pääsääntöisesti huoltosuhde on sitä parempi mitä pienempi sen arvo on. Tällöin alueella on todennäköisesti runsaasti työikäistä väestöä ja huollettavien määrä on pienempi. Tämä vaikuttaa lasten ja vanhusten tarvitseminen palveluiden määrään, jolloin palveluiden järjestämisestä selvitään kunnassa mahdollisesti pienemmin kustannuksin. Kuntalaisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä tuleekin tarkastella huoltosuhteen lisäksi väestön ikärakenteen kehitystä. 2.2. Talous Tasapainoinen talous on perusedellytys kunnan palveluiden tuottamiselle ja investoinneille. Orimattilan kaupunkistrategian päämäärän 3.1. Kuntalainen ja hyvinvointi alakohdat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä Talouden ja palveluiden tasapaino. Talouden ja palveluiden tasapainon kriittisiä menestystekijöitä ovat tulojen kasvuun sopeutettu menojen kasvu, ylijäämäinen talous, investointeihin riittävä vuosikate, velkapääoman hallittu taso, kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt ja avopainotteisempi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne. Orimattilan kaupungilla on vuoden 2013 päättävässä taseessa 6,1 milj. euroa ylijäämää. Vuoden 2013 tilinpäätös toteutui talousarvion mukaista 0,9 milj. ylijäämää selkeästi heikompana tulos painui lievästi tappiolliseksi (15 374 ). Arvioitua heikompaan tulokseen vaikuttivat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten 1,5 milj. euron lisätalousarviot sekä poistosuunnitelman muutos. Tulosta paransi osaltaan verotilitysjärjestelmän muutos, joka muutti ensimmäisen jäännösveroerän maksatuksen joulukuulle. Investointien tulorahoitus on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 58,39 %, ja vuoden 2014 talousarviossa 26,4 %. Kaupungin lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 34,41 milj. ja vuoden 2014 talousarviossa on arvioitu lainaa olevan 36,96 milj. Lainamäärä asukasta kohti oli vuonna 2013 ollut 2 016 ja vuonna 2014 arvion mukaan 2 281 euroa. Jos konserniyhtiöille välitetyt lainat eliminoidaan, vuoden 2013 lainamäärä asukasta kohti oli 921 euroa, ja vuoden 2014 arvio 1 035 euroa. Vuosina 2010 2013 konserniyhtiöiden rakentaminen on painottunut vanhusten asumispalveluihin. Palveluasumisyksiköt ovat nyt pääosin asianmukaisessa kunnossa. Tulevien vuosien investoinnit talonrakennuksen osalta painottuvat koulu- ja päiväkoti-rakentamiseen sekä Hennan alueen kehittämiseen. Kaupungin tulojen ja menojen jakautuma 2013 tilinpäätöksen mukaan Tulot milj. Menot milj. Toimintatuotot 9,55 Hallintopalvelut (sis. 6,8 ruokah.+siiv.) Verotulot 50,67 Perusturvapalvelut (sos.+terv.) 51,66 Valtionosuudet 32,78 Sivistyspalvelut (sis. päivähoito) 24,05 Muut rahoitustuotot 2,16 Tekniset palvelut (sis. vesilaitos) 7,24 Lainojen lisäykset 11,88 Ympäristötoimi (sis. palo- ja 1,93 pelastustoimi) Antolainojen lyhennykset 0,66 Rahoituskulut 0,65 Käyttöomaisuuden myynti 0,40 Investointimenot 5,76 Rahoitusosuudet investointeihin 0,26 Lainojen lyhennykset 4,00 Antolainaus (tytäryhtiöt) 3,81 8

Yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen tulevat vuodet ovat tarkan taloudenpidon aikaa. Talouden tasapainossa pitäminen tulee vaatimaan rakenteellisia muutoksia ja tuottavuuden lisäämistä. Hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästötoimet kiristävät kuntataloutta edelleen, ja uusia säästötoimenpiteitä on edessä, ellei valtion velan bruttokansantuoteosuus käänny laskuun. Orimattilan kaupungin talousarvio 2014 saatiin lievästi ylijäämäiseksi, mutta valtionosuuspäätösten jälkeen tulos painui 0,4 milj. alijäämäiseksi. Erikoissairaanhoidon menoissa on edelleen ylityspaineita. Yleinen taloustilanne luo nousupaineita myös sosiaalihuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen, että vuoden 2014 talousarviota sopeutetaan 0,5 milj. eurolla. Suunnitteluvuodet 2015 ja 2016 ovat hyvin haasteellisia; investointiohjelma on suhteellisen raskas ja kehysriihen leikkaukset vähentävät edelleen tulopohjaa. Uusi valtionosuusjärjestelmä on tulossa voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Se vähentää toteutuessaan Orimattilan kaupungin valtionosuuksia 1,4 milj. eurolla. Näiden lisäksi työmarkkinatuki-uudistuksesta aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia kunnille. Sote-ratkaisun vaikutukset ovat niin toiminnallisesti kuin rahoituksellisestikin vielä avoinna. Seudun työllisyys sekä nuorten yhteiskuntatakuu vaikuttavat omalta osaltaan pitkälle tulevaisuuteen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisella luodaan hyvinvointia sekä seudun asukkaisiin että yrityksiin. 2.3 Koulutus Terveys 2011 tutkimuksen mukaan terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat olivat yleisimpiä perusasteen koulutuksen saaneilla ja harvinaisempia korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Korkea-asteen koulutuksen saaneet joutuivat tinkimään kulutuksestaan harvemmin kuin vähemmän koulutusta saaneet. Myös ulkoiset haittatekijät työssä olivat korkeasti koulutetuilla harvinaisempia. Tupakoimattomuus, päivittäinen kasvisten syönti sekä liikunnan harrastaminen vapaa-aikana olivat sitä yleisimpiä, mitä enemmän koulutusta saaneesta ryhmästä oli kyse. Lihavuus oli molemmilla sukupuolilla harvinaisinta korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Terveytensä hyväksi kokeminen oli sitä yleisempää ja ainakin yhden pitkäaikaissairauden ilmoittaminen sitä harvinaisempaa, mitä enemmän koulutusta saaneesta ryhmästä oli kyse. Myös toiminta- ja työkyky oli sitä parempi, mitä koulutetummasta ryhmästä oli kyse. Myös yksinäisyyden kokemukset olivat keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneilla harvinaisempia kuin perusasteen koulutuksen saaneilla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24- vuotiaita on Orimattilassa ollut reilun viiden vuoden tarkastelujaksolla enemmän kuin koko maassa ja Päijät-Hämeessä. 9

10

2.4 Työllisyys, elinkeinorakenne ja toimeentulo Nuorisotakuu Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorten yhteiskuntatakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorten yhteiskuntakuusta käytetään myös nimitystä nuorisotakuu. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuuseen liittyy myös koulutustakuu, eli jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun piiriin kuuluu myös nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorisotakuu varmistaa, että nuorelle työttömälle työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan toimista, joita TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen työttömyyskuukauden päättymistä. Näitä toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken. Suunnitelman teko on aloitettava kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä siinä sovittuihin työvoimapalveluihin ovat työnhakijaa ja TE-toimistoa velvoittavia toimia. Orimattilassa nuorten yhteiskuntatakuuta toteuttavaan verkostoon kuuluvat Hämeen TE-toimisto, sosiaalitoimisto, nuorisopalvelut, välityömarkkinoiden työpajat, Koulutuskeskus Salpaus ja Työllistämisprojekti OTE. Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan 15 24-vuotiaiden työttömyyttä. Helmikuussa 2014 nuorten 15 24-vuotiaiden valtakunnallinen työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 15,2 prosenttia. Työttömänä kyseisestä ikäryhmästä oli 41 000 henkeä.. Orimattilassa työttömistä alle 25-vuotiaita oli helmikuussa 2014 105 henkilöä, eli 17,6 %. Helmikuussa 2013 vastaava luku oli 92, eli nousua oli 14 %. 11

Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyydellä tarkoitetaan yli vuoden yhtäjaksoista työttömyyttä. Helmikuussa 2014 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 323 793 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 86 173. Orimattilassa pitkäaikaistyöttömiä oli helmikuussa 2014 299. Nousua vuoden takaiseen ( helmikuu 2013) oli 34 %. Kokonaisuudessaan työttömiä työnhakijoita Orimattilassa oli helmikuussa 2014 1051 henkilöä. Nousua vuoden takaiseen oli 18 %. 12

13

Orimattilan työpaikkarakenne 2010 Orimattilan elinkeinotoimen toimipaikoissa toimialoittain suurimmat muutokset näkyvät oheisesta taulukosta. Suurimmat kasvuluvut toimipaikoissa 2010/2011 lukumääräisesti 14

tapahtuivat rakentamisen, terveys - ja sosiaalipalvelujen sekä taiteen, viihde ja virkistyksen toimialoilla. Vastaavasti toimipaikat vähentyivät merkittävimmin maa- ja metsätalouden, teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Kokonaismuutos toimipaikoissa oli - 1. Orimattila Toimipaikkoja 2008 2009 2010 2011 Muutos% 2010-2011 TOIMIALAT YHTEENSÄ 1414 1397 1386 1385-0,07 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 498 480 492 487-1,02 B Kaivostoiminta ja louhinta 8 6 6 7 16,67 C Teollisuus 118 119 101 97-3,96 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 4 4 4 4 0,00 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 4 5 6 8 33,33 F Rakentaminen 237 230 229 236 3,06 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 140 144 145 138-4,83 H Kuljetus ja varastointi 85 82 80 80 0,00 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 30 33 31 28-9,68 J Informaatio ja viestintä 11 8 10 9-10,00 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 14 8 9 12,50 L Kiinteistöalan toiminta 38 41 42 43 2,38 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 74 66 73 72-1,37 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 46 48 39 37-5,13 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 0 0 0 0 P Koulutus 0 0 2 3 50,00 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 46 48 47 53 12,77 R Taiteet, viihde ja virkistys 23 23 21 26 23,81 S Muu palvelutoiminta 44 46 50 48-4,00 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 0 0 0 0 15

Toimeentulotuki Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (Laki toimeentulotuesta 2 ). Tuen myöntämiseen liittyen selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätulosta sekä muista sosiaaliturvaetuuksista esim. eläkkeet, työttömyysturva, asumistuki, sairauspäiväraha. Orimattilassa nuorten 18 24 vuotiaiden osuus toimeentulotukea saaneista on pitkällä ajanjaksolla ollut koko maan ja Päijät-Hämeen lukuja korkeampi. Ero korostuu vielä, kun tarkastellaan toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita nuoria. Tarkasteltaessa toimeentulotuen saaneita koko väestön tasolla sekä toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuutta, on Orimattilan osuus hieman pienempi verrattuna koko maahan ja Päijät-Hämeeseen. 16

17

2.5 Asuminen Asuminen ja asumistaso ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Yhteiskunnalliset rakenteet muokkaavat ihmisten elinympäristöjä sekä asumis- ja työoloja. Kun asukkaat kokevat asuinympäristönsä viihtyisäksi, on sillä suora vaikutus hyvinvointiin. Asuinympäristön yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä asemassa asumisen kehittämisessä ja asukkaan hyvinvoinnin lisäämisessä. Asumisterveydelle tärkeitä tekijöitä ovat asunnon sijainti, hyvät ja esteettömät liikenneyhteydet, asunnon muunneltavuus ja monikäyttöisyys, teknologiset ratkaisut sekä hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin. Terveys 2011 tutkimuksessa tyytymättömyyden asuinalueen turvallisuuteen todettiin olevan yhteydessä yksinasumiseen ja pienituloisuuteen miehillä ja vähäiseen koulutukseen naisilla. Tutkimuksessa naiset kokivat lähiympäristönsä turvattomammaksi kuin miehet. ja sekä miehistä että naisista iäkkäimmät pitivät asuinaluettaan turvattomampana kuin nuoret. Alueiden eriytymistä on Suomessa pyritty torjumaan asuinalueiden suunnittelulla sekä yleisemmin aluepolitiikalla. Pääkaupunkiseudulla on nähtävissä asukkaiden sosioekonomisten tekijöiden suhteen eriytymistä huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin ja onkin todettu, että huono - osaisuuden keskittymisellä on kielteisiä seurauksia asumisviihtyvyyteen ja asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Ahtaasti asumisen kriteerit täyttyvät, kun asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Orimattilassa ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on vähentynyt ollen vuonna 2011 koko maan tasolla. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on noussut ajanjaksolla 2008 2011. Omistusasunnoissa asuvien suhteellinen määrä on noussut vuosina 2009 2011. 18

2.6 Elinympäristön turvallisuus Rikollisuus Orimattilassa rikoslakirikosten määrä on lähellä Nastolan ja Hollolan lukuja, mutta vastaavasti Heinolassa on enemmän rikoksia 1000 asukasta kohden. Rattijuopumusten kohdalla epäiltyjen lukumäärä 1000 asukasta kohti oli Orimattilassa 4,2, Nastolassa 2,9, Hollolassa 2,5 ja Heinolassa 4,8. Näpistysten kohdalla epäiltyjen lukumäärä 1000 asukasta kohti oli Orimattilassa 3,6, Nastolassa 2,0, Hollolassa 1,8 ja Heinolassa 2,9. Orimattilan osalta lukumäärässä oli laskua vuodesta 2012 ( 5,6). Kokonaisuutena tarkastellen rikosten kokonaismäärissä Orimattilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yksittäisen rikollisryhmän kiinnijääminen voi nostaa tilastolukuja paljonkin yhtenä vuonna. Poliisin näkökulmasta tällä hetkellä ongelmana on yleisten paikkojen töhriminen ja epäsiisteys. Tämä vaikuttaa kuntalaisten yleiseen viihtyvyyteen sekä turvallisuuden tunteen kokemiseen. 19

20

Liikenneturvallisuus Tilastokeskuksen tietojen mukaan Orimattilassa tapahtui vuosina 2008 2012 keskimäärin 100 liikenneonnettomuutta vuodessa. Näistä keskimäärin 23 johti vuosittain henkilövahinkoon. Asukaslukuun suhteutettuna tämä oli noin 1,4 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohden. Koko maassa vastaava keskiarvo vuosilta 2008 2012 oli 1,2 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 1000 asukasta kohden, joten Orimattilan liikenneturvallisuustilanne onnettomuustietojen valossa oli siten hieman koko maata heikompi. Vuonna 2012 onnettomuuksien kokonaismäärä sekä henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä nousivat edellisvuodesta. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui tuolloin yhteensä 26. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2012. Orimattilassa toimii aktiivinen kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka tehtäviä ovat liikenneturvallisuustyön edistäminen ja liikenneturvallisuustilanteen kehityksen seuranta. Puheenjohtajana toimii tekninen johtaja, ja kaupungin eri toimialojen lisäksi ryhmässä ovat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän, Orimattilan Ajo-Opiston, poliisin, Liikenneturvan ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat.. Ryhmällä oli kolme kokousta vuonna 2013. 21

3. Hyvinvointi eri elämän vaiheissa 3.1. Lapset ja nuoret Orimattilassa erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorten avohuollon psykiatrian palvelujen käyttö on Päijät-Hämeen tasoa korkeampi ja koko maahan verrattuna palvelujen käyttö on pienempää. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita 0-17 vuotiaita on Orimattilassa enemmän kuin koko maassa ja Päijät-Hämeessä. Palvelujen käyttöä arvioitaessa on aina otettava huomioon myös alueen palvelutarjonta ja käytettävissä olevat resurssit. Tilasto ei siis välttämättä kuvaa palvelujen todellista tarvetta, vaan palvelun matala käyttö voi heijastaa riittämätöntä palvelutarjontaa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15 vuotiaita on Orimattilassa ollut vuodesta 2009 lähtien saman verran kuin Päijät- Hämeeessä tai enemmän ja määrä on ollut koko maan lukua isompi. 22

23

24

25

Lastensuojelun osalta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli korkeimmillaan vuonnna 2008 ja vuonna 2012 luku oli suurempi kuin koko maassa, mutta Päijät- Hämeen tasolla. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi paljon liittyen uuteen, tarkempaan lainsäädäntöön ja tämä osaltaan vaikutti myös lisääntyneen palvelujen käyttöön. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0 20 vuotiaiden osuus on vuodesta 2008 alkaen ollut muuta Päijät-Hämettä suurempi. 26

27

Kouluterveyskysely kokoaa tietoa mm. nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä ja terveystottumuksista. Kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kahden vuoden välein. 28

29

30

Seuraavassa esitellään tiivistetysti ilon- ja huolenaiheet Orimattilan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013. Mukaan on valittu merkittävimmät kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Muutoksia ei esitetä tärkeysjärjestyksessä ( lähde Kouluterveyskysely). Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Ilonaiheet Huolenaiheet Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen vanhemmat tiesivät paremmin vanhempien tupakointi lisääntyi lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät aamupalan syöminen arkisin toistuva rikkeiden teko lisääntyi lisääntyi koulun työilmapiiri heikkeni koululääkärin vastaanotolle pääsy lintsaaminen lisääntyi koettiin helpommaksi koulu-uupumus lisääntyi koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koululounaan syöminen päivittäin koettiin helpommaksi vähentyi koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua huumekokeilut lisääntyivät Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Ilonaiheet Huolenaiheet Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen vanhempien työttömyys vähentyi koulutyön määrä koettiin yleisemmin fyysistä uhkaa koettiin vähemmän liian suureksi koulutapaturmat vähenivät opiskeluun liittyvät vaikeudet hampaiden harjaamistottumukset lisääntyivät paranivat koettu terveydentila heikkeni humalajuominen vähentyi useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi päivittäin koettu väsymys lisääntyi koulu-uupumus lisääntyi ruutuaika arkipäivisin lisääntyi huumekokeilut lisääntyivät kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi 31

3.2. Työikäiset Terveys 2011- tutkimuksen mukaan työikäisten ja ikääntyvien terveys, toimintakyky ja hyvinvointi näyttävät kohentuneen vuodesta 2000 ja myönteinen 1970 luvulla alkanut kehitys jatkuu. Myönteistä kehitystä havaittiin mm. verenkiertoelinten sairauksien, psyykkkisen kuormittuneisuuden, työuupumuksen yleisyydessä.suotuisat muutokset ilmenivät selvimmin iäkkäässä ja keski-ikäisessä väestössä, kun taas nuorimmassa 30 44 vuotiaiden ikäryhmässä myönteiset muutokset olivat vähäisempiä. Lisäksi terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on tapahtunut kielteisiä muutoksia ja esimerkiksi ravintotottumukset ovat muuttuneet epäedulliseen suuntaan, liikunnan harrastaminen näyttää vähentyneen ja alkoholinkäyttö on yleistynyt 45 vuotta täyttäneillä naisilla. Lihavuus on edelleen kansanterveyden uhka ja normaalipainoisia naisista on 30 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia. 25 64 vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus Orimattilassa on laskenut vuodesta 2009 alkaen. Orimattilassa on työkyvyttömyyseläkettä saavia Päijät- Hämeeseen verrattuna vähemmän ja Orimattilan luku on koko maan tasolla. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja Orimattilassa on enemmän kuin Päijät- Hämeessä, mutta vähemmän kuin koko maassa. Sen sijaan diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Orimattilassa enemmän kuin koko maassa ja Päijät-Hämeessä. Samoin tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia Orimattilassa on koko maata ja Päijät-Hämettä enemmän. 32

33

3.3. Ikääntyneet Terveys 2011 tutkimuksessa todettiin, että 11 vuoden aikana erityisesti iäkkäillä on parantunut arkitoimista suoriutuminen sekä liikkumiskyky. Verenkiertoelinten sairaudet ovat edelleen yleisiä eläkeikäisellä väestöllä ja 75 vuotta täyttäneistä suomalaista joka kolmannella miehellä ja joka neljännellä naisella oli sepelvaltimotauti.tutkimuksen mukaan ikääntyneet oireilevat runsaasti esim. masennus- ja ahdistusoireet, mutta he hakevat harvoin oireiluun apua. Yksinäisyys sekä läheisten ihmisten ja tuen puute altistavat masennukselle ja psyykkiselle kuormitukselle. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on Orimattilassa suurempi kuin koko maassa ja Päijät-Hämeessä. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattavista lääkkeistä korvausta saaneita oli koko maata ja Päijät-Hämettä enemmän. 34

3.4 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksi Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Ajanjaksolla 2007 2012 Orimattilan sairastavuusindeksi on laskenut, mutta on kuitenkin yli maan keskiarvon (2012 101,1) ja vuodesta 2010 indeksi on taas vuosittain hieman noussut. 35

Kansantauti-indeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, joita ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Ajanjaksolla 2007 2012 Orimattilan kansantauti-indeksi on laskenut (2012 94,3) ja on alle koko maan keskiarvon. 3.5 Potential Years of Life Lost (PYLL) PYLL- tilastoissa (Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet/ Potential Years of Life Lost) verrataan henkilöiden kuolinikää ja syitä keskimääräiseen elinajan odotteeseen. Kyse on ennenaikaisesta kuolleisuudesta, jota voidaan ehkäistä. PYLL- analyysi tehtiin ajanjaksolla 2004 2008 ja kuntien lukuja verrattiin koko maan vastaaviin lukuihin. Orimattilan PYLL-indeksi (4692) oli 17 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muutos Orimattilassa 10-vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna oli 8 % parempaan suuntaan. 36

Orimattilan miehillä eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet tapaturmat ja myrkytykset (30 %). Toiseksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui verenkiertoelinten sairauksista (23 %). Koko maan tilanteeseen verrattuna Orimattilan miesten verenkiertoelinsairauksista aiheutuneet menetykset olivat 37 % suuremmat. Myös aivoverisuonten sairauksista aiheutuneet menetykset ovat lisääntyneet 66 % (103 171/100.000) Kolmanneksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäisistä sairauksista ja alkoholimyrkytyksistä (16 %). Alkoholista johtuneet menetykset Orimattilan miehillä olivat 19 % suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Orimattilan naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet pahanlaatuiset kasvaimet (29 %) joista rintasyövän osuus oli 28 %. Sen aiheuttamat menetykset Orimattilassa olivat 61 % suuremmat muuhun Suomeen verrattuna. Orimattilassa rintasyövästä aiheutuneiden menetysten määrä oli aikaisempaan verrattuna myös noussut noin 2,5-kertaiseksi (102 271/100.000). Naisten keuhkosyövän osuus puolestaan oli aiheuttanut 10 % kaikista syöpämenetyksistä. Toiseksi suurin osuus naisten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui tapaturmista ja myrkytyksistä (27 %). Kolmanneksi suurin osuus naisten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäisistä sairauksista ja alkoholimyrkytyksistä (11 %). Trendi on ollut huonompaan suuntaan (n. 3,5-kertainen nousu!), ja suunta huonompaan jopa jyrkempi kuin koko maassa keskimäärin. Kokonaisuutena ottaen tilanne Orimattilassa on jäämässä jälkeen koko maan kehityksestä. Sekä miehillä että naisilla alkoholin vaarallinen ja haitallinen käyttö tuo haasteen, johon puuttuminen vaatii määrätietoista eri sektorien välistä yhteistyötä. Perinteiset kansantaudit vaativat Orimattilassa lisää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, hyvää hoitoa ja toimivia hoitoketjuja sekä rintasyövän seulontoja. 4. Miten kuntalaisten hyvinvoinnista huolehditaan? 4.1. Sosiaali- ja terveystoimi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa Orimattilan kaupungille erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Valtuustokaudelle 2013 2016 ja vuodelle 2017 on laadittu järjestämissuunnitelma yhteistyössä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Järjestämissuunnitelmassa esitetään tavoitteita ja strategisia linjauksia palvelujen kehittämiseksi sekä sovitaan alueellisesta yhteistyöstä. Vuosittain tehdään kaupungin ja kuntayhtymän välinen palvelusopimus, jossa sovitaan kustannusraamista ja palveluiden kehittämisestä. Peruspalvelukeskus Liikelaitos- Aava tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähisekä keskitetyt palvelut seitsemän kunnan alueella (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä). Palvelut tuotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sosiaalipalvelujen, vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden tulosalueilla. 37

Yhtymän muut tulosryhmät tuottavat laboratorio, kuvantamis- sekä lääkehuollonpalvelut (lääketieteelliset palvelut), fysioterapia palvelut (kuntoutuksen tulosryhmä), päivystys ja sairaankuljetuspalvelut (ensihoito- ja päivystyskeskus) sekä erikoissairaanhoidon palvelut (keskussairaalan tulosryhmä). Keskussairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja kaikille 14 jäsenkunnalle:asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto on keskitetty lukuun ottamatta Orimattilan ja Heinolan psykiatrisia hajautettuja poliklinikoita. Yhtymä hankkii ostopalveluina yliopistollisiin sairaaloihin keskitetyt hoidot pääosin Tampereen (Tays) ja Helsingin (HUS) yliopistollisista sairaaloista sopimukseen perustuen. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri kuuluu Tays erityisvastuualueeseen. Ostopalveluina hankitaan mm. syövän sädehoito ja vaativin syöpäkirurgia, sydänkirurgia, vaativa palovammahoito, neurokirurgia, elinsiirrot ja oikeuspsykiatria. Ympäristöterveyskeskus huolehtii terveydensuojelusta sekä eläinlääkintähuollosta Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen, Pukkilan ja Sysmän kunnissa. Eläinlääkinnän tulosalue vastaa peruseläinlääkintäpalvelujen ja päivystyksen järjestämisestä, eläinsuojeluvalvonnasta, alkutuotannon valvonnasta mukaan lukien maitotilojen hygieeniset tarkastukset, lihantarkastuksesta, eläintautien valvonnasta ja vastuksesta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta. Terveydensuojelun tulosalue pyrkii ehkäisemään ennakolta elinympäristöstä ihmiseen kohdistuvia terveysvaaroja ja haittoja sekä poistamaan jo olemassa olevia terveyshaittoja. Toiminnan painopistealueina ovat elintarvikkeiden sekä niiden tuotannon turvallisuuden ja säädöstenmukaisuuden valvonta, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden, talousveden ja uimaveden turvallisuuden valvonta sekä asuin- ja oleskelutilojen terveellisyyden valvonta. Ympäristölääketieteen asiantuntijana terveydensuojeluviranomainen huolehtii alueellisesti elinympäristön terveellisyydestä, kuten terveyshaittojen huomioimisesta yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa sekä elinympäristön terveyshaitoista tiedottamisesta väestölle. 4.1.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan peruspalvelukeskus Aavassa yhteisesti laaditun Aatto-toimintamallin mukaisesti, jonka pohjana on toimintojen sisältöjä ja järjestämistä säätelevä asetus. Orimattilassa on kaksi äitiys- ja lastenneuvolan toimipistettä: Orimattilan neuvola ja Artjärven neuvola. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotot ovat koulujen yhteydessä. Äitiys- perhesuunnitteluneuvolapalvelut Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Perhettä tuetaan vanhemmuuteen kasvussa ja vuorovaikutuksessa. Äidit käyvät raskaudenaikaisissa tarkastuksissa yksilöllisen tarpeen mukaan terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Myös isät ovat tervetulleita neuvolaan. Raskausaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan 38

koko perheen hyvinvointia ja tuen tarpeita yhdessä lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa. Vuonna 2013 näitä laajoja terveystarkastuksia äitiysneuvolan asiakkaille toteutui kaikkiaan 80. Perhevalmennusryhmät ovat osa neuvolapalveluita. Valmennusta tarjotaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Perhesuunnitteluneuvola toimii osana äitiysneuvolatoimintaa. Perhesuunnitteluneuvolan palveluita ovat seksuaali- ja ehkäisyneuvonta. Orimattilassa on tarjolla nuorille oma ehkäisy- ja seksuaalineuvonnan piste Nessu, jonka tavoitteena on auttaa nuorta huolehtimaan omasta seksuaaliterveydestään sekä välttämään ei toivottuja raskauksia Vuonna 2013 äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden vastaanotoilla oli yhteensä 3193 käyntiä ja terveydenhoitajat tekijät 209 kotikäyntiä. Lastenneuvolapalvelut Lastenneuvolan tehtävän on lapsen terveyden ja suotuisan kehityksen turvaaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolatoimintaa ovat alle kouluikäisten lasten määräaikaiset tarkastukset tai lapsen ja hänen perheensä yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnitellut käynnit terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Lapselle tehtävien seulontatutkimusten ja rokotusten lisäksi vanhempia tuetaan turvallisessa kasvatuksessa ja huolenpidossa sekä parisuhteessa. Terveystarkastuksista 4kk:n, 18 kk:n ja 4 vuotiaan lapsen tarkastukset toteutetaan laajoina tarkastuksina, joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollista tuen tarvetta. Tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja paikalla on sekä terveydenhoitaja että lääkäri. Vuonna 2013 lastenneuvolassa toteutui 378 laajaa terveystarkastusta. Vastaanottokäyntien ohella neuvolapalveluihin kuuluvat myös kotikäynnit esim. ensimmäistä lastaan odottaville perheille tehdään varhaisen vuorovaikutuksen kotikäynti jo raskauden loppuvaiheessa ja lapsen synnyttyä ensimmäinen neuvolakäynti toteutetaan kotikäyntinä. Vuonna 2013 lastenneuvolan terveydenhoitajien ja lääkärin vastaanotoilla oli 4531 käyntiä ja terveydenhoitajien tekemiä kotikäyntejä oli 199. Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevän perhetyön tehtävänä on helpottaa perheen arjen sujumista ja tukea vanhempien jaksamista. Palveluina ovat lapsiperheiden varhainen tuki sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Varhainen tuki on perheen tukemista arjen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen haasteissa yhdessä perheen kanssa. Työskentely on ennaltaehkäisevää ja toteutetaan kotikäynnein ja ryhmämuotoisena toimintana. Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat myös psykiatrian sairaanhoitajan vastaanotot vanhemmille. Toimipisteenä on neuvola. Kotipalvelu on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Se sisältää ohjausta, neuvontaa sekä lasten- ja kodinhoidollisia palveluita. Ehkäisevän perhetyön palveluihin hakeudutaan esim. neuvolan terveydenhoitajan kautta tai asiakas voi hakea palvelua itse puhelimitse tai täyttämällä palvelupyyntölomakkeen. Ehkäisevä perhetyö on maksutonta ja luonteeltaan tilapäistä ja lyhytkestoista. Vuonna 2013 henkilöstöresurssin ( 1 perhetyöntekijä) lisäyksen myötä ehkäisevän perhetyön palveluita sai 40 perhettä ja käyntejä kaikkiaan oli 457. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä koulukuraattorityö 39

Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on ehkäisevää palvelua, joka on saatavilla koulupäivien aikaan isommilla kouluilla ja sovittuina päivinä pienemmillä kouluilla. Kouluterveydenhuolto on osa koulun moniammatillista oppilashuoltoa. Koko ikäluokan kattavat tarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan kokonaisvaltaisesti oppilaan terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Terveystarkastuksista 1., 5. ja 8. luokan tarkastukset ovat laajoja tarkastuksia, joihin kutsutaan mukaan oppilaan vanhemmat. Vuonna 2013 Orimattilan kouluterveydenhuollossa toteutui 469 laajaa terveystarkastusta. Terveystarkastusten ohella oppilaita tavataan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2013 kouluterveydenhuollossa oli kaikkiaan 6172 käyntiä. Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat Erkko-lukion ja koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveystarkastukset ja sairaanhoidolliset palvelut. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilaitoksen opiskelijahuoltoa. Vuonna 2013 opiskeluterveydenhuollon vastaanotoilla oli 645 käyntiä. Koulukuraattorityö Koulukuraattorin työ on kouluissa tehtävää sosiaalityötä, jota tehdään ennaltaehkäisevän ja varhaisen tukemisen näkökulmasta. Asiakastyön kohteena ovat koulu- ja lukioikäiset lapset ja nuoret perheineen. Vastaanottotyö tapahtuu kouluilla lähellä oppilaiden arkea. Palvelun piiriin oppilaat ja perheet voivat hakeutua itse, opettajan, terveydenhoitajan tai muun yhteistyökumppanin ohjaamana. Asiakkuuden taustalla voivat olla koulunkäyntiin, kotiin ja arjen sujuvuuteen ja kasvatukseen sekä kasvamiseen ja kehittymiseen liittyvät asiat. Koulukuraattorin työ on myös osa koulun oppilashuoltoa. Vuonna 2013 koulukuraattoreiden luona oli 1411 käyntiä. Terveyskioski Orimattilan seudun terveyskioski toimii osana perusterveydenhuollon palveluita. Toiminta Orimattilan keskustassa alkoi maaliskuussa 2012 ja perustettaessa terveyskioski oli ensimmäinen haja-asutusalueen terveyskioski Suomessa. Toiminnan painopiste on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa. Terveyskioskin terveydenhoitajatasoisiin palveluihin kuuluvat asiakaslähtöiset ohjantaja neuvontapalvelut, palveluohjaus, terveysriskien kartoitukset, perusrokotukset sekä matkailijoiden rokotukset ja rokotusneuvonta. Terveyskioskin palvelut ovat maksuttomia ja tapahtuvat ilman ajanvarausta. Eri toimijoiden yhteistyönä terveyskioskissa järjestetään ajankohtaisista aiheista teemapäiviä ja tietoiskuja. Vuonna 2013 terveyskioski oli auki 139 päivää ja kävijöitä kioskissa oli kaikkiaan 4102. Kävijöistä 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Rokotuksia kioskissa annettiin yhteensä 2110. Elintaparyhmät Valtimosairauksien ja diabeteksen sairastumisriskissä olevalle aikuisväestölle järjestetään ryhmämuotoista elintapaneuvontaa. Toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukea ja keinoja elintapamuutosten toteuttamiseen. Ryhmiin ohjautuminen tapahtuu täyttämällä 40

diabeteksen riskitesti lomake (T2D) neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, terveydentai sairaanhoidon vastaanotoilla, terveyskioskissa tai terveyskeskusten omahoitopisteissä. Mikäli lomakkeen riskipisteet täyttyvät ohjataan henkilö elintaparyhmäjonoon, mistä hän saa kutsun ryhmään. 4.1.2. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja vammaisten palveluja. Tulosalueen toimintoja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, toimeentulotuen käsittely, lastensuojelun perhetyö, työpajatoiminta, työ- ja päivätoiminta sekä vammaisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ja ostopalveluna tuotettavat palvelut. Sosiaalipalvelujen tulosalue toimii asiakkaan ja kuntalaisen osallisuutta vahvistaen ja tulosalueen toimintaa ohjaavia arvoja ovat osallistuvuuden ohella luotettavuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Lapsiperheiden sosiaalityön palvelut Lapsiperheiden sosiaalityö tarjoaa kuntalaisille lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiysja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotoimessa. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lastensuojelussa suunnitelmallista ja tavoitteellista lastensuojelun toimintamuotoa. Orimattilan, Myrskylän, Pukkilan, Artjärven, Nastolan, Iitin, Hartolan ja Sysmän kunnille on laadittu yhteinen lastensuojelun suunnitelma vuosille 2011 2014. Suunnitelman toteutumista raportoidaan vuosittain. Suunnitelman päätavoitteita ovat varhainen tuki, varhainen puuttuminen, laadukas palvelukokonaisuus ja sitoutunut yhteistyö. Uuden suunnitelman laatiminen vuosille 2015 2018 on aloitettu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelutarpeen taustalla voivat olla moninaiset syyt sekä lapsen että perheen tilanteessa. Lapsella voi olla päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, rikollisuutta, itsetuhoisuutta tai lapsi on kokenut fyysistä -, tai henkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai hän on jäänyt vaille vanhempien hoitoa, huolenpitoa tai kasvatusta. Vanhemmilla voi olla jaksamattomuutta, osaamattomuutta lapsen hoidossa ja huolenpidossa sekä päihde- mielenterveys- tai peliriippuvuusongelmaa. Lapsen asioista voi huolestua kuka tahansa kuntalainen ja hän voi tehdä nimettömänä lastensuojeluilmoituksen, mutta eräillä ammattikunnilla ja luottamustoimessa toimivilla tahoilla on siihen lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2012 2013 aikana lapsiperheiden sosiaalityö on tavannut yhteistyökumppaneita ja kertonut heille lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja lastensuojelutyöskentelyn sisällöstä. Tavoitteena on, että vuosittain järjestetään lastensuojelusta viranomaisille yhteisiä infotilaisuuksia ja tarpeen mukaan käydään kertomassa lastensuojelusta yksittäisissä yksiköissä. Toiminnan tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä lapsiperheiden sosiaalityöhön. Esite lastensuojeluilmoituksesta on valmistunut ja sitä on jaettu alueen kaikille yhteistyökumppaneille. Lastensuojeluilmoitusten käsittely ja lastensuojelutarpeen selvitys on keskitetty alkuarviointiimille elokuusta 2011 alkaen. Tämä on mahdollistanut yhdenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun sekä palvelun. Lastensuojelutarpeen selvitysten keskittäminen ja resursoinnin lisääminen ovat vaikuttaneet positiivisesti palvelutakuun toteutumiseen. 41

Palvelutakuun toteuttamiselle on edelleen haasteita, koska lastensuojeluilmoitusten määrissä on suuria vaihtelevuuksia kuukausittain. Ilmoitusten suuret määrät ruuhkauttavat työskentelyä ja haasteena on pysyä kolmen kuukauden aikarajoissa. Vuonna 2013 arviointitiimiin tuli käsiteltäväksi 333 lastensuojeluilmoitusta Orimattilasta. Lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella päätetään päättyykö lastensuojelun asiakkuus vai jatkuuko. Asiakkuuden jatkuessa laatii sosiaalityöntekijä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa asiakassuunnitelman, jota arvioidaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelmassa otetaan huomioon selvityksessä esille tulleet muutostarpeet ja vahvuudet, joiden pohjalta lähdetään toteuttamaan lastensuojelun avohuollon työskentelyä. Vuonna 2013 Orimattilan lastensuojelun avohuollon asiakkuuteen tuli 186 uutta asiakaslasta. Avohuollon tukitoimia ovat mm. sosiaalityöntekijän henkilökohtaiset tapaamiset, verkostoneuvottelut, ryhmätoiminta, tukiperhe, tukihenkilö, lastensuojelun perhetyö, tehostettu perhetyö, taloudellinen tuki, loma- ja virkistystoiminta, perhekuntoutus, avohuollon sijoitus, päivähoito ja lapsiperheiden kotipalvelu. Avohuollon tukitoimia on kehitetty mm. siten, että tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta on yhden työntekijän koordinoimaa. Hän vastaa toiminnan kehittämisestä ja rekrytoinnista. Tukiperheitä on riittävästi, mutta pulaa tukihenkilöistä on edelleen. Työntekijöitä on koulutettu läheisneuvonpidon koollekutsujiksi ja koulutettavista on muodostettu koollekutsujapankki. Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja perheiden omaa osallisuutta läheisneuvonpidon keinoin. Lapsiperheiden sosiaalityön onnistumisen edellytyksenä on peruspalvelun riittävä resurssointi ja toimiva yhteistyö. Muita lapsiperheiden sosiaalityön palveluja ovat lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto. Sijaishuolto järjestetään Orimattilan seudulla ostopalveluna. Tämä tuo haastetta vakavissa kriisitilanteissa ja jokainen tilanne vaatii laajan selvityksen ennen kuin lapselle löydetään sopiva sijoituspaikka. Vuoden 2013 syksynä lastenvalvojapalvelut siirtyivät Lahden perheoikeudelliseen yksikköön. Tavoitteena on edelleen järjestää lastenvalvojapalvelut Orimattilaan lähipalveluna. Eroperheiden vaikeudet näkyvät myös lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä. Peruspalvelukeskus Aavan lapsiperheiden sosiaalityössä toteutettiin vuoden 2013 aikana kehittämishanke. Kehittämishanke tuotti tietoa lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaiden taustoista, perherakenteista, asiakkuuden syistä, palvelutarpeista ja työskentelystä saaduista kokemuksista. Profiloinnin perusteella löytyi neljä asiakasprofiilia: 1. Väsyneet vanhemmat 2. Turvattomat lapset 3. Päihdeongelmaiset nuoret ja vanhemmat 4. Koulua käymättömät lapset ja nuoret Tarveselvityksen perusteella asiakasprofiileista valikoitui kehittämistyön tarkastelun kohteeksi lapset ja nuoret, joiden koulunkäynnissä on haasteita. Kehittäjäasiakkaiden ryhmätoiminta on ollut keskeinen työkalu palvelujen kehittämiselle. Ryhmätoiminnan tavoitteena on saada nuoret osallisiksi omien palvelujensa kehittämisessä ja ideoinnissa. Lisäksi tavoitteena on antaa nuorille kokemusta vertaisryhmätoiminnasta ja sitä kautta tukea heitä. Lisäksi Orimattilassa on tehty tiivistä yhteistyötä sivistystoimen kanssa yhteistyöryhmän muodossa. Tässä ryhmässä on työstetty teemaa koulua 42

käymättömät nuoret. Orimattilan lapsiperheiden sosiaalityössä työskentelee neljä lastensuojelun sosiaalityöntekijää, lastenvalvoja, kolme perhetyöntekijää ja lisäksi arviointitiimin sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Lähes kaikkien työntekijöiden työpanos jakautuu myös muihin Aavan lähikuntiin. Ammatillista tukea sosiaalityöntekijöille, kehittämistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa tekee johtava sosiaalityöntekijä ja koko lapsiperheiden sosiaalityöstä vastaa sosiaalipäällikkö. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystyksessä hoidetaan Orimattilan alueen sosiaalityön päivystys virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalipäivystys huolehtii välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisen siten, että eri vuorokauden aikoina vastataan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystyksen yhteydessä toimii myös Vesijärven Ankkuri. Vesijärven Ankkuri on Päijät-Hämeen poliisilaitokselle perustettu ja Päijät-Hämeen maakunnan alueella toimiva moniammatillinen ryhmä, johon kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä sekä kuntien nuorisotyö ja seurakuntayhtymän kasvatustyö. Ankkurin kohderyhmän muodostavat poliisin kanssa tekemisiin joutuneet rikoksiin syyllistyneet tai rikoksen uhriksi joutuneet, päihteitä tai huumeita käyttäneet lapset ja nuoret ja heidän läheisensä sekä perheväkivaltaperheet. Lastensuojeluilmoitus ja/tai rikosilmoitus on tapaamisen lähtökohta. Työn tavoitteena on varhainen ja nopea puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin sekä perheväkivaltaan. Aikuissosiaalityön palvelut Aikuissosiaalityön perustehtävänä on ohjata, neuvoa, tukea ja auttaa elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevia nuoria ja aikuisia. Heidän kanssaan tehdään tavoitteellinen, pitkäjänteinen asiakassuunnitelma vahvistamaan ja tukemaan itsenäistä selviytymistä. Sosiaalityön apua ja tukea voi saada kun perhetilanteessa on tapahtunut muutosta tai ihmissuhteet huolestuttavat esim. kriisit, erot, kuolemantapaukset, päihteet, rahavaikeudet, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät haasteet tai kun arjessa selviytyminen on vaikeaa. Aikuissosiaalityössä voidaan auttaa saamaan myönteisiä muutoksia elämään tarjoamalla henkilökohtaista tukea, ohjausta tai yhteistä pohdintaa. Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä esim. Tetoimiston, työpajan. psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdeterapeutin ja -lääkärin, terveydenhoitajan, lastensuojelun, talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkään työttöminä ja syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille. Tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön työllistymismahdollisuuksia ja/tai elämänhallintaa. Tavoitteiden toteutumiseksi asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllisistä tarpeista lähtevä aktivointisuunnitelma yhdessä sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston kanssa. Aikuissosiaalityön työskentelyn painopistealueena viimeisten vuosien aikana ovat olleet alle 25 -vuotiaat nuoret, tulottomat ja lapsiperheet. Aikuissosiaalityössä on todettu, että kuntalaisten hyvinvointia parannetaan tehokkaasti jalkautumalla asiakkaiden omaan ympäristöön esim. lisäämällä kotikäyntien määrää. Hyviä kokemuksia Orimattilassa on tullut ryhmämuotoisesta toiminnasta mm. keskustelukahvilatoiminnasta ja liikuntaryhmästä. Liikuntaryhmä toimi kesällä 2012 ilman työntekijää, koska ryhmäläiset kokivat toiminnan tärkeäksi. Keskustelukahvilan kävijämäärät ovat vaihdelleet. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa jo toimivaa ryhmämuotoista toimintaa. 43

Orimattilan seudulla työskentelee kaksi sosiaaliohjaaja ja kaksi sosiaalityöntekijää, lisäksi neljä palvelusihteeriä. Erityispalvelut Erityispalvelut järjestävät kuntalaisille päihde- ja mielenterveyspalveluja, vammais- ja kehitysvammapalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa vammaisille ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Sosiaalipalvelujen mielenterveyspalvelut ovat mielenterveyskuntoutujille ja muille mielenterveysasiakkaille kohdentuvia sosiaalihuoltolain mukaisia asumis- ja kuntoutuspalveluja. Päihdepalvelut ovat lakisääteisiä kunnallisia palveluja, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihdyttävien aineiden, kuten alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä haittoja sekä edistämään ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluja on mm. A- klinikkapalvelut, katkaisu- ja kuntoutushoito sekä asumis- ja kuntoutuspalvelut. Työ- ja päivätoimintojen tavoitteena on vammaisten ja muiden erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kuntoutuksellisen työtoiminnan ja muun asiakasta voimaannuttavan toiminnan avulla. Työ- ja päivätoimintaa järjestetään vammaisille, kehitysvammaisille ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Vammaispalveluilla pyritään järjestämään kuntalaisille tasavertaiset mahdollisuudet elämiseen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa yleiset palvelut, joiden lisäksi voidaan tarvita myös erityispalveluita. Palvelujen ja tukitoimien kartoittamiseksi tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä viranomaisten, vammaisen ja hänen huoltajiensa tai omaistensa kanssa. Vammaispalveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnainen omaishoidontuki on tarkoitettu tilanteisiin jossa omainen sitoutuu läheisensä hoitamiseen kotona pitkäaikaisen sairauden tai vammaisuuden vuoksi. Alle 65-vuotiaiden kohdalla omaishoidon tuki käsitellään vammaispalveluissa. Yli 65- vuotiaiden omaishoidon tuki käsitellään peruspalvelukeskuksen koti- ja asumispalveluissa. Orimattilassa toimii kaksi kehitysvammaisten asumisyksikköä (Kaurislahti ja Oriontähti) sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö/tukikeskus Sarastus. Kaurislahden asumisyksikön yhteydessä järjestetään pääasiassa kehitysvammaisille henkilöille suunnattua liikkuvaa päivätoimintaa. Oriontähti toimii paitsi vakituisen asumisyksikkönä, myös tilapäishoitoyksikkönä. Lisäksi Oriontähden henkilökunta tukee kotikäynnein kodeissaan itsenäisesti tai vanhempiensa kanssa asuvia kehitysvammaisia henkilöitä. Sarastuksen viisi henkinen työntekijäjoukko tukee omassa kodissa asuvien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien itsenäistä selviytymistä kotikäynnein, ryhmätoiminnoin ja tukikeskuskäynnein ja tekee tiivistä yhteistyötä mm. sosiaalityön ja psykiatrian poliklinikan kanssa. 44

4.1.3. Vastaanottopalvelut Peruspalvelukeskus Aavan vastaanottopalvelut tuotetaan Orimattilan ja Artjärven terveysasemilla. Vastaanottopalveluihin kuuluu lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut sekä virka-aikainen päivystys. Keskussairaalan tiloissa toimiva Yhteispäivystyskeskus Akuutti 24 on osa päivystyspalveluita, joka on myös orimattilalaisten käytössä kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina. Orimattilan kaupungin vastaanottopalvelut on ulkoistettu ja tällä hetkellä sopimus Attendo Oy:n kanssa jatkuu 30.4.2017 saakka. Sairaanhoidon Vastaanottopalveluiden käyttö Lääkäreiden vastaanotolla Orimattilan terveysasemalla kävivät orimattilalaiset vuonna 2013 yhteensä 14986 kertaa ja sairaanhoitajalla 20 459 kertaa. Yhteispäivystyskeskus Akuutti 24 aloitti toimintansa vuonna 2012 ympärivuorokautisena päivystyspisteenä. Muihin Aavakuntiin verrattuna lääkäripalveluiden käyttö on melko yhtenäistä, mutta hoitajapalveluita omalla terveysasemalla orimattilalaiset käyttävät muita enemmän. Sähköisistä palveluista on käytössä tällä hetkellä puhelinpalvelut, mutta Peruspalvelukeskus Aavassa on suuntaus kehittää näitä tulevaisuudessa myös muun sähköisen asioinnin suhteen. Vuoden 2014 aikana saadaan pitkäaikaissairaiden omahoitoon sähköinen alusta terveysasioiden hoitoon. Ajanvaraus ja siihen kuuluva hoidon tarpeen arviointi tehdään Orimattilan terveysasemalla. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä, johon ollaan oltu hyvinkin tyytyväisiä. Hoitoon on Orimattilassa päässyt v 2013 aikana hyvin: lääkärille jonotusaika on ollut keskimäärin 11 ja sairaanhoitajalle 7 arkipäivää. Sairaanhoidon vastaanottopalveluiden kasvupaineet ovat haaste tulevaisuudessa. Väki ikääntyy, jolloin palvelun tarve kasvaa huomattavasti. Toisaalta nuoremman väestön tarpeet näyttäytyvät erilaisina kuin ennen ja väestön vaatimustaso myös nousee. Potilaat kotiutuvat sairaalasta entistä nopeammin ja tarvitsevat jatkohoitoa omalta terveysasemalta. Koteihin tarvitaan myös kalliita hoitotarvikkeita, jotka haetaan omalta terveysasemalta. Orimattilalainen saa käydä tällä hetkellä millä Suomen terveysasemalla tahansa. Jos muuttaa hoitonsa pois omalta terveysasemalta, tulee muuttaa perusterveydenhuollon kokonaisuus toiselle terveysasemalle vähintään vuoden ajaksi. Alkuvuodesta 2014 on 23 orimattilalaista käyttänyt vaihto-oikeuttaan, 12 on vaihtanut terveysasemaa Aavan sisällä ja 11 muihin Suomen kuntiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Orimattilassa Lahden A-klinikalla kävi vuonna 2013 orimattilalaisia 40 eri henkilöä ja heille kertyi yli 1500 käyntiä. Näistä huumeiden korvaushoidon vuoksi kertyi käyntejä hieman alle 600 vuonna 2013. Tämän lisäksi on päihteiden vuoksi tarvittu A-klinikalla hoitovuorokausia 91 kpl ja lääkärin ja sairaanhoitajan käyntejä omalla terveysasemalla sekä sairaalan hoitojaksoja. Orimattilassa on saatavilla psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottopalvelut terveysasemalla. Lisäksi koulujen käytössä on 2 psykologia ja 45

neuvolan vastaanotoilla toimii psykiatrinen sairaanhoitaja. Nämä yksiköt hoitavat lieviä ja keskivaikeita mielenterveydenhäiriötä ja elämäntilanteiden kriisejä. Psykologit tekevät paljon lasten ja nuorten testauksia. Lisäksi Orimattilan keskustassa on erikoissairaanhoidon psykiatrian avovastaanottoja tarjoava psykiatrian poliklinikka, jossa pystytään hoitamaan vaativampia asiakastilanteita ja sieltä saadaan alueen psykiatrin työvoima. Avosairaanhoidon päihdepalveluihin on saatu lisävahvistus päihdesairaanhoitajan aloitettua keväällä 2014 vastaanoton 2-3 päivänä viikossa Orimattilan terveysasemalla. Tähän asti palveluita on tarjonnut lähinnä Lahden A-klinikka normaalin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan lisäksi. Peruspalvelukeskus Aavassa on valmistunut mielenterveys- ja päihdestrategia. Strategia painottaa ehkäisevää, nopeasti pienen avuntarpeen ilmetessä saatavaa apua. Palveluiden tulee olla helposti löydettävissä ja jokaisen saatavilla. Vastaanotot toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Henkilökuntaa on koulutettu ottamaan puheeksi päihteiden käyttö ja mielenterveyden muutokset sekä yksinkertaisilla perusmittareilla seulomaan näitä sairastavat oikeille auttajille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin kiinnitetään erityinen huomio. Nuorten kohdalla korostuu yhteistyö monien muiden toimijoiden kanssa. Psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on Orimattilassa enemmän kuin Päijät- Hämeessä ja hieman vähemmän verrattuna koko maan tasoon. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 alkaen ja on pienempi kuin koko maassa ja Päijät- Hämeessä. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita 1000 asukasta kohden on Orimattilassa vähemmän kuin koko maassa ja Päijät- Hämeessä. Sen sijaan Orimattilassa on päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita 1000 asukasta kohden enemmän kuin koko maassa ja Päijät- Hämeessä. 46

47

4.1.4. Suun terveydenhuolto Peruspalvelukeskus Aava järjestää osana terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluja suun terveydenhuollon palvelut. Suun terveydenhuollossa työskentelee hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia. Toiminta on hajautettu Orimattilan alueella neljään eri hammashoitolaan, Heinämaantien, Kirvuntien, Jokivarren koulun ja Artjärven hammashoitoloihin. Orimattilan seudun yhdenvertaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi palveluja annetaan myös Pukkilan ja Myrskylän hammashoitoloissa. Suun terveydenhuollon henkilökunta käy myös neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, asumispalveluyksiköissä ja vuodeosastoilla. Vuodesta 2002 lähtien suun terveydenhuolto on antanut palveluja koko väestölle. Lasten ja nuorten osalta toiminnan painopisteenä on terveyden edistäminen. Jo ennen syntymää aloitetaan keskustelu tulevien vanhempien kanssa suun ja hampaiden terveyttä edistävistä asioita ja säännölliset suun terveystarkastukset jatkuvat aina aikuisuuden kynnykselle asti. Koko perusterveydenhuollon yhteinen lasten ja nuortenterveystarkastusten toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2010, on vahvistanut yhteistyötä perheiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Pienten lastenvanhempien käytössä oleva sähköinen ajanvarauspalvelu helpottaa perheiden arkea, kun he voivat vuorokauden ajasta riippumatta hoitaa lapsensa ajanvarauksia suuhygienistin vastaanotolle. Orimattilassa 5-vuotiaista lapsista 93 % ja koko Aavan alueella 91%, oli tervehampaisia vuonna 2013. Aikuiset käyttävät ja tarvitsevat yhä enemmän hammaslääkäripalveluja. Hoitoa järjestetään kiireellisyyden mukaan jokaisena arkipäivänä yhteistyössä Orimattilan seudun muiden kuntien kanssa. Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin kiireellinen hoito on järjestetty kesästä 2012 alkaen Akuutti24 -yhteispäivystyskeskuksessa. Orimattilalaisille kertyi vuonna 2013 Akuutti-24 hammaslääkäripäivystyksessä 389 käyntikertaa. Taulukko 1.1.Suun terveydenhuollon käynti-indeksi erikseen 0-17-vuotiailla ja 18 vuotta täyttäneillä vuosina 2011 ja 2012. Indeksi kuvaa, montako käyntiä keskimäärin tuhatta 0-17-vuotiasta ja 18 vuotta täyttänyttä kohden on toteutunut suun terveydenhuollossa eri ammattilaisilla tilastovuosien aikana (ei sisällä Akuutti24 käyntejä) 2011 2012 Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa yhteensä 0-17-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä 1974 2018 Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa yhteensä 18 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 898 892 48

Taulukko 1.2. Orimattilalaisten käyntejä terveyskeskushammaslääkärillä kuvaavat indikaattorit vuosilta 2011-12. Indikaattori ilmaisee, montako käyntiä keskimäärin tuhatta 0-17-vuotiasta ja 18 vuotta täyttänyttä kohden on toteutunut terveyskeskusten hammaslääkärillä tilastovuosien aikana (ei sisällä Akuutti-24 käyntejä) 2011 2012 Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 0-17-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä 1535 1559 Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 364 361 Kouluterveyskyselyssä vuonna 2013 8. ja 9. luokan oppilaista 57 % vastasi harjaavansa hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä ja vastaava luku lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli 33 %. Haasteet Suun ja hampaiston keskeisimmät sairaudet ovat hampaiden reikiintyminen eli karies ja ientulehdus. Molempien sairauksien esiintyvyyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa hyvällä omahoidolla, johon kuuluu hyvä suuhygienia ja ruokatottumukset. Hoitamattomina näistä sairauksista aiheutuvat suun alueen infektiot ovat sydän- ja verisairauksien merkittävä riskitekijä. Suun sairauksien esiintyvyys ovat vahvasti sidoksissa sosioekonomiseen taustaan. Suun sairauksien ennaltaehkäisy ja hallinta vaativat monien yhteiskunnallisten tekijöiden huomioonottamista. Elinympäristössä ei saisi ole terveyttä vaarantavia piirteitä. Päiväkotien ja koulujen hyvät käytännöt hampaiden harjauksen ja muiden hyvien suuhygieniaa parantavien tapojen suhteen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. 4.1.5. Koti- ja asumispalvelut Peruspalvelukeskus Aava on valmistellut vuonna 2008 selvityksen kotihoidon sekä asumis- ja laitoshoidon palveluista Aavakunnissa ja tätä selvitystä on päivitetty vuonna 2010. Selvityksessä tarkastellaan palveluiden nykytilaa, tarvetta sekä miten palvelutarve kehittyy väestön ikääntyessä vuoteen 2040 asti. Lisäksi selvityksessä nostettiin esiin kuntakohtaiset tarpeet palvelurakenteen muutoksille. Selvitykseen perustuvan palvelurakennemuutoksen myötä Orimattilassa on vähennetty ikääntyvien laitoshoidon paikkoja lisäten tehostettua palveluasumista. Uusien yksiköiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon ikääntyvien palveluiden laatusuositukset ja turvallisuustekijät. Käkelän alueelle on muodostunut ikääntyvien palvelukeskus, jossa on tehostettua palveluasumista ja keskitetysti tukipalvelukeskus. 49

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan 1.7.2013 alkaen. Laissa säädetään muun muassa kuntien velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta. Lisäksi laki edellyttää, että kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä kunnan on arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua. Tähän liittyen kunnat laativat peruspalvelukeskus Aavan kanssa yhteistyössä Aava-kuntien yhteisen suunnitelman, jossa käsitellään niin yleisesti kuin kuntakohtaisestikin ikääntyvien hyvinvointia, palveluita ja kehittämistarpeita. Ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman laadintaan liittyen järjestettiin 5 /2014 Aavakuntien vanhus- ja vammaisneuvostoille työpaja, jossa kerättiin ikääntyneiden ajatuksia ja toiveita sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista kunnan, järjestöjen ja seurakunnan palveluista. Lisäksi pohdittiin tärkeimpiä palveluja ohjaavia arvoja sekä mistä hyvä elämä iäkkäänä koostuu. Näin suunnitelmaan laadintaan saadaan ikääntyvien näkökulmaa. Valtakunnallisessa laatusuosituksessa tavoitteina on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Kotihoito Kotihoito tukee asiakkaan toimijuutta ja kotona selviytymistä yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman ja toimijuutta ylläpitävän työotteen avulla. Jatkuvalla kotona annettavalla palvelulla tarkoitetaan säännöllisesti vähintään kerran viikossa annettavaa palvelua. Annettavasta palvelusta tehdään yhdessä palvelunsaajan / asiakkaan kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää kaikki asiakkaan tarvitsemat kuntayhtymän koti- ja asumispalvelujen tulosalueen tuottamat palvelut. Kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, jotka mm. eivät selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden hoitoa tukevien palvelujärjestelmien avulla ja / tai joiden hoito vaatii erityistä ammattitaitoa. Kotihoidon asiakkaat tarvitsevat säännöllistä, pääasiassa päivittäistä hoivaa, huolenpitoa ja / tai sairaanhoitoa selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista. Peruspalvelukeskus Aavan kotihoidon kriteerit ja maksut määritellään kuntayhtymän hallituksen jaostossa vuosittain. Kotihoidon henkilöstön ja hallinnon tilat sijaitsevat Käkelän alueella. Orimattilassa sai säännöllisen kotihoidon palveluita vuonna 2013 225 asiakasta ja tilapäistä kotihoitoa 268 asiakasta. Käyntejä / suoritteita (vähennetty puhelinkontaktit) oli 76 883. Henkilöstöä Orimattilan kotihoidossa on yhteensä 42. Kotihoidossa on otettu marraskuussa 2013 käyttöön kotihoidon optimointi, jonka avulla työjärjestelyt tehdään. Keväällä 2014 käyttöön otetaan mobiili Effica- kirjaaminen. 50

51

Tukipalvelut Tukipalvelujen myöntämisperusteena on asiakkaalle tehty kokonaisarviointi asiakkaan tilanteesta. Tukipalvelujen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja tarkastetaan aina palvelu- j a hoitosuunnitelman arvioinnin yhteydessä tai tarvittaessa. Tukipalveluina tarvotaan mm. kuljetettua ateriapalvelua, sauna ja kylvetyspalvelua, asiointipalvelua, turvapuhelinpalvelua, pyykinpesupalvelua, siivouspalvelua (vain yli 20 % sotainvalideille ostopalveluna), päiväkeskustoimintaa sekä tilapäistä asumispalvelua. Peruspalvelukeskus Aava järjestää tavoitteellista toimijuutta tukevaa päiväkeskustoimintaa Koivikossa Käkelän alueella. Toimijuutta tukeva päivätoiminta on suunnattu ikääntyneille henkilöille, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua ja jotka eivät jaksa tai pysty käymään muissa kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Toiminta on asiakkaan omia voimavaroja arvostavaa, kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee ikääntyneen kotona selviytymistä. Toimijuutta tukevaa päivätoimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua kotona pidempään. Omaishoidontuki Omaishoidon tuella tarkoitataan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Tuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky ja suoriutuminen ovat heikentyneet siinä määrin, että hän kotona asumisensa turvaamiseksi tarvitsee runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Tukena myönnettävä rahallinen palkkio maksetaan hoitajalle. Hoitajana voi toimia omainen tai joku muu läheinen henkilö.omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että yhtymä ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuen kriteerit ja tuen määrät vahvistetaan kuntayhtymän hallituksen jaostossa. 52

Ympärivuorokautinen hoito Tehostettu palveluasuminen tulee kysymykseen, kun henkilö tarvitsee runsaasti apua selviytyäkseen jokapäiväisiistä askareista, mutta ei tarvitse laitoshoitoa. Palveluasuminen sisältää aina sekä asunnon että asumiseen tarvittavat palvelut. Asiakkaan kanssa laaditaan hoito- palvelu- ja liikuntasuunnitelmat. SAS koordinaattori (suunnittele, arvioi, sijoita) tekee asiakasvalinnat, jotka perustuvat palvelutarpeeseen. Orimattilassa on Käkelän alueella kaksi 45 paikkaista tehostetun palveluasumisen yksikköä (Marttila ja Erkkilä). Lisäksi Käkelän alueella on Koivikko; 16 paikkainen vuorohoitoyksikkö. Artjärvelle valmistui 30 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoden 2014 alussa. Orimattilan terveysaseman yhteydessä sijaitsevat 17 paikkainen Kanervan yksikkö sekä 24- paikkainen Varvikon yksikkö, jotka ovat laitoshoidon yksiköitä. Tarvittaessa ikääntyneitä henkilöitä hoidetaan myös Orimattilan terveysaseman vuodeosastoilla, joilla on yhteensä 36 paikkaa. Lisäksi peruspalvelukeskus Aava hankkii ikääntyvien asumispalveluja ostopalveluina. Vuoden alussa oli noin 47 ostopalvelupaikkaa käytössä ja ne sijoittuvat joko Orimattilaan tai lähikuntiin. 53

4.2 Sivistystoimi 4.2.1. Varhaiskasvatuspalvelut Lasten varhaiskasvatuspalvelut tukevat omalta osaltaan lapsiperheitä heidän arjessaan. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Varhaiskasvatuspalvelut tukeutuvat valtakunnallisiin linjauksiin ja Orimattilan kaupungin strategisiin linjauksiin. 54

Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on yhteensä reilut 850 lasta, joista kunnallisessa päivähoidossa noin 600 lasta ja yli 200 lasta käyttää avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Yksityisten päivähoitopalvelujen piirissä on 84 lasta ja kotihoidon tuen piirissä 301 lasta (tilanne 12/-13). Kunnallisia päiväkoteja on 7, joista yksi toimii vuoropäiväkotina. Yksityisiä päiväkoteja on 3, joista 1 on ostopalvelupäiväkoti. Ryhmäpäiväkoteja on 5 kunnallista ja 1 ostopalvelu ryhmäperhepäiväkoti. Lisäksi avoimia varhaiskasvatuspalveluja tuottaa Avoin päiväkoti Kimppa. Kotonaan työtä tekeviä perhepäivähoitajia on 46 (12/-13). Päivähoitopalveluissa on jatkunut edelleen rakennemuutos perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon vuoden 2012-2013 aikana. Myllylän päiväkodin peruskorjauksen yhteydessä tehdyn laajennuksen myötä saatiin päiväkotipaikkoja 21 lisää ja Peltolan päiväkodin laajennushanke käynnistyi vuoden 2013 aikana. Täten pystytään kehittämään päivähoitotarjontaa kysyntää vastaavaksi sekä paremmin vastaamaan tämän päivän vaateisiin kuten esim. äkillisiin hoidon tarpeisiin ja muutoksiin sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten hoitojärjestelyihin. Esiopetusikäisiä lapsia on noin 200. Esiopetusta toteutetaan kaikissa kunnallisissa päivähoitoyksiköissä ja lisäksi pelkkään esiopetukseen osallistuville lapsille on järjestetty esiopetus kolmen koulun yhteydessä. Jokaisen lapsen kehitystä seurataan ja huomioidaan toiminnassa yksilöllisesti. Lapsen ja perheen kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä ja toimitaan luontevassa, moniammatillisessa yhteistyössä sekä verkostoyhteistyössä varhaiskasvatustyötä tukevien palvelutahojen kanssa. 4.2.2 Opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut järjestävät oppivelvollisuusikäisille perusasteen koulutuksen ja osalle ikäluokkaa toisen asteen koulutuksen. Opetustoimen tehtävänä on antaa opetussuunnitelmien mukainen opetus sekä tukea nuorten kasvua ja hyvinvointia. Merkittävimmät muutokset opetustoimen palveluverkkoon toteutetaan vuoden 2014 aikana, kun Heinämaan koulu lopetetaan ja Mallusjoen koulu jatkaa toimintaa Karkkulan koulun kiinteistössä Heinämaan oppilaat käyvät vuodesta 2014 koulua pääsääntöisesti Virenojan koulussa, jonka laajennusosa otetaan käyttöön syksyllä 2014. Tämä muutos parantaa oppilaiden opiskeluympäristöä. Virenojan koulussa oppilaille on tarjolla opetussuunnitelman toteuttamiseen vaadittavat erikoisluokkatilat: teknisen työn luokka, tekstiilityön tila ja musiikkiluokka sekä sisäliikuntatila. Sivistystoimen kehittämissuunnitelmassa oli vuodelle 2013 tavoitteena opetusryhmien tasoittaminen ja tavoitekokojen määritteleminen ensimmäisen luokan ryhmille. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta päätti syksyllä oppilaaksiottokriteerit ja alkavien ryhmien tavoitekoot, joiden mukaisesti lautakunta päätti lähikoulualueista. Alkavien ryhmien koko pysyi hyvin tavoitekokojen tasolla eli 18 22 oppilaassa (normaaliluokka tavoite 20) ja 8-10 oppilaassa (yhdysluokka tavoite 10 / luokka-aste). Myös perusopetuksen muut ryhmäkoot pysyivät hyvin alle 25 oppilaassa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua 55

ryhmäkokojen pienentämisrahoitusta käytettiin lukuvuonna 2013 2014 neljän ryhmän pienentämiseen Pennalan, Virenojan, Tietävälän ja Jokivarren kouluilla. Tulevana lukuvuonna samaa rahoitusta käytetään Pennalan, Tietävälän ja Jokivarren kouluilla kolmen luokan osalta ryhmäkokojen pienentämiseen. Koulunuorisotyöntekijä on tehnyt vuodesta 2013 työtä yhden päivän Jokivarren koululla ja yhden päivän Orimattilan yhteiskoululla. Koulunuorisotyötä kehitetään yhdessä nuorisopalveluiden kanssa ja tavoitteena on koululaisten aktivointi, koululaisten harrastustoiminnan tukeminen ja oppilaiden yhteishengen vahvistaminen. Tämän lisäksi nuorisopalveluiden ja koulujen oppilaskuntien yhteistyötä on vahvistettu nuorisovaltuuston perustamisen myötä. Koulujen oppilaskunnat ovat nuorisovaltuuston keskeinen yhteistyökumppani ja linkki koko Orimattilan nuorisoikäluokkaan. Orimattilan opetuspalvelut ja lastensuojelun on tehnyt aktiivista yhteistyötä perustamalla vuoden 2012 syksyllä yhteistyöryhmän, jossa on kehitetty koulujen ja lastensuojelun yhteistyötä. Ryhmässä on tehty moniammatillisena yhteistyönä lukuvuoden 2013 2014 aikana poissaoloihin puuttumisen toimintamalli, joka tuodaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa niin perusasteella kuin lukiokoulutuksessa syksystä 2014 alkaen. Lastensuojelun yhteistyöryhmän työskentely on madaltanut viranomaistyön kynnyksiä ja lisännyt lastensuojelutyöntekijöiden ja koulujen suoraa yhteistyötä. Ryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös kuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat. Vuoden vaihteessa 2014 ryhmän toimintaa on kehitetty kohti Orimattilan kaupungin oppilashuollon ohjausryhmää. Ryhmä on järjestänyt sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan lukuvuodelle 2013 2014 painopistealueen kolme koulutusta rehtoreille, opettajille ja koulujen oppilashuoltohenkilöstölle teemalla Moninaiset perheet kevään 2014 aikana. Ryhmässä on jatkettu ennaltaehkäisevän työn toimintamallin kehittämistä perusasteen 6.-9. luokkalaisille oppilaille. Toimintamallilla pyritään tavoittamaan lapset ja nuoret sekä heidän huoltajansa useamman kerran koulupolun aikana. Toimintatapaa muokataan sellaiseksi, että opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin ja kolmannen sektorin toimijat kohtaavat yhdessä lapset ja nuoret sekä heidän huoltajat ennalta suunniteltujen teemojen parissa. Keväällä 2014 toteutui toimintamalin ensimmäisenä tapahtumana päihdeilta 8. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen Jokivarren koulussa ja Orimattilan yhteiskoulussa. Oppilashuollon haasteena ovat lainsäädännön muutos vuoden 2014 alusta alkaen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos velvoitti koulutuksen järjestäjät tekemään esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutokset vuoden 2014 kevään aikana, niin että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2014 alkaen. Opetussuunnitelman muutosta on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Myös huoltajien näkökantoja on kysytty asiaan. Oppilaita on kuultu oppilaskuntien kautta. Opetussuunnitelma hyväksytään sivistys- ja vapaaaikalautakunnassa peruskoulun osalta kesäkuussa 2014 ja lukiokoulutuksen osalta samassa kuussa Erkko-lukion ja Orimattilan yhteiskoulun johtokunnassa. Joulukuussa 2013 Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi erityisopetuksen johtajan viran muuttamisen opetuspäällikön viraksi. Virka täytettiin vuoden 2014 talvella. Virkaan valittiin KM Piia Uotinen, joka aloitti työnsä huhtikuun alussa. Opetuspäällikön keskeisimpänä tehtävänä on tukea koulujen pedagogista työtä. Opetuspäällikkö on vieraillut kouluilla keväällä 2014 ja tutustunut kouluihin. Hänelle kuuluu kolmiportaisen tuen kehittäminen ja siihen liittyvä päätöksenteko ja resurssiohjaus erityisopetuksessa 56

sekä avustajaresurssin pedagogisen käytön ohjaus ja resurssin suuntaaminen oppilaiden tarpeita vastaavasti. Opetuspäällikkö vastaa myös peruskoulun opetussuunnitelmatyöstä ja hän on johtanut oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelmatyötä kevään 2014 aikana. Lukuvuoden 2013 2014 aikana käynnistyneet pienryhmät Myllylän koulussa, Jokivarren koulussa ja Orimattilan yhteiskoulussa vastasivat Sipilän varakodin kanssa tehdyn opetusyhteistyön loppumiseen. Ryhmien työskentely aloitettiin varoivaisuusperiaatteella syksyllä 2014, jotta oppilaiden sopeutuminen uuteen tilanteeseen olisi mahdollisimman turvallinen. Ryhmien työtä on kehitetty eteenpäin lukuvuoden aikana ja niiden toiminta on vakiinnutettu osaksi koulujen normaalia toimintaa. Ryhmien aloitukseen liittyen näille kouluille annettiin lukuvuoden alussa tehostetusti koulutusta turvallisuusasioissa. Myös koko opettajakunta sai lukuvuoden alussa samaan teemaan liittyvän koulutuksen syksyllä 2013. 4.2.3 Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalvelujen tehtävä on edistää asukkaiden liikuntaharrastamista tarjoamalla liikuntapaikkoja toiminnallisia liikuntapalveluja, tukemalla seuratoimintaa, järjestämällä liikuntaneuvontaa ja helpottamalla kaikkien liikunnallisten palvelujen käyttöä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Orimattilassa on noin 100 sisä- ja ulkoliikuntapaikkaa. Liikuntapaikkojen käyttäjiä ovat yksittäiset kuntalaiset sekä liikuntaseurat. Orimattilan reilut 20 liikuntaseuraa tarjoavat kaupunkilaisille monipuolista harrastustoimintaa. Seurojen pääasiallinen kohderyhmä on lapset ja nuoret. Jäseniä Orimattilan liikuntaseuroissa on yhteensä 4 000. Orimattilalaisilla 65 vuotta täyttäneillä senioreilla on mahdollisuus hankkia puolivuotta voimassa oleva, 35 euron hintainen kortti, joka oikeuttaa uintiin ja kuntosalin käyttöön Urheilutalolla. Kortilla on siis mahdollista harrasta liikuntaa omatoimisesti, ryhmäliikuntaan on eri maksu. Orimattilalaisilla erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus anomuksesta saada käyttöönsä erityisuimakortin, joka on voimassa uimahallissa. Kortin hinta on aikuisilta 40 ja kortti on voimassa 1 vuoden ostopäivästä lähtien. Liikuntaneuvontaa ja tietoa: Liikuntaneuvontakäynneillä tarjotaan aikuisille yksilöllistä henkilökohtaista terveydettä edistävää tietoa liikunnasta ja terveydestä, annetaan ohjausta liikuntapalvelujen käyttöön ja sopiviin ryhmiin, sekä opastetaan omatoimisen liikunnan harrastamiseen ja matalan kynnyksen liikuntaan. Vuonna 2013 asiakkaita kävi yhteensä 68, joista miehiä oli 19 ja naisia 49. Liikunta-avustuksia jaettiin vuonna 2013 kahdellekymmenelle seuralle yhteensä 46 000 euroa. Liikuntapalvelut kokoaa ja informoi nettisivuillaan niille kaiken yleisen liikunnallisen toiminnan. Sivuilta löytyvät kaikki liikuntapaikat kuvineen ja tietoineen sekä toiminnalliset palvelut jäsenneltynä asiakaslähtöisesti. 57

4.2.4 Nuorisopalvelut Nuorisotyön tarkoituksena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä, nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemista ja sosiaalista vahvistamista. Kaupungin nuorisopalveluissa työskentelee tällä hetkellä kaksi ohjaajaa, nuoriso-ohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Toiminnan painopiste on 10 22 -vuotiaissa nuorissa. Tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyötä tehdään monimuotoisesti mm. nuorisotalotoimintana, leiritoimintana, kouluyhteistyönä ja nuorten osallisuutta tukien. Vapaaehtoinen seudullinen toiminta on tuonut työhön viime aikoina lisämahdollisuuksia. Erityisnuorisotyö painottuu pienryhmäprojekteihin ja tukihenkilötyöhön yksittäisten nuorten parissa. Nuorisotyö on moniammatillista yhteistyötä mm. sosiaalitoimen, koulutoimen ja poliisin kanssa. Nuoret viettävät iltojaan nuorisotiloilla, joissa on tarjolla mahdollisuudet sosiaalisen kanssakäymiseen, harrastamiseen ja tarvittaessa asiantuntevan aikuisen tukeen. Nuorisotiloja Orimattilassa on kaksi; Keskustassa ja Artjärvellä, jotka toimivat oman henkilöstön voimin. Nuorisopalvelut organisoi kohdennettua pienryhmätoimintaa: Etsivän nuorisotyön palveluja on tarjottu vuoden 2011 lopulta lähtien. Etsivän nuorisotyön kohderyhmiä ovat peruskoulun päättäneet nuoret, joilla ei ole toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, joilla on riski jäädä työttömäksi, ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet nuoret, jotka jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä heikosta opiskelumotivaatiosta kärsivät nuoret, jotka ovat tästä syystä syrjäytymisvaarassa. Etsivä työ on kohdennettu 15 22- vuotiaille nuorille ja työtä tekee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Palvelulle on ollut selkeä tarve; vuoden 2013 aikana tavoitettiin noin 70 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Nuorisopalvelut aloitti koulunuorisotyön loppuvuodesta 2012. Koulunuorisotyöntekijä on yhden päivän viikossa Jokivarren Koululla ja yhden Orimattilan Yhteiskoululla. Näihin päiviin sisältyy avoin päivystys ja välituntitoiminta, yksilötuki ja yhteydenpito, luokkaryhmäytykset tarpeen mukaan sekä oppilaskuntatoiminta. Kaupungin keskustassa järjestettiin nuorisolle ja perheille suunnattu MUST2012 - tapahtuma. Tapahtuma tavoitti noin 2000 osallistujaa ja jatkossa tapahtuma pyritään toteuttaa vuosittain. 4.2.5 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluilla on merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä rakentaen samalla yhteenkuuluvuutta ja vahvistaen paikallista identiteettiä. 58

Orimattilassa kulttuuripalvelut painottuvat museoiden toimintaan. Kulttuuritoimi ylläpitää ja hallinnoi kahta museota: Orimattilan taidemuseota sekä Orimattilan kotiseutumuseota. Museoista Orimattilan taidemuseo on avoinna ympäri vuoden ja siellä järjestetään vuosittain useampia vaihtuvia näyttelyitä. Vaihtuvissa näyttelyissä on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti erilaisia kohdeyleisöjä ja lähivuosina toiminnassa on pyritty huomioimaan erityisesti lapset ja nuoret taideyleisönä. Taidemuseon vuosittainen kävijämäärä vaihtelee 2 000 kävijän molemmin puolin. Kotiseutumuseo yhdessä kulttuuritoimen hallinnoiman kotiseutuarkiston kanssa painottavat toimintaansa paikallisen kulttuuriperinnön tallentamiseen ja esittelyyn. Kotiseudun paikallishistorian tuntemus vahvistaa paikallista identiteettiä. Kotiseutumuseo on avoinna yleisölle ainoastaan heinäkuussa, mutta keväisin ja syksyisin siellä vierailee koululais- ja päiväkotiryhmiä. Vuosittainen kävijämäärä kotiseutumuseolla vaihtelee 300:n ja 500:n välillä. Museotoiminnan lisäksi kulttuuripalvelut järjestävät elämyksellisiä ja yhteisöllisiä tapahtumia, kuten konsertteja, teatteri- ja elokuvanäytöksiä. Koulujen kanssa on järjestetty yhteistyössä musiikin, teatterin ja tanssin koululaisnäytöksiä. Kaupungin vuosittainen itsenäisyyspäiväjuhla on kulttuuritoimen sekä paikallisten toimijoiden yhteistyössä 4.2.6 Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut ovat merkittävä osa kuntalaisten hyvinvointia ja niillä tuotetaan positiivista sisältöä elämään. Kirjastolla on myös ongelmia ennalta ehkäisevä vaikutus. Orimattilan kirjaston tavoitteena on edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Myös virtuaaliset ja vuorovaikutteiset verkkopalvelut ovat kuntalaisten käytettävissä. Kirjaston palvelut ovat tasa-arvoisia ja avoimia. Kuntalaisten olohuoneena kirjasto tarjoaa maksuttoman ja monipuolisen mahdollisuuden virkistymiseen ja elämyksiin. Pääkirjaston lisäksi Orimattilassa toimii kirjastoauto, joka takaa palvelut kaikille kouluille, laitoksille sekä kylien asukkaille. Autotoiminta on lähipalvelua parhaimmillaan; samoin kuin kotikirjastotoiminta, jossa lainattava aineisto valitaan ja toimitetaan suoraan asiakkaalle. Orimattilan kirjaston käyttöluvut ovat valtakunnallisesti korkeat; vuosittain kirjastossa käy 152 000 asiakasta, jotka lainaavat lähes 400 000 nidettä. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen asianmukaisen ja monipuolisen kirja- sekä avaineistokokoelman. Orimattila panostaa myös lainattaviin elokuviin, koska paikkakunnalla ei ole elokuvateatteria. Lehtivalikoima on kattava ja lukusalin tietokoneelta on yhteys maakunnallisiin ja kansainvälisiin lehtitietokantoihin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden ja kolmannen sektorin edustajien kanssa on aktiivista. Kirjasto tarjoaa taideyhdistyksen käyttöön näyttelyseinän ja muutkin yhteisöt voivat esitellä toimintaansa kirjaston tiloissa. Kouluyhteistyö toteutuu kirjastonkäytön opetuksena sekä vinkkauksena mahdollisuuksien mukaan. Satutuokiot ovat kirjaston perinteinen tapa tutustuttaa lapset pienestä pitäen kirjastotoimintaan ja lukuharrastukseen. 59

4.3 Työllisyyden hoito eri toimijoiden yhteistyönä Orimattilassa on usean vuoden ajan pyritty hoitamaan työttömyyttä kaupungin toimesta yrityksille ja yhdistyksille suunnatun Orimattila-lisän (250 /kk, velvoitetyöllistämisen, kesätyöpaikkojen sekä nuorten kesätyötuen avulla (200 ). Lisäksi kaupunki on vuosittain budjetissa hyväksytyllä avustuksellaan tukenut Orimattilan Työttömien Työnhakijoiden yhdistystä (Startticenter) sen välityömarkkinatoiminnassa ja työttömyyden hoidossa. 4.3.1 Työllistämisprojekti OTE Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli yhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto -projekti on käynnistynyt toukokuun 2012 alussa. Työllistämisprojekti OTE on Orimattilan kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa toimintaa, joka jatkuu vuoden 2014 helmikuun loppuun. Projekti on suunnattu alle 25-vuotiaille työttömille ja yli 25-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille sekä työllistymisen mahdollisuuksia tarjoaville ja edistäville tahoille. Projektin tavoitteena on luoda uusi Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli toimivan yhteistyöverkoston avulla. Projektissa työskentelee yksi työllisyyskoordinaattori, kaksi yksilövalmentajaa ja ryhmävalmentaja. Projektin tavoitteena on työelämäosallisuuden lisääminen, työllisyyden edistäminen monitoimijaverkoston avulla, työttömyyden pitkittymisen ja syrjäytymisen vähentyminen, osaavien työntekijöiden työllistymisen turvaaminen sekä mallin kehittäminen Orimattilan kaupungille työllisyysasioiden hoitoon. Yksilövalmennuksessa alkaneita asiakkuuksia oli 31.12.2013 105, joista oli 52 alle 25- vuotiaita, 53 yli 25 vuotiaita. Aloittaneista 50:llä on perusasteen koulutus, 52:llä keskiasteen koulutus ja 3:lla korkea-asteen koulutus. Aloittaneista on n. 80 % sijoittunut toimenpiteeseen, esim. työkokeiluun tai harjoitteluun, koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, palkkatukityöhön tai avoimille työmarkkinoille. Työllistämisprojekti OTE:n ryhmävalmennus alkoi helmikuussa 2014 ja valmennusryhmiä on kolme. Asiakkaat ohjautuvat ryhmävalmennukseen yksilövalmennuksen, sosiaali- ja terveystoimen, etsivän nuorisotyön ja TE- hallinnon kautta. Lisäksi ryhmät ovat avoimia kaikille Orimattilalaisille työttömille työnhakijoille. Ryhmävalmennuksen lisäksi projekti järjestää erilaisia koulutuksia, kursseja ja infoja. Työllistämisprojekti OTE koordinoi myös Avaimet sun duuniin työ- ja vapaaehtoistyötapahtumaa. Projektin tavoitteena on luoda työllisyyspalvelumalli yhteistyössä muiden orimattilalaisten työllisyydenhoidon asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on lisäksi kehittää Orimattilan kaupungin työllisyyspalveluja, nuorten matalan kynnyksen työpajatoimintaa, yhteistyötä Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön kanssa sekä välityömarkkinoita yhteistyössä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. 60

4.3.2 Peruspalvelukeskus Aavan työllisyysohjelma Aavalle ja sen jäsenkunnille on luotu yhteinen työvoimapoliittinen ohjelma, jossa kuvataan muun muassa työhön kuntoutumisen toimintarakenne ja malli, joka sitouttaa yhteistyöhön kunnan keskushallinnon ja sivistystoimen sekä työviranomaisen ja Aavan sosiaali- ja terveydenhuollon. Aava järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, työpajatoimintaa, työkokeiluja ja työharjoitteluja sekä palkkatukipaikkoja. Kaikissa Aavan jäsenkunnissa on nimetty terveydenhoitaja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Peruspalvelukeskuksen sosiaalityössä on linjattu, että aikuissosiaalityön erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret eli alle 25 vuotiaat sekä lapsiperheiden huoltajat. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain 17 mukaista sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteiset vaikutukset asiakkaan toimintakykyyn. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki velvoittaa kunnat ja Te- toimiston yhteistyössä tekemään kullekin asiakkaalle sopivan aktivointisuunnitelman. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja voi olla sekä kunnalla ja kuntayhtymillä että yhdistyksissä, seurakunnilla ja vastaavilla. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut Orimattilassa yhteensä 23 asiakasta vuonna 2013. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty seuraavissa paikoissa: Oloneuvos, Orimattilan seurakunta, Käkelän palvelutalo, Startti-Center, Liikuntatoimi, Tönnön koulu, Mallusjoen lepokoti, Myllylän päiväkodin keittiö, Tuoterengas, Jokivarren koulu, Kaupungintalo, Peltolan päiväkodin keittiö, Kuntatekniikka, Tolkku ja Orimattilan terveyskeskus. Työhön kuntouttaminen edellyttää sujuvaa ja systemaattista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Peruspalvelukeskus Aava tekee työllisyyteen liittyvissä asioissa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa esim. OTE- hanke. Orimattilan osalta kehittämistarpeet liittyvät nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja kouluttamiseen. Aavan ja kaupungin välistä yhteistyötä helpottaa käynnistynyt työllisyysprojekti, jonka yhtenä tavoitteena on luoda laaja, toimiva yhteistyöverkosto sekä selkeä organisaatio työttömyyden hoitoon. 61

4.3.3 Työpaja ja Startti - Center Startti-Center tarjoaa orimattilalaisille pitkäaikais- ja nuorityöttömille mahdollisuuden työllistyä työehtosopimuksen mukaisin ehdoin tavanomaisiin työtehtäviin. Startti-Center on Orimattilan Työnhakijat ry:n hallinnoima työpaja. Sampolan teollisuusalueella takojantie 6:ssa sijaitsevalla Työpajalla suoritetaan metalli- ja puualan kokoonpano sekä tuotannonaputöitä. Työpajalla sijaitsee myös Orimattilan Työnhakijat ry:n toimisto. Lahdentie 65:ssa sijaitsevassa palvelupisteessä on Orimattilan Työnhakijat ry:n ruokala sekä toimisto, josta hallinnoidaan vanhushuollon avustavia työtehtäviä sekä kotisiivouksia. Startti-Centerin työntekijät valitaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työllistymisjakso sovitaan työnhakusuunnitelmassa sopivaan ajankohtaan. Työllistyminen alkaa yhden kuukauden pituisella työkokeilujaksolla, jonka jälkeen tehdään työsopimus. Työnohjauksen lisäksi pyritään erilaisten aktivointi- ja yksilöohjaustoimenpiteiden avulla vähentämään syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien aiheuttamia haittoja. Startti-Center on aloittanut toimintansa vuonna 1997. Paikallisena toimijana Startti-Centerillä on hyvät ja vakiintuneet yhteistyösuhteet paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistyö Orimattilan kaupungin ja Peruspalvelukeskus Aavan kanssa on tiivistä. Startti-Center työllistää jatkuvasti noin 20 orimattilalaista työntekijää. Startti-Centerin toiminnasta vastaa toiminnanohjaaja sekä kaksi työvalmentajaa. 4.4 Tekninen toimi Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu Tekninen palvelukeskus huolehtii kunnan rakennetun ympäristön toimivuudesta, ympäristön tarkoituksenmukaisesta käytöstä, edistää rakentamista, toimivan yhdyskuntarakenteen kehittymistä, terveellisen ja turvallisen ja asuin- ja elinympäristön muodostumista. Maankäyttöä ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus edellyttävät, että maankäytön suunnitelmat eli kaavaratkaisut täyttävät viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Kaavoitusprosessissa tehdään kattava perusselvitys, sekä useita eri osa-alueita koskevia selvityksiä, mm. luonto-, maisema-, liikenne-, melu-, maaperä ja kulttuuriympäristöselvityksiä. Selvitysten, lausuntojen ja vuorovaikutustilaisuuksien kautta viedään ratkaisut kaavoituksiin. Yhtenä keskeisenä tekijänä ovat alueen asukkaat ja heidän tarpeittensa huomioiminen kaavoituksessa. Maankäytöllä ja liikenteellisillä ratkaisuilla pyritään takaamaan kuntalaisten turvallinen liikkuminen arki- ja vapaa-ajan matkoillaan. Ympäristösuojelun tehtävät sisältävät laajan määrän terveyttä edistäviä, elämänlaatua parantavia tehtäviä, joiden päämääränä on turvata kuntalaisille viihtyisä ja turvallinen elin- ja toimintaympäristö. Toiminta kattaa mm. asumisen, tuotantoelämän, vesi- ja jätehuollon, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat toimintaympäristöt. 62

Teknisen palvelukeskuksen toiminta on pitkälti muiden hallinnonalojen asettamien tavoitteiden toteuttamista, jossa teknisellä palvelukeskuksella on kokonaisprosessin ohjaus- ja toteutusvastuu. Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on ylläpitää ja kunnossapitää kaupungin katuverkostoa ja yleisiä alueita sillä tavoin, että ne edistävät turvallista liikkumista niin vapaa-ajalla kuin työmatkoja tehdessä. Liikenneväylien turvallisuuden tason ylläpito siten, että ne ovat turvallisia liikuntaväyliä eri-ikäisille ja tasoisille liikkujille. Turvallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan erilaisin toimenpitein. Kevyen liikenteen väyliä on tarkoitus rakentaa lisää. Kevytväylien talvikunnossa pitoon on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta asukkailla olisi mahdollisuudet liikkua myös talvisaikaan turvallisesti. Katuvalaistus lisää turvallisuutta ja mahdollisuutta liikkua myös ilta- aikaan.. katuvalojen korjaukset on pyritty tekemään nopeasti. Kesäajan kunnossapidossa ja katujen hoidossa on huomioitu hyvinvoinnin näkökulmaa poistamalla katupölyä aiheuttavaa hiekkaa hyvissä ajoin sekä toisaalta soralla olevien katujen osalta on pölyä sidottu suolaamalla. Leikkipuistojen viihtyisyyttä pyritään lisäämään turvallisilla laitteilla sekä ympäristön viihtyisyydellä. Viheralueiden hoidolla pyritään parantamaan kuntalaisten viihtyvyyttä ja istutusten avulla saamaan ympäristöön yhä enemmän viihtyisyyttä. Yhteisten ympäristöarvojen tiedostaminen toiminnassa Orimattila on vireä maaseutukaupunki, jonka ympäristön hyvinvointi on perusedellytys maatilojen toiminnalle. Mitä paremmin maatilojen toimenpiteet ottavat huomioon ympäristön, sitä taloudellisesti parempaan tulokseen päästään. Ravinnetaselaskelmat, pohja/pintavesien suojavyöhykkeiden huomioiminen, lannan varastoinnin ja käytön suunnittelu sekä kasvinsuojeluaineiden asianmukainen käyttö ovat esimerkkejä näistä työkaluista, joilla voidaan saavuttaa kestävä lopputulos. Virkamies, päättäjä, yrittäjä ja kuntalainen asettavat tietoisesti tai tiedostamattaan toiminnalleen tavoitteita ja seuraavat niiden toteutusta. Samalla sitoudutaan yhteiskunnan luomiin yhteisiin pelisääntöihin erilaisten määräysten, ohjeiden, lupien, ilmoitusmenettelyjen ja vapaa-ehtoisten toimenpiteiden kautta. Ympäristöhyvinvoinnin eteen tehdään jatkuvasti yhteistyötä ja verkostaudutaan. Mikään kuntasektori tai yksityinen toimija ei pysty ratkomaan ympäristön hyvinvointiin liittyviä asioita yksin. Kokonaisuuksien hallinta on päättäjille ja toimijoille tärkeää. Ottamalla vastuuta asuin/työympäristönsä kuormituksesta ja pienentämällä sitä jätteitä kierrättämällä ja jätteiden määrää vähentämällä, käyttämällä kestävästi luonnonvaroja, suosimalla joukkoliikennettä, ylläpitämällä luontopolkuja, puistoja ja virkistysalueita, puhdistamalla jätevesiä ja ilmapäästöjä, kunnostamalla jokia ja järviä, vaimentamalla melua ja toiminta-aikoja ennakkoon suunnittelemalla, huomioimalla ympäristöarvot asennekasvatuksessa vauvasta vaariin, ottamalla huomioon tuotannossaan ja ostopäätöksissään tuotteiden koko elinkaaren ja säästämällä vettä/energiaa, yksittäinen kuntalainen mahdollistaa yhteisten päämäärien toteutumisen. 63

4.5 Kuntalaisten osallisuus ja kuntademokratia Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten välisiä sosiaalisia verkostoja, joihin liittyy osallistuminen, luottamus ja vastavuoroisuus sekä yhteiset normit ja arvot. Sosiaalisen pääoman on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä hyvään terveyteen. Terveys 2011 - tutkimuksessa todettiin, että säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa kerho- tai yhdistystoimintaan osallistuvia oli miehistä ja naisista 27 %. Eläkeläisten osallistuminen oli aktiivisinta. Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tapasi vähintään viikottain noin kolmannes miehistä ja puolet naisista. Kuntalain (27 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. Kuntalaisten osallistumiseen liittyy talousarvion tavoite kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien esiin tuomisesta, viestinnän kehittämisestä, kyläjohtokuntien roolin kehittämisestä ja keskustelutilaisuuksien järjestämisestä. Tähän liittyen demokratiatyöryhmän valmistelun pohjalta pidettiin demokratiapäivä 17.10.2013 valtuustosalissa. Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat tapasivat kuntalaisia päättäjien iltapäiväkahvitilaisuuksissa. Kaupungin facebook-sivut avattiin ja aloitekanava otettiin käyttöön loppuvuodesta 2013. Kaupungin strategiasta järjestettiin avoin keskustelutilaisuus keväällä 2013. Kyläjohtokunnat Kuntalaiset ovat kiinnostuneita palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä ja asukkaiden aktiivisuutta tukemalla voidaan vahvistaa kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Orimattilan kaupungin alueella on 12 kyläjohtokuntaa, joihin valitaan kaupungin hallintosäännön mukaan kuusi varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Johtokuntien toimikausi on valtuustokausi. Kyläjohtokuntia ovat: Artjärvi, Heinämaa, Karkkula, Keskusta, Koivula-Myllylä, Kuivanto, Luhtikylä Viljaniemi, Mallusjoki, Pennala, Tietävälä Pakaa, Tönnö ja Virenoja. Kyläjohtokuntien tehtävänä on 1) laatia ja ylläpitää kylän/ kaupunginosan oma kehittämissuunnitelma, 2) tehdä kylän / kaupunginosan kehittämistä koskevia aloitteita ja muita lausuntoja, 3) tukea kansalaistoimintaa yhdessä järjestöjen ja kuntalaisten kanssa sekä 4) hyväksyä koulun toimintasuunnitelma ja toimintakertomus, seurata koulun toimintaa ja tehdä sitä koskevia esityksiä. Kyläjohtokuntien toimintaa: Koivula-Lintula-Myllylä alueen kyläjohtokunnan toimesta suoritettiin v. 2011 asukaskysely. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin alueen kyläsuunnitelma, jossa on nostettu esille alueella ilmeneviä epäkohtia. Kyläsuunnitelmaa päivitettiin v. 2013 64

lopulla. Kyläjohtokunta on ottanut tehtäväkseen saattaa näitä epäkohtia kaupungin päättävien tietoon, jotta alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta saataisiin parannettua. Kyläjohtokunta järjestää alueella vuosittain toukokuussa roskienkeräystalkoot sekä jo toisena vuotena peräkkäin kyläkirppistapahtuman Myllylän koulun parkkipaikalla. Näillä tapahtumilla halutaan parantaa alueen yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Kyläkirppis pyritään toteuttamaan yhdessä Myllylän koulun vanhempainyhdistyksen kanssa ja he voivat esim. järjestämällä buffet-tarjoilua kerätä varoja oppilaiden leirikouluhankkeisiin. Kyläjohtokunta seuraa koulun toimintaa ja vuodenvaihteessa 2013-14 kyläjohtokunta mm. osallistui raha-avustuksella koulun mikrofonien uusintaan. Kyläjohtokunta ilmaisi myös kannanottonsa Myllylän koululla ilmenneeseen tilapuutteeseen josta uutisoitiin paikallislehdessä syksyllä 2013. Osin lausunnon myötä kaikki alueella asuvat 1. luokkalaiset mahtuvatkin aloittamaan opintonsa Myllylän koulussa. Tietävälä-Pakaa kyläjohtokunnan kokous pidetään 4 kertaa vuodessa. KJK järjestää vuosittain Kylätempauksen Tietävälän koululla. Kylätempuksen ohjelma vaihtelee hieman vuosittain, ohjelmassa ollut esim. laserammuntaa, tikanheittoa, saappaanheittoa, köydenvetoa, takakonttikirppistä, pelastuslaitoksen tai poliisin kaluston esittelyä sekä esillä on ollut myös muita ajoneuvoja. Tarjolla ja myynnissä on ollut makkaraa, lettuja, kahvia jne. Vuonna 2013 kjk hankki koulun yhteyteen frisbeegolf korin ja jonkin verran kiekkoja, joita säilytetään koululla sekä Kallen kaupalla. Kallen kaupalta kyläläisillä on mahdollisuus lainata kiekkoja käydä pelaamassa frisbeegolfia. Kjk järjestää myös kyläkokouksen. Vuoden 2013 kyläkokouksessa keskusteltiin Tietävälän koulun tulevaisuuden näkymistä. Paikalla oli sivistystoimenjohtaja kertomassa asioista hänen näkökulmastaan. Artjärven kylänjohtokunta on vuoden 2013 osalta huomioinut seuraavia asioita asukkaiden elinympäristön ja kaupungin palvelujen kannalta. Hyvinvointia parantavat tekijät: +turvallisuus, jos ei huomioida liikenteessä kohdattavia vaaroja +ihmissuhteet, osallisuus yhteisiin harrastuksiin on aktiivista kaikissa ikäluokissa +vapaa-ajan ympäristöt, kiinnostuksen mukaisia liikuntatiloja ja -reittejä on tarjolla riittävästi +asumisen vapaus, pääosin väljää haja-asutusta +paikallinen tasa-arvoisuus, kylähenki, ei itsenäisen kunnan valtaeliittiä +uusi vanhusten palvelutalo on valmistunut Hyvinvointia heikentävät tekijät: -kirjaston lakkauttaminen vaikuttaa henkisten kulttuuripalvelujen saatavuuteen -hammaslääkäripalvelujen puuttuminen Artjärven yksikössä vähentää lähiterveyspalveluja -yhteispalvelupisteen lakkauttaminen siirtää palvelujen, esim. liikuntakorttien saannin etäämmälle -liitossopimuksen mukaisten kylien kehittämishankkeiden viivästyminen vie motivaatioita yhdistystoimijoilta 65

-Porlammin koulun lopettaminen tuo oppilaille pidemmät koulumatkat, isommat luokat ja vieraan kouluympäristön -vesihuollon järjestämiseen liittyvät asiat Kyläjohtokunnan ohjelmassa on tehdä kuntaliitoksen aiheuttamia muutoksia selvittävä kartoitus syksyllä 2014. Tämä tutkimus päivittää myös tiedot asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Mallusjoen kyläjohtokunta tukee mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti ja on mukana järjestämässä yhteistyössä kylän muiden toimijoiden kanssa liikunta- ja kulttuuripalveluja. Liikuntapalvelut: Mallusjoen kylä tarjoaa säännöllisesti liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille henkilöille. Viikottain järjestetään musiikkiliikuntaa lapsille, sählyä eri ikäluokille, pingistä aikuisille, sirkusta lapsille ja kansantanssia nuorille ja aikuisille. Ulkoliikuntana on talvikaudella jääpalloa ja kesällä jalkapalloa. Kulttuuripalvelut: Mallusjoen kylä tarjoaa mahdollisuuden harrastaa näyttämöilmaisua yhteistyössä Wellamo - opiston kanssa. Vuosittainen festivaali Takinkääntöviikko järjestetään heinä-elokuun vaihteen viikolla sunnuntaista lauantaihin. Takinkääntöviikko tarjoaa musiikillisia kulttuurielämyksiä jokaisena iltana viikon ajan. Keskustan kyläjohtokunta on kaupunkistrategian mukaisesti painottanut toiminnassaan kuntalaisten hyvinvointia ja sitä on tuettu mm. seuraavin toimenpitein ja kehittämistoimin: 1) Lapset, nuoret ja perheet - kouluviihtyvyyden parantaminen ( leikkivälineet, liikenneturvallisuus, koulukyydit, yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa) - keskustan turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseen vaikuttaminen - yhteistyö eri järjestöjen kanssa - lähiliikuntapaikka palvelemaan keskustassa asuvia - kulttuurikyläkävelyt( keskusta, Käkelä, Palojoki) 2) Ikäihmiset - Toukola-päivät (valokuvanäyttely ja keskustan muistelot) - monipuolinen kulttuuritoiminta - P-H kumppanuushanke ( vapaaehtoinen työ vanhusten auttamiseksi) - keskustan turvallisuussuunnitelma ja keskustan kehittämistyöhön osallistuminen - kiinteistöillassa palvelu- ja viihtymiskyselyt 3) Omaehtoinen toiminta ja terveysliikunta - viljelypalstat - Pro Palojoki - yhteistyö viranomaistahojen kanssa 4) työllisyyden edistäminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen - Ampu 4H toiminnassa mukanaolo - koulun johtokuntana toimiminen - kyläjohtokunta osallistunut monipuolisesti alueellisiin koulutuksiin ja jakanut tietoa edelleen 66

Vanhus- ja vammaisneuvosto Vanhus- ja vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vanhus- ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin kaupungissa. Vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävänä on muun muassa edistää viranomaisten sekä vanhus ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa sekä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon ja erilaisten palvelujen suunnitteluun. Lisäksi tehtävänä on vaikuttaa ympäristön suunnitteluun siten, julkiset tilat soveltuvat ikäihmisten ja vammaisten tarpeisiin. Orimattilan vanhus- ja vammaisneuvosto on mm. tutustunut teknisen toimen suunnitelmiin ja antanut eri hallintokuntiin palautetta ja kehittämisesityksiä palveluista. Neuvosto on osallistunut alueellisiin yhteisiin tapaamisiin sekä ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Keskeistä on myös ollut järjestöjen esiin tuomat asiat ja niiden käsittely neuvostossa. Nuorisovaltuusto Orimattilaan perustettiin nuorisovaltuusto syksyllä 2013. Orimattilan nuorisovaltuuston tavoitteena on tuoda orimattilalaisten nuorten näkemystä esille kaupungin eri hallintokuntien työskentelyssä sekä parantaa nuorten hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia kaupungissa. Lisäksi tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia, tehdä nuoria koskevia aloitteita ja esityksiä, ideoida nuorille järjestettäviä aktiviteetteja ja tapahtumia, valmistella toiminnastaan toimintasuunnitelma ja kertomus sekä toimia asiantuntijaelimenä nuoria koskevissa asioissa. Järjestöt ja seurakunta Orimattilassa toimii erittäin paljon erilaisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat eri-ikäisille kuntalaisille monipuolista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Orimattilan kaupungin kotisivuilta löytyy linkit reiluun 50 yhdistykseen. Järjestöt tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (mm. kaupungin hallintokunnat, Aava) ja tuovat oman toimintansa kautta merkittävän osuuden kuntalaisten hyvinvointia tukeviin palveluihin. Orimattilan seurakunta järjestää monipuolista tukea ja toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille. Seurakunta järjestää vuoden juhla-aikoihin liittyviä tapahtumia. Lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla esim. erilaisia kerhoja, tapahtumia, retkiä ja leirejä. Diakoniatyön kautta järjestetään lähiapu- ja ystävätoimintaa. Seurakunnalla on toimintaa keskustaajaman lisäksi myös Orimattilan kylissä ja toimintojen järjestämisessä on mukana vapaaehtoisia työntekijöitä. Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuutta on pidetty mittarina, joka kuvaa kansalaisten kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan sekä myös luottamusta julkista hallintoa kohtaan. Päijät Hämeessä kuntavaalien äänestysaktiivisuus ajanjaksolla 2004 2012 on ollut koko maahan verrattuna alhaisempi ja Orimattilassa äänestysaktiivisuus on jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin Päijät-Hämeessä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli koko maassa 58,2 %, Päijät- Hämeessä 56,3 % ja Orimattilassa 55,5 %. 67

68