1(10) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM

1(10) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM2018-00195 RO Unnaslahti Antti(MMM) 23.03.2018 Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.3.2018 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 19.03.2018 Maatalous- ja kalastusneuvoston tärkein asia oli neuvoston päätelmät tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Neuvoston yksimielisiä päätelmiä asiasta ei saatu, mutta puheenjohtajan päätelmiä tuki 23 jäsenmaata viiden vastustaessa. Suorien tukien tasaamiseen liittyvä päätelmän kohta ei lopulta saanut kaikkien tukea, eikä useista muutosehdotuksista huolimatta kirjaus tyydyttänyt kaikkia. Suomen kannalta keskeiset päätelmäkohdat säilyivät tekstissä. Muissa asioissa esitelty yhteinen julkilausuma Baltian maiden ja Puolan kesken liittyi myös päätelmien hylkäämiseen. Julkilausumassa vaadittiin nimenomaan täyttä suorien tukien tasaamista. Lisäksi edellä mainittujen maiden lisäksi Slovakia liittyi päätelmiä vastustavien maiden joukkoon. Toisena pääasiana neuvostossa oli läntisen Välimeren pohjakalalajien monivuotinen suunnitelma. Komission esittelemää ehdotusta tuettiin Välimereen rajautuvien maiden puolesta. Näkemyseroja esityksen tarpeesta tai tavoitteista ei noussut esille. Jäsenmaat totesivat tiettyjen pohjakalakantojen heikon tilan ja tarpeen ryhtyä tarvittaviin toimiin. Muissa asioissa CZ esitteli sisävesien vesiviljelyyn liittyvän 11 maan julistuksen. Keskustelunaloite sai myönteisen vastaanoton. Lisäksi muissa asioissa komissio patisteli jäsenmaita kansainvälisten kalastuksen työturvallisuuteen liittyvien sopimusten ratifiointiin, jotta vaatimukset olisivat eri jäsenmaiden välillä yhteneväiset. 1. Esityslistan hyväksyminen Neuvosto hyväksyi asialistan asiakirjan 6833/18 mukaisesti. 2. A-kohtien hyväksyminen

Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 7175/18 2(10) Neuvosto hyväksyi A-kohdat asiakirjan 7175/18 mukaisesti. MAATALOUS 3. Tiedonanto "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus" Keskustelu Päätelmien hyväksyminen 7126/18 Pj-maa katsoi, että päätelmät ovat keskeinen työkalu kerrottaessa neuvoston mielipidettä muille EU-elimille, viesti on siis poliittinen. Pj-maa totesi, että herkin asia on suorien tukien tasaaminen (ns. ulkoinen konvergenssi). Pj-maa totesi, että aiheen jatkokeskustelu kuuluu MFF-keskusteluun ja odotti ratkaisuehdotuksia aiheesta. Keskustelun aluksi LT esitteli Baltian maiden ja Puolan yhteisen julkilausuman, jossa mm. vaadittiin suorien tukien täyttä tasaamista. Keskustelussa jäsenmaat jakautuivat kolmeen ryhmään; jäsenmaihin, jotka ajoivat suorien tukien tasaamista, sitä vastustaviin ja niihin, joille asia ei ollut niin keskeinen. Baltian maat, PL sekä SK pitivät konvergenssista suurinta ääntä. Näitä jäsenmaita PT tuki periaatteessa, mutta ei vastustanut puheenjohtajan päätelmiä. Konvergenssiin liittyvän asiakohdan jyrkkiä vastustajia taas olivat DK, NL, MT, EL, IT ja CY. DE katsoi, että konvergenssissa ei pitäisi pyrkiä täydelliseen konvergenssiin vaan osittaiseen. Pj-maa totesi, että tiedonantoa on käsitelty useaan kertaan marraskuun lopun jälkeen. Kokouksessa käytiin melkein täysi pöydänympärikierros. FR totesi, että päätelmäluonnoksessa pitäisi painottaa enemmän I ja II pilarissa ympäristösäädöksiä. Tuotantoon sidottuja tukia ei saisi FR mukaan demonisoida, koska 27/28 jäsenmaata käyttää niitä. FR ei halunnut ennakoida WTO-asian laitaa tuotantoon sidotun tuen osalta. FR jopa halusi, että päätelmäluonnoksen kohdasta 22 poistetaan viittaukset tuotannon rajauksiin. BE muistutti, että kustannukset ovat erilaisia eri maissa. Menetystä tulisi siinä tapauksessa kompensoida II pilarissa, jos suoria tukia tasataan. DK suhtautui kriittisesti elintarvikeketjuun liittyvän lainsäädännön mainitsemiseen. DK halusi lisätä päätelmään maininnan ASF:stä. PL tuki aluksi kokouksessa päätelmäluonnosta, muuta käänsi näkemyksensä vastustavien joukkoon, koska parannuksia eikä vastakaikua sen ja Baltian maiden julkilausumaan tullut. PL vetosi myös tyylilleen uskollisesti, että epätasainen tukijakauma rikkoo SEUT:ta. EL valitteli, että uudesta toimeenpanomallista pitäisi saada yksityiskohtia tiedoksi, muuten uudenlaisesta toimeenpanosta ei voi keskustella.

3(10) FI oli puheenvuorossaan rakentava ja kannusti muitakin jäsenmaita neuvoston päätelmien hyväksymiseen yhteisen näkemyksen tärkeyden vuoksi. FI oli tyytyväinen, että epäsuotuiset alueet oli tekstissä otettu huomioon. FI tuki FR toimialajärjestöjen ja tuottajaorganisaatioiden aseman merkityksestä osalta. FI korosti, että maataloutta on voitava harjoittaa koko EU:n alueella ja tulevan politiikan tulee vastata ilmastohaasteisiin, mutta oltava yksinkertaisempaa. SE korosti, että sillä on korkea tavoitetaso ympäristönsuojelun suhteen tulevassa YMP:ssä. SE haluaisi keskittyä enemmän sellaisiin asioihin, jotka keskittyvät uudistumiseen ja totesi etteivät suorat tuet vastaa niihin ongelmiin. Rahoja pitäisi siis siirtää I-->II pilariin. Päätelmät eivät saisi SE mielestä ennakoida MFFkeskustelua. SE toivoi rajoitetumpaa muotoilua tuotantoon sidottuun tukeen. NL oli tyytyväinen, että erityisesti toimialajärjestöjä pitäisi vahvistaa. Tuotantoon sidottu tuki on NL:lle hankala, samoin se esitti, että uusi vihreä arkkitehtuuri näyttää hankalalta, kun vanhoja elementtejä ei ole poistettu vaan sen päälle on lisätty pelkästään uusia vaatimuksia. AT piti kirjauksia metsästä, epäsuotuisista alueista ja yksinkertaistamisesta hyvinä. tuotantoon sidotun tuen osalta AT katsoi, että se tulisi kirjata tarkkaan, milloin sitä voidaan käyttää. Maaseutualueiden tulisi olla paremmin esillä. Konvergenssiin DE totesi, että ei pitäisi puhua täydellisestä lähentämisestä, vaan osittaisesta. Perusteluina esitettiin kustannuserot, ansiotaso yleisesti ja ympäristöehdot. DE katsoi, että markkinasuuntautuneisuutta pitää lisätä ja siksi tuotantoon sidotuista tulisi luopua jossain vaiheessa. Markkinajärjestelyt tulee säilyttää. Eläinten hyvinvointi ja EU-varojen säilyttäminen ympäristöasioissa pitäisi säilyttää nykyisellä tasolla. DE katsoi myös, että degression tai tukikattojen perusteella säästyvät varat pitäisi pysyä samassa jäsenmaassa. EE totesi konvergenssin olevan tärkein asia. PT totesi, että suorien tukien konvergenssi on tärkeä, pitäisi olla enemmän oikeudenmukaisuutta jäsenmaiden välillä. PT:n mukaan pitäisi kehittää korjausmekanismeja, joissa otetaan ostovoima huomioon. PT katsoi viittauksen Corkin julistukseen olevan syytä mainita. PT piti myös viittausta metsään ja metsäpaloihin tärkeänä. SI totesi, että on tärkeää, että luonnonhaitta-alueita käsitellään päätelmissä. SI:stä 75% kuuluu ANC-alueen. SL haluaa enemmän joustavuutta tuotantoon sidottuihin ja haluaisi myös maininnan Corkin julkilausumaan. IE kiitteli päätelmiä ja korosti, että EU:n tulee tuottaa enemmän lisäarvoa. Yksinkertaistamistyö pitää näkyä uudistuksessa nykyistä paremmin. ES totesi, että se on aina toivonut riittäviä YMP:n varoja. ES korosti, että viljelijän pitää olla politiikan keskiössä. Hajautumisen riski on ES:n mukaan olemassa uudessa toimeenpanomallissa. ES katsoi DE:n tavoin, että degressiota on syytä pohtia, mutta varat tulee jäädä jäsenmaahan.

4(10) IT totesi, että päätelmissä ongelmallisin kohta on konvergenssi. Kyseinen kohta on herkkä asia ja toisaalta MFF liittyy valtionvarainministereiden toimivaltaan, eikä IT voi hyväksyä tekstiä, jos kohta on mukana. CZ totesi, että neuvoston päätelmät ovat tärkeitä myös MFF:ää ajatellen. SAPS:in jatko sekä vapaaehtoinen ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen ovat CZ:lle tärkeitä asioita. SK totesi, että konvergenssi pitäisi olla voimakkaammin ilmaistu tekstissä. SK ilmoitti tukevansa Baltian maiden ja PL:n julkilausumaa konvergenssista. Tuotantoon sidotun tuen SK katsoi olevan prioriteettiväline. LT totesi, että päätelmät eivät tunnu vielä valmiilta, koska tasavertaiset toimintaolosuhteet eivät toteudu erityisesti suorien tukien tasaamisen osalta. CION Hogan kommentoi, että päätelmäluonnos on kehittynyt kovasti. CION toivoi, että päätelmissä päästäisiin sopuun tässä kokouksessa, että voitaisiin paremmin tuoda maatalousministereiden yhteinen näkemys muille tiedoksi. CION katsoi myös, että neuvoston yhteiset päätelmät auttaisivat maatalousalan asemaa rahoituksesta keskustellessa. Pj-maa veti aamupäivän keskustelun yhteen ja totesi, että kompromissia on haettu voimakkaasti. Pj-maan mielestä päätelmät YMP:stä eivät ennakoi vielä MFF:n tulevaa muotoa. Vaikein asiakohta vaikuttaa olevan ulkoinen konvergenssi. Tuotantoon sidotut tuet ovat myös herkkä asia. Iltapäivän pitkäksi venyneistä, useamman teknisen tauon pilkkomista, keskusteluista huolimatta kaikkia tyydyttävää tekstiä ei saatu aikaiseksi. CION Hogan kommentoi, että pienillä muutoksilla päätelmistä saisi valmiit. CION tunnusti, että konvergenssi on vaikea asia, mutta nyt pitäisi sopia muista asioista. CION ehdotti, että poistetaan komission tiedonannon viittaus päätelmistä. CION kannusti, että kyseessä on poliittinen viesti, jolla tuetaan puheenjohtajaa ja maatalouden neuvottelua, eikä siksi yksityiskohtiin pitäisi takertua. Päätelmäluonnokseen tehtiin yksittäisiä muutoksia ja parannuksia sana- ja lausejärjestykseen useampaan kohtaan, mutta varsinaisen kynnyskysymyksen muotoiluun ei syntynyt yrityksistä huolimatta kaikkia tyydyttävää tekstiä. Pj-maa käytti useamman puolen tunnin ja varttitunnin teknisen tauon tekstin muokkaamiseen, mutta ne ainoastaan pitkittivät kokouksen kulkua. Pj-maa yritti myös poikkeuksellista ratkaisua, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät voi päätelmiä hyväksyä, voivat antaa oman lauselmanne sihteeristölle, mitä kohtaa ei voi hyväksyä, näin olisi voitu päästä yhteisymmärrykseen. Tämäkään ei käynyt, vaan pj-maa päätyi esittämään puheenjohtajan päätelmät. Pj-maan päätelmiä jäi muiden tukiessa vastustamaan EE, LT, LV, PL sekä SK. Heille kynnyskysymykseksi jäi suorien tukien tasaamiseen liittyvä kohta, joka ei ollut heidän mielestään riittävän painokas. Vastapuoli ei taas olisi voinut hyväksyä yhtään voimakkaampaa ilmaisua konvergenssista.

5(10) Lopulta pj-maa katsoi, että kaikkia miellyttäviä neuvoston päätelmiä ei ole mahdollista saada aikaan, jolloin kokouksen lopputuloksena syntyi puheenjohtajan päätelmät, joita tuki 23 maata, kun EE, LT, LV, PL ja SK jäivät vastustamaan. KALASTUS 4. Asetus monivuotisesta suunnitelmasta läntisen Välimeren pohjakalalajeille Komissio esittelee Keskustelu (6772/18 + ADD 1-2) 6817/18 + COR 1 CION (Vella) kertoi, että kyseessä on neljäs EU:n vesille tehtävä kalastuksen monivuotinen suunnitelma (ja toinen Välimerelle) koskien Läntisen Välimeren pohjakalalajeja. Välimeren kalalajien 31 kantaa 35:stä ovat ylikalastettuja ja heikossa tilanteessa. Läntisen Välimeren rusotäplämullon ja kummeliturskan kannat ovat vaarassa ajautua huonoon tilaan. Lisäksi Läntisen Välimeren kolmen katkarapulajin ja keisarihummerin kannat tulee turvata paremmin. Pohjakalalajeja on viime vuosina kalastettu n. 10 000 tonnia vuosittain. Tieteellisten arvioiden ja simulaatioiden mukaan näistä kannoista suurin osa romahtaa nykymenolla vuosien 2020-2030 välillä, jollei mitään tehdä. CION totesi, että nämä kalakannat voivat vielä elpyä, jos toimitaan mahdollisimman nopeasti. Kolmannet maat hyödyntävät myös samoja merialueita. CION mukaan kalastus on kuitenkin EU:n lainsäädännön vastuulla, vaikka samalla merellä on myös kolmansia maita. CION mainitsi, että tähän asti Italialla, Ranskalla ja Espanjalla on ollut kansallisia hoitosuunnitelmia ja kalastusteknisiä rajoitustoimenpiteitä. Kieltoalue Lyoninlahdelle on hyväksytty jo vuonna 2001. Näillä toimilla ei päästä kuitenkaan vielä tavoitteeseen. Purkamisvelvoite, merien ympäristövelvoitteet ja sosiaalistaloudelliset tavoitteet tulee olla osana suunnitelmaa. CION viittasi esittelyssään Pohjanmeren suunnitelmaan, josta on CION mukaan opittavaa tämän suunnitelman laatimisessa. CION mukaan hoitosuunnitelmassa on kyse kuudesta pohjakalalajista ja 22 kalakannasta. Suunnitelma poikkeaa muista EU:n monivuotisista suunnitelmista siinä mielessä, että erityisesti troolikalastusta rajoitettaisiin erikseen. Ongelmana kun on, että merkittävä osa sivusaaliista jää ilmoittamatta, koska kalastus on monilajikalastusta. CION totesi, että jos hoitosuunnitelmat eivät auta, pitää kalakannoille määrittää TAC ja kiintiöt. Suunnitelmassa erityisesti rannikkoalueilla rajoitettaisiin pyyntiponnistusta sekä tiettyjen kalastusvälineiden käyttöä, koska kyseessä on enimmäkseen monilajikalastus. CION totesi, että nyt tehty esitys ei sisällä valvontatoimia, koska komissiolta tulee siitä erillinen esitys toukokuun alussa. ES totesi, että se on myös huolissaan hoitosuunnitelman piiriin kuuluvien kalakantojen tilasta. Myönteistä ES mielestä on alueellistamistoimien

6(10) mahdollistaminen ES korosti voimassa olevien kansallisten aloitteiden ja myös yhteisten toimien merkitystä (FR:n kanssa). IT totesi, että ei saa jättää huomiotta erityispiirteitä, jotka poikkeavat eri kalastusalueilla. IT:n mukaan on tärkeää ottaa huomioon suunnitelmat, joita on jo otettu käyttöön. IT viittasi Itämeren kalastussuunnitelmaan, mutta ei pitänyt sitä välttämättä hyvänä mallina. IT ei kuitenkaan vastusta mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä tietyille kalakannoille. IT korosti taloudellis-sosiaalisten vaikutusten huomioon ottamista. FR totesi, että kalakannat ovat Välimerellä heikentyneet huolestuttavasti. Ehdotuksen puitteissa tulisi sallia FR:n mukaan myös kansalliset aloitteet erilaisista toimenpiteistä. FR pitäisi hyvänä, että suunnitelman toteuttamiseen siirryttäisiin vaiheittain, koska pitää ensin tietää miten muutokset tulevat vaikuttamaan elinkeinoon. Siirtymävaiheessa ei pitäisi toimeenpanna liian rajuja toimia. Pyyntiponnistuksen suuri leikkaus troolikalastuksessa heti suunnitelman toimeenpanon alkuvaiheessa on liian voimakas toimenpide. MT totesi, että useat pohjakalalajit ovat ylikalastettuja. MT viittaisi suoraan MEDFISH:in kannanottoihin (MED4EVER). MT muistutti sosiaalis-taloudellisesta ulottuvuudesta, vaikkakin MT:lla ei ole suoraa kalastusintressiä ko. kalakantoihin. EL piti aloitetta hyvänä, että kestävä kalastus voisi jatkua alueella. EL seuraa kiinnostuneena jatkotoimia. CY totesi, että vaikkei aihe suoraan liity CY:n intresseihin, mutta koska on kyseessä ensimmäinen pohjakalalajien suunnitelma, CY haluaa kiinnittää huomiota asiaan. PT muistutti YKP:n periaatteista ja siitä, että pitää ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet. Myös pienimuotoinen kalastus tulisi huomioida. CION totesi, että oli tyytyväinen esityksen hyvään vastaanottoon. Monivuotisella suunnitelmalla pystytään parhaiten vastaamaan tieteellisiin arvioihin kestävän kalastuksen tasosta. CION muistutti, että pallo on jäsenmailla, että suunnitelma saataisiin mahdollisimman nopeasti käsiteltyä ja hyväksytyksi. Pj-maa totesi, että neuvosto otti tiedoksi komission ja jäsenmaiden puheenvuorot. 5. Muut asiat FAO:n pääjohtajan valinta Pj-maa kertoi, että FAO:n pääjohtaja valitaan ensi vuoden puolivälissä. Tammikuussa neuvoston kokouksen lounaalla sovittiin, EU:lla olisi yhteinen yksi ehdokas, koska edellisestä on 40 vuotta. Työryhmässä asiaa on käsitelty. Määräaika on 2.5. jos jäsenmaat haluavat oman ehdokkaansa ehdolle. Pj-maa konsultoi epävirallisella tasolla ja parasta kandidaattia esitetään ja tukea kysytään muilta. Epävirallisessa kokouksessa Sofiassa esitellään ehdokasta tai ehdokkaita. Siinä vaiheessa pitäisi sopia ehdokkaasta (18.6.). Suunnitelmaa

7(10) voidaan vielä tarkentaa, mutta tavoite on, että ennen kesäkauden alkua saataisiin ehdokas valittua. Ehdokas pääsisi ajoissa kampanjoimaan. Jos loppuvaiheessa on useampi kuin yksi ehdokas, äänestyskin voi olla mahdollinen. a) Maatalousministerien yhteinen julkilausuma komission tiedonannosta "Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus" Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan valtuuskuntien tiedotusasia 6884/18 Asiakohta on käsitelty kohdan kolme yhteydessä. b) Työolot ja turvallisuus kalastusaluksilla kansainvälisten välineiden ratifiointi ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Komission tiedotusasia 6718/18 CION (Vella) totesi, että työolot ja turvallisuus kalastusaluksilla on tärkeä asia. Kalastuksen työolosuhteet ovat usein haastavat, siksi tapaturmien sattumista pitää hallita koulutuksella ja oikeilla menettelyillä. Tasa-arvoisten menettelyjen varmistaminen on myös tärkeää. Kansainvälisiä sopimuksia ei ole ratifioitu riittävässä laajuudessa jäsenmaiden osalta ja siksi niiden vaatimuksia ei ole sisällytetty unionin yhteiseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi ILO:n sopimus merenkulkijoiden pätevyysvaatimuksista on aiemmin hyväksytty, jolloin ne on myös siirretty EU:n lainsäädäntöön. CION mukaan vain seitsemän jäsenvaltiota on hyväksynyt SCTV-sopimuksen ja vain kolme on hyväksynyt työoloihin liittyvän sopimuksen. Takaraja annettiin tiedoksi jo 2017 vuoden puolella, mutta CION totesi asian edenneen kovin hitaasti. Kalastajien työsuojelu ei ole riittävällä tasolla. Kalastusalusten henkilöstöä on siirtynyt EU-maasta toiseen ratifioinnista johtuvan epätasa-arvon vuoksi. CION totesi, että kalastus on globaalia toimintaa ja että EU:n kalastushenkilökunnan asemaa ja työturvallisuutta tulee parantaa. CION painotti kansainvälisten sopimusten ratifioinnin tärkeyttä ja kiirehti jäsenvaltioita toimimaan asiassa. ES totesi, että he ovat ratifioineet yleissopimuksen SFCVt:n. ES on myös edennyt sen vaatimissa sisäisissä menettelyissä. Suurin osa aavanmeren aluksista noudattaa jo C188-sopimuksen vaatimuksia. PT totesi, että työoloissa on kyse myös muustakin kuin ratifioinnista. Ratifiontivaiheen keskeneräisyys aiheuttaa ongelmia oikeusvarmuudessa. Yleissopimukset vahvistavat yleissitovuutta. PT on hyväksynyt jo SCTV:n ja C188:n ratifiointi on myös valmisteilla. FR kiitti komissiota asian pitämisestä esillä. Alalla tapahtuu paljon tapaturmia. FR on ratifioinut C188- ja yleissopimuksen työsuojelusta. Yhdenmukaisten työolosuhteiden hyväksyminen olisi tärkeää tasapuolisen tilanteen varmistamiseksi.

8(10) c) 11 jäsenvaltion (Itävalta, Kroatia, Tšekki, Ranska, Saksa, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia ja Espanja) yhteinen lausuma sisävesillä harjoitettavan vesiviljelyn vuoden 2020 jälkeisestä kehityksestä EU:ssa Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia (6883/1/18 REV 1) Pj-maa kertoi, että keskustelu rahoituskehyksestä on käynnissä ja esitystä odotetaan toukokuun alussa. Myös kalatalousrahastosta käytävä keskustelu liittyy siihen. CZ kertoi sisävesillä harjoitettavan vesiviljelyn tulevaisuudesta. Vesiviljelyllä on CZ mukaan iso merkitys tulevaisuudessa. Vesiviljely on CZ mukaan melko samankaltaista rannikolla tapahtuvan vesiviljelyn kanssa. Rahoituksen kohdentaminen tähän tulisi olla seuraavallakin kaudella mahdollista. Tavoitteena pitäisi olla, että jatketaan vanhan pohjalle. Lisäksi tavoitteita pitää voida asettaa alueellisesti ja jäsenmailla pitää olla enemmän pelivaraa erityisesti rahoitusvälineiden toimeenpanossa. Sektorin kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt. CZ toivoi, että asiasta voidaan keskustella ennen asetuksen antamista. CZ oli halukas kuulemaan komission kannan tästä asiasta. SK totesi, että tuki on merkittävää työpaikkojen, innovaatioiden ja kestävän kehityksen kannalta ja on tärkeää, että voidaan kohdentaa tukea jatkossakin. Riittävää joustavuutta toivotaan jäsenmaatasolle. HU totesi, että vesiviljely ei kilpaile meriviljelyn tai merikalastuksen kanssa. Vesiviljelyllä on suuri taloudellinen merkitys. ES kiitti CZ aloitteesta, ES on samaa mieltä HU kanssa, että kyseessä on täydentävästä toiminnasta. FAO on todennut, että vesiviljelyllä on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli. Tällä hetkellä vesiviljely on paikoin jopa merkittävämpää kuin merikalastus. Tukea kehittämiseen pitää olla mahdollista saada jatkossakin. Lainsäädäntöä pitää ES:n mukaan yksinkertaistaa. ES kiirehti komissiolta lainsäädäntöehdotusta. FI totesi, että vesiviljely on FI:lle tärkeä ja kehittyvä ala. Tärkeää on, että kalan tarjontaa voidaan kehittää kuluttajien kysyntää vastaavaksi. FI ei halua yksityiskohtaista lainsäädäntöä kalatalousrahaston käytöstä vesiviljelylle, vaan yhteisen puitteen, jossa on pelivaraa jäsenmaittain. Jäsenmaiden pitäisi voida asettaa omat välineensä ja miten vesiviljelyä pitäisi kehittää. PT totesi, että vesiviljelyn kehittäminen on avainaloite. FR totesi, että on samaa mieltä CZ kanssa. Vesiviljely on strateginen kasvuala. Kasvatuksen kapasiteettia ei täysin vielä hyödynnetä. FR mielestä vesiviljely koskee sekä meri- että sisävesiä. On välttämätöntä, että tukivälineitä on käytössä 2020 jälkeen.

9(10) EE totesi, että vesiviljelyllä on tärkeämpi merkitys tulevaisuudessa. EE korosti, että ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä vesiviljelyä harjoitetaan. EU:n pitää uudistustyössä pitää mielessä yksinkertaistamisen tarve. AT totesi, että ohjelman hallinnointi on monimutkaista, joten AT toivoo, että seuraavalla kaudella vaatimukset olisivat yksinkertaisempia. Pienessä mittakaavassa käytettävien varojen kohdalla ei ole mieltä panostaa raskaaseen hallintoon. RO totesi, että kiinnostusta vesiviljelyyn on. RO katsoo, että pitäisi varmistaa, että saatavilla on riittävä rahoitusta ja riittävän joustavasti käytettävissä. SI totesi, että nykyisellä kaudella heillä vasta kehitetään alaa ja toivoo, että myös seuraavalla kaudellakin tukea olisi tulossa. LT tukee yhteistä lausumaa ja vesiviljelyä tulee jatkossakin tukea. On sosiaalisesti ja ympäristön kannalta tärkeää edistää vesiviljelyä, mutta säännöt pitää olla joustavampia. DE totesi, että vesiviljely on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi. On tärkeää, että vuoden 2020 jälkeenkin voidaan tukea vesiviljelyn kehittämistä yhteisellä rahoituksella. LT tuki ehdotusta sisävesiviljelyn tukemista ja kehittämistä. LT totesi, että heillä on vanhastaan jo runsaasti sisävesiviljelyä. LT totesi myös, että toimintaolosuhteet ovat tasavertaiset. Korvaustoimenpiteitä kalakantojen pienenemiselle on löydettävä kehittämällä korvaustoimintoja ja tukia. CION haluaa kasvua ja vaurautta kalanviljelyyn. CION muistutti päätöksestä, että vesiviljelyyn huomioiden molemmat; meri- ja sisävesiviljely. Vesiviljely on kestävää, vaikka osa kalakannoista supistuu. EU-maat kattavat vain 1,2% maailman vesiviljelytuotannosta. EU:ssa vesiviljely ei ole kehittynyt samaan tapaan kuin esimerkiksi Aasiassa. Nykyisellä EMKR-kaudella on pyritty jo ohjaamaan ja tehostamaan myös vesiviljelytoimia. CION totesi, että ennen MFF-keskusteluja voidaan arvioida mitä varoilla on saatu aikaiseksi ja kuinka sitä voidaan edistää. Käyttöaste on matala, vaikka ohjelmakausi on kulunut jo yli puolenvälin. CION oli huolestunut huonosta käyttöasteesta. Vuoden 2016 tilintarkastuskertomuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että miten projektit on valittu. Rahoituksen tavoitteena on parantaa toimintaympäristöä. On luotava tasavertaiset olosuhteet, vakaus ja rahoitusta investoinneille myös yksityisellä sektorilla. Varojen käyttöastetta pitäisi saada nostettua. Vesiviljely on avainasemassa kestävälle kasvulle. CION totesi, että mm. yksinkertaistamista ja tuloksellisuusjärjestelmä pitää kehittää, että pystytään panostamaan hankkeisiin, jotka tuottavat eniten lisäarvoa. Pj-maa totesi, että CZ julkilausuma ja jäsenmaiden sekä komission näkemykset otettiin tiedoksi. Suomen edustajat

10(10) Ministeri Leppä; ea Lahti, Kaila, Valonen, Unnaslahti MMM; Vilhunen, Rönty, EUE; Timonen VNK; Inha VM Asiakirjat Mainittu asiakohdittain. Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM