1(12) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM

Transkriptio

1 1(12) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvoston tärkein aihe oli yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevaisuus. Ministerit keskustelivat erityisesti suorista tuista, ympäristö- ja ilmastotoimista sekä maaseudun kehittämisestä. Komission puheenvuorossa ei esitetty juuri uusia asioita. Jäsenmaiden mielipiteet olivat jakautuneita tuotantosidonnaisten tukien suhteen, joskin enemmistö piti niitä tärkeänä osana tulevaa CAPia. Myös FI korosti puheenvuorossaan tuotantosidonnaisten tukien tärkeyttä. FI piti tärkeänä nykyisentasoisen tuotantoon sidotun tuen määrän säilyttämistä. Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta jäsenmaat korostivat, että uuden ympäristö- ja ilmastotoimien kokonaisuuden tulee olla yksinkertainen ja jäsenmailla vapautta toimeenpanna kunkin maan olosuhteisiin sopiva järjestelmä. Jäsenmaat korostivat jälleen, että jos vaatimukset lisääntyvät pitäisi budjetinkin olla riittävä. Maaseudun kehittämisohjelmien teossa on paljon yksinkertaistamisen varaa. Jäsenmailla tulee olla enemmän joustavuutta suunnitella toimia omiin olosuhteisiinsa sopiviksi. Nuorten viljelijöiden tukeminen nousi esiin monessa puheenvuorossa. Komissio viittasi myös ns. 3+3 maiden (FI, SE, DK, LT, LV ja EE) vuonna 2017 antamiin yksinkertaistamisehdotuksiin. Komission mukaan moni ehdotuksista olisi toteuttamiskelpoisia ja osa on jo toteutettu ns. Omnibus-asetuksen yhteydessä. Neuvosto keskusteli myös maataloussektorin roolista EU:n biotalousstrategian päivityksessä. Jäsenmaat yhtyivät sekä pjmaan että komission näkemykseen tarpeesta vahvistaa synergiaa CAP:n ja biotalouden välillä. Biotalous tuo lisäarvoa maaseudun elinkeinoille. Koulutusta ja tutkimusta tarvitaan. Politiikkakoherenssi korostui monessa puheenvuorossa. Moni maa on myös saanut kansallisen biotalousstrategian valmiiksi. Lisäksi neuvosto kuuli komission tilannekatsauksen EU:n yhteisen valkuaissuunnitelman laatimisesta. Jäsenmaat tukivat kautta linjan proteiinisuunnitelman tekoa. Monen maan mielestä CAP on tärkeässä roolissa myös jatkossa proteiiniomavaraisuuden edistämisessä.

2 2(12) 1. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin asiakirjan 5855/18 mukaisesti. 2. A-kohtien luettelojen hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo A-kohdat hyväksyttiin asiakirjan 5919/18 mukaisesti. 3. Komission tiedonanto ruoan ja maatalouden tulevaisuudesta (6066/18, 6060/18, 6151/18) Puheenjohtajamaa Bulgaria totesi, että kyseessä on toinen keskustelu CAP:sta heidän kaudellaan. Tällä kertaa neuvosto keskusteli tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suorista tuista, ympäristö- ja ilmastotoimista sekä maaseudun kehittämisestä. Aiheita on käsitelty maatalouden erityiskomiteassa (MEK) 5.2. ja Pj-maa viittasi asiakirjaan 6066/18, jossa on koottuna neuvostolle esitetyt kysymykset. Kysymykset kuuluivat: 1) Miten suorat tuet voitaisiin suunnitella ja kohdentaa tulevaisuudessa, että varmistettaisiin reilumpi ja tehokkaampi YMP viljelijöille koko EU:n alueella? 2) Miten tuotantoon sidotut tuet voitaisiin suunnitella paremmin, että ne edesauttaisivat YMP:n tavoitteita ja EU-lisäarvoa? 3) Miten ja millä tarkkuudella ympäristötoimista olisi säädettävä, jotta voidaan varmistaa ehdotettu tulosperusteisuus ja edesauttaa yhteisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, kun samalla taataan tasapuolinen kohtelu sisämarkkinoilla ja korkea kunnianhimon taso ympäristöasioissa. 4) Miten maaseudun kehittämispolitiikkaa pitäisi edelleen nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa, jotta voidaan edesauttaa ja parantaa maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä kasvua ja työllisyyttä? Pj-maa totesi, että tässä kohdassa käsitellään myös Unkarin valtuuskunnan pyyntö Visegrad-ryhmän ja Kroatian maatalousministerien yhteinen julkilausuma komission tiedonannosta sekä Puolan valtuuskunnan pyyntö koheesiopolitiikan ja muiden EU-politiikkojen tuki maaseudun kehittämiselle vuoden 2020 jälkeen CAP:n puitteissa jaettavan tuen täydentämiseksi. HU esitteli Visegrad-maiden julkilausuman. HU toivoi, että komissio huomioi julkilausuman suunnitellessaan uutta politiikkaa. Julkilausuman allekirjoittaneet toivovat, että uusi toimeenpanomalli on käyttäjäystävällinen ja moderni. He myös toivovat, että suorien tukien allokaatio on paremmin suunniteltu, reilumpi ja kohdennetumpi. Allekirjoittaneiden mukaan CAP:n pitää tukea pk-yrityksiä ja perhetiloja. Allekirjoittaneet korostavat tuotantosidonnaisten tukien tärkeyttä. Tuki auttaa erityisesti työvoimaintensiivisiä sektoreita ja takaa kilpailukykyä.

3 3(12) Tuotantosidonnainen tuki auttaa myös markkinakriisien sattuessa. Allekirjoittaneet ehdottavat myös tuotekatteen laajentamista sioille ja siipikarjalle. Uuden politiikan ympäristö- ja ilmastotoimet ei saisi tuottaa hallinnollista taakkaa ja mallin olisi oltava joustava ja yksinkertainen. Allekirjoittajat korostavat II pilarin merkitystä, investointitukia ja tulevan ohjelman suunnittelun joustavuutta. Maat toivovat, että neuvosto saa valmiiksi päätelmät maaliskuussa. PL vastasi omassa puheenvuorossaan myös pj-maan kysymyksiin yhtymällä allekirjoittamansa Visegrad-maiden julistukseen. PL mukaan maaseutualueiden kehittämistä ja koheesiotavoitteiden saavuttamista on toteutettava laajasti eri politiikkojen kautta. Esim. tietotekniikkainfrastruktuurin rakentamisella on mahdollisuus vaikuttaa maaseudun elinolojen parantamiseen. Rahoitusvälineiden avulla voidaan lisätä projektien tehokkuutta. PL mukaan suoria tukia pitää jakaa reilummin ja SAPS-järjestelmä pitää säilyttää. PL mukaan tuotantosidonnaiset tuet ovat tärkeitä tietyille herkille sektoreille. Niiden avulla on esimerkiksi lisätty valkuaiskasvien tuotantoa. Komissaari Phil Hogan totesi, että hän pyrkii puheenvuorossaan selventämään tilannetta niin paljon kuin mahdollista. Moni asia on kuitenkin kesken, koska MFF on auki ja lainsäädäntöehdotuksia vielä työstetään. MFF-tiedonannossa on luoteltu erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta. Suorien tukien osalta komissio totesi, että ne ovat jatkossakin keskeinen osa politiikkaa ja kattavat 70 % budjetista. Edelleen merkittävä osa EU:n viljelijöistä tulee pieniltä ja keskisuurilta tiloilta. Jatkossa tukia kohdennetaan enemmän aidoille viljelijöille ja kohdentamisessa voitaisiin soveltaa tukikattoja, degresiivisiä tukia sekä tehostettua tukien painotusta pienille ja keskisuurille tiloille. Komissio viittasi myös tukien tasaamiseen jäsenmaiden välillä, mutta kuitenkin niin, että työvoimakustannusten ja viljelymaan hinnan eroavaisuudet huomioitaisiin. Komission mukaan tämä asia on tosin MFF-asia, joten mitään lopullista kantaa komissiolla ei ole. Komissio viittasi ympäristö- ja ilmastotoimiin toteamalla, että jokaisella viljelijällä on myös oma intressi viljellä maitaan kestävästi. Lisäksi asiaan liittyy laajemmat EU:n tavoitteet ja sitoumukset kansainvälisiin sopimuksiin, kuten esimerkiksi LULUCF, taakanjako ja Pariisin ilmastosopimus. Jatkossa toimet olisivat tulosperusteisia ja kunnianhimon taso olisi korkea, unohtamatta kuitenkaan jäsenmaiden ja viljelijöiden tasapuolista kohtelua. Nykyisen CAP:n avulla on tehty jo paljon ilmaston ja ympäristön eteen, mutta on hyvä oppia politiikan toimeenpanon haasteista. Toimeenpano ei ole ollut niin kunnianhimoista ja nyt komissio haluaa puuttua tähän. EU-tasolla määritellään jatkossa yhteiset tavoitteet ja jäsenvaltiot määrittävät niiden pohjalta omat tavoitteensa. Toimet ovat yhdistelmä pakollisia ja vapaaehtoisia toimia. Pakolliset toimet muodostavat niin sanotun vahvistetun ehdollisuuden (engl. enhanced conditionality), joka yhdistäisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämisen. Komission mukaan uusi järjestelmä virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa politiikkaa ja sallii jäsenvaltioiden räätälöidä toimia omiin olosuhteisiin sopiviksi. Komission mukaan kunnianhimon lisääminen ei välttämättä tarkoita velvoitteiden lisääntymistä. Komissio viittasi myös ns. 3+3 maiden (FI, SE, DK, LT, LV ja EE) vuonna 2017 antamiin yksinkertaistamisehdotuksiin. Komission mukaan moni ehdotuksista olisi toteuttamiskelpoinen ja osa on jo toteutettu ns. Omnibus-asetuksen yhteydessä.

4 4(12) Kaikkia ehdotuksia ei tosin voi toteuttaa, mutta osa huomioidaan myös uuden CAP:n lainsäädännössä. Komissio totesi lisäksi Visegrad-maille, että kahden pilarin rakennelma jatkuu jollain tavalla. Komissio korosti, maaseutualueiden riittävää rahoitusta ja politiikan tärkeyttä Cork 2.0 julistuksen hengessä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen vaikuttaa monet muutkin politiikansektorit ja eri rahastojen välillä on tärkeä yhteys. Jäsenmaiden puheenvuoroissa korostui suorien tukien tärkeä rooli CAP:ssa. Suorat tuet ovat tärkeä tulojen vakauttamisen väline ja ne varmistavat viljelijöiden kohtuullisen tulotason. Tuilla on tärkeä rooli myös kriisitilanteissa. Monien mielestä tukien pitää olla hehtaariperusteisia jatkossakin. Liberaalimmat maat, kuten NL, totesi, että maatalouspolitiikan tulee siirtyä ehdottomasta tulotuesta kohti kohdennetumpaa julkishyödykkeiden tuottamista tukevaa politiikkaa. DK, DE ja SE korostivat CAP:n markkinalähtöisyyttä. DE mukaan CAP:lla ei saisi olla negatiivisia vaikutuksia kehitysmaihin. NL ja SE mukaan suoralla tuella on ollut epätoivottavia sivuvaikutuksia esimerkiksi maan hintaan. MT nosti esiin, kuinka tärkeitä suorat tuet ovat myös epäsuotuisille alueille. LU korosti, että suorista tuista pitäisi jatkossakin kohdentaa osa nuorille tuottajille. IT korosti myös, että on tärkeää kohdentaa tukia epäsuotuisille alueille ja nuorille viljelijöille. SI ja PT olivat huolissaan riittävästä rahoituksesta. MFFtiedonannossakin mainittu 15 % leikkaus on huolestuttava. Julkishyödykkeitä on vaikea tuottaa, jos rahaa ei ole. Leikkaukset voivat johtaa tuotannon keskittymiseen vain hyville alueille. SE totesi, että tukioikeuksista voitaisiin luopua. FI totesi, että tukioikeuksia tulee voida tarkastella kriittisesti tavoitteena niistä luopuminen. Lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maat, kuten EE, SK, LV, LT, PL korostivat tarvetta jäsenmaiden väliselle suorien tukien tasaukselle (engl. external convergence). Myös PT korosti tarvetta sekä sisäiselle että ulkoiselle konvergenssille, tosin ostovoimatekijät on otettava huomioon. SI, MT, ITA ja DK eivät kannattaneet tukien tasausta jäsenmaiden välillä. Tasatuki kaikissa jäsenmaissa ei ole järkevää, koska kustannukset ja paikalliset tarpeet vaihtelevat niin paljon. BE mukaan tukien tasaus voitaisiin kompensoida II pilarin tukien kirjekuorissa. Tukikattoon suhtautui skeptisemmin NL, CZ ja SE. DE mielestä tukikaton pitäisi olla vapaaehtoinen jäsenmaalle. SE ja DE mukaan tukikatolla voi olla negatiivisia vaikutuksia rakennekehitykseen. LU totesi, että tukien degressio voisi toimia. CZ totesi, että merkittävä osa maan suurista tiloista on osuuskuntia, joille tukikatto ei ole perusteltu. NL suhtautui skeptisesti myös tehostettuun painotukseen pienille ja keskisuurille tiloille. LV ja CY mielestä jäsenvaltiolla tulisi olla joustavuutta päättää miten se painottaa tukia. SE ja FI mielestä tukien painottaminen pienille tiloille pitäisi olla vapaaehtoista. SK, EL, HR ja SI nostivat esiin myös tarpeen kohdentaa tukea paremmin ja nosti esiin tukikaton. PT ja RO kannattivat tukien uudelleenkohdentamista pienille ja keskisuurille tiloille. IT, AT ja BE totesivat, että tukikatto voisi joissain olosuhteissa

5 5(12) tulla kysymykseen. IT:n mukaan tukikaton aiheuttama tukileikkaus pitää kuitenkin jäädä kansalliseen varantoon. IT totesi myös, että maan hinta, työvoimakustannukset ja työllistämisvaikutukset pitää huomioida, kun kohdennetaan tukia ja asetetaan tukikattoja. Moni maa nosti esiin tarpeen kohdentaa tukia aidoille viljelijöille. IT, HR ja FR nostivat kuitenkin esiin, että aktiiviviljelijän määritelmässä pitää olla joustavuutta. LU mukaan tukia tulisi kohdentaa erityisesti tiloille, jota työllistävät. SI ja FI nosti esiin, että on huomioitava myös osa-aikaiset viljelijät. AT mielestä tukia pitää kohdentaa perheviljelmille. DE totesi, että suorat tuet on kohdennettava maataloustoimiin. Sektorin ulkopuolisille sijoittajille ei pitäisi antaa tukia. LU nosti esiin myös I pilarin osarahoitusmahdollisuuden. LV, RO ja EL mielestä I pilarin tuet pitää olla täysin EU-rahoitteisia. LT nosti esiin, että strategisten suunnitelmien teko ei saa viivästyttää tukimaksatuksia. FR ja DE totesivat, että tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymäaika. CY nosti esiin, että uusi toimeenpanomalli ei saa olla hallinnollisesti liian raskas pienille jäsenmaille. Jäsenmaiden mielipiteet olivat jakautuneita tuotantosidonnaisten tukien suhteen, joskin enemmistö jäsenmaista piti niitä CAPin tärkeänä elementtinä. FI korosti puheenvuorossaan tuotantosidonnaisten tukien tärkeyttä. FI piti tärkeänä nykyisentasoisen tuotantoon sidotun tuen määrän säilyttämistä. Tuotantosidonnaisten tukien jatkoa piti tärkeänä myös SK, LV, IT, SI, CY, PT, HR, RO ja ES. Maiden mielestä tuotantosidonnaiset tuet ovat tärkeitä erityisesti valkuaiskasvien tuotannon edistämisessä ja epäsuotuisilla alueilla. IT, FI, RO ja HR näki, että jäsenmailla tulisi olla enemmän joustavuutta päättää mitä tuetaan tuotantosidonnaisella tuella. Skeptisemmin tuotantosidonnaisiin tukiin suhtautuivat yleensä liberaalia maatalouspolitiikkaa kannattavat maat, kuten NL, DK ja SE. SE ja DK tuotantosidonnaista tukea voidaan maksaa vain hyvin rajatusti. EE ja CZ totesivat, että tuotantosidonnaiset tuet ovat paikallaan herkillä sektoreilla. Niiden kohdalla olisi hyvä huomioida myös sosioekonomisia muuttujia. LU ja IE totesivat, että ne eivät pyydä lisää mahdollisuuksia tuotantosidonnaisten maksuun. Valkuaiskasvien tuotannossa tuotantosidonnaisilla tuilla on paikkansa. Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta jäsenmaat korostivat, että uuden ympäristöja ilmastotoimien kokonaisuuden tulee olla yksinkertainen ja jäsenmailla vapautta toimeenpanna kunkin maan olosuhteisiin sopiva järjestelmä. Jäsenmaat korostivat jälleen, että jos vaatimukset lisääntyvät pitäisi budjetinkin olla parempi. EU-tason toimien ja jäsenmaatason toimien välillä tulee olla oikea tasapaino. Moni maa kannatti parempaa koherenssia pilarien välillä ympäristötoimissa. Muutama maa, kuten EE ja NL, nostivat esiin tasavertaisen kohtelun ja kilpailuvääristymien estämisen. On hyvä olla jotkin EU-tason yhteiset vaatimukset. SK ja LV totesivat, että on syytä tarkkaan arvioida vähentääkö uusi toimeenpanomalli byrokratiaa.

6 6(12) FI totesi, että EU-tasolla tulisi säätää vain ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta keskeisimmät vaatimukset. EU-tasolla voitaisiin säätää menu toimenpiteitä, joista jäsenmaat voisivat valita omiin olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvat toimet. SK mukaan perustavoitteiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden välillä pitäisi olla oikea tasapaino. LU totesi, että on tärkeää löytää sopiva pakollisuuden taso, ettei menetetä saavutettuja hyötyjä liian kovan taakan alla. DE ja HR mielestä valvontoja ja sanktioita tulisi myös tarkkaan tarkastella. AT mainitsi single audit -mallin. NL mukaan tarvitaan kohdennetumpia tukia ja mallia, jolla korvataan myös kustannuksia ottaen huomioon kuitenkin WTO-säännöt. FR mukaan viherryttäminen on ollut liian monimutkaista toimeenpanna. I pilarissa tulee olla yleiset vaatimukset, jotka koskettavat kaikkia EU:n viljelijöitä. Vapaaehtoisia ja kohdennetumpia II pilarin toimia korosti FI lisäksi myös EE ja SE. LT mukaan viljelijöitä pitää kannustaa toteuttamaan ympäristö- ja ilmastotoimia. IT, CZ ja ES totesivat, että on tärkeää välttää päällekkäisyyksiä I ja II pilarin toimien välillä. SI totesi, että pitäisi olla kunnianhimoisempia toimia, mutta politiikka ei saa aiheuttaa kohtuuttomia lisävaatimuksia. ES mukaan pienillä tiloilla pitää olla yksinkertaisemmat ympäristövaatimukset. ES mukaan viljelijät tarvitsevat neuvontaa ja ohjeistusta ympäristö- ja ilmastotoimien osalta. NL, SE ja FI nostivat tarpeen tarkastella nykyistä täydentävien ehtojen järjestelmää tarkkaan. Täydentävät ehdot ovat aiheuttaneet enemmän hallinnollista taakkaa kuin mitä ne tuottavat lisäarvoa. IE mukaan hyvän maataloustuotannon vaatimuksia olisi tarkasteltava ja niitä olisi vähennettävä. PT nosti esiin sertifiointijärjestelmät. DE mielestä on hyvä, että erilaisten indikaattoreiden määrää pyritään vähentämään. Maaseudun kehittäminen on jäsenmaiden mielestä CAP:n keskeisimpiä elementtejä. Maaseudun kehittämisohjelmien teossa on kuitenkin paljon yksinkertaistamisen varaa. Jäsenmailla tulee olla enemmän joustavuutta suunnitella toimia omiin olosuhteisiinsa sopiviksi. Nuorten viljelijöiden tukeminen nousi esiin monessa puheenvuorossa. Muun muassa EE ja PT totesivat, että maaseudun kehittämispolitiikalla ratkotaan maaseutualueiden suurimpia haasteita, kuten kilpailukyvyn edistämistä ja ilmastomuutoksen sopeutumista. SI totesi, että sen pinta-alasta 75 % on LFAaluetta. On tärkeää varmistaa, että tiloja ei hylätä näillä alueilla. FI korosti myös luonnonhaitan tasaamista tulevassa pilarin II toimenpidevalikoimassa. SI totesi, että pelkkä maaseudun kehittämispolitiikka ei takaa elinvoimaisuutta vaan maaseudun kehittymiseen vaikuttaa monet muutkin politiikan alueet, kuten koulutuspolitiikka. FR näki tarvetta samankaltaiselle epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmälle kuin nykyään. Jäsenmaista EE, korosti, että jatkossakin tarvitaan II pilarin tukia eikä vain lainoitusta. Investointeja pitää voida tehdä ei-tuotannollisiin kohteisiin kuten ympäristöinvestointeja ja investointeja sosiaaliseen pääomaan. EE mukaan rahoitusinstrumenttien sääntöjä olisi kuitenkin yksinkertaistettava.

7 7(12) SK, LT ja IT nosti esiin valtiontuet ja niiden suhteen CAP:iin. PT mainitsi, että metsätalouteen liittyvät tuet ovat tärkeitä II pilarissa mm. metsäpalojen estämiseksi. SK totesi myös, että osarahoituksella pitäisi olla vain yksi yhtenäinen taso. FI korosti, että toimenpiteitä tulee voida osarahoittaa kansallisesti kuten nykyäänkin. EE, LV ja PT kiittivät Visegrad maita päätelmistä ja totesivat päätelmien olevan tärkeitä. LV ja CZ totesi, että PL ajatukset koheesiopolitiikan ja CAP:n yhteydestä ovat kannatettavia. LT totesi myös, että on syytä tutkia PL ehdotusta. BE mukaan maaseudun kehittämispolitiikalla on linkki muihin ESI-rahaston rahastoihin. DE totesi, että olisi vältettävä päällekkäisyyksiä muiden ESIrahastojen kanssa. FR korosti eri EU politiikan alojen johdonmukaisuutta. Erityisesti kauppapolitiikan on oltava johdonmukainen CAP:n kanssa. UK totesi, että he eivät toteuta enää tulevan kauden politiikkaa, mutta ovat sitoutuneita työskentelemään tiiviisti yhteistyössä EU:n kanssa. Yksinkertaistaminen on tärkeää UK:lle ja samoin myös ympäristö- ja ilmastotoimien vahvistaminen. UK korostaa omassa tulevassa politiikassa investointeja uusiin innovaatioihin. Pj-maa veti keskustelun yhteen toteamalla seuraavaa: - Jäsenvaltiot keskustelivat CAP:n tulevaisuudesta keskittymällä suoriin tukiin, tuotantosidonnaisiin tukiin, ilmasto- ja ympäristötoimiin ja maaseudun kehittämiseen. Jäsenmaiden mielestä tukia tulee kohdentaa aidoille tiloille ja aktiiviseen viljelyyn sekä epäsuotuisille alueille ja nuorille viljelijöille. Tukien kohdentamista, degressiivisyyttä ja tukikattoja on syytä tarkastella, mutta toimet tulisi pysyä vapaaehtoisina ja jäsenvaltioilla tulisi olla päätäntävaltaa niiden toimeenpanon suhteen. - Jäsenmaat tunnistavat tuotantosidonnaisten tukien tärkeyden ja tehokkuuden. Se on tärkeä väline avautuvilla markkinoilla ja vapaakauppasopimusten lisääntyessä. - CAP:n tulee vastata kunnianhimoisesti ilmastonmuutokseen. EU-tasolla on säädettävä yhteisistä tavoitteita ja riittävä rahoitus on turvattava. Jäsenmaiden tasapuolinen kohtelu on muistettava. Jäsenmaat suhtautuvat positiivisesti uuteen ehdollisuuteen ja ympäristö- ja ilmastotoimien virtaviivaistamiseen ja kokoamiseen yhteen kerrokseen. II pilarin toimien tulee vastaisuudessakin pysyä vapaaehtoisina ja täydentävinä toimina ja päällekkäisyyksiä on vältettävä. Ministerit kannattavat tulosperusteisuutta, mutta vaativat yksinkertaistamista. Nykyisen vihreän arkkitehtuurin monimutkaisuutta on vähennettävä ja joustavuutta paikallisella tasolla lisättävä. - Maaseudun kehittämispolitiikalla taataan maaseudun elinvoimaisuus, edesautetaan työpaikkojen ja kasvun syntymistä. Maaseutualueista pitää tehdä houkuttelevia ja tarvitaan koordinaatiota ja synergiaa muiden ESIrahastojen kanssa. Ministerit korostivat, kuinka monimutkaista

8 8(12) maaseutuohjelmien teko on nykyisin. Jatkossa pitää varmistaa, että komissio hyväksyy ohjelmat tarpeeksi hyvissä ajoin, jotta maksatuksissa ei tule ongelmia. EU-sääntöjä pitää yksinkertaistaa. Jäsenmaat näkivät välttämättömänä tukea sukupolvenvaihdoksia ja nuorten viljelijöiden saamista alalle. Toimia voidaan toteuttaa jatkossakin molemmista pilareista. - Neuvosto otti tiedoksi Visegrad-maiden ja Puolan informaatiot. 4. Maataloussektorin rooli EU:n biotalousstrategian päivityksessä (5757/18) Pj-maa totesi, että komissio julkaisee EU:n biotalousstrategian päivityksensä kesällä. Valitettavasti komissaari Moedas ei päässyt paikalle. Pj-maa totesi, että biotaloudessa on valtava potentiaali luoda työtä ja kasvua Euroopalle. Viljelijät ja metsänomistajat ovat tärkeässä roolissa ja heidät tulee integroida paremmin biotalouden arvoketjuun. Pj-maa kertasi esittämänsä kysymykset jäsenmaille: 1) Kuinka EU politiikat ja erityisesti tuleva EU:n biotalousstrategian päivitys tukevat paremmin kestävän ja kiertävän biotalouden kehittymistä ja parantavat alkutuottajien hyötyjä ja mahdollisuuksia 2) Mitä kansallisella tasolla voidaan tehdä, että viljelijät ja metsänomistajat saataisiin paremmin mukaan biotalouden arvoketjuun. Pj-maa näki tärkeänä, että maatalous- ja kalastusneuvosto käyttää tilanteen hyväksi ja keskustelee asiasta. Tarkoitus on laatia keskustelun pohjalta kirje sekä komissaari Moedasille että Hoganille. Komissaari Hogan totesi, että biotaloudella on merkittävä rooli maaseutualueiden elinvoimaisuudessa. Biotaloudella voidaan vastata ilmastonmuutokseen ja korvata fossiilisia polttoaineita. Alkutuottajilla tulee olla aktiivisempi rooli arvoketjussa. Uudessa CAP:ssa tulee tehdä enemmän biotalouden eteen, jotta viljelijätkin saavat lisäarvoa biotaloudesta. Komissio totesi, että tarvitaan vahva linkki CAP:n strategisten suunnitelmien ja biotalousstrategioiden välille. Jäsenmaat yhtyivät sekä pj-maan että komission näkemykseen tarpeesta vahvistaa synergiaa CAP:n ja biotalouden välillä. Biotalous tuo lisäarvoa maaseudun elinkeinoille. Hyviä käyntänteitä tulee vaihtaa ja kokemuksia jakaa. Koulutusta ja tutkimusta tarvitaan. Maaseutuverkostoilla on tärkeä tehtävä biotaloudesta tiedottamisessa. Politiikkakoherenssi korostui monessa puheenvuorossa. Moni maa on myös saanut kansallisen biotalousstrategian valmiiksi. ES totesi, että jäsenmaiden tulee voida luoda kansalliset ja alueelliset strategiansa. Biotalouden toimintasuunnitelmissa maa- ja metsätaloudella tulee olla keskeinen rooli. PT mielestä kansallisella tasolla voitaisiin luoda pk-yrityksien foorumeita. FI mielestä jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi joustavuutta myös EU:n valtiontuen sääntöjen ja maaseudun kehittämistoimien puitteissa biotalouden edistämiseksi alueillaan. LT näki, että kansallisella tasolla pitäisi jakaa tietoa biotalouden mahdollisuuksista. Moni maa korosti tarvetta fasilitoida

9 9(12) tutkijoiden ja alkutuottajien yhteistyötä. RO ja IT totesivat, että kansallisella tasolla voidaan esimerkiksi puuttua paremmin ruokahävikkiin. IE, LU, LT ja EL näkivät, että tarvitaan rahoitusinstrumentteja ja investointeja biotalouteen. ES korosti myös riittävää budjettia. EE, EL, CY ja HU totesivat, että biotalouden arvoketjusta ei saa hyötyä vain isot tuottajat. PL mukaan alkutuotannossa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Alkutuottajien ja teollisuuden pitää pyrkiä pitkäaikaisiin sopimuksiin ja tilojen pitää osaltaan osallistua biomassan prosessointiin. DK näki, että biotaloudessa on monia vielä alkuvaiheessa olevia ajatuksia, joita pitäisi saada testata pilottivaiheessa. DK ja BE mukaan osuuskunnilla on tärkeä rooli biotalouden kasvussa. RO mukaan uusia bisnesmalleja tulee toimeenpanna biotaloudessa. EL totesi, että politiikan koherenssi on tärkeää. Tällä hetkellä jotkut toimet, kuten kestävyyskriteerimääritelmät, voivat rajoittaa biotalouden täysimääräistä hyödyntämistä. EL totesikin, että nk. perinteisiin biopolttoaineisiin on tehty paljon investointeja ja niitä tulisi hyödyntää. BE mielestä politiikalla pitää pyrkiä lisäämään biopohjaisten raaka-aineiden kilpailukykyä suhteessa fossiilisiin. FI totesi, että biotalouden määritelmää tulee laajentaa nykyisestä pääasiassa biomassan hyödyntämiseen keskittyvästä määritelmästä koskemaan myös erilaisia luonnonvaroihin liittyviä palveluita ja luonnon ekosysteemipalveluita. DE näki, että biotalous on laaja käsite ja koskee monia sektoreita, kuten auto- ja rakennusteollisuuttakin. FR mukaan CAP:ssa on monia välineitä biotalouden edistämiseksi, kuten tuotantosidonnaiset tuet ja investointituet. PL, HU, SK nostivat esiin Bio-East -aloitteen. Samat maat korostivat, että tutkimusrahoissa pitäisi olla tasaisempi jako uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä. Nykyisiä jakokriteerejä tulee tarkastella. HU korosti, että itäisen Euroopan maat eivät saa olla vain raaka-aineen tuottajia vaan näidenkin maiden pitää saada biotalouden hyötyjä. MT mainitsi myös, että Horizon-tutkimusrahoitus pitää olla tärkeässä roolissa biotalousstrategiaa päivittäessä. PT, ES, DK korostivat että on tärkeää hyödyntää maatalouden sivuvirtoja. IT mainitsi hierarkiakäytön. LU mainitsi kaskadiperiaatteen biotaloudessa. FI nosti esiin myös kuluttajien tietämyksen biotaloudesta. Se on tärkeää mm. biotalouden hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Myös FR, MT, LU ja IT viittasivat kuluttajien tietoisuuteen. Pj veti yhteen keskustelun ja totesi uudelleen, että keskustelun pohjalta lähetetään kirje komissiolle. 5. EU:n proteiinisuunnitelma (5841/17) PJ:n mukaan EU tuo vuosittain miljoonia tonneja soijaa ja on riippuvainen tästä tuonnista. Tuotava soija on enimmäkseen geenimuunneltua, kun kansalaiset haluavat gmo-vapaata ruokaa ja rehua. Viime vuonna 13 jäsenmaata allekirjoitti

10 10(12) soijajulkilausuman. Komissiolta tulee valkuaissuunnitelma vuoden loppuun mennessä. Komissaari Hogan totesi, että proteiini on merkittävä komponentti eläinten ruokinnassa. Tällä hetkellä kaikesta rehuvalkuaisesta 1/3 on soijaa. Soijan omavaraisuusaste on vain 5 % EU:ssa. Tämä johtuu pitkälti agronomisista syistä ja kannattavuudesta. Proteiinikasvien tukemista rajoittaa EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Blair House -sopimus. Nykyisestä CAP:sta löytyy kuitenkin elementtejä, jotka kannustavat valkuaiskasvien viljelyyn, kuten EFA-alat, tuotantosidonnaiset tuet ja II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimet. Soija- ja palkokasvien viljelyala onkin kaksinkertaistunut kuluvan ohjelmakauden aikana. Komissio viittasi myös viime kesänä usean jäsenvaltion allekirjoittamaan soija-julistukseen, jossa halutaan kiinnittää huomiota soijan ja muiden valkuaiskasvien viljelyn lisäämiseen EU:ssa. Komissio tulee huomioimaan valkuaissuunnitelman myös tulevassa CAP:ssa. Komission mukaan metsäkato erityisesti soijantuotannossa on huolestuttanut monia jäsenmaita ja siihen viitaten komissio on laatimassa toimintasuunnitelmaa. Komissio totesi, että proteiinisuunnitelman osalta edetään niin, että ensin kartoitetaan lähtötilannetta sidosryhmille suunnatun kyselyn avulla. Se aukeaa DG AGRI:n sivuilla. Komissio tapaa kahdenkeskisesti jäsenmaita asiasta. Komissio teettää myös ulkopuolisen markkinatutkimuksen ja järjestää proteiinisuunnitelmasta työryhmiä. Ensimmäinen järjestetään Komissio julkaisee raporttinsa vuoden loppuun mennessä. Jäsenmaat tukivat kautta linjan proteiinisuunnitelman tekoa. FR totesi, että sillä on myös kansallinen suunnitelma palkokasvien viljelyn lisäämiseksi. Monen maan mielestä CAP on tärkeässä roolissa myös jatkossa valkuaisomavaraisuuden edistämisessä. SI totesi, että heillä oli käytössä tuotantosidonnainen tuki valkuaiskasveille, mutta se piti poistaa, koska tuotanto lisääntyi niin paljon. Se osoitti kuitenkin välineen tehokkuuden. RO mielestä valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi tarvitaan myös investointeja. FI korosti, että valkuaisomavaraisuuden heikkous on tiedostettu ja tunnustettu tosiasia ja asiaan pitää puuttua. FI mielestä pitää tarkastella myös muita kasviperäisiä valkuaislähteitä, kuten öljykasveja ja erityyppisten teollisuusprosessien sivuvirtoja. HU totesi, että komission ehdotus rajoittaa torjunta-aineiden käyttöä EFA-aloilla vaikutti negatiivisesti valkuaiskasvien viljelyyn. FI korosti myös johdonmukaisuutta eri toimenpiteiden välillä. DK, PL ja NL totesivat, että on tutkittava myös proteiinin uusia lähteitä, kuten leviä ja sadon sivuvirtoja. DK mukaan nurmiviljely lisää ilmastohyötyjä, joten olisi tutkittava nurmen muuntamista valkuaiseksi kehittyneissä biojalostamoissa. NL ja UK korostivat tutkimuksen tarvetta. Tarvittaisiin tutkimusyhteenliittymiä asiasta. AT totesi, että he ottavat asian tärkeäksi pj-kautensa teemaksi. AT järjestää asiasta myös korkeantason tapahtuman syksyllä.

11 11(12) AT ja FR nostivat esiin vapaakauppasopimukset ja niiden vaikutukset proteiiniomavaraisuutteen. FR mielestä riippuvuutta tuontiproteiinista pitää vähentää. AT ja HU korostivat, että Euroopassa on kasvava tarve gmo-vapaalle rehulle. Metsäkadon nosti esiin AT, DE, DK, UK ja NL. DK pyysi, että komissio teettäisi asiasta tutkimuksen. Pj päätti keskustelun toteamalla, että neuvosto kuuli komission tilannekatsauksen proteiinisuunnitelman laadinnasta. 6. Muut asiat a) Visegrad-ryhmän ja Kroatian maatalousministerien yhteinen julkilausuma komission tiedonannosta Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus - Unkarin valtuuskunta tiedottaa Tsekin, Kroatian, Puolan ja Slovakian valtuuskuntien tukemana. Asiakohta käsiteltiin kohdassa 3. b) Koheesiopolitiikan ja muiden EU-poliitikkojen tuki maaseudun kehittämiselle vuoden 2020 jälkeen YMP:n puitteissa jaettavan tuen täydentämiseksi - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia Asiakohta käsiteltiin kohdassa 3. c) Afrikkalaista maaseutua käsittelvä erityistyöryhmä - kumppanuuden vahvistaminen elintarvikkeiden ja maanviljelyksen aloilla (6155/18) - Komission tiedotusasia Komissio kertoi, että he ovat kokoamassa korkeantason erityistyöryhmää liittyen afrikkalaiseen maaseutuun. DG AGRI tekee yhteistyötä asiassa DG DEFCO:n kanssa. Työryhmä edesauttaa dialogia EU:n ja Afrikan unionin välillä maaseudun kehittämisestä. Työryhmä toteutetaan samaan tapaan kuin vuonna 2016 toiminut markkinoiden työryhmä (engl. market task force). Se koostuu 12 asiantuntijasta, joilla on osaamista kaupasta, kehityksestä, bisneksestä ja kestävästä kehityksestä. Mukana on edustaja myös Afrikasta. Työryhmän raportti julkaistaan tammikuussa Komissio julkaisee kohta työryhmän jäsenten hakuprosessin. Ideana on, että työryhmä konsultoi neuvostoa tasaisin aikavälein. PT, FR, HU, NL ja PL käyttivät puheenvuoron. Maat tukivat komission työtä ja pitivät työryhmän perustamista hyvänä ideana. PT korosti erityisesti kuinka tärkeää on panostaa nuorisoon Afrikan maaseudulla. PT järjesti 6.2. seminaarin Lissabonissa yhdessä Afrikan portugalin kielisten maiden kanssa. Seminaarin teemana oli perheviljelyn edistäminen. FR korosti myös perheviljelmien edistämisen tärkeyttä. Maaseudun kehittämiseen panostaminen vähentää myös tarvetta siirtolaisuuteen. FR nosti myös puhtaan veden ja viljelymaan saatavuuden tärkeyden. NL viittasi omalla pj-kaudellaan järjestettyyn AU-EU kokoukseen ruokaturvasta.

12 12(12) Komissio totesi, että jäsenmaiden kontribuutiot ovat erittäin tervetulleita. Suomen edustajat Ministeri Leppä; ea Lahti, Valonen, Fallenius MMM; Svahnbäck, Rönty, Hörman EUE; Timonen VNK Asiakirjat Mainittu asiakohdittain. Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM