2.7 Tiedonhankinta STT:n uutistyö perustuu toisaalta lähteiden tarjoaman tiedon jatkuvaan ja kattavaan seurantaan, toisaalta oma-aloitteiseen ja aktiiviseen tiedonhankintaan. STT suhtautuu kaikkiin tietolähteisiin kriittisesti ja päättää aina itsenäisesti, mitä tietoja, miten ja milloin se uutisoi. Ratkaisut perustuvat tähän tyylikirjaan kirjattuihin uutiskriteereihin ja pelisääntöihin. Kiistanalaiset tai epävarmat tiedot tarkistetaan ja yhteen lähteeseen perustuvien tietojen lähde kerrotaan. Tiedot hankitaan avoimesti aina, kun se on mahdollista. STT:n toimittajat esittäytyvät ja kertovat, mihin tarkoitukseen tietoja käyttävät. Tästä käytännöstä voi poiketa vain toimituksen johdon luvalla ja yleisölle merkittävien tietojen hankkimiseksi silloin, kun niitä ei voi muuten saada. Tällöinkin STT ilmoittaa asianosaisille ennen jutun julkaisemista, että sitä varten on käytetty poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja, ja antaa heille mahdollisuuden kommentoida tietoja. Lisäksi jutussa kerrotaan, millä tavalla tiedot on saatu. Tiedon lähteistä Tarkkuus Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa 2.7.1 Tiedon lähteistä STT seuraa ympäri vuorokauden toimitukseen tulevaa sähköpostia ja telefaxeja, verkkopalvelun kautta annettuja uutisvihjeitä ja palautetta, STT:n tiedotepalvelun kautta kulkevia tiedotteita, sisäministeriön 112- hälytyspalvelua, ulkomaisia uutistoimistoja sekä keskeisten medioiden uutislähetyksiä, verkkopalveluja ja teksti-tv-uutisia. Toimituksen tavoittaa aina sähköpostiosoitteesta toimitus(at)stt.fi sekä numeroista (09) 695 813 21 (päivystävä reportteri) ja (09) 695 813 35 (telefax). 112-seurannan lisäksi STT soittaa säännölliset puhelinkierrokset hätäkeskuksiin, pelastusviranomaisille ja poliisille useita kertoja vuorokaudessa. STT:n eri toimituksilla on myös omat säännöllisesti seurattavat lähteensä, joilta tarkistetaan jopa päivittäin mahdolliset uudet uutisaiheet joko puhelimitse, painetusta materiaalista, verkkosivujen kautta tai käymällä paikan päällä. Esimerkkejä tällaisista lähteistä ovat oikeusistuimet, oikeuskansleri, oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjänvirasto sekä isojen kaupunkien luottamuselimet.
Eduskunnan työskennellessä STT on päivittäin paikalla Eduskuntatalossa, jossa toimituksella on oma työhuone. Samaten STT:n toimittajat seuraavat tärkeimpiä ja kiinnostavimpia tiedotustilaisuuksia, oikeudenkäyntejä ja muita merkittäviä tapahtumia. Esimerkiksi hallituksen tärkeiden kokousten ja työmarkkinaneuvottelujen aikana toimittajat odottavat kokoustilojen ulkopuolella tilaisuuden päättymistä haastatellakseen osanottajia. Silloin kun tapahtumiin ei mennä paikalle, tietoa hankitaan tarpeen mukaan puhelimitse. Kotimaisen ja ulkomaisen uutismedian lisäksi toimituksissa seurataan muun muassa erikoisalojen lehtiä ja kirjallisuutta. Vakiintuneiden lähteiden seurannan lisäksi STT:n toimittajat etsivät uutisaiheita ja päivittävät tietojaan monin eri tavoin. Eri tahoja tavataan säännöllisen uutistyön lisäksi taustatilaisuuksissa, vierailuilla ja muissa tapaamisissa. Uutisaiheet voivat nousta esiin myös toimittajien oman arkielämän tai tuttavapiirin kautta. Julkaistujen ja julkisten lähteiden lisäksi STT:llä on käytössään maksullisia sähköisiä tietolähteitä esimerkiksi kaupparekisteri- tai osoitetietojen selvittämistä varten. (linkki sisäiseen osioon, luku tarkentuu) Eri uutistilanteissa tietoja hankitaan ja täydennetään hyvinkin erilaisilta tahoilta. Merkittäviä ovat myös toimittajan omat havainnot sekä silminnäkijöiltä saadut tiedot. HANKI TIETOA SITÄ AKTIIVISEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN, MITÄ MERKITTÄVÄMMÄSTÄ, KIINNOSTAVAMMASTA JA MONITULKINTAISEMMASTA UUTISAIHEESTA ON KYSE. TAVOITTELE KIISTANALAISISSA ASIOISSA AINA ERI OSAPUOLIA JA TARKISTA TIEDOT USEAMMASTA LÄHTEESTÄ. ÄLÄ TYYDY TIEDOTTEESEEN, JOS SE PERUSTUU ESIMERKIKSI MIETINTÖÖN TAI SELVITYKSEEN. HANKI ALKUPERÄINEN AINEISTO TOIMITUKSEEN, VAIKKA SITÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ EHDITTÄISI KÄYTTÄÄ TAI SIITÄ VOITAISIIN HYÖDYNTÄÄ VAIN OSIA. MUISTA, ETTÄ VIRANOMAISTEN ASIAKIRJAT OVAT JULKISUUSLAIN MUKAAN JULKISIA, JOLLEI NIIDEN SALAAMISEEN OLE LAIN HYVÄKSYMÄÄ SYYTÄ. VAADI SIIS AINA KUULLA SYY, JOLLET SAA PYYTÄMIÄSI TIETOJA. Katso luku 8.5 Asiakirjojen julkisuus
2.7.2 Tarkkuus ÄLÄ KYSY ASIANOSAISILTA TAI SILMINNÄKIJÖILTÄ PELKKIÄ KOMMENTTEJA VAAN TARKISTA AINA, ONKO HEILLÄ MYÖS LISÄTIETOA ITSE ASIASTA. Internetistä löytyy yhä enemmän uutislähteitä esimerkiksi äkillisissä uutistilanteissa sekä erikoisalojen uutisaiheissa, joista tiedonhankinta muuten on haastavaa. Esimerkiksi YouTuben ja keskustelufoorumeiden kaltaisten yhteisöpalveluiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tavallistakin tarkempaa lähdekritiikkiä. SUHTAUDU AINA INTERNETISSÄ LIIKKUVAAN TIETOON VIHJETIETONA, JOLLEI SE OLE PERÄISIN LUOTETTAVALTA SIVUSTOLTA. TARKISTA SE VAKIINTUNEISTA, LUOTETTAVISTA LÄHTEISTÄ. Ulkomaiden uutisia hankitaan uutistoimistojen ja ulkomaisen median lisäksi omilta ulkomailla työskenteleviltä kirjeenvaihtajilta ja avustajilta. Kirjeenvaihtajat STT:llä on Brysselissä, Tukholmassa, Tallinnassa, Moskovassa ja Washingtonissa, avustajia useissa maissa eri puolilla maailmaa. ETSI MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN ALKUPERÄISLÄHTEITÄ MYÖS ERITYISEN KIINNOSTAVIIN TAI KOSKETTAVIIN ULKOMAAN UUTISIIN. SELVITÄ, ONKO PAIKAN PÄÄLLÄ SUOMALAISIA TAI ONKO SUOMESSA TILANTEEN ASIANTUNTIJOITA. Yhteystiedot esimerkiksi viranomaisille ja yrityksiin sekä tiedotteet löytyvät usein internetistä. Lisää tiedonhankinnasta ulkomailta (linkki sisäiseen osaan ulkomaan sivuille). STT pyrkii kaikessa uutisoinnissaan ehdottomaan luotettavuuteen. Siksi tiedot tarkistetaan mahdollisimman huolellisesti, kaikkiin lähteisiin suhtaudutaan kriittisesti, kiistanalaisissa asioissa käytetään useampia lähteitä ja asian eri osapuolia pyritään kuulemaan aina, kun se on mahdollista. Tärkeintä journalismissa on, että keskeiset asiat on ymmärretty ja kerrottu oikein, ei kuitenkaan aina tiedonlähteiden toivomassa muodossa vaan tavalla, josta yleisö ymmärtää asian ja sen merkityksen. Keskeisen asiasisällön lisäksi myös muiden tietojen on kuitenkin oltava mahdollisimman virheettömiä, sillä lukijoiden, kuulijoiden ja katsojien luottamus on STT:n tärkein pääoma. Luottamus heikkenee aina, jos he havaitsevat virheitä itselleen tutuissa asioissa, vaikka ne olisivat itse uutisaiheen kannalta vähemmän merkityksellisiä. TARKISTA JUTUSTASI MYÖS YKSITYISKOHDAT.
KIINNITÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA IHMISTEN NIMIIN JA TITTELEIHIN, SAMOIN PAIKKAKUNTIEN JA YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN TAI MUIDEN ORGANISAATIOIDEN NIMIIN, LUKUIHIN, MITTAYKSIKÖIHIN SEKÄ RIKOS- JA OIKEUSUUTISISSA RIKOSNIMIKKEISIIN JA TUOMION TÄSMÄLLISEEN SISÄLTÖÖN. ÄLÄ TINGI TARKISTAMISESTA KIIREEN VUOKSI. KERRO LÄHTEESI AVOIMESTI JA TARKASTI, JOTTA LUKIJA, KUULIJA TAI KATSOJA VOI MYÖS ITSE ARVIOIDA TIEDON LUOTETTAVUUTTA. Katso luku 2.8 Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen KERRO AINA, JOS TIEDOT OVAT EPÄVARMOJA, KIISTANALAISIA TAI RISTIRIITAISIA. PYRI TARKISTAMAAN KIISTANALAISET TIEDOT AINAKIN KAHDESTA ENSIKÄDEN TIETOLÄHTEESTÄ, JOTKA OVAT MIELUITEN TOISISTAAN RIIPPUMATTOMIA. KERRO JUTUSSA, JOLLET TAVOITTANUT KIISTANALAISEN ASIAN OSAPUOLTA TAI HÄN EI SUOSTUNUT KOMMENTOIMAAN ASIAA. TÄSMENNÄ TARPEEN MUKAAN, MILLOIN JA MIKSI KOMMENTTIA EI SAATU. ÄLÄ TUKEUDU UUTISISSA TOISEN KÄDEN LÄHTEISIIN. JOS NIISTÄ SAATUJEN TIETOJEN KÄYTTÄMINEN ON POIKKEUSSYISTÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, SOVI SIITÄ TOIMITUKSEN JOHDON KANSSA JA TEE LÄHTEIDEN EPÄVARMUUS SELVÄKSI JUTUSSA. JÄTÄ POIS ASIAT, JOISTA ET OLE VARMA. Tarkkuus ei kuitenkaan journalismissa tarkoita kaikkien yksityiskohtien kertomista. Liika seikkaperäisyys voi vaikeuttaa olennaisten asioiden ymmärtämistä ja tuottaa juttuun jopa virheitä, koska tarkistettavia yksityiskohtia jää liikaa. HARKITSE, MITKÄ TIEDOT OVAT LUKIJALLE TARPEEN. KARSI JA YKSINKERTAISTA, MUTTA VARO ANTAMASTA ASIOISTA VÄÄRÄÄ KUVAA. MUISTA, ETTEI UUTISJOURNALISMIN TARKOITUS OLE KERTOA MISTÄÄN AIHEESTA KAIKKEA MAHDOLLISTA. Asiantuntijat tai -harrastajat voivat helposti hankkia lisätietoa muista lähteistä.
2.7.3 Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen ESITTÄYDY HAASTATTELU- JA MUISSA TIEDONHANKINTA- TILANTEISSA JA KERRO TEKEVÄSI JUTTUA STT:LLE. KERRO MYÖS, MITÄ AIHETTA JUTTU KOSKEE. Näin voit käyttää tietoja ja lausuntoja jutussa vapaasti ja mainita lähteen. Lähde ei voi kieltää lausuntojensa käyttöä jälkikäteen, jollei tilanne ole olennaisesti muuttunut haastattelun jälkeen. Jos haastateltava haluaa rajata osan tiedoista vain taustakäyttöön, siitä tulee siis sopia etukäteen ja vain tilanteissa, joissa hänellä ei ole velvollisuutta kertoa niitä julkisesti. Katso luku 8.1 Journalistin ohjeet Taustakeskustelussa saamiasi tietoja voit käyttää esimerkiksi tietojen varmistamiseen tai lisätiedon hankinnan pohjana. Erityisen luotettavalta lähteeltä saatuja taustatietoja voit julkaista myös jutussa, mutta harkitse tätä aina huolellisesti, jollet voi tarkistaa tietoja muualta. SOVI AINA SELVÄSTI, JOS KESKUSTELU TAI SEN OSA KÄYDÄÄN TAUSTAKESKUSTELUNA. VARO NIMEÄMÄSTÄ TAUSTATIETOJA ANTANUTTA LÄHDETTÄSI SEN ENEMPÄÄ JUTUSSA KUIN ULKOPUOLISILLEKAAN, ESIMERKIKSI MUILLE HAASTATELLUILLE. Taustatietoa on kaikki, mitä et jutussa julkaise. STT ei myöskään luovuta kolmansille osapuolilla toimituksen omaan käyttöön saatua aineistoa ilman toimituksen johdon lupaa. Katso luku 8.2 STT:n sisäiset ohjeet SELVITÄ PELISÄÄNNÖT HAASTATELULLE ERITYISEN HUOLELLI- SESTI, JOS TILANNE ON HÄNELLE VAIKEA TAI UUSI. VARMISTA SILLOIN, ETTÄ HÄN TIETÄÄ KESKUSTELLEENSA JUTTUA TEKEVÄN TOIMITTAJAN KANSSA. TUTUSTU HAASTATELTAVAN OIKEUKSIA JA POIKKEUKSELLISIA HAASTATTELUTILANTEITA KOSKEVIIN OHJEISIIN LUVUSSA TOIMITTAJAN ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA (linkki). NOUDATA STT:N OHJEITA HAASTATTELUJEN LÄHDEMERKINNÖIS- TÄ JA SUORIEN SITAATTIEN KIRJAAMISESTA. Aika-ajoin haastattelujen sisällöstä tai sovituista pelisäännöistä syntyy keskustelua jälkikäteen. STT puolustaa näitä ohjeita noudattaneen toimittajansa näkemystä. Turhilta erimielisyyksiltä vältytään helpoimmin, kun haastattelut tallennetaan.
PYRI TALLENTAMAAN HAASTATTELUT AINA, KUN SE ON MAHDOL- LISTA. JOS ASIA VOI OSOITTAUTUA KIISTANALAISEKSI, SÄILYTÄ ÄÄNITTEET JA MUISTIINPANOT. KERRO TALLENTAMISESTA ENNEN HAASTATTELUA, JOS ÄÄNITE ON TARKOITUS JULKAISTA ESIMERKIKSI RADIOSSA TAI VERKOSSA. Muuten äänitteen julkaisemiseen on erikseen pyydettävä haastatellun lupa. Omaan käyttöösi voit tallentaa haastatteluja myös ilmoittamatta siitä haastatellulle. Katso luku 8.4 Haastateltavan oikeudet 2.7.4 Nimeämättömät lähteet ILMOITA AINA TOIMITUKSEN JOHDOLLE, JOS JULKAISTAVAKSI AIOTTU JUTTU PERUSTUU NIMEÄMÄTTÖMIIN LÄHTEISIIN. Toimituksen johto voi kieltää tiedon kertomisen nimeämättömänä. Päätoimittajalla tai hänen sijaisellaan on myös oikeus saada tarvittaessa tietää lähteet, joihin julkaistu juttu perustuu. KÄYTÄ NIMEÄMÄTTÖMIÄ LÄHTEITÄ VAIN, KUN SE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TÄRKEÄN TIEDON KERTOMISEKSI. PYRI AINA LÖYTÄMÄÄN LÄHDE, JOKA AVOIMESTI VAHVISTAA TIEDON. ARVIOI AINA ERITYISEN HUOLELLISESTI NIMETTÖMYYDEN SUOJASSA ANNETTUJEN TIETOJEN LUOTETTAVUUTTA. MUISTA, ETTÄ STT KANTAA ITSE VASTUUN NIIDEN OIKEELLISUUDESTA, JOLLEI LÄHDETTÄ OLE NIMETTY. MÄÄRITTELE JUTUSSA AINAKIN SE, MILLAISESTA LÄHTEESTÄ ON KYSE, PAITSI JOS SEN KERTOMINEN UHKAA PALJASTAA LÄHTEEN. Näin lukija voi itsekin arvioida tietojen luotettavuutta. VÄLTÄ VARSINKIN TILANTEITA, JOISSA LÄHDE PÄÄSEE ANTAMAAN NIMETTÖMYYDEN SUOJASSA TOISELLE HENKILÖLLE TAI ORGANISAATIOLLE ERITYISEN VAHINGOLLISIA LAUSUNTOJA. JOS NÄIN ON KUITENKIN PERUSTELLUSTI SYYTÄ MENETELLÄ, SOVI SIITÄ TOIMITUKSEN JOHDON KANSSA. HARKITSE TARKASTI, ENNEN KUIN LUPAAT TIETOLÄHTEELLESI LÄHDESUOJAN, JOS AIOT KÄYTTÄÄ SEN SUOJASSA ANNETTUJA TIETOJA JUTUSSA ILMAN MUITA VAHVISTUKSIA. SELVITÄ ENNEN LÄHDESUOJAN LUPAAMISTA MAHDOLLISIMMAN HYVIN, MILLAISISTA TIEDOISTA ON KYSE. JOS LUPAAT LÄHDESUOJAN, KERRO, MITÄ SE MERKITSEE. KERRO MYÖS, ETTÄ LÄHDESUOJASTA HUOLIMATTA STT:N PÄÄ- TOIMITTAJALLA TAI HÄNEN SIJAISELLAAN ON OIKEUS SAADA
TIETOONSA LÄHTEEN HENKILÖYS. MYÖS HE KUNNIOITTAVAT KUITENKIN LUVATTUA LÄHDESUOJAA. Katso luku 8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu 2.7.5 Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Jollei tärkeitä tietoja voi saada avoimesti, voit toimituksen johdon luvalla turvautua niin sanottuihin poikkeuksellisiin tiedonhankintakeinoihin ja esiintyä esimerkiksi tavallisena kuluttajana kertomatta olevasi toimittaja. PYYDÄ POIKKEUKSELLISTEN TIEDONHANKINTAKEINOJEN KÄYTTÖÖN AINA TOIMITUKSEN JOHDON LUPA. KERRO TIEDONHANKINNASTA ENNEN JUTUN JULKAISUA ASIANOSAISILLE AINA KUN MAHDOLLISTA JA ANNA HEILLE MAHDOLLISUUS KOMMENTOIDA ASIAA. KERRO JUTUSSA, MITEN TIEDOT HANKITTIIN, JA PERUSTELE SE TARVITTAESSA LUKIJOILLE. MUISTA MAINITA, JOS ASIAN- OSAISET EIVÄT OLE HALUNNEET KOMMENTOIDA ASIAA. 2.7.6 Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa Sosiaalisessa mediassa julkaistujen tietojen julkaisukelpoisuutta arvioidaan samoin kuin muutakin julkisuuteen tuotua tietoa, esimerkiksi. tiedotteita tai tiedotustilaisuuksissa kerrottavia asioita. Erityistä tarkkuutta vaaditaan siksi, että sosiaalisen median palveluihin on helppo perustaa väärennettyjä profiileja. Myös käyttäjätunnuksia voidaan varastaa, jolloin rikollinen voi toimia uhrin nimissä. VARMISTAUDU JULKISUUDEN HENKILÖIDEN KOMMENTTIEN AITOUDESTA ENNEN KUIN LAINAAT NIITÄ JUTUISSA. Tarkasta kommentit henkilöltä itseltään tai hänen avustajaltaan, jollei kyseinen lähde (esim. blogi, Twitter-tili tai Facebook-profiili) ole vakituisessa seurannassa. Seurantaan otettavien lähteiden aitous varmistetaan heti alussa. Uutistekstissä voit käyttää lähteenä esimerkiksi Twitteriä, kunhan mainitset asiasta tekstissä: kertoi NN Twitterissä NN ilmoitti asiasta Facebookissa, kirjoitti NN blogissaan TARKASTA MYÖS SEURATUISSA LÄHTEISSÄ ESITETYT KOMMENTIT, JOS NE OVAT YLLÄTTÄVIÄ, POIKKEAVAT TYYLILTÄÄN TOTUTUSTA TAI HERÄTTÄVÄT MUUTEN EPÄILYKSIÄ.
Muista myös, että sosiaalisessa mediassa julkaisupäätöksiä eivät tee ammattilaiset eivätkä kirjoittajia sido Journalistin ohjeet tai uutismedian muut pelisäännöt ja työtavat. TARKASTA KAIKKI SOSIAALISESSA MEDIASSA ESIINTYVÄ TIETO MUISTA LÄHTEISTÄ ;JOLLEI SE KOSKE PELKÄSTÄÄN KIRJOITTAJAA ITSEÄÄN. Takaisin tämän asiakirjan alkuun