KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Samankaltaiset tiedostot
KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

KOTOMA- hanke. Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

VALUMAVESIEN HALLINTA

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Kokouspöytäkirja

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

Kuntien rooli vesitaloudessa

Metsätalouden vesiensuojelu

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset

Vipu kartat 2.0. Matti Hokkanen. Tukihakukoulutus maaseutuasiamies Oriveden yhteistoiminta-alue

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Avoimen lähdekoodin ratkaisut paikkatiedon analysoinnin ja visualisoinnin mahdollistajina

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Vesistövaikutusten arviointi

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Metsätalouden vesiensuojelu

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesistöhankkeiden avustaminen

Transkriptio:

KOTOMA-hanke Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 21.11.2018

KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö MTK Satakunta MTK Varsinais-Suomi Luonnonvarakeskus Pirkanmaan ELY-keskus 2

Hankkeen tausta ja tavoite Vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen ei ole onnistunut kuluvalla tukikaudella optimaalisella tavalla. 30% suojavyöhykkeistä osuu RUSLE- mallin osoittamalle eroosioalueille KOTOMA- hankkeen tavoitteena on tuottaa vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisen toimintamalli Paikkatiedon avulla viedä toimenpiteet sinne missä niistä on suurin hyöty. 3

Saadaan peltolohkot joillesellaiset suojavyöhykkeitä voidaan ValitaanRUSLE-mallista lain ja asetusten mukaan kasvulohkot Etsitään peltolohkot, perustaa ja seononmerkittävää eroosion joille suojavyöhykkeen voiehkäisyksi perustaa kannattavaa. joilla eroosio Toteutus: KOTOMA-malli Analysoidaan kasvulohkoihin vaikuttavia paikkatietotekijöitä RUSLE2015- eroosiomalli KOTOMA- työkalu Analyysin tuloksesta voidaan määrittää lohkot, joille toimenpiteitä voidaan tehdä. Tuloksista voidaan myös priorisoida peltolohkoja, joille toimenpiteitä voidaan suorittaa. 4

RUSLE2015- eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 2m x 2m (4m 2 ) ruudut E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 5

KOTOMA- työkalu Tallennuskansion määritys Vesiensuojelumenetelmien analyysit Tehty ESRI:n ArcGis Modelbuilderilla Koostuu useista eri analyyseistä joihin syötetään tarvittavat aineistot. Helppo käyttää ja muokata tarvittaessa Lopputuote: kasvulohkoaineisto Aineistojen muokkaus 6

Jatkossa Alle on listattu KOTOMA- hankkeen jälkeen ehdotetut jatkotoimenpiteet: 1. Lohkokohtaista tietoa hyödyntävien hankkeiden tietotaidon yhdistäminen yhdeksi suunnittelun työkaluksi tai työkalupaketiksi. 2. Puutteellisen tausta-aineiston täydentäminen ja muokkaaminen käyttökelpoiseen muotoon. - Laserkeilausaineisto ja RUSLE2105 eroosiomalli vesiensuojelun kannalta keskeisille maatalousalueille. - Viljavuustietojen laajemman käytön mahdollistaminen ja käytettävyyden parantaminen. - Viljavuusfosforin osaksi kohdentamisen kriteereitä. - Vesien tilan parempi huomioiminen (hyväksyttävän kuormituksen raja-arvot). - Tulva-aineiston tuottaminen maatalousvaltaisille alueille. - Tarkemman maaperätiedon tuottaminen (maaperäkartta 1:200 000 liian karkea). - Peltolohkojen tarkemman keskimääräisen etäisyyden määrittäminen vesistöihin - MAVI:n peltoaineiston käytettävyyden kehittäminen 3. Kohdennettavien vesiensuojelu toimenpiteiden ja kohdentamiseen käytettyjen kriteerien tarkentaminen ja kehittäminen. 4. Tausta-aineistojen ja kohdentamistyökalun koodaaminen viljelijäkäyttöön soveltuvaksi aineistoksi ja sopivan toimintaympäristön valinta (VIPU-palvelu tms.) 7

KIITOS! Pekka Parkkila 0503961605 pekka.parkkila@ely-keskus.fi http://www.ymparisto.fi/kotoma 8