Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015
https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route https://www.facebook.com/mittetul undus%c3%bching-v%c3%b5ivere- Tuuleveski- 132009123523408/?fref=ts
Maasto
Geokätkä bugi
Good information
Vesimylly
Taidekoti, shop
Struve muistot
Kartano
Savusauna
Maalauksia
Struven pistet
Geokätkä, geocaching
Reitti
Rouka
Kolmio malja
Veneja piste
Kultuuripärinnemme tiedot pitkä aikanen kansainvälinen yhdistää klusterit vuosikasvut yhteinen identiteetti
Nippu kluster Paikalliset toimijat Kylät Seurat Koulut Informatio Markinnointi Rouka Majoitus Käsityö Yhteistyö
Struven kolmiomittausketju liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 ja se on Suomen kuudes maailmanperintökohde. Nimensä ketju on saanut saksalaissyntyiseltä tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struvelta, joka päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin maapallon koon ja muodon kolmiomittauksilla ja tähtitieteellisillä havainnoilla.
Kolmiomittausketju on eräs aikansa huomattavin teknis-tieteellinen saavutus. Ketju kulkee Pohjoisen jäämeren rannalta Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan ja pituutta sillä on noin 2820 kilometriä. Tarkkatuloksiset mittaukset ketjulla suoritettiin vuosina 1816-1855. (Suomessa ketjulla suoritettua mittausta on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi.)
Struven ketju muodostuu 258 kolmiosta, ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella. Nämä valtiot ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valkovenäjä, Moldova ja Ukraina. Ketjun pisteistä on valittu ja suojeltu yhteensä 34 edustamaan koko mittausta. Suojeltuja pisteitä on kaikissa ketjun maissa, mutta pisteiden määrät vaihtelevat maittain sen mukaan, paljonko pisteitä alun perin oli ja miten ne ovat säilyneet.
Struven ketjun yhteensä 265 pisteestä 83 eli noin kolmasosa sijaitsee Suomen alueella ja ketju kulkee halki Suomen lähes 1000 kilometrin matkalla. Suomen osalta valitut ja suojellut kuusi pistettä ovat Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko, ainoa säilynyt mittauspisteenä käytetty rakennus Tarton tähtitornin kanssa) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa.
The project activities The project activities are based on the Nordic- Baltic cooperation, knowledge and experiences between civil societies and project s stakeholders, who play an exclusive role in world heritage, education and democracy. The main project activities will be arrangement of seminars, workshops, conferences and study visits, which reproduce a common action plan.
The target groups The target groups of the project are children, youth, adults, teachers, lecturers, schools, universities, tourism, history and environmental unions as well as municipalities and state authorities.
New opportunities It is very important to create the new opportunities of education and sustainable development via Struve Geodetic Arc, which based on civil societies needs, common identity, shared history and culture.
The first activity The first activity is defining and specifying the detail activities of the process, determining workshops' team, dividing the assignments, analyzing the existing situation. The main project activities will be arrangement of seminars, workshops, conferences and study visits, which reproduce a common action plan. We ll use foreign participants (NGO s) knowledge, experiences and advises in this process as much as possible. The participants bring to each other experiences and knowledge in developing the cooperation network, historic education and democracy in Struve Geodetic Arc.
Central Baltic sea programm II prioriteetne suund Läänemere hea seisund ja ühiste ressursside säästlik kasutamine 6. temaatiline eesmärk Keskkonnakaitse ja ressursitõhususe edendamine II prioriteetse suuna investeerimisprioriteet 1 Loodus- ja kultuuripärandi hoidmine, kaitsmine, edendamine ja arendamine 1. konkreetne eesmärk Loodus- ja kultuuriressursside arendamine jätkusuutlikeks turismiatraktsioonideks 1. Suurenenud investeeringud ühise pärandi hoidmisesse ja kaitsmisesse 2. Ühise loodus- ja kultuuripärandi külastajate/kasutajate arv