JULKAISUJA II Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008 2014 Minna Hallikainen (toim.) Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen kehittämistyön kuvauksia
JULKAISUJA II Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008 2014 Minna Hallikainen (toim.)
Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina 2008 2013 JULKAISUJA II TOIMITUS: Minna Hallikainen JULKAISIJA: Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa ISBN 978-952-99020-5-7 (nid.) ISBN 978-952-99020-6-4 (PDF) JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: http://issuu.com/mainostoimistogroteski/ docs/julkaisuja_2 www.pointti.eu GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Minna Hallikainen, Tiia Neuvonen, ingimage.com KANNEN KUVA: Ingimage.com 4 PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014 Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille.
Lukijalle Hyvä arki, koulutusmahdollisuudet, työtä ja toimeentuloa. Näitä toivovat myös Etelä-Savossa asuvat lähes 4000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta. Pointti-hanke tuki kuuden vuoden aikana yli 2000 eri maahanmuuttajan kotoutumista maakuntaan. Työvälineitä olivat oppaat, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ammatillisen koulutuksen tukitoimet sekä työllistymisen palvelut. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen kasvua järjestämällä koulutuksia ja työpajoja sekä tuottamalla työtä tukevia materiaaleja. Tämä julkaisu on kuvaus vuosina 2008 2014 toteutetun Pointti-hankkeen kotoutumista edistäneestä työstä ja kokeiluista. Kehittämistyön lähtökohtien, tavoitteiden, toimenpiteiden, kehittämiskokeilujen, onnistumisten ja epäonnistumisten, innostuksen ja välillä koittaneen epätoivon, toimintaympäristön muutosten, oivallusten, palautteiden ja johtopäätösten dokumentointi lukijaystävällisellä tavalla on ollut haastava tehtävä. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat hankkeen työntekijät. Hankkeen muiden työntekijöiden työsuhteet päättyivät kesäkuuhun 2014 mennessä, ja julkaisun toimitustyö jäi projektipäällikön tehtäväksi. Kiitos toimitustyön aikana saadusta rakentavasta palautteesta Marianne Hyttinen-Liljalle ja Marjo Pihlmanille. Esitämme kokemuksiemme pohjalta syntyneitä suosituksia eli tärkeitä pointteja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Julkaisun tekstit ja suositukset ovat tarkoitettu erityisesti Etelä-Savoon. Toivomme, että pointteja luetaan, pohditaan ja sovelletaan sekä viranomaisten että muiden kotoutumista edistävien toimijoiden työssä. Pointti-hankkeen ansiosta minä-kuvani on vahvistunut ja tullut Suomessa sellaiseksi, kuin se oli omassa kotimaassa. Hankkeen kautta olen saanut koulutuksen, työssäoppimista ja viimein työpaikan. (Puolisona muuttanut nainen, viisi vuotta Suomessa) 5
6 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoja
7
Kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä 8 Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kotoutumislain mukainen kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Kartoituksesta vastaavat kunta tai TE-toimisto. Pohjautuu kotoutumislakiin. Alkuvaiheen palvelut Uudelle maahanmuuttajalle kuuluvat kotoutumislain mukaiset palvelut. Alkuvaiheen palvelut sisältävät perustiedon, ohjauksen ja neuvonnan, alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman. Kiintiöpakolainen YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa. Kotouttaminen Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän pyritään viranomaisten ja muiden tahojen tarjoamien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Kotoutuminen Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja omaksuu yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla kun hän tutustuu uuden asuin maansa kielelliseen ja kulttuuriseen ympäristöön, tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Vastavuoroisesti vastaanottava yhteiskunta saa uusia vaikutteita ja monimuotoistuu, jolloin puhutaan kahdensuuntaisesta kotoutumisesta. Kotoutumisen edistäminen Maahanmuuttajan kotoutumisprosessin tukeminen viranomaisten tai muiden toimijoiden toimenpiteillä. Kotouttamisohjelma Kunnan tai kuntien yhdessä laatima, kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnanvaltuustossa hyväksyttävä ohjelma. Ohjelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sen laadintaan, toteutukseen ja seurantaan osallistuvat alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä muut keskeiset toimijat. Kulttuuritietoisuus Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään. Laki kotoutumisen edistämisestä, kotoutumislaki 1386/2010, voimaantulo 1.9.2011 Maahanmuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.
Monialainen yhteistyö Eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen tekemä yhteistyö. Monimuotoisuus Tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka organisaatiossa tai yhteiskunnassa erottavat ihmiset toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, kulttuuri, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaalinen suuntaus, asenteet ja arvot, persoonallisuus sekä poliittinen ja taloudellinen asema. Tässä julkaisussa painotetaan etenkin etniseen ja kulttuuriseen taustaan liittyvää monimuotoisuutta. Monimuotoisuusosaaminen Ajattelu- ja toimintatapoja sekä käytäntöjä, jotka perustuvat toisen henkilön kunnioittamiseen ja arvostamiseen riippumatta hänen taustastaan tai asemastaan. Keskeistä on osata tunnistaa ja tunnustaa toisen henkilön yleisinhimilliset, mutta myös esimerkiksi kulttuurisesta erilaisuudesta tai vähemmistöasemasta nousevat tarpeet. Yleisenä tavoitteena on parantaa vähemmistöryhmiin kuuluvien asemaa. Muunkielinen Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ks. myös vieraskielinen. Ohjaus ja neuvonta Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten antamaa opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Osallisuus Tunne kuulumisesta suurempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen. Halu osallistua sen toimintaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai poliittisesti. Peruspalvelut Kaikki erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat palvelut, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen lakisääteiset valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat palvelut. Perustieto Oleskeluluvan myöntämisen tai viimeistään kotikunta- ja väestörekisteröinnin yhteydessä annettava perustieto oikeuksista, velvollisuuksista yhteiskunnassa ja työelämässä sekä tieto mahdollisuuksista kotoutumista edistäviin palveluihin. Positiivinen erityiskohtelu Erityistoimenpiteet, jotka edistävät syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita. Tavoitteena on turvata tosiasiallista yhdenvertaisuutta esimerkiksi viranomaispalveluissa, eikä kuitenkaan muodostua toisia syrjiviksi. Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi järjestettävä kieli- tai muu koulutus on katsottava hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi. 9
Vieraskielinen Suomessa asuva henkilö, joka on rekisteröinyt äidinkielekseen jonkin muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen. Ks. myös muunkielinen. Välillinen syrjintä Tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä peruste. Esimerkiksi sosiaalipalvelutoimiston tai terveyskeskuksen työntekijä saattaa jättää neuvomatta maahanmuuttajaa, vammaista tai iäkästä henkilöä viranomaislomakkeen täyttämisessä, vaikka huomaa, ettei asiakas ymmärrä lomakkeen sisältöjä. Asiakas saa tällöin samanlaista palvelua kuin kaikki muutkin, vaikka tarvitsisi erityistä neuvontaa. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21, voimaantulo 1.2.2004 Lähteet: www.kotouttaminen.fi, www.yhdenvertaisuus.fi Välitön syrjintä Henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Esimerkiksi omankielisten palveluiden ulkopuolelle jääminen on välitöntä syrjintää. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) 10
Taustatietoa maahantulon perusteista EU/ETA-maista Suomeen muuttava ei tarvitse erillistä oleskelulupaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavat voivat saada oleskeluluvan seuraavilla perusteilla: Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Opiskelija hankkii ensin opiskelupaikan ja sen jälkeen jättää lupahakemuksensa Suomen ulkomaan edustustoon tai poikkeustapauksessa paikallispoliisille Suomessa. Opiskelijan oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen ja se myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Työntekijän oleskelulupaa voi hakea, kun on ensin hankkinut työpaikan Suomesta. Elinkeinonharjoittajan hakemukseen on liitettävä mm. liiketoimintasuunnitelma. Lupaa on haettava yleensä ennen Suomeen tuloa. Työntekijän hakemukseen tekee ensin osapäätöksen TE-toimisto. Yrittäjän kohdalla osapäätös tehdään ELY-keskuksessa. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto tutkii, täyttyvätkö muut oleskeluluvan edellytykset ja tekee lopullisen päätöksen. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Lähde: www.migri.fi 11
12
Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Maahanmuuttajan oikeus saada yhteiskunnan tarjoamia palveluita määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö henkilölle oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä kotikunta Suomesta. Pointti-hankkeessa tehtiin viranomaistyön tueksi koosteet, joihin kerättiin oleskeluun ja palveluihin liittyvää tietoa yhteen. Koosteissa käydään läpi oleskelun lisäksi maistraatin, Kelan, verotuksen, TE-palvelujen ja julkisten peruspalvelujen määräytymisen periaatteita. Tietoa löytyy liitteenä 1 olevista (s. 130-137) taulukoista: 1. Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta 2. Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta 3. Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista maista 4. Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto Suomeen kolmansista maista B Tilapäinen oleskelulupa Tarkoituksena ei ole jäädä pysyvästi Suomeen A Jatkuva oleskelulupa Tarkoituksena on pysyvä asuminen Suomessa P Pysyvä oleskelulupa Myönnetään, jos henkilö on asunut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla 4 vuotta Kuva 1. Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville. 13
Sisältö 14 Lukijalle...5 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoa...8 Aluksi...18 1 Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo...23 1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon...23 1.1.1 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset...24 1.1.2 Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö...24 1.1.3 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö...27 1.1.4 Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat...28 2 Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi...31 2.1 Pointin tehtävä ja tavoitteet...31 2.2 Kehittämistyön taustalla...32 2.2.1 Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat...32 2.2.2 Yhteistyö ALPO-hankkeiden kanssa...33 2.3 Kehittämistoimintaa kolmella tasolla...34 3 Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle...37 3.1 Arkielämä, koulutus ja työllistyminen...37 3.2 Asiakastyön toiminnan periaatteet...38 3.3 Pointti-hankkeen työmenetelmät keskiössä ohjauksellinen työote...39 4 Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa...43 4.1 Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä...43 4.1.1 Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista...45 4.1.2 Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja...45 4.2 Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste...50 4.2.1 Yleisneuvonnalle on tarvetta...52 4.2.2 Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta...54 4.2.3 Neuvontapiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista...54 4.2.4 Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla...55
4.2.4.1 Millaisia asiakkaita Pointin neuvonta- ja ohjauspiste tavoitti?...55 4.2.4.2 Mitä asiakkaat kysyivät?...58 4.2.4.3 Yhteistyö viranomaisten kanssa...60 4.2.5 Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta...60 4.3 Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus...62 4.4 Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen ja arkielämän tukemiseen...64 5 Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut...67 5.1 Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa...71 5.2 Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe...72 5.2.1 Nivelvaiheen kehittäminen...72 5.2.2 Ammattialapajat nivelvaiheessa...74 5.3 Suosituksia ammatilliseen koulutukseen...77 6 Työllistymisen palvelut...79 6.1 Taustatietoja...79 6.1.1 TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien keskuudessa...79 6.1.2 Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta...80 6.2 Uraneuvonta ja -ohjaus...82 6.2.1 Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat?...83 6.2.2 Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille?...83 6.2.3 Miten uraohjausprosessi etenee?...83 6.3 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa...85 6.4 Työelämän tiedot ja taidot...88 6.4.1 Valmiudet työelämään vaihtelevat...88 6.4.2 Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittäminen...90 6.5 Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen...93 7 Kotoutumisen edistäminen viranomaispalveluissa...95 7.1 Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen...95 7.1.1 Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita...95 7.1.2 Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina...97 15
Sisältö 7.2 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiselle...99 7.2.1 Viranomaispalautetta kehittämistyöstä...100 7.2.2 Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen edistämisen mittari arvioinnin ja kehittämisen välineenä...103 7.3 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa...106 7.4 Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö...107 7.5 Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä...108 7.5.1 Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle...109 7.5.2 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen...110 7.5.3 Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi...112 7.6 Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen...113 8 Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi: tuloksia ja vaikutuksia...115 8.1 Arvioinnin lähtökohtia...115 8.2 Keskeisiä tuloksia...118 8.3 Hankkeen vaikuttavuus...119 9 Lopuksi...121 Lähteet...127 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan...130 Kuvausmallit...138 Pointti-hankkeen asiakastyön tilastoja...152 KUVAT 16 Kuva 1 Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville...13 Kuva 2 Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008 2014...20 Kuva 3 Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v. 2000 2013...24 Kuva 4 Pointin kehittämistyön kohderyhmät...32
Kuva 5 Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot...35 Kuva 6 Pointin kehittämistyön kuvausmallit...37 Kuva 7 Pointti-hankkeen työmenetelmät...40 Kuva 8 Suomeen muuttajan muistilista...53 Kuva 9 Neuvonta- ja ohjauspiste kotoutumisen tukena...54 Kuva 10 Pointti-hankkeen neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP 10...58 Kuva 11 Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan eri elämäntilanteissa...61 Kuva 12 Ammattialapaja...75 Kuva 13 Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä Pointissa...80 Kuva 14 Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä) työmarkkinatilanteet 15.4.2014...81 Kuva 15 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa...87 Kuva 16 Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus...91 Kuva 17 Viranomaispalveluihin asiointitilanteessa kohdistuvia haasteita eri tutkimusten mukaan...96 Kuva 18 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Etelä-Savossa v. 2008 2014...98 Kuva 19 Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta omaan työhön...100 Kuva 20 Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot...104 Kuva 21 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa...107 Kuva 22 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen viranomaistyössä...110 Kuva 23 Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen viranomaisorganisaatiossa...112 Kuva 24 Hankkeen toimintalogiikka...116 TAULUKOT Taulukko 1 Etelä-Savon väestö v. 2008 ja 2013...23 Taulukko 2 Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö v. 2013...25 Taulukko 3 Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v. 2013...26 Taulukko 4 Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset v. 2012...27 Taulukko 5 Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa seutukunnittain 30.4.2014...28 17
Aluksi Olemme koonneet tähän julkaisuun reilun kuuden vuoden työn maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi Etelä-Savossa. 18 Julkaisun alussa on kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä, jotka esiintyvät tekstissä tai ovat muuten tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Alusta löytyy myös taustatietoa oleskeluluvista ja maahanmuuttajan oikeudesta palveluihin muuttosyyn mukaan. Tarkemmat Pointin kokoamat taulukot aiheesta löytyvät liitteestä 1. Luvussa 1 esitelemme maahanmuuttoa Etelä-Savossa tilastojen avulla. Pointin toimintavuosien aikana otimme tiedottavaa roolia kokoamalla tilastotietoa maakunnan alueen maahanmuutosta ja levittämällä sitä eri toimijoille. Teemme sen vielä kerran tässä julkaisussa. Tilastot osoittavat maahanmuuton noususuunnan ja antavat pohjaa kehittämistyön tarpeellisuudelle. Luvussa 2 kerromme Pointin tehtävistä ja tavoitteista. Pointissa toimittiin käytännön työn, yhteistyön ja rakenteellisen kehittämisen tasoilla. Luvussa esittelemme lyhyesti kehittämistyön taustalta lainsäädäntöä, ohjelmia ja strategioita. Pointin työhön vaikutti myös yhteistyö valtakunnallisen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman ALPO-hankkeen ja verkostoon kuuluneiden 51 vastaavan alueellisen hankkeen kanssa. Luvussa 3 esittelemme asiakastyön periaatteita ja työmenetelmiä. Niillä oli tärkeä osuus siinä, millaiseksi hankkeessa tarjottu neuvonta-, ohjaus- ja palveluohjaustoiminta muodostuivat ja millaisena hanke näyttäytyi asiakkaille. Luvuissa 4 6 kuvaamme Pointin käytännön kehittämistyötä kolmen eri kokonaisuuden ja kahdeksan toiminnon kautta. Luku 4 keskittyy teemaan maahanmuuton alkuvaihe ja arkielämä Suomessa. Siinä esitellään kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena, maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste sekä omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus. Luku 5 kertoo ammatillisen koulutuksen tukipalveluista ja siinä esitellään maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa sekä kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen. Luku 6 on työllistymisen palvelut, ja se koostuu kokonaisuuksista maahanmuuttajien uraneuvonta ja ohjaus, maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen sekä työelämän tiedot ja taidot. Jokaisesta kahdeksasta toiminnosta on teh-
ty erillinen tiivis kuvausmalli, ja ne löytyvät liitteestä 2. Esitämme lukujen 4, 5 ja 6 lopuissa suosituksia eli pointteja, joita eri toimijat voivat hyödyntää omassa työssään. Luvussa 7 siirrymme pohtimaan, mitä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tehtävä merkitsee viranomaistyön kannalta. Luvussa 7.1 kokoamme eri tutkimusten esille nostamia haasteita viranomaistyölle ja esittelemme Mikkelissä toteutetun Bikva-haastattelun tuloksia maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina. Luvussa 7.2 kokoamme yhteen Pointissa toteutettuja toimenpiteitä viranomaispalvelujen tukemiseksi kotoutumisen edistämisessä ja viranomaisten siitä antamaa palautetta. Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari on yksi konkreettinen lopputulos Pointin työstä, ja sitä kohtaan nousi kiinnostusta myös ALPO-hankkeen kautta. Kotomittari julkaistaan valtakunnallisesti alkuvuodesta 2015 osana Kotouttamisen osaamiskeskuksen sivuja. Olemme tästä erityisen iloisia! Luvussa 7.3 esitämme, että laadullisesti hyvään kotoutumisen edistämisen kehittämiseen tarvitaan mukaan koko organisaatio. Luvussa 7.4 kurkistamme kunnan kotouttamisohjelmaan ja kerromme esimerkin poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisestä Mikkelissä. Luvussa 7.5 pohdimme vielä, millaista kotouttamisosaamista jokaisella viranomaisella on tärkeää olla ja miten tuota osaamista voidaan kasvattaa. Luvun päätteeksi esitämme vielä suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen. Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arviointi vuonna 2014. Arvioinnin teki Ramboll Consulting. Arviointi tuo näkyväksi hanketyön kompleksisuuden, keskeiset tulokset ja vaikutuksia. Luku 8 on tiivistelmä arviointiraportista, joka löytyy kokonaisena hankkeen kotisivuilta www.pointti.eu. 19
Pointti-hankkeen tuloksia Kuva 2. Pointti-hankkeen tuloksia v. 2008 2014. Polkuja työelämään opas, painosmäärä 700 kpl Neuvontaa ja ohjausta kahdella paikkakunnalla liittyen arkeen, koulutukseen hakeutumiseen, työn hakemiseen ja työelämään, Omakielisen kotoutumisvalmennuksen pilotit Monikielinen esite maahanmuuton alkuvaiheesta ja oman asuinalueen palveluista 6 KUNNAN ALUEELLA (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju) Etelä-Savo www.infopankki.fi verkkopalvelussa 2010 2013 yli 2000 osallistujaa MONIKIELISET OPPAAT: Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan! PAINOSMÄÄRÄ N. 8000 kpl KOULUTUS- KOKEILUJA Palveluohjaus ammatillisissa opinnoissa, kielikartoitusta, ammattialapajat, työssäoppimisen tehostettua ohjausta 20 Työpaikkaohjaajakoulutuksia, yli 250 osallistujaa ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN REKRYTOINTI esite yhdessä EURES-palvelun kanssa Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen opas Ulkomaalainen työvoima Etelä-Savossa ajankohtaispäivä YHTEISTYÖTÄ esimerkiksi maatalousyrittäjien kanssa Juttusarja Etelä-Savon Yrittäjien lehdessä Työelämälle
Tuotteita valtakunnalliseen käyttöön yhteistyössä TEM:n ALPO-tukirakennehankkeen kanssa SÄHKÖINEN -rekisteri ALPO neuvontapalvelujen asiakasmäärien seurantaan Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari, joka julkaistaan KOTOUTTAMINEN.FI -sivuilla Koulutuksia, työpajoja ja seminaareja, yli 900 osallistujaa MIKKELIN KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄN VIRANOMAIS- YHTEISTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Maakunnallisen viranomaisia tukevan maahanmuuttajatyön asiantuntijaverkoston perustaminen Tiedotteita tilastoja& Etelä-Savon maahanmuuttoselvitys 2013 BIKVA-TUTKIMUS maahanmuuttajien kokemuksista palvelujen käyttäjinä MATERIAALEJA TYÖN TUEKSI VÄLTÄ VÄÄRIN- KÄSITYKSIÄ, KÄYTÄ TULKKIA opas Viranomaisille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille 21
22 Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo
1. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomeen muutti yhteensä 31 940 ulkomaan kansalaista. Määrä on suurin luku itsenäisyyden jälkeen. Muuttajista puolet saapui EU-maista. Pohjoismaista ja EU/ETA-maista Suomeen muuttavat ulkomaan kansalaiset eivät tarvitse erillistä oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekisteröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden jälkeen. EU:n ulkopuolelta muuttavat tarvitsevat oleskeluluvan. Yleisimmät maahanmuuton syyt Suomeen ovat perheside, paluumuutto, työnteko ja elinkeinon harjoittaminen, pakolaisuus sekä opiskelu. Maahanmuuttoa tapahtuu sekä tilapäisesti että tarkoituksena muuttaa pysyvästi asumaan Suomeen. Tilapäisiä muuttajia ovat usein opiskelijat ja työhön saapuvat. 1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon Etelä-Savon väestö on ikääntyvää ja vähentyvää. Maakuntamme väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2012 korkein koko Suomessa (63,2). Kuntien välinen nettomuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat olleet tappiollisia vuodesta 1989. Vaikka maahanmuutto on ollut varsin maltillista Etelä-Savossa, se on ollut maakunnan keskeinen väestönkehityksen positiivinen osatekijä vuodesta 1989 saakka. Pelkästään Pointin toiminta-aikana maakunnan väestö väheni lähes 5000 asukkaalla ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi yli tuhannella asukkaalla. ETELÄ-SAVON VÄESTÖ 2008 2013 MUUTOS 2008 2013 Koko väestö 157 443 152 518-4925 joista äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi 2732 3818 +1086 Taulukko 1. Etelä-Savon väestö 2008 ja 2013. Tilastokeskus 2014. 23
Etelä-Savon kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia. Vuosina 1989 2013 Etelä-Savoon muutti yhteensä 8484 ulkomaan kansalaista. Heistä Mikkelin seutukuntaan muutti 4461 henkilöä, Pieksämäen seutukuntaan 1267 henkilöä ja Savonlinnan seutukuntaan 2755 henkilöä. 1.1.1 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Etelä-Savoon on vastaanotettu vuosien 2000 2013 aikana yhteensä 787 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset ovat mm. sudanilaisia, burmalaisia, kongolaisia ja afgaaneja. Vuonna 2013 pakolaisia saapui maakuntaan yhteensä 60 henkilöä, mikä on 14 % kaikista maakuntaan kyseisenä vuotena muuttaneista ulkomaalaisista. Vuonna 2014 pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan myös Juvalla ja Pertunmaalla. 1.1.2 Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Äidinkieli, ulkomaan kansalaisuus, syntymämaa Maahanmuuttajia tilastoidaan äidinkielen, ulkomaan kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. Taulukossa 2 on esitelty näitä tilastoja kunnit- tain ja seutukunnittain vuonna 2013. Äidinkie- leltään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia asui Etelä-Savossa yhteensä 3818 henkilöä. Ulkomaan kansalaisia maakunnassa asui 2752. Taulukossa on lisäksi esitetty ulkomailta Etelä- Savoon suuntautunut muutto, joka toi vuonna 2013 maakuntaan yhteensä 448 uutta asukasta. 50 20 269 432 Mikkeli Savonlinna Hirvensalmi Mäntyharju Kuva 3. Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v. 2000 2013. Etelä-Savon ELY-keskus 2014. 24
ETELÄ-SAVON ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ 2013 Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto (Tilastokeskus 2014) Seutu, kunta Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Ulkomaan kansalaiset Maahanmuutto MIKKELIN SEUTU 1916 1274 228 Hirvensalmi 31 23 1 Kangasniemi 74 54 9 Mikkeli 1634 1051 201 Mäntyharju 120 96 12 Pertunmaa 22 22 4 Puumala 35 28 1 PIEKSÄMÄEN SEUTU 599 473 60 Joroinen 99 85 12 Juva 137 117 12 Pieksämäki 363 271 36 SAVONLINNAN SEUTU 1303 1005 160 Enonkoski 30 16 0 Heinävesi 61 48 16 Rantasalmi 71 54 18 Savonlinna 1093 848 122 Sulkava 48 39 4 YHTEENSÄ 3818 2752 448 Taulukko 2. Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö 2013. Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto. Tilastokeskus 2014. 25
Ulkomailla syntyneet Syntymämaan perusteella tilastoituna Etelä-Savossa asui vuonna 2013 yhteensä yli 4000 ulkomailla syntynyttä asukasta. Heistä suuri enemmistö on syntynyt Euroopassa. Suurin ryhmä ovat Venäjällä tai Neuvostoliitossa syntyneet. EU28-maissa syntyneistä Etelä-Savossa asuu eniten Virossa, Ruotsissa ja Saksassa syntyneitä. Viime vuosina Aasian valtioissa syntyneiden määrät ovat olleet pienessä kasvussa. Etelä-Savoon päätyneiden suurin ryhmä on syntynyt Thaimaassa ja toiseksi suurin Myanmarissa. ETELÄ-SAVON ULKOMAILLA SYNTYNEET ASUKKAAT 2013 (Tilastokeskus 2014) Henkilöitä %-osuus Etelä-Savon ulkomailla syntyneistä Eurooppa 2963 73,3 joista EU28-maista 1038 25,7 muu Eurooppa 1925 47,6 Aasia 739 18,3 Afrikka 163 4,0 Amerikka 112 2,8 Oseania 11 0,2 Tuntematon 58 1,4 YHTEENSÄ 4046 100% 26 Taulukko 3. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v. 2013. Tilastokeskus 2014.
1.1.3 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Edellä kuvattujen Etelä-Savossa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien lisäksi maakunnassa asuu oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineitä henkilöitä. He voivat olla joko EU/ETA-maiden kansalaisia tai EU:n ulkopuolelta muuttaneita. Tyypillisesti oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ovat opiskelijoita tai tilapäisesti työhön tulleita, joilla ei ole tarkoituksena asettua asumaan vakituisesti Suomeen. Kotoutumislain mukaan myös oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kotoutumista edistäviin palveluihin. Taulukko 4 kuvaa Etelä-Savossa tilapäisesti asuneiden ulkomaan kansalaisten määriä vuoden 2012 lopussa. ETELÄ-SAVOSSA TILAPÄISESTI ASUVAT ULKOMAAN KANSALAISET 2012 (Tilastokeskus 2014) MIKKELIN SEUTU 361 Hirvensalmi 4 Kangasniemi 22 Mikkeli 317 Mäntyharju 11 Pertunmaa 2 Puumala 5 PIEKSÄMÄEN SEUTU 146 Joroinen 18 Juva 14 Pieksämäki 114 SAVONLINNAN SEUTU 97 Enonkoski 2 Heinävesi 14 Rantasalmi 8 Savonlinna 65 Sulkava 8 YHTEENSÄ 604 Taulukko 4. Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset 2012. Tilastokeskus 2014. 27