Broilereiden kohonnut kuolleisuus Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015
Kolibasilloosiepidemia broilereilla Vuoden 2013 loppupuolelta alkaen broilereilla Eschericia coli-bakteerin aiheuttamat tulehdukset (kolibasilloosi) ovat lisänneet kuolleisuutta koko kasvatusajan ja teurashylkäyksiä selluliitin vuoksi. Laajoilla näytteenotoilla on poissuljettu, ettei taustalla ole vastustuskykyä heikentäviä tauteja eikä lintuinfluenssaa (AI) tai New Castlen tautia (ND). Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015
Kolibasilloosi Kolibasilloosia on esiintynyt vuorokauden ikäisestä lähtien. Kolibasilloosi on ilmennyt sydänpussin ja vatsaontelontulehduksena Lisäksi vanhemmilla linnuilla on esiintynyt selluliittia (nahanalaiskudoksen tulehdus) Vaihtelu parvien välillä on suurta, tuotantopoistumat vaihtelevat alle yhdestä prosentista jopa yli 10 prosenttiin ja selluliittihylkäykset ovat olleet pahimmillaan n. 15 %.. Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015
Terve ja sairas untuvikko Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015
Kolibasilloosi Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä
Selluliitti alatunnistetiedot 1.1.2007
E.coli-kannat voidaan jakaa kolmeen ryhmään Kommensaaliset E.coli-kannat ovat suolistossa eläviä, pääosin hyödyllisiä bakteereja, jotka voivat aiheuttaa tautia vain, mikäli isännän vastustuskyky heikkenee merkittävästi. Tautia aiheuttavat, suolistossa elävät kannat aiheuttavat isännälleen ripulia ja suolistotulehdusta. Tautia aiheuttavat, suoliston ulkopuolella elävät (ExPEC) kannat aiheuttavat tulehduksen ruuansulatuskanavan ulkopuolella. Lisäksi E.coli-kantoja voidaan jaotella eri ryhmiin monien eri tekijöiden, kuten niiden taudinaiheuttamiskyvyn (virulenssi), serotyypin tai polveutumisen (fylogenia) mukaan.
Kolibasilloosi työryhmä (elinkeino, Ett, Evira) on selvittänyt mistä kolibasilloosin lisääntyminen johtuu ja onko taudinaiheuttajana jokin tietty bakteerikanta. Näytteitä otettiin sekä emoparvilta että tuotantopolven linnuilta ja kolibakteerikannat tyypitettiin Kuopion Evirassa. Ongelmien syyksi paljastui pääsääntöisesti siipikarjalle tautia aiheuttavat E.coli-kannat eli APEC-bakteerit, jotka voivat myös siirtyä emoilta tuotantopolveen. Ovat ExPEC-kantoja eli aiheuttavat ruoansulatuskanavan ulkopuolisia (extraintestinal) tulehduksia
Siipikarjan APEC (avian pathogenic Escherichia coli) -bakteerit APEC-bakteerit kuuluvat lukuisiin O-seroryhmiin (tavallisimmat O78, O2, O1, O8 ja O18) ja niillä on useita toisiaan korvaavia geenejä kiinnittymistekijöiden, toksiinien ja raudansitomistekijöiden tuottamiseksi. Tästä syystä rokotteiden kehittäminen kolibasilloosia vastaan on hankalaa. Osa kannoista voi toimia primaarina taudinaiheuttajana, osa on sekundaarisia taudinaiheuttajia. Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015
Ongelmien taustalla Tuotantorakenteessa tapahtunut suuria muutoksia Ennen vuotta 2013 Vuonna 2014 Isovanhempaispolvi Tuonti UK 3-4 erää/vuosi n. 80 000 Vanhempaispolvi Ei tuontia n.550 000 Tuotantopolvi Ei tuontia n. 7 000 000 Isovanhempaispolvi Tuonti 2 erää/ranska 60 000 Pääasiassa vientiä varten Vanhempaispolvi Tuonti 11 erää /Ruotsi 225900 Tuonti 16 erää/uk 350 000 Tuotantopolvi n. 7 000 000
Myös muualla vastaavia ongelmia Broilereilla on selkeitä kolibakteeriongelmia myös muissa Pohjoismaissa sekä UK:ssa ja Virossa. Toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi selvitetään yhdessä muiden maiden kanssa.
Toimenpiteet epidemian taltuttamiseksi Elinkeino on panostanut kolibasilloosiongelman selvittämiseen ja hallintaan vahvasti sekä tutkimuksin että tilatasolle suuntautuneen neuvonnan ja tuottajakoulutuksen kautta (nuorikkokasvattamot, munittamot ja kasvattamot). Muna- ja hautomohygieniaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja uusia desinfiointitoimenpiteitä on otettu käyttöön-- ei lattiamunia, desinfiointi min. 4 tunnin sisällä keruusta. Eläinaineksen vaikutusta kolibasilloositilanteeseen on seurattu. Altistavien virustartuntojen subkliinistä esiintymistä on selvitetty Eviran terveystarkkailun, ylimääräisten, teurastamolla teurasparvista otettujen näytteiden, ulkomaille lähetettyjen näytteiden sekä emojen rokotusohjelmien tarkistuksen kautta.
Suomessa lääkityksiä on vältetty. Osassa maita sairaita parvia on lääkitty herkkyysmäärityksen perusteella, lääkityksen teho on ollut vaihteleva. Amoksisilliinista ei ole koettu olevan hyötyä, TMS-sulfaa on pidetty teholtaan parempana. Esim.Tanskassa on lääkitty broilereita, mutta teurashylkäysten määrä on niin suuri, ettei lääkityksestä ole hyötyä. Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole lääkitty ollenkaan. Emoja on lääkitty yksittäisiä parvia amoksisilliinillä huonolla tuloksella.. Nyt kokeiltu myös TMS-sulfaa (ei vielä tuloksia).
Rokote E. coli rokotteen käyttöä on suunniteltu. Rokote ei anna suojaa rokotettujen emojen poikasille, mutta vähentää emojen APEC-bakteerien eritystä ja bakteerin määrää ympäristössä. Tuotantopolven rokotuksella tuskin saadaan suurta apua (immuniteetin kehittyminen vasta n. 2 vk jälkeen), vaan helpotusta tilanteeseen on haettava emojen rokotuksen kautta. Skotlannissa isoisovanhempaispolvelle ja isovanhempaispolvelle on aloitettu E.coli poulvac-rokotukset 18 kk sitten. Hyöty on vielä analysoimatta, mutta mitään suurta apua siitä jälkeläisille ei ole nähty Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä
Heikko vastustuskyky? Ruotsissa on havaittu, että haudontamunissa löydetään puutteita useiden eri vitamiinien suhteen (erityisesti Se). Onko vika rehussa, vai onko emo geneettisesti muuttunut niin, että ei kykene hyväksikäyttämään ravinteita ja/tai siirtämään niitä jälkeläisiin?
Näytetulva Evirassa on kolibasilloosiepidemiasta selkeä kuva Näytteitä ei enää tarvitsisi lähettää diagnoosin saamiseksi, mikäli on ilmeistä että tilalla kolibasilloosiongelma jatkuu http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110375 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060386
Broilereiden tutkimusperusteet Eläinsuojelulain (ESL 247/1996, 26 c ) mukaan teurastukseen tulevasta parvesta on toimitettava teurastamoon tietoja, mm.ssa parven päiväkohtaisesta ja kumulatiivisesta kuolleisuusasteesta. (Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta, Vna 375/2011, 14 ) Pito-olosuhteiden vaikutus hyvinvointiin arvioidaan parven kuolleisuuden ja lihantarkastuksen yhteydessä tehtävän jalkapohjatulehdusarvion perusteella. Jos hyvinvointiarvio osoittaa hyvinvoinnin heikentyneen kasvatusaikana, tarkastuseläinlääkäri ilmoittaa tuottajalle ja AVI:lle, jotka ryhtyvät toimenpiteisiin. (ESL 41 a ) Valtioneuvoston asetuksessa (19 ) säädetään, että broilereiden hyvinvointia arvioitaessa on otettava huomioon tuottajasta riippumattomat tai poikkeukselliset syyt, esimerkiksi untuvikkojen ja rehun laatu, jalosteesta johtuva kohonnut kuolleisuus, ennalta arvaamatta syntynyt juoma-tai ruokintalaitteiden sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriö.
Tuottajan selvitys AVI:lle Valtioneuvoston asetuksessa (19 ) säädetään myös, että tuottajalla on oikeus esittää AVI:lle ne toimenpiteet, joihin hän on ryhtynyt ongelman havaittuaan. Esimerkiksi laitteiden korjaukset, yhteydenotot terveydenhuoltoeläinlääkäriin ja tältä saatujen ohjeiden noudattaminen ja Eviraan tutkittavaksi lähetettyjen raadonavausten tulokset.
Mikäli kolibasilloosi ilmeisenä syynä kuolleisuudelle AVI, terveydenhuoltoeläinlääkäri ja tarkastuseläinlääkäri voisivat keskenään sopia tiedonvälityksestä, jos parven korkean kuolleisuuden syynä on jo todettu kolibasilloosi --tuottajan kuulemisen vähentäminen --näytelähetysten vähentäminen Vuonna 2014 patologis-anatomisesti tutkittiin yhteensä 3791 siipikarjanäytettä. Näytteistä suurin osa oli broilereita (3345).. (Vuonna 2013 tutkittiin 1612 näytettä).
Tarja Pohjanvirta, erikoistutkija, Kuopion tutkimusyksikkö E.COLI-TYYPITYKSET ON TEHTY ELÄINTAUTIBAKTERIOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKÖSSÄ KUOPIOSSA alatunnistetiedot 1.1.2007
Avian pathogenic Escherichia coli APEC Seroryhmät O1,O2, O18 ja O78 yleisiä, mutta lukuisia muitakin seroryhmiä todettu Erilaiset hengitystieviroosit ja mykoplasmat sekä huono ilmanlaatu kasvatustilassa altistavat Kuuluvat ekstraintestinaalisiin E. colibakteereihin (ExPEC) Aiheuttavat siipikarjalla: Ilmapussintulehduksia Systeeminen kolibasilloosi Ruskuaispussin tulehdus ja heikentynyt kuoriutuminen Munanjohtimen ja vatsakalvon tulehdus Selluliitti Swollen head-syndrooma Koligranulooma
ExPEC polveutuminen ja taudinaiheutustekijät APEC kuuluvat yleensä polveutumis- eli fylogeniaryhmiin D ja B2 Kiinnitymistekijät F1 fimbria (fim) P-fimbria (pap) Rautaa sitovat tekijät aerobaktiini (iuc) yersiniabaktiini (irp2) Hemolysiini temperaure sensitive hemagglutinin (tsh) Isännän puolustukselta suojaavat tekijät (protektiinit) kapseli(kps) increased serum survival protein (iss) kolisiini V (cva) ulkokalvon proteiinit (omp) Toksiinit vacuolating autotransporter toxin (vat) EAST-1 (ast)
Broilereiden kolibasilloosi tehostettu kantojen tyypitys talvella 2015 379 kantaa 49 tilalta, yhdeltä tilalta 5-20 kantaa (yksi kanta per lintu, kanta talteen pääsääntöisesti luuytimestä) Kannat jakaantuivat fylogeniaryhmiin seuraavasti: A 47 kpl, B1 14 kpl, B2 9 ja D 307, 2 kpl ei tyypity Yhdellä tilalla selluliittiongelma, aiheuttaja E. coli O78, fylogeniaryhmä A Kaikilla muilla tiloilla todettiin fylogeniaryhmän D O78- seroryhmän kanta (vat, iucd, iss) joko yksinään tai yhdessä toisen fylogeniaryhmän D kannan kanssa joka EI ollut serotyyppiä O78 ja erilainen geeniprofiili (cva, iucd, irp2, iss) Suomessa tällä hetkellä pääsääntöisesti kahta eri APEC-tyyppiä liikkeellä, näitä kantoja esiintyy sekä emoissa että tuotantopolvessa