EKOenergia verkosto ja merkki

Samankaltaiset tiedostot
EKOenergia verkosto ja merkki

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Vesivoimakriteerien nykytila ja kehittämisehdotukset Yhteenveto selvityksen tuloksista

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

KOOSTE PALAUTTEESTA. EKOenergian vesivoimakriteerien päivitys 1. konsultaatiokierros Virpi Sahi /27

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

EKOenergia ja vesivoima

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Vesisähkön tuotanto, ostaminen ja kalakannat

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö 19. helmikuuta 2016

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Vesien tila ja vesiluvat

KOOSTE PALAUTTEESTA. EKOenergian vesivoimakriteerien päivitys 2. konsultaatiokierros Virpi Sahi /42

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Jokirakentamisen puhutuimpia

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

TOIMIVATKO KALATIET?

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

49 Perhonjoen vesistöalue

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Valtiovarainministeriön asetus. vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Paimionjoki voimantuotannossa

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Paimionjoki voimantuotannossa

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2008/3 Dnro LSY 2008 Y 96 Helsinki Annettu

Ympäristövirtaamakäsite. suojelijana Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sini Olin

Teknisen- ja ympäristötoimen paikkatietopohjaiset asiointipalvelut Liite 3 Hakemuspalveluihin liittyvät vaatimustaulukot

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Ympäristövirtaamakäsitteen

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Kolmen helmen joet hanke

Säännöstelyluvan muuttaminen

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT Idealgrain

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Transkriptio:

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 1/6 Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa edistää vapaana virtaavien jokien elinympäristöjen ja ekosysteemien säilymistä, minimoida vanhojen vesivoimalaitosten vaikutuksen luontoon sekä kannustaa vesivoimasektoria huomioimaan ympäristöasiat aiempaa paremmin. EKOenergiamerkintä tähtää vesivoiman kielteisten ympäristövaikutuksien ennaltaehkäisyyn ja lieventämiseen vesivoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ja vaikutusten kohteena olevassa vesistössä sekä ympäristövaikutusten kompensointiin muualla. EKOenergia ei tue uusien vesivoimalaitospatojen rakentamista vesistöihin. Voimme hyväksyä voimalaitoksia, joiden padot on otettu käyttöön ennen 1.1.2013. EKOenergia voi kuitenkin hyväksyä myös tämän jälkeen rakennettuja vesivoimaloita, joilla ei ole vaikutuksia vesistöihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vesihuoltotunnelliin tai kastelukanavaan rakennetut voimalat, tai voimalat jotka eivät patoa joen virtaamaa kokoaan. Teholtaan alle 1 MW yhden megawatin voimalan hakemus voidaan jättää käsittelemättä sillä perusteella, että siitä saatava energiateho ympäristöhaittaan nähden on vaatimaton. EKOenergy secretariat c/o Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki, FINLAND www.ekoenergy.org virpi.sahi@sll.fi +358 50 308 2457 FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023)

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 2/6 EKOenergian Virtavesirahasto Myydessään ympäristömerkittyä vesisähköä EKOenergian myyjä suorittaa maksun myös EKOenergian Virtavesirahastoon, lisenssimaksun (katso 6.3.) ja Ilmastorahastomaksun lisäksi (katso 9.1.). Jokaista EKOenergiana myytyä megawattituntia kohden myyjä suorittaa vähintään 0,10 euron (kymmenen eurosenttiä) maksun Virtavesirahastoon. Myyjä voi anoa EKOenergian sihteeristöltä maksuun alennusta, mikäli voimala, josta sähkö on peräisin, on saavuttanut edistyneen tason kaikkien kolmen ympäristövaatimuksen osalta. EKOenergian Virtavesirahastoa hallinnoi EKOenergian sihteeristö, EKOenergian hallituksen valvomana. Rahaston hallinnoinnista johtuvat kulut eivät saa ylittää 5% osuutta rahastoon kerrytetyistä varoista. Virtavesirahastoon kerrytetyt varat käytetään hankkeisiin, joiden avulla voidaan välttää, vähentää, lieventää tai kompensoida vesivoimasta johtuvia ympäristöhaittoja. Vuosittain järjestetään julkinen hankerahoituksen haku, jonka maantieteellisessä kohdentamisessa huomioidaan sähkön alkuperämaa sekä maa, jossa sähkö on myyty. Hanke-ehdotukset arvioidaan asiantuntijapaneelissa. Hankkeiden valinnassa tärkeitä näkökohtia ovat hankkeen ekologinen merkittävyys, kustannustehokkuus, ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset, mahdollisuus osarahoitukseen, hankkeen viestinnällinen potentiaali sekä hakijan vakavaraisuus. Rahoitettavia hankkeita hallinnoivat rahoituksen vastaanottajat, joilla on vastuu hankkeen toteutuksesta ja viestinnästä. EKOenergian sihteeristö viestii hankkeiden tuloksista yhteistyössä niiden sähkönmyyjien kanssa, joiden myynnistä rahoitus on peräisin.

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 3/6 Ympäristövaatimukset vesivoimasähköä tuottaville laitoksille EKOenergian yleiset vaatimukset (eli kaikkien laillisten vaatimusten noudattaminen, katso 8.2.) edellyttävät, että vesivoimalaitoksen toiminta noudattaa sille asetettuja toimilupia ja lupaehtoja. Mikäli viranomainen on pannut vireille muutoksen, joissa määritetään voimalalle edistyneempi toimilupien tai lupaehtojen taso, voidaan noudattaa tätä tasoa. Lisäksi EKOenergia asettaa erityisiä ympäristövaatimuksia vesivoimalaitoksille. Niitä sovelletaan pääsääntöisesti kaikkiin vesivoimalaitoksiin, lukuun ottamatta voimaloita jotka sijaitsevat vesihuoltotunnellissa tai kastelukanavassa. Ympäristövaatimukset vesivoimalaitoksille käsittävät kolme kriteeriä: kalankulku, veden virtaama ja jokien elinympäristöt. Jokaisen kriteerin osalta kuvataan suorituksen perustaso ja edistynyt taso. Perustaso tulee saavuttaa kaikkien kolmen kriteerin osalta, minkä lisäksi edistynyt taso tulee saavuttaa vähintään yhden kriteerin osalta. Mikäli edistynyt taso saavutetaan kahden kriteerin osalta, on hakijan perustellusta syystä mahdollista anoa vapautusta kolmannesta kriteeristä. EKOenergian sihteeristö voi myöntää vapautuksen erillisen tarkastelun ja harkinnan jälkeen. Kriteeri 1. KALANKULKU. Kalat voivat ohittaa vesivoimalan Kuvaus Perustaso Edistynyt taso Vesistölle tyypilliset luontaiset kalalajit voivat ohittaa vesivoimalaitoksen ylävirtaan ja alavirtaan omin avuin tarvitessaan. Toimiva, kohdelajeille soveltuva kalatie on olemassa. Se on luonnonmukainen ohitusuoma tai tekninen kalatie. Kalatiessä kulkevat kalalajit ja niiden määrät on todennettu seurannoilla. Lisäksi seuranta on säännölllistä ja tulosten perusteella on tehty toimenpiteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Toimenpiteillä on parannettu kalojen nousuedellytyksiä kalatiessä. Myös alasvaellus on huomioitu ja tehty toimenpiteitä kalojen ohjaamiseksi voimalan ohitse. Todentaminen Valokuva, voimala ja kalatie kartalla, raportti kalatien käytöstä. Säännöllisen seurannan kuvaus. Raportti toimenpiteiden toteutuksesta ja niiden vaikutuksista. Kriteeriä 1 ei sovelleta seuraavassa tapauksessa: Voimala sijaitsee paikassa, jota kala ei ole voinut ohittaa ylä- eikä alavirtaan ennen hakevan voimalan (ja muiden saman vesistön voimaloiden) rakentamista, eikä voimalan käyttö vähennä kalankulun mahdollisuuksia muilla jokiosuuksilla. Todentaminen: Selvitys voimalan sijainnista ja toiminnasta sekä vesistön säännöstelystä nykytilanteessa ja ennen voimalan rakentamista.

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 4/6 Kriteeri 2. VEDEN VIRTAAMA. Joki ei koskaan kuivu. Kuvaus Perustaso Edistynyt taso Voimalan toiminta turvaa riittävän ja jatkuvan virtaaman jokiuomassa ohitusuoman kautta tai turbiinien ja/tai kalatien läpi. Vähimmäisjuoksutus juoksutuspisteillä on määritetty käyttäen viitearvona keskialivirtaamaa. Nollavirtaamaa ohitusuomaan (jos sellainen on) tai voimalan alakanavaan (jos ohitusuomaa ei ole) ei esiinny voimalan normaalissa toiminnassa. Poikkeuksellinen katkokäyttö ja nollavirtaamaan johtavat poikkeustilanteet raportoidaan, liittäen mukaan suunnitelma niiden välttämiseksi. Lisäksi joen ekologinen virtaama on määritetty vuodenajoittain, sisältäen minimivirtaaman, tulvien ajoituksen, virtaaman noston ja alasajon vauhdin. Sitä sovelletaan voimalaitoksen ja kalatien käytössä ja/tai oleellisien lieventämistoimien suunnittelussa. Todentaminen Juoksutuspisteet kartalla, juoksutuskäyrä (m3/s), joen keskialivirtaama (m3/s), minimijuoksutus voimalan läpi (m3/s), minimijuoksutus kalatien ja/tai ohitusuoman läpi (m3/s), raportit Raportti ekologisesta virtaamasta, raportti soveltamisesta laitoksen toimintaan. Kriteeriä 2 ei sovelleta, mikäli voimala sijaitsee vesihuoltotunnelissa tai kastelukanavassa. Jos voimalan toiminta perustuu vesivarastoon ylhäällä vuorilla tai tuntureilla ja voimalan vedenotto ja ulosjuoksutus tapahtuu putkia myöten, kriteeriä 2 sovelletaan alajuoksun jokiosuuksien juoksutuspisteisiin.

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 5/6 Kriteeri 3. JOKIEN ELINYMÄRISTÖT. Jokieliöstölle on paikka jossa elää ja lisääntyä. Kuvaus Perustaso Edistynyt taso Virtavedessä elävien ja lisääntyvien lajien elinympäristöjä on tarjolla siinä vesistönosassa, jossa voimala sijaitsee. Ympärivuotisesti vesitettyä, jokieliöstölle sopivaa elinympäristöä (habitaattia) ylläpidetään tai on palautettu joessa tai sen sivu-uomassa, ohitusuomassa (vanha jokiuoma tai luonnonmukainen kalatie). Se on jokieliöstön saavutettavissa suhteessa voimalan sijaintiin. Lisäksi elinympäristön toimivuutta jokieliöstön elin- ja lisääntymisalueena seurataan säännöllisesti. Seurannan tuloksia on sovellettu elinympäristön määrän ja/tai laadun parantamiseksi, esimerkiksi rakentamalla kompensaatiouoma. Todentaminen Raportti elinympäristöjen laadusta ja määrästä. Yleiskuvaus, vesitystilanne ja sijainti kartalla. Elinympäristöjen pinta-ala (kokonaisala tai m2/100 m uomaa). Yksilöityjen jokieliöiden poikastuotanto (esim. smolttia/hehtaari), raportti toimenpiteistä elinympäristöjen palauttamiseksi tai parantamiseksi. Kriteeriä 3 ei sovelleta, mikäli voimala sijaitsee vesihuoltotunnelissa tai kastelukanavassa. Jos voimalan toiminta perustuu vesivarastoon ylhäällä vuorilla tai tuntureilla ja voimalan vedenotto ja poisjuoksutus tapahtuvat putkia myöten, kriteeriä 3 sovelletaan alajuoksun jokiosuuksiin. Hakija voi perustellusta syystä anoa muutosta kriteeriin 3 siten, että perustason täyttämisen sijaan hakija valitsee suorittavansa ylimääräisen maksun EKOenergian Virtavesirahastoon, kymmenen eurosenttiä EKOenergiana myytyä megawattituntia kohden. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi, että saavutettavien elinympäristöjen luominen voidaan osoittaa mahdottomaksi. Muutos kriteeriin 3 voidaan hyväksyä vain yhdeksi viisivuotiskaudeksi.

Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 6/6 Hyväksymismenettely, julkisuus ja voimassaoloaika Vesivoimalaitoksessa tuotettavaa sähköä voidaan myydä EKOenergiana vain hakemusmenettelyn jälkeen. Menettely, jolla voimalaitos voidaan hyväksyä on seuraava: Hakemus EKOenergian sihteeristölle noudattaen liitteenä annettua ohjetta (LIITE). Tietojen tarkistus sihteeristössä ja julkinen konsultaatio Päätös voimalaitoksen(-ien) kelpoisuudesta sihteeristössä Hakija on sähkön tuottaja, tai vaihtoehtoisesti sähkön välittäjä tai myyjä. Kustakin voimalasta tulee laatia erillinen hakemus. Kaikki toimenpiteet, joita vaatimusten täyttäminen edellyttää, tulee olla saatettuna päätökseen ennen kuin hyväksyntä voidaan myöntää. Julkinen konsultaatio tarkoittaa, että hakemus on nähtävillä verkossa osoitteessa www.ekoenergy.org. vähintään 30 arkipäivän ajan. Merkittäviä sidosryhmille ja EKOenergian hallitukselle annetaan hakemus tiedoksi ja pyydetään lausumaan siitä tarvittaessa. Merkittäviin sidosryhmiin lukeutuvat erityisesti kansalliset ja alueelliset ympäristöjärjestöt, kalastusjärjestöt ja viranomaiset sekä vesienhoidon yhteistyöryhmien jäsenorganisaatiot ja vesialueen omistajat. EKOenergian hyväksymien vesivoimalaitosten lista on julkisesti nähtävillä verkkosivulla www.ekoenergy.org. Lista sisältää yhteenvetoraportin, josta ilmenee millä tavalla voimala täyttää kriteerit. Voimalaitoksen hyväksyntä on voimassa 5 vuotta, minkä jälkeen hakemus voidaan uusia päivitetyin tiedoin. Vesivoimalaitos tullaan poistamaan listalta milloin tahansa, jos se ei täytä a) kaikkia tuotantopaikalla lupaehtoihin sisältyviä laillisuusvaatimuksia (katso myös kappale 8.2.) b) vesivoimalaitoksen erityisiä ympäristövaatimuksia (kuten ne on kuvattu tässä luvussa 8.3.), ja kuten ne on hyväksytty hakemusmenettelelyn yhteydessä ja todennettu hakemusasiakirjoissa. Ylivoimaisen esteen (force majeure) katkaistessa tilapäisesti ympäristövaatimusten noudattamisen on mahdollista hakea poikkeusta listalta poistamiselta. Ylivoimaisia esteitä ovat esimerkiksi luonnonmullistukset tai yllättävät laillisten vaatimusten muutokset, jotka ovat ristiriidassa EKOenergian ympäristövaatimusten kanssa.