Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden ottaminen siitä sekä valmistelulupa hanketta varten, Koski Tl HAKIJA Parravahan Vesi Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Parravahan Vesi Oy on 9.11.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenottamon rakentamiseen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden ottamiseen siitä sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Koivukylän kylässä Kosken Tl kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Länsi-Suomen vesioikeus on 15.6.1983 antamallaan päätöksellä nro 49/1983 B myöntänyt Parravahan Vesi Oy:lle luvan Rahkion pohjavedenottamon rakentamiseen Marttilan kunnan Siutilan kylässä tilasta Kankaanmaa RN:o 6:34 ostetulle määräalalle ja veden ottamiseen siitä 1 400 m 3 vuorokaudessa puolivuosikeskiarvona laskettuna. Parravahan Vesi Oy hakee lupaa pohjavedenottamon rakentamiseen Linturahkan pohjavesialueelle omistamalleen kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 Koivukylän kylässä Kosken Tl kunnassa ja 750 m 3 /d vedenottoon vedenottamosta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Nykyinen vedenhankinta Vedenoton vaihtoehdot Parravahan Vesi Oy on Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhteisomistuksessa oleva vedenhankintayhtiö. Parravahan Vesi Oy hankkii pääosan vedestään Linturahkan pohjavesialueella sijaitsevalta Rahkion pohjavedenottamolta ja toimittaa käyttöveden Marttilan ja Tarvasjoen kuntiin sekä Pöytyän kunnan Kyrön kylään. Rahkion ottamon tuotantokapasiteetti ei riitä vastaamaan nykyistä vedenoton tarvetta. Erityisesti kesäaikana kulutuksen ollessa suurimmillaan veden riittävyys on tuottanut ongelmia. Lisäksi ottamolta saatavan veden laatu on huonontunut suuremmilla ottomäärillä. Vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli vuonna 2011 keskimäärin 1 140 m 3 /d. Aikoina, jolloin Rahkion ottamo ei ole riittänyt turvaamaan vedensaantia, on lisävettä hankittu Loimaan kaupungin Mellilän taajaman Uotilan ja Kosken Tl kunnan Hevonlinnan ottamoilta, mikä on johtanut lupamäärän ylittävään vedenottoon Uotilan ottamolla. Edullisimmaksi ratkaisuksi vedenhankinnan turvaamiseksi on todettu uuden vedenottamon rakentaminen Rahkion ja Hevonlinnan ottamoiden väliin. Ympäristöolosuhteet sekä siirtolinjan tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus tukevat mainittua toteutustapaa. Uuden ottamon tarkoituksena on täydentää ja osittain korvata vedenottoa Rahkion vedenottamolta. Linturahkan pohjavesialue Linturahkan pohjavesialue (0248451) on I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee Loimaan kaupungin sekä Marttilan ja Kosken Tl kuntien alueilla. Linturahkan pohjavesialueella ei sijaitse Rahkion pohjavedenottamon lisäksi muita pohjavedenottamoita. Linturahkan pohjavesiesiintymä koostuu noin 8,5 km:n pituisesta paikoin hyvin kapeasta (0,2 1 km) pitkittäisharjumuodostumasta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,87 km 2, josta muodostumisalueen osuus on 2,19 km 2. Pohjavesiesiintymän arvioitu antoisuus on 2 000 m 3 /d. Pohjaveden luontainen virtaussuunta on harjumuodostuman suuntaisesti itä-kaakosta länsi-luoteeseen. Harjualueella on myös orsivesikerroksia. Muodostuman pohjoisosassa pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee välillä +86 +91 mmpy ja eteläosassa välillä +85 +88 mmpy. Suunnitellun vedenottamon kohdalla pohjaveden pinta on 12 m:n syvyydellä maanpinnasta korkeudella +85 mmpy. Pohjavesialue rajautuu savi- ja silttialueisiin sekä Linturahkan ja Ketussuon suoalueisiin. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan harjun maaaineskoostumus vaihtelee lajittuneesta hiekasta kiviseen soraan. Maaainekset hienontuvat mentäessä kohti harjun reunaosia. Suhteellisen yhtenäinen arviolta noin 10 15 m paksu karkea harjuydin on raekoostumuksel-
taan pääasiassa kivistä soraa. Harjuytimen kohdalla pohjaveden virtausvyöhyke on kapea ja se on pohjavesialueen kaakkoispäässä suunnitellun ottamon läheisyydessä noin 100 m. Lähiympäristön maa-ainesten ottotoiminnalla ja turvetuotannolla saattaa olla vaikutuksia Linturahkan pohjavesialueen määrälliseen ja kemialliseen tilaan. Pohjavesialueen vesi on vähäistä rautapitoisuutta lukuun ottamatta laadultaan erinomaista ja vedenottoon soveltuvaa. Pohjavesialueen tutkimukset Parravahan Vesi Oy ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat selvittäneet Linturahkan pohjavesiesiintymän hydrogeologisia olosuhteita vuosina 2008 2011. Lisäksi pohjavesialueen tilaa on arvioitu Loimaan ja Oripään pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yhteydessä. Suoritettujen koepumppausten aikana pohjavedenpinta laski havaintoputken sijainnista riippuen 10 20 cm. Neljä viikkoa kestäneen koepumppauksen viimeisellä viikolla vedenpinnan korkeudet tasaantuivat havaintoputkissa. Vedenpinnan korkeudet palautuivat lähtötasolle viikon kuluessa koepumppauksen päättymisestä. Vedenpinnan luontainen vaihtelu alueella on noin 50 cm. Linturahkan pohjavesiesiintymän rakenteesta, pinta-alasta ja koepumppauksista käytettävissä olevien tietojen perusteella alueelle rakennettavalta vedenottamolta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi on arvioitu noin 750 m 3 /d. Vedenotto- ja siirtojärjestelyt Vedenoton vaikutukset Pohjavesi otetaan käyttöön kaivonpaikkatutkimusten tulosten perusteella määritettyyn kohteeseen rakennettavista siiviläputkikaivoista ja raakavesi alkaloidaan vedenottamoalueelle rakennettavassa alkalointilaitoksessa. Vesi siirretään rakennettavalla 100 m pitkällä vesijohtolinjalla Rahkion ja Hevonlinnan/Uotilan ottamoiden väliseen yhdysvesijohtoon. Koepumppausten perusteella 750 m 3 /d pumppausmäärällä ei ole pohjaveden pinnankorkeuteen luontaisesta vaihtelusta poikkeavaa vaikutusta. Koepumppausten tai Rahkion vedenottamon toiminnan aikana ei ole havaittu luontaisesta vaihtelusta poikkeavia vedenpinnanmuutoksia lähialueen yksityisissä talousvesikaivoissa. Pitkien etäisyyksien vuoksi uudelta ottamolta pumpattavan vesimäärän ei edes teoreettisesti voida olettaa vaikuttavan sen kaakkoispuolella Hevonlinnan pohjavesialueella sijaitsevien Uotilan ottamon (etäisyys 3,4 km) tai Hevonlinnan ottamon (etäisyys 4,9 km) vedenottoon. Lisäksi pohjaveden virtaus suuntautuu suunnitellulta pohjavedenottamolta luoteeseen, missä 3
2,2 km:n etäisyydellä sijaitsee Parravahan Vesi Oy:n hallinnoima Rahkion ottamo. Vedenotto ei vaikuta Linturahkan pohjavesialueen luonnonolosuhteisiin eikä vedenotosta aiheudu vaikutuksia alueen nykyiseen käyttöön vedenottamoaluetta lukuun ottamatta. Vahingontorjunta- ja tarkkailutoimenpiteet Vedenotosta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi Linturahkan vedenottamolle laaditaan tarkkailuohjelma. Vedenottamon käyttötarkkailuun sisältyy vedenoton tarkkailu vedenottoalueella ja muualla pohjavesiesiintymässä sekä pohjaveden laadun tarkkailu vedenottamolla ja vedenottamon valuma-alueella. Tarkkailuohjelman mukainen säännöllinen pohjavesitarkkailu aloitetaan ennen vedenottamon käyttöönottoa. Tarkkailuohjelma laaditaan yhteneväksi jo olemassa olevan Rahkion ottamon tarkkailun kanssa. Vesinäytteet laadullisia analyysejä varten otetaan kahdeksan kertaa vuodessa. Korvattavat vahingot ja haitat Mahdollisesti vedenotosta aiheutuvat muutokset talousvesikaivojen veden riittävyydessä tai laadussa selvitetään säännöllisen pohjavesitarkkailun avulla. Mikäli vedensaanti kaivoista vedenoton seurauksena vaikeutuu, kaivot syvennetään tai turvataan korvaavan veden saanti kiinteistöille luvanhakijan kustannuksella. Oikeudelliset edellytykset Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa mahdollista vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Kyseessä on talousveden paikallisen tarpeen tyydyttämistä koskeva hanke, joka vesilain mukaisesti on etusijalla vedenottolupaa myönnettäessä. Vedenottamon rakentaminen on välttämätöntä Parravahan Vesi Oy:n vedenjakelun turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. 4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kosken Tl kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 4.2.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kosken Tl kunnalta sekä Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
5 LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausuntonaan seuraavan. Nykytilanne Parravahan Vesi Oy toimittaa vettä Marttilan, Tarvasjoen ja Pöytyän kuntiin. Pääosa vedestä on otettu Rahkion ottamolta, josta saadaan Länsi- Suomen vesioikeuden 15.6.1983 antaman päätöksen 49/1983 B mukaan ottaa pohjavettä 1 400 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Nykyinen vedenotto on ollut noin 1 100 m 3 /d. Vedenoton lisääntyessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat nousseet haitallisen korkeiksi. Parravahan Vesi Oy on joutunut ostamaan osan toimittamastaan vedestä Hevonlinnan pohjavesialueella olevilta Loimaan kaupungin ja Kosken Tl kunnan ottamoilta. Hakemuksen tavoitteena on päästä omavaraisuuteen pohjaveden toimittamisessa kuluttajille. Keskimääräinen vedenkulutus Loimaan kaupungissa ja Kosken Tl kunnassa on ollut vuonna 2010 yhteensä noin 1 300 m 3 /d. Vuoteen 2030 mennessä kulutus kasvanee ennusteiden mukaan määrään 1 400 m 3 /d. Hakemuksen perusteet Hakemus perustuu Parravahan Vesi Oy:n ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyössä tekemiin pohjavesitutkimuksiin. Ne ovat käsittäneet perusteellisen harjumuodostuman rakenneselvityksen, joka on kattanut Linturahkan pohjavesialueen lisäksi Mellilänharjun. Rakenneselvityksen ja sitä täydentävien maatutkausten ja lisäkairausten pohjalta rakennettiin valmis tuotantokaivo, josta tehtiin kuukauden kestänyt koepumppaus keskitalvella 2011. Pumppauksen vaikutukset ympäristöön ja vedenpintojen palautumiseen rekisteröitiin automaattisilla mittalaitteilla 10 minuutin väliajoin pumppauksen aikana ja sen jälkeen 3 kk:n ajan. Yksityiskohtaiset tulokset ja tulkinnat on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa rakenneselvitys- ja koepumppausraporteissa. Lausunnon liitteenä on diagrammi havaintoputken 13 pohjaveden pinnan vaihteluista pumppausta edeltävältä 8 kk:n ajalta (22.4.2010 4.1.2011). Diagrammi osoittaa, että pohjaveden pinta oli alueella koepumppauksen alussa noin 50 cm alempana kuin keväällä 2010. Kaivo oli tarkoitus rakentaa pisteeseen 13, mutta maanomistajan vastustuksen vuoksi paikka siirtyi pisteeseen 15. Kuten diagrammista ja muista tarkkailutuloksista havaitaan, koepumppauksen perusteella haettu vesimäärä 750 m 3 /d ei aiheuta ympäristössä haitallisia vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Linturahkan ottamolta ei ole pohjavesiyhteyttä Hevonlinnan pohjavesialueella oleviin Loimaan kaupungin ja Kosken Tl kunnan vedenottamoihin eivätkä vaikutukset ulotu Rahkion ottamolle saakka. Vesianalyysien mukaan kaivosta saatava vesi on laadultaan erinomaista.
Edellä esitetyn perusteella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus puoltaa luvan myöntämistä 750 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Koska Parravahan Vesi Oy:llä on jo voimassa oleva lupa 1 400 m 3 /d vedenottoon, on tarpeen kuitenkin rajoittaa Linturahkan ja Rahkion vedenottamoiden yhteinen vedenotto määrään 1 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenoton vaikutusten tarkkailua varten on tarpeen määrätä Parravahan Vesi Oy laatimaan tarkkailusuunnitelma pohjaveden pintojen ja vedenlaadun seurantaan. Tarkkailu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista ja sovittaa se yhteen Rahkion vedenottamon tarkkailun kanssa. 6 2) Kosken Tl kunnan ympäristölautakunnan puolesta vs. ympäristönsuojelusihteeri on todennut, ettei Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulla ole huomautettavaa hakemuksesta. Lupamääräyksillä tulee varmistaa, ettei vedenottamisesta aiheudu haitallista pohjavedenpinnan alenemista. Kosken Tl kunnan Hevonlinnan alueen maanomistajat ovat olleet huolissaan Hevonlinnanjärven sekä alueelle maanottamistoiminnassa muodostuneiden lampien vedenpinnan alenemisesta.
7 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Parravahan Vesi Oy:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 Kosken Tl kunnassa sekä pohjaveden ottamiseen ottamosta käytettäväksi talousvetenä Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kunnissa lupamääräyksessä 1) sanotun määrän hakemukseen liitetyn suunnitelman ja jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenottomäärä Rakenteet ja käyttö Tarkkailu 1) Pohjavettä saa ottaa Linturahkan pohjavedenottamolta enintään 750 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Linturahkan ja Rahkion vedenottamoiden yhteenlaskettu vedenottomäärä ei saa ylittää 1 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 4) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 5) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesioloihin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailu. Tarkkailu on aloitettava hyvissä
ajoin ennen vedenoton aloittamista ja sovitettava se yhteen Rahkion vedenottamon tarkkailun kanssa. 6) Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 7) Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua tiedot saattavat koskea. 8 Vahingot Muut määräykset 8) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta edunmenetyksestä. 9) Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetään. 10) Vedenottamon rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 11) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 12) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia osoittavat piirustukset. Perustelut Pohjaveden ottaminen Linturahkan pohjavesialueelta on tarpeen vedenhankinnan ja vedenlaadun turvaamiseksi sekä vedenjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Hakija on arvioinut Linturahkan pohjavesialueen antoisuuden määräksi 2 000 m 3 /d. Mikäli tarkkailu osoittaa 750 m 3 /d suuruisen vedenoton vaikuttavan haitallisesti pohjavesialueen määrään tai laatuun, vedenottoa on vä-
hennettävä haitattomalle tasolle tai ryhdyttävä muihin ELY-keskuksen hyväksymiin toimiin. Vedenoton vaikutusten tarkkailu on tarpeen, jotta mahdollisten haitallisten vaikutusten ilmaantuessa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Luotettavan vertailutiedon saamiseksi tarkkailu on määrätty aloitettavaksi hyvissä ajoin ennen vedenottamon toiminnan aloittamista. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hanke ei vaikuta haitallisesti Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman pohjavesiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Luvan mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitettua seurausta. Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty yleisille tai yksityisille eduille on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6 ja 10, 4 luvun 6 sekä 11 luvun 21 9 Valmistelulupa Perustelut Aluehallintovirasto oikeuttaa Parravahan Vesi Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä asetettava Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle 2 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 840 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
10 Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen pinta- ja pohjaveden ottamista talousvedeksi (500 2 000 m 3 ) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 840 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Parravahan Vesi Oy Jäljennös päätöksestä Kosken Tl kunta Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-171-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl kunnan virallisella ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.4.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.