Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys Kaisu Kuusela Seutufoorumi
MAL 4 -sopimus seudun kuntien ja valtio-osapuolen välinen sopimus laaditaan vuosille 2020-2023 Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen.
MAL4-sopimuksen taustalle Auditoidaan rakennesuunnitelma, jotta nähdään suunnitelman ajantasaisuus ja -mukaisuus. Rakennetaan kehikko vaikutusten arviointiin, jotta voidaan kevään edetessä arvioida rakenteen toimivuutta erilaisilla muuttujilla.
Kuva: Tapani Touru MAL-sopimukseen valmistautumisen aikataulu Prosessin suunnittelu ja töiden ohjelmointi RASUn auditointi Vaikutusten arviointikehikon muodostaminen Syksyllä 2018 kehitetään prosessia ja muodostetaan lähtökohtia. MAL4-sopimukseen tähtäävä valmistelu painottuu alkuvuoteen 2019 - Tunnistetaan keihäänkärkiä huomioitavaksi hallitusohjelman valmistelussa (~4/2019) - Neuvotellaan ja valmistellaan MAL-sopimus (~10/2019) Rakennesuunnitelman päivitys valmistuu tämän valtuustokauden aikana LJ-kokous 22.8. MASTO-kokous 23.8. KJK-kokous 24.8. Ryhmien tavoitteet 2019 = prosessin toteutus Kehittämispäivä 20.9. Arviointiohjelman teemat ja toimenpiteiden keskeiset teemat Suunnitelma V0 Vaikutusten arviointi Pyöreän pöydän keskustelu Alustavat kehittämis teemat ja priorisoinnin perusteet Suunnitelma V1 Vaikutusten arviointi Suunnitelma V2 Toteuttamisen vastuuttaminen Vaikutusten arviointi Viimeiste ly Näkemykset valmiina hallitusohjelman valmistelua ja MAL-neuvotteluja varten. Suunnitelma viimeistellään elo-syyskuussa. 8/18 10/18 1/19 4/19 7/19
Tässä esityksessä 1. Käyn läpi Rakennesuunnitelman 2040 keskeiset ratkaisut ja esittelen syksyllä 2018 Rakennesuunnitelmaan tehtävän auditoinnin tuloksia. 2. Esittelen tiiviisti Tapani Tourun johdolla rakennetun vaikutusten arviointikehikon, jonka voimalla keväällä 2019 ryhdytään MAL4-sopimukseen tähtäävää suunnitelmaa tekemään.
Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 + 115 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä (noin 4100 vuodessa)
Rakennesuunnitelma 2040 + 115 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä (noin 4100 vuodessa) + 72 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä (noin 2000 vuodessa)
Rasun jäsentäminen auditoinnissa 1. Seudun rakenteen toimivuus. 2. Toteuttamisen edellytykset.
Rakenne
Keskeiset periaatteet
Asuminen ja joukkoliikenne Noin 68% väestönkasvusta sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Näiden alueiden määrätietoinen tiivistäminen mahdollistaa järeän joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen seudulle.
Aluetehokkuus
Keskustojen väestö Rakennesuunnitelman keskustoissa Tampere 2 km, muut 1 km säteellä noin 120600 asukasta ~ 32 % seudun väestöstä Lielahti; 3988 Asukasluku 2017 Lakalaiva; 3267 Ylöjärvi; 3690 Kangasala; 2538 Lempäälä; 2579 Orivesi; 2732 Nokia; 4454 Pirkkala; 4844 Koilliskeskus; 6037 Sääksjärvi; 1743 Lentola; 1370 Vesilahti kk; 1306 Tampere; 53127 Tesoma; 6449 Härmälä-Partola; 6667 Hervanta; 15829 Tampere Hervanta Härmälä-Partola Tesoma Koilliskeskus Pirkkala Nokia Lielahti Ylöjärvi Lakalaiva Orivesi Lempäälä Kangasala Sääksjärvi Lentola Vesilahti kk
Raitiotievyöhykkeen väestö vaihe 1. Raitiotien 1.vaiheen linjasta 800 metrin säteellä noin 88 000 asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 23 % 77 % Muu seutu Raitiotie 1.vaihe
Raitiotievyöhykkeen väestö vaihe 2. Raitiotien 1. ja 2.vaiheen linjasta 800 metrin säteellä noin 104 000 asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 27 % 73 % Muu seutu Raitiotie 1. ja 2. vaihe
Raitiotievyöhykkeen väestö laajenemissuunnat Raitiotien 1. ja 2.vaiheen, sekä laajenemissuuntien linjasta 800 metrin säteellä noin 156 000 asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 41 % 59 % Muu seutu Raitiotie 1. ja 2. vaihe sekä laajenemissuunnat
Asemanseutujen väestö Rakennesuunnitelman lähijuna-asemista 3 km:n säteellä n. 169 400 asukasta (2017), eli noin 45 % prosenttia seudun väestöstä. Väestö 3 km:n säteellä asemasta (2017) 72048 31797 253712384012820 8495 7353 5837 4006 Huom. asemien vyöhykkeet ovat osin päällekkäisiä
Uudet ja vanhat joukkoliikennevyöhykkeet Vuonna 2015 seudun väestöstä 64% asui suunnitteilla olevien raitiotielinjojen ja asemanseutujen vaikutusalueella. Lisäksi seudun joukkoliikennevyöhykkeillä asuvan väestön osuus on huomattava. Yhteensä raitiolinjojen, asemanseutujen ja joukkoliikennevyöhykkeen nykyväestö on 79% seudun väestöstä.
Keskustojen ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella oleva väestö YKR-vyöhykkeiden (2015) mukaisten keskusta- tai joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella (2017) noin 128 000 asukasta, eli noin 34 % seudun väestöstä. Tästä noin 92 000 asukasta YKR:n mukaisella autovyöhykkeellä, loput vyöhykkeiden ulkopuolella. Väestön jakautuminen 2017 67 % 24 % 9 % Autovyöhyke Ulkopuolinen alue Keskustat ja joukkoliikennevyöhykkeet
Huomioita väestönkasvun suuntaamisesta Rakennesuunnitelman ratkaisu tukee jo ennestään vahvoja joukkoliikennekäytäviä sekä luo uusia seudun aluekeskusten välille. Tehokkaan joukkoliikenteen mahdollistaminen vaatii määrätietoista maankäytön kehittämistä etenkin tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkorajalla.
Auditointiryhmä valitsee: Investointien TOP 10 Kriittisiä, jotta liikenneinvestointi tulee. Toivottavia. Keskustat asumisen ja palveluiden sijainteina.!
Toteuttamisohjelmien auditointi 24.10. nostot kartan äärellä Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa
Keskustat Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa
Keskustat Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa
Työpaikkamäärien muutos YKR-rajausten mukaisilla keskusta-alueilla 2010-2015 Työpaikkoja oli vuonna 2015 keskustoissa ja niiden reunavyöhykkeillä 93 491. Tämä on 63 prosenttia kaikista seudun työpaikoista. Kehyskunnissa keskustojen osuus seudun on työpaikka-alueiden pinta-alasta 11%.
Keskustat ja rakennesuunnitelman työpaikka-alueet
Työpaikka-alueiden saavuttavuus joukkoliikenteellä
Huomioita työpaikka-alueista Seudulla on kahtalainen rakenne: Muutamiin keskustoihin nojaavat osaamisen, palveluiden ja teollisuuden työpaikat sekä liikenneverkkoon nojaavat seudun vanhat ja uudet työpaikka-alueet.
Toteuttamisohjelmat
Asuntotuotannon ohjelmointi
Väestönkasvu (%/vuosi) Väestönkasvun suuntaaminen Rasussa 2,5 Rakennesuunnitelman edellyttämät* keskimääräiset vuosikasvuprosentit toteutuskausittain 2 1,5 1 0,5 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kunta 2013-2020 2021-2030 2031-2040 *perustuen aluekohtaisten mitoitusten tuomaan uuteen asukasmäärään (64% mitoituksesta) toteutusohjelmassa. Luvuissa oletetaan kuntien muiden alueiden väkiluvun pysyvän samana.
% Väestönkasvun jakautuminen seudulla - Väestönkasvun jakautumisessa Tampereen ja kehyskuntien välillä on tapahtunut selvä muutos: Vuodesta 2013 eteenpäin Tampereen kasvuvauhti on ollut kehyskuntia nopeampi. Väestönkasvu 2000-2017 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tampere Tre kehyskunnat 3,00 Väestömuutos (%) Tampereen seudulla 2000-luvulla Tampere Tre kaupunkiseutu Tre kehyskunnat 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Väestönmuutos 2016-2017
MAL3 Kokonaisasuntotuotantotavoitteen toteutuminen 11/2018 Kangas Lempäälä 94 129 MAL 3 Asuntotuotantotavoite: Tilanne 11/2018 471 251 315 702 252 0 Kangasala on ylittänyt jo koko MAL-kauden tavoitteensa 134 asunnolla. Nokia 147 176 208 389 Orivesi 18 8 Ei 2018 tietoa 94 Pirkkala Tampere Vesilahti 131 12 180 2073 11 106 Ei 2018 tietoa 3074 57 863 2590 0 Tampere on ylittänyt jo koko MAL-kauden tavoitteensa 137 asunnolla. Ylöjärvi 143 184 131 102 Kaupun 3089 4013 3602 1936 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017 2018 (11/2018) Jäljellä *2018 tieto on ennakkotieto kuntien rakennus-ja huoneistorekistereiden perusteella valmistuneista asunnoista. Tieto ei sisällä esimerkiksi laajennusten tai käyttötarkoitusten muutosten kautta syntyneitä uusia asuntoja
Asuntotuotannon ohjelmointi, Johtopäätöksenä: Rakennesuunnitelman mitoitus asettaa joillekin kunnille voimakkaan kasvupaineen. Toisaalta: Seudun epätasapainoinen kasvu on uhka joukkoliikenteeseen nojaavan rakenteen syntymiselle. Keskustojen kehittäminen joukkoliikenteen kehittämiseen tukeutuen on mahdollisuus. Keskustojen kehittäminen mahdollistaa palveluiden tasapainoisen kehittämisen.
Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon kuntakohtaiset osuudet
ARA-indeksi Tampereen seudun kunnissa ARA-indeksi osoittaa markkinatilanteen olleen vuonna 2017 Tampereen seudulla normaali Tampereella, Nokialla ja Lempäälässä. Orivedellä on ylitarjontaa ja muissa kunnissa lievää ylitarjontaa. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kangasala 15,3 17 17,1 15,2 15,5 13,7 Lempäälä 16,3 19,3 18,9 16,5 12,1 15 Nokia 17,4 17 11,3 ei tietoa 14,1 16,4 Orivesi ei tietoa 6,2 5,9 5,9 5,1 6,2 Pirkkala ei tietoa 18,8 18,1 19,7 16ei tietoa Tampere 18,8 17,6 20,7 20,6 17,8 18,5 Vesilahti 8,3 8,8 7,4 14,8 ei tietoa 11,3 Ylöjärvi 13,9 17,3 12,8 13,9 14,1 13,4 Markkinatilanne: kireä (30-50), melko kireä (20-30), normaali (15-20), lievää ylitarjontaa (10-15), ylitarjontaa (0-10) Lähde: ARA:n asuntomarkkinakatsaukset 2013-2018
ARA-asuntotuotantotavoitteen toteutuminen MAL3 ARA-asuntotuotantotavoite: Toteuma 2016 ja 2017 sekä arvio toteumasta 2018 ja 2019 9/2018 mukaisilla lainapäätöksillä* Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko seutu 0 0 0 16 0 283 435 39 63 56 0 378 465 0 24 129 51 41 311 509 0 4 95 546 721 155 0 0 87 88 66 18 762 1030 0 0 0 Kangasala ylittää tavoitteensa 24 asunnolla (+16,8 %) Nokia ylittää tavoitteensa 22 asunnolla (+(14,1 %) Orivesi ylittää tavoitteensa 47 asunnolla (+ 391,7 %) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2016 2017 2018* 2019* Jäljelle * Vuosien 2018 ja 2019 asuntomäärät perustuvat ARAn lainapäätöksen 9/2018 saaneisiin, valmistuneihin tai rakenteilla oleviin kohteisiin. Lähteet: ARA ja kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit
% Vuosittaisesta tavoitteesta Vuosittaisen ARA-asuntotuotantotavoitteen* saavuttaminen tontinluovutusohjelmilla 2018-2019 ja 2020-2021 300% 284% 250% 200% 150% 143% 111% 174% 131% 153% 154% 114% 100% 78% 84% 92% 50% 29% 31% 0% Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seutu yht. Akselin otsikko 0% 2018-2019 Tavoitteen saavuttaminen (%) 2020-2021 Tavoitteen saavuttaminen (%) Kuvassa verrataan tontinluovutusohjelmien ARA-merkittyjen kohteiden asuntomäärää vuosittaiseen ARA-asuntotuotantotavoitteeseen. * 1 asunto =59 k-m2. Tieto perustuu kunnilta (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi) saatujen tontinluovutusohjelmien ARA-merkittyihin kohteisiin. ARA-merkityt kohteet sisältävät myös nykyiseen MAL-sopimukseen kuulumattomia ASO- ja takauslainakohteita. Vuotuinen ARA-asuntotuotantotavoite perustuu Rakennesuunitelmaan (ja MAL3 sopimukseen).
Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto, Johtopäätökset: Kysyntä kohdistuu keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Tarjonta pitäisi saada palveluiden äärelle. Haaste on se, että siellä missä kysyntää olisi, ei ole tarjontaa. Järjestelmästä puuttuu nyt joustavuus. Mekanismit eivät tue joustavuutta elämäntilanteiden mukaan. Tämä johtaa siihen, että muuttaminen vähenee ja ihmiset asuvat ahtaasti, koska eivät halua muuttaa huonoille sijainneille. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan. ASO on yksi kohtuuhintaisuuden muoto, johon on jo järjestelmä. ASO on myös mahdollisuus monipuolistaa asuntokantaa sekä joustava asuntomalli. Eriytymiskehitys on iso kysymys samoin kuin sen aiheuttama kierre.
Palveluverkkosuunnittelu
Johtopäätökset, Palveluverkko Hyvinvointipalveluiden työryhmän keskustelun yhteenveto Työryhmä totesi, että rakennesuunnitelma 2040 liitteessä 2 olevat palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet ovat monelta osin vanhentuneet eivätkä vastaa tilannekuvaa tai tulevaisuuden tarpeisiin. Palveluverkon seudullinen tarkastelu ei huomioi ajankohtaisia ilmiöitä, kuten maakunta- ja soteuudistusta. Palveluverkon pääperiaatteiden päivitys ei ole riittävä toimenpide, vaan seudulle tulisi luoda kokonaan uusi malli palveluverkon suunnitteluun. Mallin tulisi olla päivittyvä ja prosessin omainen, ei kertaluontoinen projekti. Palveluverkko on keskeinen osa yhdyskuntarakennetta ja yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja ihmisten arjen sujuvuutta määrittävistä tekijöistä, siksi sen tulisi olla mukana myös MAL 4 sopimusta valmisteltaessa. Palvelun käsite tulisi tarkentaa siten, että se ei ole vain palvelualojen maantieteellinen toimipisteverkosto.
Työpaikka-alueiden ohjelmointi
Väestönkasvu, työpaikkamäärien kasvu
40000 Työpaikkamäärät suurimmilla toimialoilla 2007-2015 30000 20000 10000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa: moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus P Koulutus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta F Rakentaminen Olemmeko siirtymässä teollisesta seudusta osaamisen kautta palveluseuduksi?
Johtopäätökset työpaikka-alueiden ohjelmoinnista: Alueiden kehittäminen perustuu tällä hetkellä seudulliseen saavutettavuuteen, ei toimialojen kehittämiseen. Määrätietoisempi kokonaisuuksien kehittäminen. > Tiivistäminen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen sekä yritysalueiden tukeminen toimialojen tarpeet ymmärtäen. Seudun rakenne väljenee autovyöhykkeelle. Onko näitä alueita mahdollista kehittää tai palvella?
Liikennejärjestelmän kehittäminen
Johtopäätökset, Liikennejärjestelmä Raitiotien rakentaminen sekä 2. vaiheen suunnittelu näkyvät maankäytön suunnittelussa. Mikäli raideliikenne kehittyy seudulla jatkossakin, myös yhdyskuntarakenne eheytyy. Raiteet ovat vahvassa nosteessa seudulla, mikä auttaa muutakin kestävää liikkumista, kävelyä, pyöräilyä. Tämä pitäisi kytkeä joukkoliikennejärjestelmään samoin kuin matkaketjuajattelu ja MAAS. Myöskään liikennepoliittisia ohjauskeinoja ei ole Rakennesuunnitelmassa tunnistettu. Valtion investointien katkeaminen joukkoliikennehankkeisiin on uhka.
Johtopäätöksiä Rakennesuunnitelman tarkastelusta
Rakennesuunnitelma kuntien yhteistyön välikappaleena kaipaa seurantaa ja ajanmukaisuuden arviointia. Kuntien on tärkeää aina uudestaan arvioida, mitkä yhteiset valinnat ovat seudun menestyksen kannalta tärkeitä. MAL-sopimuksen kautta myös valtion rooli hyvän yhdyskuntarakenteen edistäjänä tulee puntaroitavaksi.
Vaikutusten arviointikehikko
Kuva: Tapani Touru Vaikutusten arviointikehikon muodostaminen Tavoite: muodostaa johdonmukainen ja havainnollistava työkalu suunnittelun ohjaamiseen, toimenpiteiden perustelemiseen ja vaikuttavuuden seurantaan. Arviointikehikkoa valmisteltu seutustrategian tavoitteiden pohjalta nimetyn työryhmän toimesta. Arviointikehikon hierarkia ja toteuttamistapa hahmollaan: Arviointihierarkia: Seudullisen ja strategisen tason vaikutusten arviointi: Aluekohtainen ja taktisen tason vaikutusten arviointi: Laadullinen ja yksilöön kohdistuvien vaikutusten arviointi: Lisäksi toteuttamisedellytysten arviointi. Arvioinnissa alustavati 5 vaihetta: 1. Suuntaa-antavat strategiset vaikutukset 2. Alueelliset tarkastelut 3. Laadulliset tarkastelut 4. Strategisen tason synteesi 5. Suositukset suunnitteluun Arviointikehikon ensimmäinen luonnos valmistunut. Arviointikehikko valmistuu joulukuun alussa. Keskeistä huomioida, millaiseen vaikutusten arviointiprosessiin seudulla on edellytykset (tietopohja ja muut resurssit)
Kuva: Tapani Touru Suunnittelun ja arvioinnin organisoituminen Suunnittelua valmisteleva työryhmä Suunnittelu Konsultin ohjaus Tilaisuuksien valmistelu Vaikutusten arviointia valmisteleva työryhmä Vaikutusten arviointi Konsultin ohjaus Tilaisuuksien valmistelu Suunnittelun ja arvioinnin erityisasiantuntijaryhmä Erityisasiantuntemusta edellyttävien teemojen evästäminen Valmistelu Kuntakierrokset lähtökohtien kartoittaminen HYPA ja INFRA Sisältöjen tuottaminen Asiantuntemuksen pohjalta Vaikutusten arvioinnin pohjalta MASTO ja LJ Suunnittelun linjaaminen Asiantuntemuksen pohjalta Vaikutusten arvioinnin pohjalta Tampereen kaupunkiseutu: seutusuunnittelupäällikkö, liikennejärjestelmäpäällikkö, seutujohtaja. Valmistelun koordinointi Kuntajohtajakokous Suunnitelman valmistelun ohjaus valmistelun edetessä Seutuhallitus Suunnitelman valmistelun ohjaus keskeisissä vaiheissa (esim. V0 ja V2 vaikutusten arvioinnin jälkeen) Valmistelun linjaaminen
Kiitos!