Kohti huomisen rahoitusmallia 15.1.2015



Samankaltaiset tiedostot
Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

ICT kartan muuttuminen. Kuntatalo/Senaattorit

Rahalla ohjaaminen terveydenhuollossa

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

Läpinäkyvyys ja vertailtavuus tulevaisuuden sote-palveluisssa Eveliina Huurre, johtava asiantuntija, Sitra

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

KOHTI LOPPURAPORTTIA

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja

Sote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous Sitra

Projektina sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät Pori

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Siun sote tehdään NYT

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Kunnan odotukset tilaajana

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan?

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Siun sote tehdään NYT

Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Transkriptio:

Kohti huomisen rahoitusmallia 15.1.2015

Projektina sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus 2014-2016 Asiakas on kuningas Change Day Case: Sydämen vajaatoimintapotilaan vaikuttavampi hoito Faktatiedon tuottaminen kansalliseen prosessiin Rahoituskanavat ylittävän palvelunkäytön tutkimus Oulussa Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa Työpajasarja: Huomisen asiakas, Huomisen palvelut, Huomisen rahoitus Rahoitusmallin rakentaminen Palvelupaketit ohjauksen työkaluna, palvelupakettien testaaminen palvelusopimusneuvotteluissa Sitra Eveliina Huurre 15.1.2015 2

Suunnittelua ohjanneet tavoitteet Yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden saatavuus valtakunnallisesti Asiakkaan valinnanvapaus vrt. EU:n potilasdirektiivi Koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän parempi ohjattavuus => Kansallinen laatuseuranta ja raportointi =>Kokonaiskustannusten nousun hillintä Pyritään mahdollisimman suoriin kassavirtoihin Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: työkyvyn ylläpidon ja sairastumisen ennaltaehkäisyn tulee olla kaikille kannattavaa Tuotantojärjestelmän tehokkuus, muun muassa osaoptimoinnin minimointi Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Järjestäjän ja Tuottajan tulisi olla mahdollisimman erillisiä rooleja Omahoitopalvelut kehityksessä mukana

Sote-alueilla yksi tili KELA toimii kansallisena talous- ja tiedonhallinnan operaattorina ja kokoaa eri osapuolien tarvitsemat Ennustetiedot Tuotantotiedot Laatutiedot Lisäksi Kela järjestää rahaliikenteen eri osapuolten kesken. Tämän tehtävän hoitamiseksi palvelutuottajat velvoitetaan tuottamaan vaadittavat tiedot omasta toiminnastaan läpinäkyvästi ja niin, että tietotuotannon auditointi on mahdollista.

Yksi kanava: Valtion, kunnan ja asiakkaiden omavastuuosuudet Kelan Sote-aluekohtaiselle tilille KELA kerää valtion ja kuntien sote-maksut ja kohdentaa ne kunkin Sote-alueen rahoitustilille KELA kerää lakisääteiset vakuutusmaksut ja kohdentaa ne kunkin Sote-alueen rahoitustilille. KELA kerää kansallisesti palvelutuottajien keräämät asiakasmaksut KELA maksaa palvelutuottajille sopimusten perusteella Sote-alueiden puolesta KELA hoitaa etuisuusmaksatukset kansalaisille 5

Kunnan maksamissa sote aluemaksuissa huomioidaan kunnan maksuosuutta alentavasti saavutetut kustannussäästöt. (Esim. jos maksuosuus 100 yksikköä, seuraavan 4 vuotis kauden maksuosuus on 99,1 yksikköä mikäli tavoitteisiin on päästy) Tarkistus neljän vuoden välein, uuden sote-järjestelmän alkaessa palvelutarpeen ja kustannustason lähtökohtana on realistisinta pitää nykytasoa Kunnilla oltava kannustin huolehtia myös muista hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä tehtävistä Aleneva palvelutarve Ennaltaehkäisy Kunnan muut palvelut (katujen hiekoitus, liikuntapalvelut jne.) Esim. digitaaliset omahoitopalvelut ja Itsepalvelutoiminnot Vapaaehtoistyön ja omaishoidon tukeminen SOTE-alueen erikseen edellyttämät toimenpiteet Sektoriyhteistyö hallinnonalojen kesken (esim. opetus- ja sivistystoimi) KUSTANNUSSÄÄSTÖ KUSTANNUSSÄÄSTÖ

Toimenpiteet kuntien kustannusten rajaamiseksi Kuntien kustannusvastuita pienentävät: Toimenpiteet, joilla kuntalaisten terveydentila paranee ja palvelutarve pienenee. Palvelutuotannon tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen (tiedolla ohjaus, tuotannon ohjaus) Vapaaehtoistyön ja läheisen tekemän työn tukeminen ja koordinaatio julkiseen palvelujärjestelmään (yhteistyöperiaate) Toimenpiteet, joilla kuntalaiset tekevät osan palvelujärjestelmän tehtävistä itse (itsepalvelut) tai tuetun omahoidon avulla (digitaaliset omahoitovälineet = esim. virtuaaliklinikka) Ennaltaehkäisevä palvelutoiminta, kuntoutus ja jatkuva palvelukehitys parantavat tuotettujen palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta : Tuotannon tehokkuuden kasvu Sairastavuuden väheneminen, työpoissaolojen väheneminen, Työllisyyden kasvu, Asumiseen liittyvien tukitarpeiden väheneminen

Tavoitetilan kuvaus ICT Ohjaus Tietotuotanto Tiedon käyttö STM Ohjausyksikkö Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen velvoitteet ja ohjaus sekä valvonta THL Sote järjestäjä Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuuri -periaatteet JulkICT Kuntaliitto Akusti Kunnat Sote järjestäjä Tuotantotiedot Laatutiedot Kustannustiedot Yhteiset tietojärjestelmät osapuolille: Neuvottelut, Sopimukset, Tuotanto, Laatu, Maksatus, Talous Ostopalvelutuottajat Suunnittelutietoja Kela Sote palvelun tuottajat Tilasto- ja tutkimustiedot Tuotantotiedot Laatutiedot Kustannustiedot DW Yhteinen tietopohja sopimuksille, seurannalle ja maksatukselle Sote palvelun tuottajat SOTE-alueen kokonaisarkkitehtuuri Tuottajien arkkitehtuurien yhteensovitus ja valvonta Tuottajien tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuus Tietojen läpinäkyvyys ja auditointi Kansallinen yhteenotoimivuus Kansallisten palveluiden käyttö

Kolme nopeaa Sitran uudesta sote-mallista 1. Kokonaiskustannusten hillintä (yksikanavainen rahoitus ja palvelupaketit) 2. Vaikuttavuus (terve kilpailu-asiakas valitsee, kansallinen laatuseuranta) 3. Kuntien vahva rooli ennaltaehkäisyssä 9

2 Palvelupaketit: Tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään - ja mitä se maksaa 10

Sitran SOTE malli STM ohjausyksikkö Ohjaus Valvonta THL Suunnittelutietoa Tutkimustietoa Luokitukset Tilastot Sote alue 1 Sote alue 2 Sote alue 3 Sote alue 4 Sote alue 5 Kela hoitaa alueiden ja tuottajien välisen maksuliikenteen sovittujen palvelupakettien perusteella. Kela Järjestämissopimuksessa sote-alue ja palvelutuottajat sopivat palvelupakettien tuottamisesta Palvelupaketit - Kansallisesti sovittu sisältö Yhteinen tietovarasto - Suunnittelutiedot - Toteumatiedot Sote palvelutuottaja Sote palvelutuottaja Sote tuotantovastuualue Sote palvelutuottaja Sote Sote palvelutuottaja tuotantovastuualue Sote palvelutuottaja Sote Sote palvelutuottaja tuotantovastuualueet Sote palvelutuottaja Sote palvelutuottaja Sote tuotantovastuualue Palvelun tuottajat Sitra Eveliina Huurre 2.12.2014 11

PALVELUPAKETIT JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN TYÖKALUNA Palvelupaketit ovat järjestämisvastuussa olevan sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan tuotantovastuualueen sekä palvelun lopputuottajien välisen tulosohjauksen työkalu ja järjestämispäätöksen konkretisointi. Palvelupaketti on myös vuotuisen tilauksen väline, hinnan määrittelee järjestäjä, ei tuottaja. Palvelupaketit ovat hallinto- ja rahoitusmalliriippumattomia STM, sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta Palvelupaketit tarjoaa sote-alueen ja STM:n väliseen neuvotteluun työkalun, jolla ohjataan ja seurataan sote-alueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä. SOTE-ALUEET (järjestämisvastuu) 15-17 palvelupakettia TUOTTAMISVASTUUALUEET (tuottamisvastuu) Yksityiset Kolmas sektori oma tuotanto 12

Palvelupakettien hyödyt järjestäjälle eli sote-alueelle Sote-palvelut on jaoteltu hallittaviin kokonaisuuksiin, joita järjestäjä tilaa. Palvelupaketeissa palvelut on integroitu asiakaslähtöisesti tuotannon tasolla. Saadaan työkalu, jolla palvelurakenteita ohjataan vaikuttavampaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan Järjestäjä tilaa palveluja läpinäkyvästi, lähipalvelut ja keskitetyt palvelut huomioiden Kansallisesti yhteneväinen raportointi mahdollistaa uudenlaisen vertailun ja kehittämisen kansallisella tasolla Laadun ja vaikuttavuuden indikaattorit saadaan kytkettyä palvelupaketteihin ja kustannuksiin. 13

Palvelupakettien hyödyt tuottamisvastuualueille ja palvelun tuottajille Tuottamisvastuualue (ja palvelun tuottajat) saavat ymmärrettävän tilauksen, josta ovat kokonaisuutena vastuussa Palvelutuotannon rahoitusmalli kannustaa kehittämään palveluja tehokkaammiksi Palvelupaketteihin on jo järjestäjän tasolla integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto Asiakkaan valinnanvapauden taso voidaan määrittää selkeästi Tuottamisvastuualueella on oikeus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä tuotanto tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori, omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa sopimuksen tehnyt tuottaja on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta.

Palvelupaketit yhdenmukaistetaan kansallisesti Kansallisesti sovittu palvelurakenne ja sisältö Kansallisesti sovittu kustannuslaskentamalli Kansallisesti sovitut minimilaatukriteerit palvelupaketeittain (esim. saatavuus, lähipalvelut, peittävyydet ) Kansallisesti sovitut hoidon ja palvelun saatavuuden kriteerit (esim. oikomishoito) Kansallisesti sovitaan seurattavat laatu ja vaikuttavuusmittarit palvelupaketeittain (vuositaso ja strategiset mittarit)

PALVELUPAKETTIEN RAKENNE Palvelupaketit jakautuvat eri tasoille: 1. Toiminta (esimerkiksi perustason hammashuolto ) 2. Palvelu ( suun terveyden edistäminen ja seuranta ) 2. Palvelu ( kiireellinen hoito päiväaikaan ) 3. Tuote ( Hoidettu asiakas ) 3. Tuote ( Potilaskäynti ) Tuotteetkin voivat jakautua vielä pienemmiksi alatuotteiksi tarvittaessa. 16

PALVELUPAKETTIEN RAKENNE JA HINNOITTELU Palvelupaketti (esimerkiksi Mielenterveys- ja päihdepalvelut) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Terapiat) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Palvelu (aikuispsykiatrian avohoito ) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Palvelu (kotikuntoutus) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Tuote ( Hoidettu asiakas ) /asiakas/vuosi Tuote ( Potilaskäynti ) /käynti Vain kustannuslasken nan apuväline Palvelupakettien hinnoittelu toteutetaan niin, että jokaiselle tuote- ja palvelutasolle saadaan tuottajakohtainen hinta. Toiminta- ja palvelupakettitasolle saadaan myös kuntakohtainen kokonaiskustannus Nykyiset suorite painotteiset kustannusajurit (DRG-hinnoittelu, suoritepohjaiset hinnoittelut) muuttuvat uudessa mallissa suurempien kokonaisuuksien tilauksiksi ( hoidettu asiakas/potilas, koko toiminto, koko tuotepaketti). DRG ja PDRG ja muut suoriteperusteiset tuotteet voivat toimia tuotteistuksen pohjana, mutta ei tilaamisen työkaluna 17

TUOTTAMISVASTUUN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET JA NIIDEN KORVAAMISEN VAIHTOEHTOISET MALLIT Korvaus tuottajalle tulee kokonaisuuden hoitamisesta.kokonaiset palvelupaketit, toiminnot, järkevät toimintaketjut (tuotekokonaisuudet) ovat tuotannon ja kustannusten korvauksen välineinä. Tuottaja määrittelee itse käyttämiensä tuotteiden/suoritteiden tarpeen ja työnjaon. Pyrittävä siihen, että lopullinen mitattava "tuote" on hoidettu asiakas/potilas tai palvelukokonaisuuden hinta. Näin huomio kiinnittyy tuotantotapaan ja sen kehittämiseen (tuottavuus), ei touhuamiseen ja sen tilastointiin Suoritepohjaisen mallin ongelma on se, että joudutaan hakemaan ohjauksen välineitä "tekemisestä" eikä "tavoitteista ja ollaan edelleen vanhoissa ongelmissa/ratkaisumalleissa ja osaoptimoinnin armoilla. Kapitaatiomallissa ongelma on todellisten tuotantokustannusten hämärtyminen ja kannustavuuden vaikeus 18

Palvelupakettien muodostuminen Palvelupaketit muodostuvat palvelukokonaisuuksista, jotka pohjautuvat joko asiakaskokonaisuuksiin tai lähipalvelu- ja keskitettyjen palvelujen määrittelyyn sekä tukipalvelupaketteihin Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti 10. Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito Tukipalvelupaketit: 14. IT-palvelujen tukipaketti 15. Hankintojen tukipalvelut 16. Omahoidon tukipaketti 17. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Tarkentuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. Kelan matka- ja lääkekorvausten sijoittaminen paketteihin on auki. Lääkekorvausten voidaan tehdä usealla vaihtoehdolla. Terapiat ovat ajatuksellisesti mukana mutta KELAn käyttäminä nimikkeinä ei ole kattava vielä. 19

PALVELUPAKETIT SUHTEESSA ASIAKASPOLKUIHIN/HOITOKETJUIHIN Palvelupaketit Tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään - ja mitä se maksaa Suun tervey denhuo lto Mielent erveysja päihde Lasten, nuorte n ja perhei den Aikuissosiaali työ Hoitoja hoivap alvelut Somaa ttinen kuntou tus Vamma isten palvelut Työterveys Tervey denhuollon vastaa notto Vaativa erikois sairaan hoito Päivystys Ensihoito Työttömät Asiakaspolku /hoitoketju Osallistuvien palvelupakettien tulee jakaa tieto asiakkaan saamista palveluista Päihdeongelmainen nuori 13-25 /häiriökäyttäytyjä Tietyt diagnoosiryhmät/drg ryhmät Tietyt muut sosiaalisen häiriön ryhmät Sote yhteiset asikaspolut Yksilötasoisesti kertyvä tieto Yksilö ja sotu Molempia näkökulmia tarvitaan palvelupaketit painottuvat järjestämiseen ja asiakaspolut tuotantoalueen sisäiseen kehittämiseen. Molempia pitää myös pystyä vertailemaan Kolmas näkökulma on tuottajien tulosyksiköt /ostopalveluyksiköt 20

Esimerkki: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti TOIMINTA (TASO 1) PALVELU (TASO 2) TUOTE (TASO 3) ALATUOTE (TASO 4) Hoidon ja palvelun tarpeen arvio Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut Lapset puheeksi Perheinterventio Ympärivuorokautinen ohjanta- ja neuvontapuhelinpalvelu Psykiatrinen kriisiapu päivystyksen tukena Arviointiskaalat: BDI, Audit, MDQ, BAI, ym. Ehkäisevä päihdetyö verkostojen kanssa Motivoiva haastattelu Päihdekäyttöä ehkäisevät osastojaksot suorite Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Nettiterapia Aikuispsykiatrinen avohoito Akuuttityöryhmä Ikäihmisten työryhmä Depressiohoitajatoiminta Kotikuntoutus Kuntouttava ryhmätoiminta Työ- ja toimintakyvynarvio Päihdetyön avohoito Ikäihmisten päihdehoito Päihdekäytön avokatkaisu Päihdetyön kotikuntoutus Korvaushoito Perhekuntoutus (huume- ja päihdeasiakkaat) hoidettu asiakas suorite Terapiat Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapia Ryhmäterapia Depressiokoulu Psykoedukaatio hoidettu asiakas suorite Päiväkeskus- ja työtoiminta Vertaistukikeskustoiminta Kuntouttava työtoiminta hoidettu asiakas suorite Mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut Ympärivuorokautinen kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava tuettu asumispalvelu Itsenäisen asumisen tuki hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Psykiatrinen hoitosolu/osasto Psykoosien hoitosolu/osasto Vierihoitosolu/osasto Riippuvuuksien hoitosolu (selviämishoitoasema) /osasto Selviämisasema hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä