11. Elimistö puolustautuu

Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat tulevat kehoon? Limakalvojen kautta (= ei ihoa): suu, nenä, sukupuolielimet + keuhkot. Ihon haavojen kautta Miten elimistö puolustautuu? Terve iho ja terveet limakalvot Hyödylliset mikrobit (normaalifloora) Värekarvat (keuhkoputkissa) Elimistön nesteet (esim. kyynelneste, virtsa) Valkosolut ja niiden tuottamat vasta-aineet

Syntyvät luuytimessä. 1. Syöjäsolut Valkosolut eli leukosyytit Veressä ja kudosnesteessä Granulosyytit ja monosyytit (muuttuvat makrofageiksi). Solusyövät bakteereja, viruksia ja solujen osia. 2. Imusolut eli lymfosyytit Syntyvät luuytimessä, kypsyvät imusolmukkeissa, pernassa, nielun risoissa ja kateenkorvassa (T- ja B-imusolut), tai maksassa (B-imusolut). Jaetaan: 1) vasta-ainetta (antibodeja) tuottaviin B-imusoluihin, B- muistisoluihin (humoraalinen immuniteetti), ja 2) T-muistisoluihin, T- tappajasoluihin, T-auttajasoluihin ja T-estäjäsoluihin (soluvälitteinen immuniteetti). Aine (yleensä proteiini) josta valkosolut tunnistavat taudinaiheuttajan ja aloittavat immuunivasteen on antigeeni.

Lymfaattinen järjestelmä on valkosolujen koti 1. Perna Valkoisessa ytimessä kypsyy imusoluja Punaisessa ytimessä on paljon syöjäsoluja 2. Kateenkorva (thymus) T-soluja kypsyy 3. Imusuonien imusolmukkeet Runsaasti imusoluja 4. Nielun risat (tonsilla) Imusoluja kypsyy Mikrobipyydys

Sisäisen puolustuksen keinot I Epäspesifi puolustus 1. Komplementtijärjestelmä: maksan tuottamat 11 proteiinia tuhoavat taudinaiheuttajia reaktiosarjana antigeenin löydyttyä. 2. Fagosytoosi: monosyytit ja granulosyytit solusyövät taudinaiheuttajia. 3. Tulehdusreaktio: edellisten joukkohyökkäys infektoituneeseen kohtaan. Voimistunut verenkierto punoitus. Kuolleet solut märkiminen. II Spesifi puolustus Imusolut eli lymfosyytit tuhoavat vain tiettyjä taudinaiheuttajia.

Valkosolut eli leukosyytit

Veren vasta-aineet Elimistössä on (näennäisen) tarpeettomia antibodeja (bakteereita ja viruksia tuhoavia vasta-aineita). vaikeuttavat mm. verensiirtoja

ABO-veriryhmät: Punasolujen pinnassa antigeenejä (glykoproteiineja) joita vastaan plasmassa ei voi olla vasta-aineita. Antigeenit: A, B, A ja B tai ei mitään.

ABO-veriryhmien jakauma Veriryhmä Yleisyys maailmassa (%) 0 45 A 40 B 11 AB 4 Yleisyys Suomessa (%) 33 28 (Rh+) 5 (Rh-) 42 37 (Rh+) 5 (Rh-) 17 15 (Rh+) 2 (Rh-) 8 7 (Rh+) 1 (Rh-)

Reesustekijä RH-positiiviset (85% eurooppalaisista): punasolun pinnassa reesustekijä eli D-antigeeni henkilöllä ei voi olla tekijän vasta-ainetta veressään RH-negatiiviset (15%): punasolun pinnassa ei antigeeniä. Antigeenin ilmestyessä kehoon syntyy vasta-ainetta. Mahdollinen ongelma reesustekijän kanssa

MHC (major histocompatibility complex): solukalvon glykoproteiineja joiden avulla solut esittelevät taudinaiheuttajien proteiineja (= antigeenejä) T-soluille. MHC on kaikilla erilainen (samasta geenistä voi olla yli 2000 alleelia) Valkosulut tunnistavat omat kehon omat solut MHC-proteiinien avulla esim. elinsiirtojen hylkimisreaktiot. Eläimet (mukaan lukien ihmiset) valitsevat lisääntymiskumppaninsa (hajun perusteella) niin että tämän MHC on erilainen kuin itsellä mutta ei liian erilainen (monipuolinen MHC-coctail = laaja vastustuskyky). Jos valkosolut tekevät virheen oman elimistön solun MHCtunnistuksessa autoimmuunisairaus.

Autoimmuunisairaudet = valkosolut eivät tunnista omiaan, elimistö hyökkää itseään vastaan. Esimerkkejä: Nuoruusiän diabetes (T-solut tuhoavat haiman Langerhansin saarekkeita joissa insuliini syntyy). Keliakia (gluteeni suolen pinnalla saa T-solut tuhoamaan suolinukkaa) Nivelreuma (nivelten soluja tuhoutuu) Psoriasis (ihosoluja tuhoutuu) MS-tauti (hermosolujen myeliinitupet tuhoutuvat)

Rokotteet Hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan Elimistön altistus antigeeneille imusolujen aktivointi muistisolut muistavat taudinaiheuttajan torjuntakeinot (= sekundaarivaste). Käytetyt antigeenit: Bakteerien rakenneosat Inaktivoidut, tapetut virukset Heikennetyt virukset

Puolustusjärjestelmän sairauksia Leukemia eli verisyöpä Luuytimessä alkaa muodostua blasteja (syöpävalkosoluja) täyttävät veren ja luuytimen punasoluja, verihiutaleita ja normaaleja valkosoluja vähän. Immuunikato eli AIDS HIV-virus tunnistaa auttaja-t-solut solukalvon valkuaisaineen perusteella tunkeutuu soluun, monistuu ja tuhoaa solun T-solujen määrä vähenee immuunipuolustus heikkenee jatkuvia infektioita.

Biologian reaalikoe 13.3.2013