Liikkumattomuuden kierre pitää saada katkaistua tarvitaan tahtoa, laajaa yhteistyötä ja resursseja

Samankaltaiset tiedostot
Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Elintapaohjauksen nykyiset käytännöt

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Elintapaohjauksen kehittäminen keskiöön

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

VESOTE-SEMINAARI

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Loppuarviointi. Uneton Suomessa hanke, VitalMed Oy Vesote hankkeen alueet, 11 sairaanhoitopiiriä

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Tervetuloa VESOTE- ja SATA-LIPAKE-hankkeiden verkostoitumispäivään! UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

VESOTE vaikuttavaa elintapaneuvontaa sotessa terveydenhoitajan työn näkökulmasta

VESOTE-PIRKANMAA PÄÄTÖSSEMINAARI

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti VESOTE

VESOTE-elintapaohjauksen verkkokoulutus Päijät-Hämeessä

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Tampereen HyTe-malli

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Satakunnan HYTE-valmistelu

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Laatua liikuntaneuvontaan

Luonto liikuttamaan -hanke

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Elintapaohjaus nyt ja tulevaisuudessa

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Elintapaohjaus on strateginen valinta

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Maakunnan ja kuntien yhteistyö liikunta-elintapaneuvonnassa

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen

Vaikuttavaa liikuntaneuvontaa hallinnonrajat ylittäen. Tommi Vasankari UKK-instituutti PPSHP

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

Erityisen hyvää liikuntaa

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Monialainen yhteistyö

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Elintavat. TE4 abikurssi

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

suhteessa suosituksiin?

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Elintapaohjauksen verkkokoulutuksen esittely

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Carea 1.10.

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Elintapaohjauksen poikkisektoraaliset palvelutarjottimet kunnissa

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Transkriptio:

Liikkumattomuuden kierre pitää saada katkaistua tarvitaan tahtoa, laajaa yhteistyötä ja resursseja Anne-Mari Jussila, koulutus- ja kehittämisjohtaja, tohtorikoulutettava, UKK-instituutti anne-mari.jussila@ukkinstituutti.fi, 044-2882123 30.1.2019 Eduskunta Suomalaisten liikkuminen ja paikallaanolo Fyysisen aktiivisuuden käsite on viime vuosina muuttunut ja erityisesti laajentunut aina paikallaanolosta rasittavaan fyysiseen aktiivisuteen asti (Kuvio 1.). Muutoksen on pitkälti mahdollistanut tutkimusmetodien kehittyminen, ennen kaikkea objektiivinen fyysisen aktiivisuuden mittaaminen. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan selkeässä yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten mm. useiden elintapasairauksien sairastumisriskiin (Kuvio 2.), elämänlaatuun, koulumenestykseen sekä vanhusten toimintakykyyn ja siten kotona selviytymiseen. Kuvio 2.

Nykyisen objektiivisen tutkimustiedon mukaan suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, istuen tai makuulla, ja reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä (Kuvio 3.). Terveyskuntotestien tulokset ovat keskimäärin parempia miehillä kuin naisilla, samoin nuorilla ikäluokilla verrattuna vanhempiin. Aikuisten liikkumisessa ja paikallaanolossa ei näyttäisi tapahtuneen kovin suuria muutoksia kuuden viime vuoden aikana. Kuvio 3. Aikuisten fyysinen aktiivisuus hereilläoloaikana Lapset ja nuoret puolestaan ovat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuvat vähintään reippaasti vajaat 2 tuntia päivässä. (Kuvio 4.) Paikallaanolon aika lisääntyy iän myötä, arkipäivinä liikutaan enemmän kuin viikonloppuisin. Vähän liikkuvilla lapsilla merkittävä osa liikkumisesta arkisin tapahtuu koulupäivän aikana. Kuvio 4. Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus hereilläoloaikana

Noin joka neljäs suomalaisista aikuisista täyttää nykyisen liikuntasuosituksen. Lapsilla oman suosituksensa täyttää noin puolet alakouluikäisistä, mutta selvästi enää alle 20 % yhdeksäsluokkalaisista. Objektiivinen liikkumisen mittaaminen mahdollistaa myös aineiston syvemmän analyysin. Tarkasteltaessa lasten ja nuorten liikkumista neljänneksittäin (Kuvio 5.) pystytään tunnistamaan selkeät riskiryhmät ja juuri heille tulisi kohdentaa liikkumisen edistämisen toimia sopivalla tavalla, poikkihallinnollisesti ja useissa, yllättävissäkin tilanteissa. Kuvio 5. Lasten ja nuorten askelviidennekset ja arkituntijakaumat Uuden objektiivisen tutkimustiedon karttuessa fyysisen aktiivisuuden suosituksia ollaan parhaillaan uusimassa Suomessa kaikille ikäryhmille, samalla uusitaan soveltavat liikuntasuositukset. Päivitystyötä tehdään laajalla kansallisella yhteistyöllä, mutta pääkoordinointivastuu on UKK-instituutilla. Suositusten uudistuksesta tiedetään

kansainvälisiltä kentiltä jo se, että 10 minuutin yhtäkestoisen liikkumisen raja poistuu ja kevyen liikkumisen merkitys kasvaa. Myös paikallaanolon monipuolinen vähentäminen tulee korostumaan. Lihaskuntoliikunnan merkitys ja toisaalta myös liikuntavammojen ehkäisy tulee myös huomioida liikuntasuosituksia uudistettaessa. Liikuntasuositusten uudistuksella on varmasti merkitystä myös suomalaiseen liikuntapolitiikkaan lähivuosina. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa Keväällä 2018 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistun Liikkumattomuuden lasku kasvaa -selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset. Selvitystä lukiessa tulee kuitenkin huomioida, että selvityksessä käytetty kustannuslista ei ole aukoton. Se perustuu kansainväliseen kustannusvaikuttavuustutkimukseen ja sen kautta saatuihin kustannusten laskentasuosituksiin. UKK-instituutin koordinoimassa selvityksessä arvioitiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain seuraavia kustannuksia: - sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon (terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet) ja tuottavuuden kustannukset menetettyjen työpanosten osalta o 1,5 4,4 miljardia euroa - tuloverojen menetys o 1,4 2,8 miljardia euroa - ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset o 150 miljoonaa euroa - syrjäytymisen kustannukset o 70 miljoonaa euroa. - työttömyysturvaetuudet o 30 60 miljoonaa euroa Yhteensä nämä vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2 7,5 miljardia euroa laskentatavasta riippuen (Kuvio 6.). Jos laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin. Liikkumattomuuden oikeana hintalappuna ei voida kuitenkaan esittää yhtä yksittäistä ja kaikki kustannukset kattavaa summaa. Sen sijaan voidaan sanoa, että liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Kustannukset tulevat vielä kasvamaan vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna.

Kuvio 6. Erityishuomiota tulevaisuuden liikkumisen edistämisessä ja elintapaohjauksessa tulisi kiinnittää vähiten liikkuviin kansalaisiin ja erilaisiin riskiryhmiin kaikki suunniteltava toiminta tulisi olla aidosti poikkihallinnollista Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke oli yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektissa vuosina 2017 18.

VESOTE-hanke vahvisti ja kehitti sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottivat liikkumista, ravitsemusta ja unta. Lopullisena hankkeen päämääränä oli, että suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin. VESOTE-hankkeen tavoitteet elintapaohjauksen vaikuttavien ja laadukkaiden toimintamallien käyttöönotto tai vahvistaminen elintapaohjauksen osaamisen kehittäminen olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen elintapaohjauksen moniammatillisuuden ja poikkihallinnollisuuden vahvistaminen kolmannen sektorin osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen elintapaneuvonnassa VESOTE-hankkeen toimenpiteet lähi- ja verkkokoulutusten tuottaminen ammattilaisille (Kuvio 7.): - elintapojen puheeksi ottaminen - liikuntaneuvonta - ravitsemusohjaus - unettomuuden lääkkeetön hoito - uniterveys - elintapaohjauksen kirjaamiskäytänteet Kuvio 7. Verkkokoulutuksen keskeiset teemat ja karkea oppimispolku

hoito- ja palveluketjujen kehittäminen ja vahvistaminen alueellisten yhteistyöverkostojen luominen liikkumisen sekä unen objektiivinen seuranta ja tiedon hyödyntäminen elintapaneuvonnassa elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi Hankkeen monipuoliset toimenpiteet toteutuivat useilla eri tasoilla samanaikaisesti. Alueelliset toimijat määrittelivät omat elintapaneuvonnan kohderyhmänsä (Kuvio 8.) ja kehittämistoimenpiteensä. Osa toimenpiteistä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä muiden kärkihankkeiden kanssa. Kuvio 8. VESOTE-hankkeen kohderyhmävalinnat 11 sairaanhoitopiirin alueella Vaikuttavista ja laadukkaista elintapaohjauksen kehittämistoimenpiteistä muodostuu alueille virtuaalinen elintapaohjauksen poliklinikka, jossa on ammattilaisille mm. elintapaneuvonnan työkaluja ja menetelmiä. Alueet myös jatkokouluttavat ammattilaisia antamaan elintapaohjausta erilaisten kohderyhmien kanssa. Lisäksi poliklinikoille luodaan elintapaohjauksen palvelutarjottimia, jotka auttavat ammattilaista ohjaamaan asiakasta alueellisille ja kunnallisille elintapaohjauksen poluille. Kärkihankkeen siltaustoimenpiteet

jatkuvat kaikilla alueilla kiinteänä osana maku-/sote-uudistusta. Viidellä alueella kärkihankkeen kautta on saatu palkattua organisaatioihin myös pysyviä elintapaohjauksen koordinaattoreita tai ohjaajia. VESOTE-hankkeen aikana luodut elintapaohjauksen verkostot tukevat tulevaisuuden kehittämistyötä liikuntaneuvonnassa, ravitsemusohjauksessa ja uniterveydessä. Hankkeen päävastuu ja hallinnointi oli UKK-instituutilla. Sisältöyhteistyökumppaneina toimivat Helsingin Uniklinikka ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ravitsemusasiantuntijat. VESOTE-hanketta toteutettiin 11 sairaanhoitopiirin alueella ja sen vaikutusalueella asui yli 4 miljoona suomalaista. Kuntatasolla kärkihankkeissa tuotetut hyvät ja vaikuttavat käytännöt tulisi valtakunnallisesti perata tarkasti läpi ja valita omaan ympäristöön sopivat kehittämis- ja toimintamallit. Hyvinvointi ja terveys (HYTE) -kärkihankkeiden pääperiaatteena on ollut alusta alkaen poikkihallinnollisuus ja moniammatillisuus. Tätä verkostomaista työotetta tulisi lisätä terveyden edistämisen toimintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä rahoituksen että toiminnallisen tuloksellisuuden näkökulmasta. Lähteet: Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. www.ukkinstituutti.fi/liikuntaraportti Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018. www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuudenkustannukset Jussila A-M, Kivimäki S., Vasankari T. Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeen 31.12.2018 jätetty, vielä hyväksymätön, loppuraportti. www.ukkinstituutti.fi/vesote