AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 2 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 2 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 3 2.3.1. Maakuntakaavoitus... 3 2.3.2. Yleiskaavoitus... 3 2.3.3. Asemakaavoitus... 3 2.3.4. Rakennusjärjestys... 4 2.3.5. Pohjavesialueet... 4 2.3.6. Vesistöt... 4 2.3.7. Natura-alueet... 5 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 6 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT... 6 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA... 7 3.2.1. Painopisteet... 7 3.2.2. Vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet... 7 3.2.3. Periaatteet vesiosuuskuntien osalta... 8 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 8 3.3.1. Rahoitus maksuilla... 8 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus... 9 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN... 10 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 10 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 11 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 11 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 11 5.1 VESIYHTYMÄT... 11 5.2 TALOUSVESI... 11 5.3 JÄTEVEDET... 11 5.4 LIETTEET... 12 5.5 TOIMINTAVARMUUS... 13 6. KEHITTÄMISTARPEET... 13 6.1 TALOUSVESI... 13 6.2 JÄTEVEDET... 13 6.3 LIETTEET... 13 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 14 7. NYKYTILA... 14 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 14 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 14 7.2.1. Vedenhankinta... 14 7.2.2. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto... 15 7.2.3. Poikkeusolojen vedenhankinta... 15 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 16 7.3.1. Jätevesien viemäröinti... 16 7.3.2. Jätevesien käsittely... 16 7.4 HULEVEDET... 19 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 20 8. KEHITYSENNUSTEET... 20 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 20 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS... 21 9. KEHITTÄMISTARPEET... 22 9.1 VEDENHANKINTA JA-JAKELU... 22 9.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 22 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 23 10. VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 23 11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 24 11.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 24 11.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 25 11.3 UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT... 25 11.4 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 26 11.4.1. Kehittämistoimenpiteiden kustannukset... 26 11.4.2. Vaikutukset vesihuoltolaitoksen käyttömaksuihin... 26 12. EDELLISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN... 27 13. SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 29 13.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 29 13.2 SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN... 29 13.3 SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN... 29 14. TIIVISTELMÄ... 30 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kehittämistoimenpiteet Mahdolliset viemäröintialueet Kehittämistoimenpiteiden kustannusvaikutus Asutuksen sijoittuminen KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1:25 000) 102 Toiminta-aluekartta (mk 1:15 000) 07.05.2012 / ARY 07.05.2012 / ARY 07.05.2012 / ARY LAUSUNNOILLE 17.04.2012 / ARY 17.04.2012 / ARY 17.04.2012 / JOT LUONNOS 14.03.2012 / ARY 14.03.2012 / ARY 14.03.2012 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

AURAN KUNTA 07.05.2012 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ: E25339.10 1. JOHDANTO Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2035 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Auran kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, ins.amk Jonna Tuomiranta. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimiseen on osallistunut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Kunnanjohtaja Mika Joki - Tekninen johtaja Heikki Järvinen - Rakennustarkastaja Kari Tuohi - Rakennusmestari Pertti Viitanen - Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu (Pöytyän kunta) - Ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen (Kosken Tl kunta) - Terveystarkastaja Matti Palkén (Liedon kunta) Lisäksi suunnittelutyön ohjaukseen on osallistunut johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/32 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Auran kunta. Aura sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Loimaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Lieto, Pöytyä, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Aura kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 95,57 km 2, josta maapinta-alaa on 94,98 km 2 ja vesipinta-alaa 0,59 km 2. Vesipinta-ala on kokonaisuudessaan makeaa vettä. Tärkeimmät asutuskeskittymät ovat Asemanseutu, Kirkonkulma, Pitkäniitty, Käyrä, Järvenoja, Leppäkoski ja Karviainen. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Auran kunnan väkiluku vuonna 2010 oli vajaa 4 000 asukasta. Viime vuosina väestömäärä on ollut kasvussa. Väestömäärän kehitys vuodesta 1980 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Auran väestömäärän kehitys vuosina 1980-2010 (Tilastokeskus). 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aura 2 470 2 692 2 960 3 288 3 338 3 699 3 976 Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli 1 653. Keskimäärin yhdessä asuntokunnassa asui 2,4 asukasta. Kesämökkejä oli 89 kappaletta. Auran työpaikkojen määrä oli 1 224 vuonna 2010. Työpaikoista yli puolet sijoittuu palvelualalle. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Auran elinkeinorakenne (Tilastokeskus/Auran kunta). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Aura 5,7 % 40,4 % 52,6 % 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Auran väestömäärän ennustetaan lisääntyvän 1 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Väestöennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Auran väestöennuste vuodelle 2035 (Tilastokeskus). 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Aura 3 976 4 259 4 507 4 711 4 862 4 976

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/32 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1. Maakuntakaavoitus Maakuntakaavalla ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittäviä asioita. Kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Entisten seutukaavojen uudistus maakuntakaavoiksi käynnistyi vuonna 2003 mm. Loimaan seutukunnan alueella. Maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymä maakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaavan laatimisesta on huolehtinut Varsinais-Suomen liitto. 2.3.2. Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen laajoina kokonaisuuksina sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavaa voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Auran kunnan taajamiin laadittu Auran osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1993. Tämä osayleiskaavan merkitys maankäytön ohjaajana on melko vähäinen, sillä se ei ole nykyisten maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kaava. Kunnassa valmistaudutaan uuden yleiskaavan laatimiseen ja kaavoitustyö aiotaan käynnistää maakuntakaavan valmistuttua. 2.3.3. Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittumista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteutumista. Asemakaavassa määritellään kunkin alueen käyttötarkoitus, rakennustehokkuus, kulkuyhteydet ym. alueen rakentamisen kannalta merkittävät seikat. Asemakaavaa on laadittava kunnan kehityksen tai maankäytön ohjaustarpeen edellyttämässä tahdissa. Mahdollinen ranta-asemakaava tehdään yleensä maanomistajan toimesta. Auran kunnassa asemakaavoitettu alue sisältää Asemanseudun taajaman sekä sen läheisyydessä VT 9:n varrella olevat erilliset Auranportin ja Kuovin teollisuusalueen asemakaavat. Yhteensä asemakaavoitettua aluetta on n. 365 hehtaaria. Kaava-alueita on laajennettu sitä mukaa kuin kunnalle on hankittu lisämaata keskustaajaman läheisyydestä. Eri aikoina laadittujen asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi ja toteutumattomien asemakaavojen muutostyöt ovat lähivuosina ajankohtaisia. Vireillä olevia ja lähiaikoina vireille tulevia asemakaavoja ovat seuraavat: - Huuskanpellon yritysalueen asemakaavan muutos - Kunnanrantamaan asemakaava - Vaistonkujan asemakaavan muutos - Korttelin 4000 asemakaava ja asemakaavan muutos - Korttelin 70 asemakaavan muutos - Pikku-Lahdontien varren asemakaava ja asemakaavan muutos - Sillankorvantien alun asemakaavan muutos - Säästökallion alueen asemakaavan laajennus ja muutos

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/32 2.3.4. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä annetaan koko kuntaa tai kunnan osa-aluetta koskevia määräyksiä ja se ohjaa erityisesti asemakaavoittamattomalla alueella tapahtuvaa rakentamista. Kuntakohtaisella, paikalliset olosuhteet huomioon ottavalla rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää rakentamistapaa ja kaavoituksen toteutumista. Määräykset voivat koskea mm. rakennustöiden luvanvaraisuutta, rakennuspaikan ja rakennuksen kokoa, rakennelmia, aitoja, istutuksia sekä viemäröintiä. Auran kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2007. 2.3.5. Pohjavesialueet Auran kunnan alueella sijaitsee kaksi luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartalla 101. Taulukko 2.4 Auran kunnan alueella sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden muodostumisalue [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] Käyrä I 0,65 30 Nautelanrahka II 0,38 0,19 150 Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Käyrän työsiirtolan pohjavedenottamo sijaitsee Aurajokilaaksossa. Ottamo saa vetensä savikerroksen alla olevista vettä johtavista kerroksista. Savikerrokset ovat useita metrejä paksuja. Pohjavesi virtaa alueella etelään. Nautelanrahkan pohjavesialueen pääsijaintikunta on Lieto. Nautelanrahka on pienialainen hiekkamuodostuma, jonka aines on pääasiassa soraista hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat ohuehkot. Pohjavesi virtaa alueelta etelään. Vedenhankinnan kannalta alue on tyydyttävä. 2.3.6. Vesistöt Auran kunnan alueen vesistöt koostuvat Aurajoesta ja sen sivu-uomista. Aurajoen sivu-uomista Auran alueella ovat mm. Järvijoki, Lahnaoja, Salmelanoja ja Kuusirahanoja. Lisäksi Röykynoja yhtyy Järvijokeen ennen kuin Järvijoki laskee Aurajokeen. Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa n. 70 km:n matkan Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun kautta Saaristomereen. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 874 km 2. Aurajoen merkittävimpiä sivuhaaroja ovat Jalkalanjoki Aurajoen latvoilla, Savojärvestä laskeva Järvijoki, Liedon Savijoki ja Vähäjoki/Paattistenjoki Turussa. Aurajoen vesistöalue on yksi Lounais-Suomen vähäjärvisimmistä vesistöalueista. Alueella sijaitsee vain yksi järvi, 1,1 km 2 :n suuruinen Savojärvi Yläneellä. Lisäksi vesistöalueella on kaksi vedenottoa varten padottua allasta Turussa Halisissa ja Vähäjoen varrella Maariassa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/32 Savivaltainen maaperä soveltuu hyvin maatalouteen ja pellot kattavatkin noin 40 % Aurajoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta. Aurajokilaakson laajojen peltoaukioiden luonnehtima kulttuurimaisema on yksi Suomen kansallismaisemista ja kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Tyypiltään Aurajoki on keskisuuri savimaiden joki. Suurin osa Aurajoen ravinteista on peräisin hajakuormituksesta, erityisesti maataloudesta. Arvioiden mukaan maatalouden osuus Aurajoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 %. Haja-asutuksen jätevesillä on myös huomattava osuus vesistöalueen kokonaiskuormituksesta; fosforista vajaa 20 % tuli vuosina 2003-2007 haja-asutuksesta. Haja-asutuksesta tulevien ravinteiden määrä on kuitenkin laskussa. Vaikka puhdistamojätevesien osuus Aurajoen kokonaiskuormituksesta on pieni, muodostavat ne kesäisin alhaisen virtaaman aikana pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Jätevesiä tulee Auran Asemanseudun, Pöytyän Riihikosken, ja Oripään taajamien puhdistamoilta. Myös luonnonhuuhtouma tuo ravinteita jokeen. Koska Aurajoki virtaa voimaperäisesti viljeltyjen savikkojen halki, on jokivesi sameaa ja runsasravinteista. Ekologiselta tilaltaan Aurajoki luokitellaan välttäväksi. Aurajokivarren jätevedenpuhdistamoiden aloitettua toimintansa 1970- ja 1980-luvuilla jokiveden laatu parani. Jokiveden laatu on yleensä heikompi joen yläjuoksulla johtuen asutuksen jätevesikuormituksesta ja jätevesien heikosta laimenemisesta alajuoksuun verrattuna. Yläjuoksulla on myös runsaasti kotieläintiloja, joista tulee kuormitusta. Etenkin vähävirtaamaisina kausina jätevesien vaikutus saattaa näkyä veden ravinne- ja bakteerimäärien kasvuna. Vuosien 2005-2009 aikana alajuoksun fosforipitoisuus oli keskimärin 240 g/l ja typpipitoisuus 2615 g/l. 2.3.7. Natura-alueet Auran kunnan alueella sijaitsee osittain yksi Natura 2000 -verkostoon kuuluva kohde, Kurjenrahka. Natura-alueen sijainti on esitetty liitekartalla 101. Tiedot Natura-alueesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.5 Aurassa sijaitsevat Natura-alueet. Natura-alue Pinta-ala [ha] Sijaintikunnat Natura-verkostoon liittämisen peruste Kurjenrahka 3 093 Turku, Mynämäki, Masku, Rusko, Pöytyä, Aura SCI SCI = (Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Kurjenrahkan luonto on vaihtelevaa ja karua, keidassoiden ja monin paikoin kallioisten metsien luonnehtimaa maastoa. Metsät ovat Pukkipalon aarnialuetta lukuun ottamatta pääasiassa eri-ikäistä talousmetsää. Monin paikoin soiden reunat on ojitettu, mutta soiden keskiosat ovat säilyneet varsin luonnontilaisina. Maaperä koostuu moreenista ja kalliopaljastumista. Suurin osa Kurjenrahkan kivennäismaasaarekkeista on jäätikkösyntyisiä moreenikumpuja. Suurin osa alueesta on kansallispuistona tai kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan sekä soidensuojelun perusohjelmaan.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/32 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraavassa taulukossa esitettyihin tavoitteisiin. Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat. Tavoitetila Strategia Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d. Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä, raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet). Vedenhankinta ja -jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella. Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaaajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä. Haja-asutuksen jätevedenkäsittely on toteutunut hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla. Edistetään osuuskuntien viemäriverkostojen rakentamista asiantuntija-apua antamalla. Tiedotetaan haja-asutusalueella asuvia kiinteistönomistajia asetuksen vaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tehdään yhteistyötä VALONIA:n jätevesiasiantuntijoiden kanssa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/32 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1. Painopisteet Seuraavan viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Verkostojen kunnon ylläpitoon panostetaan ja jätevedenpuhdistamolle johdettavia vuotovesiä pyritään vähentämään. Riittävästä saneerauksesta huolehditaan. 2. Jätevedenkäsittelyn keskittäminen Turkuun Toinen painopiste on kunnan jätevedenkäsittelyn keskittäminen Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Auran Asemanseudun jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa vanhenee vuonna 2016. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Hajaasutuksen viemäröinti tapahtuu pääasiassa vesiosuuskuntien voimin. Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa viemäriverkostot tavoitteellisille toimintaalueilleen. 3.2.2. Vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. Liittymismaksut voivat vaihdella alueittain. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/32 3.2.3. Periaatteet vesiosuuskuntien osalta Vesiosuuskuntien verkostojen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kunta ei avusta vesiosuuskuntien verkostojen rakentamista rahallisesti. - Kunnalta on mahdollista saada asiantuntija-apua suunnitteluun ja rakentamisen toteutukseen. - Toteutussuunnitelmat tulee hyväksyttää kunnan vesihuoltolaitoksella ennen rakentamista. - Osuuskuntien on mahdollista saada lainantakaus kunnalta. Lainantakaus harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja päätöksen tekee kunnanvaltuusto. Takauksen ehtona on asianmukainen verkoston suunnittelu ja rakentaminen sekä valvonta. Vesiosuuskuntien verkostot on mahdollista siirtää kunnan vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitos ottaa verkostoja vastaan harkinnan mukaan. Verkostojen siirtämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostot voidaan luovuttaa kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen ja kunnossapidettäväksi. Kunta ei maksa linjoista korvausta osuuskunnalle. - Kunnan vesihuoltolaitos ei vastaa osuuskunnan veloista. - Verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti hyväkuntoisia ja voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti rakennettuja. - Kaikista niistä linjaosuuksista, jotka tulevat kunnan vesihuoltolaitoksen vastuulle, on oltava luotettava dokumentti, josta ilmenee runkolinjojen, kaivojen, venttiilien ja muiden laitteiden sijainti- ja ominaisuustiedot. - Jäteveden linjapumppaamoilla tulee olla asianmukainen hälytyksensiirtojärjestelmä tai varaus järjestelmälle. - Kiinteistökohtaiset vesijohdot ja viemärit sekä kiinteistöpumppaamot jäävät kiinteistönomistajan hallintaan ja kunnossapitovastuulle. Jokaisessa tonttijohdossa on oltava sulkuventtiili. - Osuuskunnan jäsenenä olevat kiinteistöt siirtyvät kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaiksi. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta mm. valtiolta. 3.3.1. Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot).

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/32 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maaja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset ja ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/32 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/32 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Auran kunnassa asutus on sijoittunut Asemanseutuun, Kirkonkulmaan, Pitkäniittyyn, Käyrään, Järvenojaan, Leppäkoskeen ja Karviaiseen. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä 4. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Aurassa toimii Pitkäniityn vesiosuuskunta. Osuuskuntaan on tällä hetkellä liittynyt neljä kiinteistöä (alle 15 asukasta). Lisäksi Käyrän työlaitoksella on käytössään vedenottamo sekä jäteveden pienpuhdistamo, jonne johdetaan myös Järykselän palstoitussuunnitelma alueen, Kirkonkylän rivitaloalueen ja Kirkonseudun koulun jätevedet (yhteensä n. 150 asukasta). 5.2 TALOUSVESI Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) tuli voimaan 15.3.2011. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004. Asetuksen myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/32 Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti alkuperäisen asetuksen voimaan tulon jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika on 15.3.2016 saakka. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen haja-asutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 LIETTEET Haja-asutusalueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Auran Asemanseudun jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2011 lietteitä tuotiin puhdistamolle 1 827 m 3.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/32 5.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Aurassa sijaitsee kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). 6.3 LIETTEET Sako- ja umpikaivolietteitä otetaan tällä hetkellä vastaan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo on kuitenkin suunniteltu lakkautettavaksi, minkä jälkeen lietteiden vastaanotto tulee tapahtumaan mahdollisesti Turussa. Tällöin lietteiden kuljetusmatkat pidentyvät merkittävästi.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/32 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Auran kunnallisesta vesihuollosta vastaa kunnan omistama vesihuoltolaitos. Laitoksesta vastaa kunnan tekninen lautakunta, jonka alaisuudessa toimii tekninen johtaja. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU 7.2.1. Vedenhankinta Auran kunta ostaa käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymältä. Kuntayhtymä omistaa Pihlavan vedenottamon, joka sijaitsee Oripään kunnassa Oripäänkankaan pohjavesialueella. Vesi toimitetaan Auraan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. Pihlavan vedenottamo on valmistunut vuonna 1974. Ottamo on muutoin alkuperäisessä kunnossa, mutta pumput on muutettu taajuusmuuttajakäyttöisiksi vuonna 1994 ja laitokselle on hankittu dieselkäyttöinen varavoimakone. Ottamon kuntokartoitus on laadittu vuonna 2011. Ottamon vedenottolupa on uusittu vuonna 2009. Auran ja Pöytyä kuntien yhteinen lupamäärä vedenottoon on 3 000 m 3 /d. Auran kunnan osuus on kuukausikeskiarvona 1 300 m 3 /d ja enintään 1 500 m 3 /d yhden vuorokauden aikana. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pihlavan ottamon vedenottomäärät vuosilta 2009-2011. Taulukko 7.1 Pihlavan pohjavedenottamolta pumpattu vesimäärä vuosina 2009-2011. Pihlavan ottamo yksikkö 2009 2010 2011 Pumpattu vesimäärä m 3 /d 1 674 1 781 1 737 - Auraan m 3 /d 735 834 834 - Pöytyälle m 3 /d 914 948 903 Oripäänkankaan pohjavesialueen vesi on laadultaan korkealuokkaista. Pihlavan ottamolta saatava vesi on täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamon riskeistä merkittävin on soranotto pohjavesialueella ja sen läheisyydessä. Käyrän vankila saa käyttövetensä Käyrän pohjavesiesiintymästä. Esiintymän antoisuus on n. 30 m 3 /d. Käyrän vedenottamon ongelmana on ollut veden rautapitoisuus. Vedenottamon sijainti on esitetty liitekartalla 101.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/32 7.2.2. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Auran kunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt 94 % kunnan asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty Auran vedenkäyttö vuosina 2007-2011. Taulukko 7.2 Vedenkäyttö Aurassa vuosina 2007-2011. yksikkö 2007 2008 2009 2010 2011 Verkostoon liittyneet as 3 580 3 610 3 640 3 680 3 720 Verkostoon liittyneet kiint. 1 195 1 214 1 227 1 244 1 261 Vedenkulutus m 3 /d 830 760 730 (1 834 834 Ominaisvedenkulutus l/as d 232 211 201 227 224 Laskutettu vesimäärä m 3 /d 643 612 650 699 660 Muu vedenkulutus (2 m 3 /d 23 31 31 44 88 Laskuttamaton vesimäärä m 3 /d 163 116 48 91 86 Laskuttamaton vesimäärä % 19,6 15,3 6,6 10,9 10,3 (1 Sis. Tarvasjoelle johdetun vesimäärän 5 m 3 /d. (2 Muu vedenkulutus: palokunnan käyttö, jääkiekkokaukaloiden jäähdytys, rakennusaikainen vesi, palopostien huuhtelu, jätevedenpumppaamot, uusien vesijohtojen huuhtelu, mattojen pesupaikat. Auran kunta myy vettä Liedon kuntaan. Vettä on myyty viime vuosina keskimäärin 3-9 m 3 /d. Auran vesijohtoverkosto on yhteydessä Liedon, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien verkostoihin. Tarvasjoen yhdysvesijohto pidetään suljettuna ja paine-erojen takia vettä voidaan johtaa vain Tarvasjoen suuntaan. Lisäksi on rakennettu vesijohtoyhteys Turun Seudun Vesi Oy:n syöttövesijohtoon. Liitos sijaitsee Lallin teollisuusalueella Pöytyän kunnan alueella. Toinen vesijohtoyhteys syöttövesijohtoon on suunnitteilla Auran Nuortentalon kohdalle. Rakennetun vesijohtoverkoston pituus on n. 112 km. Verkostoon kuuluu Asemanseudun alavesisäiliö, jonka tilavuus on 200 m 3. Alavesisäiliön tehtävänä on alentaa Pöytyästä tulevaa verkostopainetta Auran verkostossa. Verkosto on esitetty liitekartalla 101. 7.2.3. Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa varaottamoista ja - yhteyksistä. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään varmuusluokka II. Seuraavassa taulukossa on esitetty turvallisuusluokat ja niitä vastaavat vesimäärät Aurassa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/32 Taulukko 7.3 Vesihuoltolaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin luokkaa vastaavat vesimäärät Aurassa vuonna 2011. Poikkeustilanteessa käytössä Vaatimustaso Aurassa Luokka [l/as d] [m 3 /d] I > 120 > 446 II 50-120 186-446 III 20-50 74-186 IV < 20 < 74 Aurassa poikkeustilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa vedensaanti Pihlavan pohjavedenottamolta estyy. Tällöin Auran kunta pystyy ostamaan vettä Liedon kunnalta sekä tarvittaessa myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä Pöytyän kunnan vesijohtoverkoston kautta. Auran varmuusluokka on I. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY 7.3.1. Jätevesien viemäröinti Aurassa viemäriverkoston liittymisaste on 69 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesimäärät vuosilta 2007-2011. Taulukko 7.4 Jätevesimäärät Aurassa vuosina 2007-2011. yksikkö 2007 2008 2009 2010 2011 Verkostoon liittyneet as 2 660 2 685 2 710 2 750 2 780 Verkostoon liittyneet kiinteistöt 636 652 664 681 691 Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 394 374 411 443 418 Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä m 3 /d 760 868 622 592 596 - Asutus m 3 /d 652 759 500 480 450 - Teollisuus (Leaf Oy Aura) (1 m 3 /d 108 109 122 112 147 Ominaisjätevesimäärä (ilman teollisuutta) l/as d 245 283 185 175 162 Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d 366 494 211 149 178 Laskuttamaton jätevesimäärä % 48,2 56,9 33,9 25,2 29,9 (1 Teollisuuden jätevesimäärä sisältää n. 60 kiinteistön asumajätevedet. Rakennetun jätevesiviemäriverkoston pituus on n. 38 km. Jätevedenpumppaamoja on 14 kappaletta. Verkosto on esitetty liitekartalla 101. 7.3.2. Jätevesien käsittely Auran kunnassa jätevedet käsitellään Asemanseudun jätevedenpuhdistamossa. Lisäksi Käyrän työsiirtolalla on käytössä jäteveden pienpuhdistamo. Asemanseudun puhdistamo on suunniteltu lakkautettavaksi. Jätevedet tullaan johtamaan rakennettavalla siirtoviemärillä Liedon kautta Turun Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemäriin tullaan johtamaan myös Käyrän puhdistamon jätevedet.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/32 Jatkossa myös Oripään sekä Pöytyän Riihikosken jätevedet tullaan johtamaan Auran kautta Turkuun. Aurasta tulee edelleen rakentaa siirtoviemäri Pöytyälle kuntien jätevesiä varten. Puhdistamot sekä suunnitellut siirtoviemäriosuudet on esitetty liitekartalla 101. Asemanseudun jätevedenpuhdistamo Asemanseudun jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut biologiskemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistamolla käytetään lisäksi fillerikalkkia ja teollisuushienokalkkia toiminnan tehostamiseksi. Jälkiselkeytykseen syötetään ajoittain polymeeria. Esikäsittelyosa (tasaus, ilmastus ja jälkiselkeytys) Leaf Auran tehtaan jätevesille otettiin käyttöön vuonna 1990. Esikäsittelyyn johdetaan teollisuusjäteveden lisäksi osa kunnan asutusjätevedestä sekä rengaskanavan ylijäämälietettä ravinteiden (fosfori ja typpi) lisäämiseksi. Asemanseudun puhdistamon mitoitusarvot ovat: esikäsittelyn mitoitusvirtaama q mit 28,5 m 3 /h esikäsittelyn tasausaltaan mitoitusvirtaama Q mit 130 m 3 /d esikäsittelyn tasausaltaan maksimivirtaama q max 52 m 3 /h esikäsittelyn BOD 7 -kuorma 1 110 kg/d rengaskanavan mitoitusvirtaama Q mit 710 m 3 /d rengaskanavan maksimivirtaama q max 52 m 3 /h rengaskanavan BOD 7 -kuorma 175 kg/d rengaskanavan fosforikuorma 6 kg/d rengaskanavan asukasvastineluku (AVL) 2 000 as Vuonna 2011 puhdistettu jätevesimäärä oli keskimäärin 596 m 3 /d. Kunnasta tulevien asumajätevesien osuus oli keskimäärin 450 m 3 /d ja Leaf Auran makeistehtailta tulevien jätevesien osuus keskimäärin 147 m 3. Makeistehtaan jätevesikuormitus on noussut merkittävästi heinäkuusta 2011 lähtien, kun tehtaalla on siirrytty työskentelemään kolmessa vuorossa. Vuonna 2011 puhdistamolle tuotiin saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 1 827 m 3. Saostus- ja umpikaivolietteiden lisäksi puhdistamolle tuotiin kuivatettavaksi ylijäämälietettä Tarvasjoen kunnan puhdistamolta 682 m 3, Oripään kunnan puhdistamolta 624 m 3 ja Käyrän työsiirtolan puhdistamolta 100 m 3. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Vuonna 2011 puhdistamolta vietiin yhteensä 1 356 m 3 kuivattua lietettä kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Asemanseudun puhdistamolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2008. Lupa koskee yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien, sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien sekä puhdistamolietteiden käsittelyä sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista Aurajokeen. Lupa on uusittava viimeistään 30.6.2016, mikäli puhdistustoimintaa vielä tällöin jatketaan.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/32 Luvan mukaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonais- ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä 21.12.2012 asti seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU, O 2 15 mg/l 95 % COD Cr, O 2 75 mg/l 90 % Fosfori, P 0,6 mg/l 93 % Ammoniumtyppi, N 5 mg/l 90 % (nitrifikaatioaste) Kokonaistyppi - 50 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Jos puhdistamon käyttöä jatketaan vielä 1.1.2013 jälkeen, ovat raja-arvot seuraavat: Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU, O 2 10 mg/l 95 % COD Cr, O 2 60 mg/l 90 % Fosfori, P 0,3 mg/l 93 % Ammoniumtyppi, N 4 mg/l 90 % (nitrifikaatioaste) Kokonaistyppi - 70 % Kiintoaine 10 mg/l 95 % Jäteveden käsittelytulosten on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta 1.1.2013. Aurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistamon puhdistustehot puolivuosittain ja koko vuoden osalta vuonna 2011 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.5 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta sekä vastaavat ympäristöluvan rajaarvot (puhdistusteho / lupaehto). Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja on lihavoituna alleviivattuna. I/2011 II/2011 Vuosikeskiarvo pitoisuus puhdistusteho pitoisuus puhdistusteho pitoisuus puhdistusteho [mg/l] [%] [mg/l] [%] [mg/l] [%] BOD 7ATU 32 / 15 98 / 95 18 / 15 99 / 95 26 / 15 99 / 95 COD Cr 71 / 75 97 / 90 68 / 75 97 / 90 70 / 75 97 / 90 Kokonaisfosfori 0,82 / 0,6 92 / 93 0,87 / 0,6 89 / 93 0,85 / 0,6 91 / 93 Kokonaistyppi (1 23 66 / 50 19 67 / 50 20 67 / 50 Ammoniumtyppi (1(2 3,7 / 5 94 / 90 3,9 / 5 93 / 90 3,8 / 5 94 / 90 Kiintoaine 39 / 20 90 / 90 27 / 20 92 / 90 32 / 20 91 / 90 (1 Lupavaatimus täytettävä vuosikeskiarvona. (2 Nitrifikaatioaste. Ilman ohituksia puhdistamo olisi täyttänyt ympäristöluvan pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/32 Asemanseudun puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta. Puhdistustulosta ei saavutettu typen pitoisuuden ja puhdistustehon osalta. Ympäristöluvan mukaan asetuksen mukainen jäteveden käsittelytuloksen vaatimus typen osalta on kuitenkin täytettävä vasta 1.1.2013. Käyrän jäteveden pienpuhdistamo Käyrän pienpuhdistamo on Vapor Biox -tyyppinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosfori saostetaan ilmastusaltaassa ferrosulfaatilla. Nitrifikaation tehostamiseksi prosessiin syötetään myös kalkkia. Puhdistamolle tulee suhteellisen paljon vuotovesiä. Käsitelty jätevesi johdetaan laitoksen vieressä Järvijokeen, joka laskee Aurajokeen. Puhdistamon piirissä on 50 lähialueen asukasta ja 6 kiinteistöä (mm. Kirkonseudun koulu). Lisäksi puhdistamolle johdetaan n. 30 asukkaan jätevedet Järykselän palstoitussuunnitelma-alueelta ja n. 25 asukkaan jätevedet Kirkonseudun rivitaloalueelta. Puhdistamon asukasvastineluku on 190-230 asukasta. Lupaehdot edellyttävät seuraavia puhdistustuloksia: pitoisuus puhdistusteho BOD 7ATU <20 mg/l 85 % fosfori <1 85 typpi - - kiintoaine - - Lisäksi jätevedenkäsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon mm. huolehtimalla tarvittaessa ph:n säädöstä siten, ettei alkaliteetin liiallinen aleneminen estä nitrifikaatiota. 7.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole erillisviemäröintiä, vaan hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Rakennettua sadevesiviemäriverkostoa on Aurassa n. 17 km.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/32 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Aura hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän omistamalta Pihlavan vedenottamolta, joka sijaitsee Oripään kunnassa. Vesi toimitetaan Auraan Pöytyän kunnan kautta. Auran vesijohtoverkostosta on rakennettu yhteys myös Liedon kunnan verkostoon. Lisäksi Tarvasjoen kuntaan on vesijohtoyhteys. Aurasta on suunniteltu rakennettavaksi siirtoviemäri Liedon kautta Turkuun. Siirtoviemärin toteutuksen jälkeen Auran jätevedenkäsittely tulee tapahtumaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Aurasta on edelleen suunniteltu siirtoviemäri Pöytyän ja Oripään kuntiin, jolloin myös näiden kuntien jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Auran ja Liedon kautta Turkuun. Auran kunta on ollut mukana vuonna 2011 valmistuneessa Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. 8. KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien verkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Ominaisvedenkulutuksen ennustetaan hieman laskevan. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkulutusennuste vuoteen 2035. Taulukko 8.1 Auran vedenkulutusennuste vuoteen 2035. Yksikkö 2010 2015 2025 2035 Väestömäärä as 3 976 4 259 4 711 4 976 Liittyjät as 3 680 3 950 4 400 4 700 Liittymisaste % 93 93 93 94 Ominaisvedenkulutus l/as d 227 210 200 200 Vedenkulutus m 3 /d 835 819 880 940 Vedenkulutuksen ennustetaan olevan keskimäärin 940 m 3 /d vuonna 2035. Kasvua nykyiseen tulee 105 m 3 /d. Auran kunnan osuus Pihlavan ottamon vedenottoluvasta on 1 300 m 3 /d. Pihlavan ottamolle on rakenteilla uusi kaivo, mikä lisää kapasiteettia jatkossa. Myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä on mahdollista ostaa vettä tarvittaessa. Vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/32 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueiden siirto- ja paineviemärihankkeet). Ominaisjätevesimäärän ennustetaan pysyvän nykyisellään. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesimääräennuste vuoteen 2035. Taulukko 8.2 Auran jätevesimääräennuste vuoteen 2035. Yksikkö 2010 2015 2025 2035 Väestömäärä as 3 976 4 259 4 711 4 976 Liittyjät as 2 750 3 200 3 900 4 200 Liittymisaste % 69 75 83 84 Ominaisjätevesimäärä l/as d 175 175 175 175 Jätevesimäärä (ilman teollisuutta) m 3 /d 481 560 683 735 Teollisuuden jätevesi m 3 /d 200 200 200 200 Jätevesimäärä (asutus + teollisuus) m 3 /d 681 760 883 935 Asutuksen jätevesimäärän ennustetaan olevan keskimäärin 735 m 3 /d vuonna 2035. Kasvua nykyiseen tulee 250 m 3 /d. Tämän lisäksi jätevesimäärään tulee lisää teollisuuden osuus. Leaf Oy Auran tehtaan jätevesimäärä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 tehtaan jätevesimäärä oli keskimäärin 200 m 3 /d. Mikäli teollisuuden jätevesimäärä pysyy nykyisellään, Auran kunnassa muodostuva jätevesimäärä vuonna 2035 on keskimäärin 935 m 3 /d. Asemanseudun jätevedenpuhdistamon mitoitusvirtaama on 710 m 3 /d, joten puhdistamon kapasiteetti ei ole riittävä vuoden 2035 ennustetulle jätevesimäärälle. Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa taas on riittävästi kapasiteettia ottaa vastaan myös Auran kunnan jätevesimäärät.