KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku, Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä Työ:.10 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 5 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA KEHITTÄMISTARPEET...13 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA KEHITYSENNUSTEET KEHITTÄMISTARPEET...28 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITELMAN TOTEUTUS TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta 1: Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Dragsfjärd (Ehdotus) 1: Kartta 103 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Kemiö (Ehdotus) 1: Kartta 104 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Västanfjärd (Ehdotus) 1: / KAS / KAS / ARY VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ / KAS / KAS / ARY KH:N HYVÄKSYMÄ / KAS / KAS / ARY KORJATTU / KAS / KAS / ARY KORJATTU / KAS / KAS / ARY LAUSUNNOILLE Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ.10 1 JOHDANTO Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnat liittyivät yhteen Kemiönsaaren kunnaksi Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 saakka ja sitä tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Roger Hakalax, Frida Vuorio, Dan Renfors, Ville Wahteristo Kemiönsaaren kunnasta, Tiina Torkkeli-Pitkäranta Liedon kunnan Ympäristöterveydenhuollosta ja Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on vuoden 2009 alussa aloittanut Kemiönsaaren kunta. Kemiönsaaren kunta on muodostunut Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien liityttyä yhteen. Kemiönsaari sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais-Suomen maakunnassa, Turunmaan seutukunnassa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueella. Kemiönsaaren rajanaapureita ovat Salo, Raasepori, Hanko, Länsi-Turunmaa ja Sauvo.

4 2/37 Kemiönsaaren kokonaispinta-ala on yhteensä 2 801,33 km 2, josta maapinta-ala on 687,08 km 2 ja vesipinta-ala on 2 114,25 km 2. Vesipinta-alasta 11,03 km 2 on makeaa vettä ja 2 103,22 km 2 merivettä. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Kemiön kirkonkylä, Taalintehdas, Kärra, Lammalan kylä ja Gammelby-Dahlby. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tilastokeskuksen mukaan viimeisten vuosien aikana Dragsfjärdin ja Kemiön alueiden väestömäärä on ollut hienoisessa laskussa. Västanfjärdin alueen väestömäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Vuonna 2008 Kemiönsaaren alueiden yhteenlaskettu väestömäärä oli asukasta. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Kemiönsaaren kunnan väestökehitys vuosina (Tilastokeskus). Kunta Dragsfjärd Kemiö Västanfjärd Yhteensä Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2007 yhteensä (keskimäärin 2,1 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä Kemiönsaaressa vuonna 2007 oli yhteensä (Tilastokeskus). Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on 27 % ja alkutuotannon 10 %. Kemiönsaaren elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2.2). Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus) Toimiala kpl % Alkutuotanto ,3 Teollisuus (jalostus) ,8 Palvelut ,1 Muut 50 1,8 Yhteensä Suurimmat työnantajat Kemiönsaarella ovat Ovako, Assa-Abloy, Salmonfarm, Suur-Seudun Osuuskauppa, Kone Wuorio, Puolustusvoimien Kemiön varikko, SP Minerals, Keramia, Apollokotisäätiö ja Kemiönsaaren kunta. Vuonna 2005 yritystoimipaikkoja oli Kemiönsaaressa noin 750 (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kemiönsaaren väestömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 asti, jolloin väestömäärä lähtee taas nousemaan saavuttaen vuonna 2030 tämänhetkisen tason.

5 3/37 Taulukossa (Taulukko 2.3) on esitetty Kemiönsaaren väestöennusteet vuoteen Ennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen vuoteen 2025 asti, jota on jatkettu vuoteen 2030 trendin mukaisesti. Taulukko 2.3 Väestöennuste Kunta Dragsfjärd Kemiö Västanfjärd Yhteensä KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Voimassa olevat yleiskaavat: - Kemiön keskustan yleiskaava - Lammalan yleiskaava Lisäksi osayleiskaavat on laadittu Sundvikiin ja Vestlaxiin. Valmistelussa olevat yleiskaavat: Kemiön kirkonkylän uuden yleiskaavan laadinta on kesken. Dragsfjärdin alueen yleiskaavan laatiminen on alkamassa vuonna Lisäksi Degerdaliin ollaan laatimassa kyläosayleiskaavaa. Asemakaavoitettuja alueita ovat: - Kemiön keskusta

6 4/37 - Kemiön läntinen keskusta - Turuntien asemakaava - Niittykumpu - Solkulla - Engelsby - Dragsfjärdenin kirkonkylä - Kalkholmen - Kyrkbacken - Björkboda (Skånposten) - Byholmen - Lysholmen - Hasselbacken - Pohjois Lemmonsilta - Westanpark (yksityinen) - Vretan teollisuusalue - Ekniemen asemakaava - Dahlby-Gammelby - Norrbacka - Östra Dalsbruk - Västra Lemmobro - Kasnäs - Tordalen - Labnäs Käsittelyssä tai kaavoitusohjelmassa olevia asemakaava-alueita on mm. seuraavilla alueilla: - Brinkkulla - Brusaby - Lukkarinmäki - Pohjoinen Vreta - Eteläinen Vreta - Centrum II (kaavasta valitettu) - Kemiön keskustan pohjoisosa - Lammala Voimassa olevat ja käsittelyssä olevat asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101) Pohjavesialueet ja vedenottamot Kemiönsaaren alueella on yhteensä 14 luokiteltua pohjavesialuetta, joista 10 on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (luokka I). I-luokan pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä arviolta m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty taulukossa 2.4.

7 5/37 Taulukko 2.4 Yhteenveto Kemiönsaaren pohjavesialueista (Valtion ympäristöhallinto). Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumis-alue [km 2 ] Kokonaisantoisuus [m 3 /d] Nordanå I 2,47 1, Björkboda I 1,04 0, Rosalalandet II 1,12 0, Strömma I 1,31 0, Kårkulla I 2,72 0, Mjösund I 3,13 2,3 800 Högåsen II 3,22 1, Santasaari II 3,07 1, Viksvidja I 0,82 0, Kalvhagen I 0,29 0, Kiila I 2,01 1, Högmo II 0,95 0,5 300 Skinnarvik I 1,14 0, Yhteensä 23,29 12, Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Natura-alueet Kemiönsaaren alueella sijaitsee kahdeksan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Taulukossa (Taulukko 2.5) on esitetty Kemiönsaaren Natura-alueet, niiden pinta-alat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Taulukko 2.5 Kemiönsaaren Natura-alueet. Natura-alue Pinta-ala [ha] Peruste Stormossen 193 SCI Sjölax 134 SPA Kemiönsaaren kalliot 195 SCI Ölmos-Purunpää SCI Biskopsön kluuvi-järvet 237 SCI Saaristomeri FI SCI Saaristomeri FI SPA Örö 376 SCI SCI=(Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos

8 6/37 vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kemiönsaaren kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti mahdollisia Suojellaan raakavesilähteet Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Uuden Kemiönsaaren kunnan vesihuollon järjestelyt Keskeisin painopiste on uuden Kemiönsaaren kunnan vesihuollon järjestelyt, kuten laitoksen toiminta-alueiden hyväksyminen, laitosten toimintojen yhdistäminen ja maksujen yhtenäistäminen. Samassa yhteydessä kunnan vesihuollon toiminnallisuutta tulee parantaa mm. verkostoja yhdistämällä.

9 7/ Periaatteet 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Toinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoden 2014 alkuun asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäröintiverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Uuden Kemiönsaaren kunnan vesihuollon järjestelyissä ja kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: Vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja ja ohjauksesta johtokunta Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella Kunnan vesihuollon varmuutta ja toiminnallisuutta parannetaan yhdistämällä verkostoja Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa ja haja-asutuksen jätevesihuollossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Rakennetaan viemäriverkostoa haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin o Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti o Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho o Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat o Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet tullaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan. o Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa verkostoa toimenpideohjelman mukaisesti

10 8/37 o Alueilla, joilla kustannukset muodostuvat normaalia suuremmiksi, katetaan rakentamiskustannukset korotetulla liittymismaksulla ja kiinteät käyttökustannukset korotetulla perusmaksulla o Muilla alueilla vesihuoltoverkkoa voidaan rakentaa vesiyhtymien voimin (esim. osuuskunta) Viemäriverkkojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2014 mennessä o Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia laadittavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä o Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). Kunnan vesihuoltolaitoksen rakentaessa verkostoa liittymismaksu määräytyy alueittain seuraavasti: 1. Tulevat toiminta-alueet: Normaali liittymismaksu 2. Toiminta-alueen läheisyydessä olevat yksittäiset kiinteistöt: Ennalta sovittu korotettu liittymismaksu 3. Tavoitteelliset toiminta-alueet: Liittymismaksun suuruus määräytyy verkoston rakentamiskustannusten ja liittyvien kiinteistöjen määrän perusteella. Liittymismaksut määritetään kattamaan 80 % rakentamiskustannuksista. 4. Vesihuoltoyhtymien jäsenet: Liittymismaksun suuruus harkitaan erikseen Vesihuoltoyhtymät kattavat verkoston rakentamiskustannukset osuuskunnan jäseniltä perittävillä osuusmaksuilla ja liittymismaksuilla. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta on tehnyt periaatepäätöksen ( ) kunnan avustuksista vesihuoltoyhtymille/-osuuskunnille: 1. Kunta maksaa verkoston ja puhdistamon suunnittelun juuri perustetulle vesiosuuskunnalle tai toiselle juridiselle henkilölle jolla on vähintään 20 kpl osakasta. Kunta korvaa 250 /osakas tai korkeintaan todelliset suunnittelukustannukset. Osuuskunta toimii toimeksiantajana suunnittelussa ja kunnan tekniselle johtajalle annetaan mahdollisuus olla mukana suunnitteluprosessissa.

11 9/ Ulkopuolinen rahoitus 2. Kun osuuskunta päättää aloittaa kunnallistekniikan rakentamisen ja urakkasopimus on allekirjoitettu kunta maksaa ensimmäisen erän 150 avustusta jokaista tehtyä liittymissopimusta kohti. Avustus maksetaan jokaisesta sopimuksesta joka on tehty vuoden sisällä urakkasopimuksen allekirjoituksesta. 3. Kunnallistekniikan rakentamisen valmistuttua tehdään loppuselvitys, joka käsittää 2 sarjaa lopullisia piirustuksia, taloudellisen yhteenvedon miten projekti on edennyt sekä selvityksen liitetyistä. Tämän jälkeen maksetaan osuuskunnalle avustuksen loppuerä 100 /liitetty kiinteistö. Kappalemäärä on korkeintaan sama kuin kohdassa 2. Vähennyksiä avustuksiin tehdään niistä kiinteistöistä jotka ovat olleet maksualustana avustukselle kohtien 1 ja 2 mukaan, mutta joita ei ole kytketty verkostoon. 4. Osuuskunnan mahdollisuutta pumpata jätevesi Kemiönsaaren Veden verkostoon tulee aina selvittää ennen uuden puhdistuslaitoksen rakentamista. Verkostojen yhteen liittäminen antaa aina parhaan puhdistustuloksen samalla kun se lisää käyttövarmuutta. 5. Kemiönsaaren Vedelle tulee aina antaa etuoikeus rakentaa verkostoaan alueella ennen vesiosuuskunnan perustamista. Yksi mahdollisuus on että osuuskunta liitetään myöhemmin Kemiönsaaren Veteen. Liittäminen ei saa lisätä kunnan lainataakkaa. 6. Kaikki avustukset vesiosuuskunnille vaativat erillisen avustuspäätöksen tekniseltä lautakunnalta. Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ympäristökeskus ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella.

12 10/37 Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio (alueellinen ympäristökeskus) toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. Ympäristökeskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kunnan tulee osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä.

13 11/37 Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Asutus on hajaantunut useisiin kyläkeskittymiin ympäri laajaa saarta. Myös ulkosaariin sijoittuu asutusta. Suurimmat taajamat ovat Kemiön kirkonkylä, Taalintehdas, Kärra, Lammalan kylä, Gammelby-Dahlby, Påvalsby, Genböle ja Björkboda. Taajamissa asuu noin 60 % asukkaista. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Vesiyhtymät Kunnallisen laitoksen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella asuu 50 % Kemiönsaaren asukkaista eli noin asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 560 m 3 /d (150 l/as d). Lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 4 500, joista suurin osa on vesijohtoverkoston ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaiden arvioitu kokonaismäärä on asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja teoreettinen vedentarve yhteensä m 3 /d (120 l/as d). Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Asuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta. Kemiönsaaren alueella on toiminnassa useita vesiyhtymiä. Björkbodan vesiosuuskunnan verkostoon oli vuonna 2001 liittynyt 320 asukasta. Osuuskunnan ottamo sijaitsee Björkbodan pohjavesialueella (antoisuus 500 m 3 /d). Ottamon kapasiteetti on noin 200 m 3 /d. Vettä ei käsitellä. Osuuskunnan toimittama vesi on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset, mutta ph-arvo on suositusten alarajoilla. Björkbodan vesiosuuskunta on tehnyt sopimuksen veden myymisestä Västanfjärdin alueelle (70 m 3 /d). Salmonfarmin verkostoon on liittynyt Salmonfarmin kalanjalostustehdas, ravintola, kauppa, vierasvenesatama, kylpylä, hotelli, pesula ja Sinisimpukan luontokeskus. Tarvitsemansa veden Salmonfarm käsittelee merivedestä käänteisosmoosilla ja suodattamalla. Käsittelylaitoksen kapasiteetti on n. 70 m 3 /d. Salmonfarmilla on myös jätevedenpuhdistamo ja pohjavedenottamo, joka toimii tällä hetkellä varaottamona. Vesi on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset.

14 12/ Talousvesi Jätevedet Taulukkoon 5.1 on koottu tietoja vesiyhtymistä. Taulukko 5.1 Kemiön vesiosuuskunnat ja yhtymät sekä tiedot vedenhankinnasta, liittyjämääristä ja vedenkulutuksesta Osuuskunta/ Vesilähde/ pohjavesialue asukkaat Yhtymä Björkboda Oma ottamo / Björkboda 320 Salmonfarm Oma ottamo (merivesilaitos) Dalby bybrunn Oma ottamo / Dalbyssä 12 Brinkkullan bybrunn Oma ottamo / Brinkkulassa 10 Kyrkoby djupvattenbrunn Oma ottamo / Kyrkoby 20 Vreta vattenand. Oma ottamo / Vreta 22 Kiilan pumppuyhtymä Oma ottamo / Kiilan ottamo 30 Mjösundin vesihuolto oy Oma ottamo / Mjösund 48 Rosala-Böle Oma ottamo Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Kemiönsaarella kaivovesien on yleisesti todettu olevan rauta- ja mangaanipitoisia. Joillakin alueilla on kaivovesissä ollut korkeita fluoridipitoisuuksia ja esiintynyt putkistojen syöpymistä. Myös rikinhajusta on havaintoja. Meren läheisyydessä, erityisesti ulkosaarilla suola on ongelma. Arseenia on havaittu kaivovesissä Taalintehtaan, Pedersön, Västlaxin ja Västanfjärdin alueilla. Södersundvikissä, Högmossa ja Lammalassa on mineraaliöljyllä pilaantuneita pohjavesialueita. Porakaivoissa radon on yleinen ongelma. Vuoden kuiva ajanjakso on myös paikoin aiheuttanut ongelmia veden riittävyyden kanssa. Osa asukkaista on joutunut poikkeuksellisesti turvautumaan palokunnan toimittamaan veteen. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä

15 13/ LIETTEET Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan yhteensä noin m 3 vuodessa. Lietettä otetaan vastaan Taalintehtaan ja Kemiön puhdistamoilla, jossa liete käsitellään jäteveden kanssa. 5.3 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6 KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kunnan alueella pohjaveden laatu on heikkolaatuista johtuen maaperän ominaisuuksista ja meren läheisyydestä. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa levittämällä voidaan turvata vedenhankintaa. Vedenhankintaa voidaan parantaa levittämällä alueille vesijohtoverkostoa yhdessä viemäriverkoston kanssa. Tämän lisäksi eri puolilla aluetta sijaitsee mahdollisia pohjavesialueita, joita on mahdollista ottaa käyttöön. Vedenottamon rakentaminen vaatii perusteelliset pohjavesitutkimukset.

16 14/ JÄTEVEDET Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Kemiönsaaressa on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteenä (Liite 1) ja liitekartassa (Kartta 101) on esitetty verkoston tarvealueet. Sako- ja umpikaivojen tyhjentäminen tulisi muuttaa kunnan järjestämäksi, jolloin jätelain vaatimukset toteutuisivat. B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7 NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Kemiönsaaren vesihuollosta vastaa toiminta-alueellaan Kemiönsaaren Vesi, joka on kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos muodostettiin Kemiönsaaren kutien yhdistyessä vuoden 2009 alussa. Laitokseen yhdistettiin vanhojen kuntien vesihuoltolaitokset. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa liikelaitoksen johtokunta. Johtokunta toimii kunnan teknisen lautakunnan alaisuudessa. Johtokunta päättää taksasta, sopimus- ja toimitusehdoista, hankinnoista ja urakoista, erityissopimuksista, avustuksien jaosta ja jakoperusteista sekä budjettilainanotosta tiettyjen rajojen sisällä. Johtokunnassa esittelijänä toimii Kemiönsaaren Veden johtaja.

17 15/ VEDENHANKINTA- JA JAKELU Vedenottamot Verkoston eteläosa Nordanån pohjavesialueelle on rakennettu uusi pohjavedenottamo, joka otetaan käyttöön kesäkuussa Nordanån ottamon ottolupa on 500 m 3 /d. Nordanån ottamon käyttöönoton myötä Taalintehtaan pintavedenottamo jää verkostonosan varaottamoksi. Vesi johdetaan Nordanåsta syöttöjohdolla Kårran vesijohtoverkostoon ja sieltä Taalintehtaalle. Taalintehtaan pintavedenottamolla vesi otetaan Dragsfjärden-järvestä. Veden pumppaaminen hoidetaan yhdessä Taalintehtaan terästeollisuuden kanssa. Vesi käsitellään kidesuodatuksella ja aktiivihiilisuodattimella ennen verkostoon johtamista. Taalintehtaan ottamon lupa yhdyskunnan vedenhankintaan on m 3 /d. Skinnarvikin pohjavesialueille on tehty koepumppaukset. Pumppauksissa Skinnarvikin pohjavesialueelta saatiin vettä 900 m 3 /d. Vesi oli laadultaan hyvää. Verkoston pohjoisosa Kemiön alueelle saadaan tarvittava vesi Kårkullan pohjavedenottamolta. Kårkullan pohjavesialueella sijaitsevalla Kårkullan vedenottamolla on Länsi-Suomen Vesioikeudelta ( ) ottolupa 250 m 3 /d vedenottoon. Koepumppauksessa alueelta on saatu 600 m 3 /d. Kårkullan ottamon saneeraus valmistui helmikuussa Saneerauksen jälkeen Kårkullan ottamolta saatava vesi on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatukriteerit. Verkostopaineiden laskiessa lisävettä saadaan vanhasta meijerin kaivosta, jonka kunta on ostanut. Meijerin kaivolle ei ole tarvinnut hakea ottolupaa. Kaivosta saatava vesi on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset. Toistaiseksi pohjavesi kunnan alueella on riittänyt, vaikka vedenpinta onkin ajoittain ollut alhaalla. Kemiössä on tehty koepumppauksia Kalvhagenin ja Viksvidjan pohjavesialueille. Kalvhagenin pohjavesialueelta saatiin pumppauksissa hyvälaatuista pohjavettä n. 150 m 3 /d. Viksvidjan pohjavesialueelta saatu vesi oli nitraattipitoista. Koepumppauksissa vettä saatiin n. 150 m 3 /d. Verkoston kaakkoisosa Västanfjärdin alueelle hankitaan vesi Björkbodan vesiosuuskunnalta. Vuonna 2004 osuuskunnan kanssa laaditun sopimuksen mukaan vettä voidaan ostaa 70 m 3 /d. Lammalan kaivo ei ole kaytössä. Kaivoissa on ollut ongelmia veden laadun kanssa. Ongelmia on ollut mm. raudan, radonin ja muiden veden radioaktiivisten aineiden kanssa. Ongelmia on ollut myös veden riittävyyden kanssa, sillä kaivo on ajoittain ollut tyhjä. Kunnallisten ottamoiden lisäksi yksityisillä vesiosuuskunnilla ja yhtymillä on toiminnassa noin 11 ottamoa.

18 16/37 Taulukko 7.1 Kunnalliset ja suurimmat yksityiset vedenottamot Vedenottamo/ käsittelylaitos Otettu m 3 /d Vesilähde Lupa /kapasiteetti m 3 /d Käsittely ym. Kunnalliset Kårkulla 250 n. 280 Kårkullan pv-alue Pikahiekkasuodatus, ilmastus, UV-käsittely, klooraus Meijerin kaivo 20 - Varaottamo Keskustan kaivo - - Ei käytössä Almakodin kaivo - - Ei käytössä Taalintehdas 1) n. 500 Dragsfjärden-järvi Kidesuodatus (Dynasand), aktiivihiilisuodatin, klooraus Lammalan vo 10 - Lammalan pv-alue Ei käytössä. Raudan ja radonin poisto Hiittinen Nordanå 500 Nordanån pv-alue Käyttöönotto kesäkuu Kalkkikivisuodatus, klooraus, UVkäsittely Yksityiset Björkboda 2) 200 n. 170 Björkbodan pvalue Ei käsittelyä Salmonfarm 70 n. 40 Merivesi Käänteisosmoosi ja suodatus 1) Teollisuudella lupa ottaa järvestä m 3 /d, josta kunnan osuus on m 3 /d. Teollisuuden ottomäärä n m 3 /d 2) Ottomäärän jakautuminen: Björkbodan vesiosuuskunta 50 m 3 /d, Västanfjärd n. 50 m 3 /d, teollisuus n. 70 m 3 /d.

19 17/ Vedenkulutus Kunnalliseen vesijohtoverkostoon pumpattiin vuonna 2008 yhteensä keskimäärin noin 830 m 3 /d vettä. Laskutettu vesimäärä oli vuonna 2008 keskimäärin noin 690 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on noin 17 %, jonka perusteella vesijohtoverkosto on suhteellisen hyvässä kunnossa. Ominaiskulutus on noin 211 l/as d. Taulukko 7.2 Verkostoon pumpattu vesimäärä, laskutettu vesimäärä ja laskuttamattoman veden osuus Kemiönsaaren kunnassa Tiedot osin arvioituja Verkostoon pumpattu vesimäärä m 3 /d Taalintehdas m 3 /d ) 518 1) - Kärra m 3 /d 98 - Hiittinen 2) m 3 /d Kemiö m 3 /d ) 250 2) - Västanfjärd 2) m 3 /d Laskutettu vesimäärä m 3 /d Taalintehdas m 3 /d ) 468 1) - Kärra m 3 /d 74 - Hiittinen m 3 /d 8 5,5 6 - Kemiö m 3 /d Västanfjärd 2) m 3 /d Laskuttamaton vesi + vuotovedet % 12 % 27 % 17 % 1) Luku sisältää Kärran tiedot 2) Arvioitu tieto Verkoston eteläosassa suurimpia vedenkuluttajia ovat kunnan terveysasema ja Hanna-koti. Lisäksi koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä vedenkuluttajia. Verkoston pohjoisosassa suurimpia kuluttajia ovat terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti. Vuonna 2003 vettä pumpattiin keskimäärin 380 m 3 /d ja laskuttamattoman veden osuus oli noin 50 %. Vuonna 2003 kunnan verkostossa oli iso vuoto, jonka korjaamisen jälkeen pumpattu vesimäärä on selvästi vähentynyt. Suurimmilla teollisuuslaitoksilla on omat vedenottamot. Taalintehtaalla sijaitseva Ovako Oy ottaa veden samasta pintavedenottamosta kunnan kanssa, mutta järjestelmä on erillinen. Björkbodassa sijaitseva Assa-Abloy ostaa prosessiveden Björkbodan osuuskunnalta. Puolustusvoimien Kemiön varikolla on oma vedenottamo. Keramian tehdas on osakkaana mukana Mjösundin vesiyhtymässä, mutta ottaa vettä omasta ottamosta. Kunnan verkostoon liittyneitä kaupan ja teollisuuden toimijoita ovat Apollokotisäätiö ja SuurSeudun Osuuskauppa.

20 18/ Vesijohtoverkosto Kemiönsaaren Veden vesijohtoverkostoon on liittynyt noin asukasta. Kunnan yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta kertoo se, että liittymisaste on vain 53 % vakituisista asukkaista. Liittyjämäärä alueittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.3 Vesijohtoon liittyneet asukkaat vuonna 2008 suure yksikkö Asukasmäärä as Liittyneet as Dragsfjärd as Kemiö as Västanfjärd as 380 Liittymis-% % 50 % Vesijohtoa on kunnassa yhteensä 144 km. Verkoston pituus on kasvanut viime vuosina noin 13 km/vuosi vauhdilla. Taulukko 7.4 Vesijohtoverkoston pituuden kehittyminen Kemiönsaari km Taalintehdas km 35,0 35,0 35,0 - Kärra km 15,8 17,0 20,2 - Hiittinen km Kemiö km 38,5 50,0 61,0 - Västanfjärd km 18 18,0 18,0 Verkoston eteläosa Dragsfjärdin alueella on vesijohtoverkosto kahdella osa-alueella, Taalintehtaan ja Kärran osa-alueilla. Osa-alueet on yhdistetty yhdysjohdolla toisiinsa. Vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 700 kiinteistöä ja asukasta (arvioitu 200 l/as d). Vesijohtoverkostoihin on liitetty lisäksi joitakin kesämökkejä. Verkostossa on noin 150 m 3 alavesisäiliö Taalintehtaalla sijaitsevan vedenkäsittelylaitoksen yhteydessä. Verkoston pohjoisosa Vedenjakeluverkosto kattaa Kemiön alueella keskustan asemakaava-alueet, joitakin alueita asemakaava-alueiden ympäriltä sekä Kårkullan ja Gammelby-Dahlbyn alueen. Vesijohtoverkoston pituus on n. 61 km. Verkosto on pääosin materiaaliltaan muovia. Verkostoon on liitetty noin 500 kiinteistöä eli arviolta liittyjiä on noin asukasta (150 l/as d). Verkostossa on 150 m 3 alavesisäiliö Kårkullan ottamon yhteydessä.