SUOMEN PANKK 946 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXVll VUOSKERTA HELSNGSSÄ 947
HELSNK 947 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenesseitsemäs vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 946. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä liikepankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 946 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englanninkielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa toukokuun 20 p:nä 947. A. E. TUDEER
j j j j j j j j j j j j j j j j j
SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTJOSASTO. TEXTE. J. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 946. Remte generale de la situation economique en 946.... Suomen Pankki vuonna 946. La Banque de Finlande en 946.. Setelinanto. Emission des biuets................... 27 2. Setelinantoa vastaavat varat. Oouvertwre des billets...... 35 3. Kotimainen luotonanto. Pr~ts interuwrs....... 37 4. Obligaatiovarasto. Obligations en po'rtejeuille........................ 42 5. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements d vue... ;... 43 6. Pankin tila ja omat V8"at. Bilan et jonds... 48 7. Tulot ja menot. ynnä voittovarojen käyttö. Recettes, depenses, binefice net 49 8. Erinäiset pankkitoimet. Operations dit'b'l'ses...... 5 TALOUSOSASTO. TABLEAUX. Setelinanfo. EmissWn des billets. taulu. Setelinanto v. 946. Emis8ion des biuets en 946... 2 2 Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. Oirculation des billets d la jin de chaque moib en 939-946... 6 3 Yleiskatsaus seteinanto-oikeuteen vv. 935-946. Droit d'emibsion en 936-946...'...................... 8 4 ~ Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv. 935-946. Oilrculation des billets en 936-946... 9 5 Liikkeessä olevan setelistön kuukausikeskimäärät vv. 939-946 Oirculation de8 billets montant moyen powr chaque moi8 en 939-946 8 6 ~ Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n 939-946 lopussa. Detail de la circulation des billets d la jin des annee8 939-946.. 0
V 7 taulu. 8 9 0 2 3 taulu. 4 5 6 7 8 9 20 2 Setelinvalmistus vv. 939-946. Fabrication des billets pendant les annees 939-946... 0 Setelinpoltto vv. 939-946. Annulation et destruction des billets pendant les annees 939-946... Yleiskatsaus setelinantoreserviin vv. 935-946. Reserve d' emission des billets en 935-946... 2 Setelinantoreservin suhde setelinanto-oikeuteen vv. 935-946. RfKPpQlf't entre la reserve d'emission des billets et le droit d'emission totaz en 935-946... 2 Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 935-946. R!upPQlf't entre la reseroo d'emi8sion de8 billet8 et Za circuzation des billets en 935-946... 3 Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 935-946. RappQlf't entre la reserve d'emission des billets et les engagements i vue en 935-946... 3 Setelinantoa vastaavat varat. OmlVerture des billets. Setelinantoa vastaavat varat v. 946. Oouvertwre des billets en 946 4 Yleiskatsauskultakassaan vv.935-946. Encaisse 0'' en 935-946 8 Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 935-946. RappQf't entre l'encaisse 0'' et la circulation des billets en 935-946 8 Kultakassan suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 935-946. 'RappQf't entre l'encaisse Qf' et les engagements i vue en 935-946... 9 Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv. 935-946. Oomptes cowrants debiwwrs i l'etranger en 935-946... 9 Yleiskatsaus katteeseen vv. 935-946. Oouvertwre des billets en 935-946... 20 Katteen suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 935-946. Rap PQf't entre la couvertwre des billets et la circulation des billets en 935-946.,... 20 Katteen suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 935-946. RoppQlf't entre la couvertwre des bilzet8 et les engagements i vue en 935-946... 2 Liikkeessä oleva aluminiumipronssiraha vv. 942-946. Oirculation de La monnaie de bronze d'aluminium en 942-946... 2 Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements a V'lle. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v. 946. Engagements i vue en 946... 22 25 Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 935-946. Engagements i vue en 935-946... 32 26 Yleiskatsaus pano- ja ottotileihin vv. 935-946. Oompws cowrants en 935-946... 32 Kotimainen lainananto ja eräät muut varat. Prets interieurs et certains autres acti/s. 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v. 946. Prets inte.rieu'l's et CBrtains autres acti/s en 946... 26
V 24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. Total des prbts interie'jjts ei la in de chaque mois en 939-946.. 30 27 Yleiskatsaus koko lainanantoon vv. 935-946. Total des prbts interieurs en 935-946... 33 28 ~ Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv. 935-946. E//ets directbment escomptes en 935-946...... 33 Konttorien liikevaihto..lllouvernent general aux sieges de la Banque. 29 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv. 935-946. Mouvement general au siege central et dans les succ'ljjtsales en 935-946 34 Pankin tila ja omat varat. Bilan et fonds. 30 taulu. Tila vv:n 939-946 lopussa. Bilan ei la in des BXBrcices 939-946 36 3 Voitto- ja tappiotili vv. 939-946. Oompte de projits et pertes en 939-946... 40 32 VoittovaroJen käyttö vv. 905-946. Repartition des benelices de 33» la Banque de Finlande en 905-946...... 42 Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n 876-946 lopussa. Fonds ei la jin des exercices 876-946... 44 Kotimainen clearing-liike. Clearing interieur. 34 taulu. Pääkonttorin kotimainen clearing-liike vv. 927-946. Operations de Olearing interie'jjt du si8ge central en 927-946... 46 35 ~ Haarakonttorien kotimainen clearing-liike vv. 935-946. Operations de Olearing interie'jjt des succ'jjtsazes en 935-946... 47 36 taulu. 37 ~ 38 Valuuttakurssit. Oours du change. Valuuttakurssit v. 946. OO'JJTS du change en 946.... Avista myyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautena vv. 939-946. Oours moyens du change d vue pour chaque mois en 939-946 Yleiskatsaus avista myyntikursseihin vv. 886-946. Resumå des cours du change d VUB en 886-946.... 48 50 54 Korkomäärät. TaJ.,x d' excornpte. 39 taulu. Alin diskonttokorko vv. 867-946. Variation du taux injerieur de l'escompte en 867-946... 58 40 ~ Alin diskonttokorko keskimäärin vv. 867-946. Moyenne du taux injerieur de Z'escompte en 867-946... 59 Liikepankit. Banques cornrnerciales. 4 taulu. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. Depots ei la jin de chaque mois en 939-946... 60 42» Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. PrBts interie'jjts d la in de chaque mois en 939-946... 60
V 43 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. Oredits a l'etranger ala in de chaq:ue mois en 939-946... 62 44. Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv. 939-946. Dettes a l'etranger a la iin de chaq:ue mois en 939-946... 62 Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 946 lopussa. Les DelBgues de la Ohambre des Deputes et la Direction de la Banque de Finlande a la in de l'annee 946... 64
J. KATSAUS SUOMEN T ALOUDEL.. LSN OLOHN VUONNA 946. Suomen talouselämän kehitys vuonna 946 sai leimansa. toisaalta sotien jättämän perinnön selvittämisestä, toisaalta sekä kansa.invälisten. suhteiden että kotoisen tuotantotoiminnan elpymisestä. Sotakorvausten ja muiden niihin liittyvien velvoitteiden suorittamisesta selviydyttiin auttavasti, kun taloustoiminta järjestettiin ensisijaisesti niitä silmällä pitäen ja kaikki voimat ponnistettiin, mutta seurauksena oli, että muut suurtehtävät, siirtoväestön palauttaminen tuottavaan toimintaan ja sijoittaminen yhteiskuntaan sekä kaikkinainen jälleenrakennustyö, suuresti hidastuivat. Kansan ellnkantaa ei samasta syystä saatu kohotetuksi odotllksia vastaavalla tavalla, mikä taas oli omansa vaikeutta maan yleistä olojen vakaantumista. Teollisuustuotanto pääsi ilahduttavasti nousemaan, vaikka erinäisten raaka-aineiden, tarvikkeiden ja työvoiman niukkuus sekä tarpeellisten uusintojen suorittamatta jääminen sotavuosina estivät tehokkuuden täyttä käyttämistä. Maatalous sitä vastoin ei lannoitteiden ja väkirehujen puutteen johdosta päässyt kohoamaan, vaan niin sato kuin karjantuotanto olivat heikot. Vienti vilkastui suuresti ja kun tärkeimpien vientituotteittemme kysyntä oli suuri ja hinnat korkeat sekä kun sitäpaitsi saatiin eräitä luottoja ulkomailta, voitiin tuontiakin laajentaa. Kuitenkin ulkomaankauppa volyymiltaan jäi paljon alapuolelle sodanedellisen tason, eikä tuonti pystynyt tyydyttämään suurta tavarantarvetta. Työmarkkinat olivat edelleen rauhattomat, ja palkankorotusvaatimuksia esitettiin vuoroin eri tahoilta. Näihin myöntyminen taas johti uusiin hinnankorotuksiin. Kesällä julistettu linnarauha antoi kuitenkin aiheen rauhallisemman kauden syntymiselle, eikä hintainnousu yleensäkään ollut niin suuri kuin edellisenä vuonna.
2 Rahamarkkinoille antoi leiman vuoden mittaan yltyvä kireys, jonka syynä oli toisaalta tavattoman vilkas pääomankysyntä, toisaalta heikko pääomanmuodostus. Valtiontalous ei viimekään vuonna päässyt tasapainoon, vaan melkoinen osa suuresti paisuneista menoista oli peitettävä uusilla luotoilla. Valtion talouspolitökka. Talouspolitiikan tehtävät olivat edelleen samat kuin edellisinäkin vuosina, ja tavoitteiden saavuttaminen edellytti, kun tavaranpuute kaikilla aloilla. jatkui, että voimassa oleva säännöstelyja annostelujärjestelmä jatkuvasti oli pidettävä voimassa. Kuitenkin otettiin vuoden varrella. ensimmäiset askeleet säännöstelyta.louden purkamiseksi: siten vapautettiin kalan ja munien kauppa säännöstelystä, minkä ohella vuoden lopussa kumottiin voimassa olleet päätökset hevosen-, lampaan- ja vuohenlihan ylimmistä myyntihinnoista vuoden 947 alus~a lukien ja samoin sianlihan osalta maaliskuun päivästä 947 akaen. Ulkomaisten suhteiden järjestämiseksi tehtiin joukko uusia ja uudistettiin vanhoja kauppa- ja maksusopimuksia erinäisten maiden kanssa. Työolojen järjestämiseksi annettiin vuoden varrella joukko uusia lakeja ja asetuksia. Niistä on mainittava työehtosopimuslaki, laki työtuomioistuimista, laki työriitojen sovittelusta ja työaikalaki, joilla uudistettiin vanhoja lakeja. Aivan uuden elimen loi laki tuotantokomiteoista, jonka nojalla. tällaisia komiteoja on asetettava kaikkiin määrätyn suuruusrajan ylittäviin teollisuuslaitoksiin. Tuotantokomiteoihin on valittava työnantajan, työntekijäin ja toimihenkilöiden edustajia ja niiden tulee käsitellä asianomaisen yrityksen taloutta ja tuotantoa, työoloja yms. Kun työmarkkinat olivat rauhattomat ja sekä paikoissa että hinnoissa jatkuvasti ilmeni nouseva suunta, julistettiin valtioneuvoston päätöksellä kesäkuun 2 päivänä linnarauha vuoden loppuun asti. Tarkoituksena oli siihen mennessä valmistaa kokonaisohjelma tuotannon ja elinkannan kohottamiseksi sekä inflaatiokehityksen lopettamiseksi. Lokakuussa a.setettiin talousneuvosto maan talouselämän suunnitelmallista kehittämistä sekä tuotannon ja elintason kohottamista tarkoittavien toimenpiteiden valmistelua ja valvontaa. varten. Talousneuvosto laatikin kiireellisesti yleisohjelman, mutta siinä esitettyjä ehdotuksia on vain osittain toteutettu. - Eräistä talous- ja finanssipoliittisista toimenpiteistä puhutaan toisessa yhteydessä.
Sotakorvaukset. Talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä oli edelleen tuotantoelämän järjestäminen siten, että sovitut sotakorvaustavarat määräaikoina voitaisiin toimittaa perille. Ohjelman toteuttamiseksi jatkettiin ponnistuksia metalli- ja koneteollisuuden tuotantokyvyn kehittämiseksi ja sitä varten tarvittavien uusien tehdaslaitosten rakentamiseksi ja vanhojen laajentamiseksi, työkoneiden valmistamiseksi kotimaassa ja hankkimiseksi ulkomailta samaten kuin tuotannossa tarvittavien raakaaineiden ja puolivalmisteiden hankkimiseksi ulkomailta. Vuoden 945 lopussa tämä tehtävä kuitenkin osoittautui ylivoimaiseksi, ja myöhästymiset tulivat yhä suuremmiksi. Onneksi saatiin vuoden vaihteessa sotakorvausten suorittamibaika pidennetyksi kuudesta kahdeksaan vuoteen ja vuosittaiset toimitusmäärät siten alennetuiksi 50 milj. dollarista 35.6-35.,! miljoonaan. Kaikesta huolimatta vaaditaan varsinkin raskaalta teollisuudelta mitä ankarimpia ponnistuksia, joiden tuloksia ennen kaikkea vaarantavat, muiden vaikeuksien ohella, välttämättömien tavarain ulkomailta saannin vaikeudet ja toimitusaikojen venyminen ja ylitykset. Toisen, syyskuussa 946 päättyneen korvausvuoden aikana Suomi kaik- kisan suoritti sotakorvaustavaroita 36.4 milj. dollarin arvosta ylittäen siten määräsumman 0.8 milj. dollarilla. Kuitenkin oli eräillä kohdin syntynyt vajauksia, yhteensä 2. milj. dollarin arvosta, kun taas toisissa suhteissa, varsinkin mitä tulee metsätuotteisiin, ylitettiin sovitut määrät. Myöhästymisten takia kertyi Suomen suoritettavaksi sakkoja noin 442 000 dollaria, mikä summa. kuitenkin sittemmin on alennettu 75000 dollariin. Vuoden 946 loppuun mennessä oli kaikkiaan suoritettu sotakorvausta 98.5 milj. dollarin arvosta, josta 45.9 milj. dollaria koneita, laitteita ja laivoja sekä 52.6 milj. dollaria muita tavaroita. Virallisen kauppatilaston mukaan oli kalenterivuoden 946 aikana vietyjen sotak~rvaustavaroiden arvo 8775 milj. markkaa, mikä virallisen kurssin mukaan vastaa runsaasti 64.5 milj. dollaria. Kertomusvuoden alkupuolella jatkui ns. palautustavarain vienti, mutta toukokuussa Neuvostoliitto luopui vielä suorittamatta olevista eristä; näiden suoritusten arvo oli virallisen kauppatilaston mukaan kertomusvuonna 655 milj. markkaa. Potsdamin päätöksen mukaan Suomen on Neuvostoliitolle suoritettava kaikki Saksan saatavat samaten kuin saksalaisten Suomessa oleva omaisuus. 3
4 Vuoden 946 aikana ei kuitenkaan vielä vahvistettu ohjelmaa näiden velvoitteiden suorittamisesta. Elinkeinot. Maata7nustuotanto, joka sotavuosina. oli kärsinyt pahoja rappioita, ei vielä kertomusvuonna päässyt kohoamaan aallonpohjasta, saati saavuttanut entistä tasoaan. Työvoiman puute ei tosin enää estänyt tuotantoa samassa määrässä kuin sotavuosina, mutta sota-ajan monet laiminlyönnit sekä jatkuva lannoitteiden ja väkirehujen niukkuus pitivät tuloksia alhaisella tasolla, minkä ohella maanhankintalain toimeenpano monilla tavoilla on häirinnyt tuotantoa. Vaikka sääsuhteet olivat melko edulliset, hehtaarisadot jäivät sodanedellistä tasoa alemmiksi, ja kun ei vielä,ollut ollut mahdollisuutta uuden pellon raivaamisella korvata menetettyjä viljelysalueita, sato määrältään oli vain puolet siitä, mihin oli päästy ennen sotaa. Ennakkotietojen mukaan kokonaissato vastasi 247 milj. rehuyksikköä vastaten 2234 miljoonaa vuonna 945, mutta 422 miljoonaa vuonna 938. Leipäviljaa saatiin noin 5000 tonnia vähemmän kuin vuonna 945. Samoin,väheni kauran ja peltoheinän sato, kun sitä vastoin perunoiden ja muiden juurikasvien sato oli runsaampi. Tärkeimpien viljelyskasvien satomäärät tonneissa ennakkotietojen mukaan näkyvät seuraavasta asetelmasta, johon on otettu edellisten vuosien vastaavat luvut: Vehnää Ruista Ohraa Kauraa Perunoita.Tuuri kasveja Pelto- heinää. 938 2559.0.0 3685.0.0 2.074.0.0 8257.0.0 979.0.0 7562.0.0 4.0583.0.0 942 727.0.0 2.044.0.0 395.0.0 5466.0.0 9757.0.0 630.0 232.0.0.0.0 943 773.0.0 2.080.0 60.0 4752.0.0.083.0.0 3957.0.0 29622.0.0 944 598.0.0 67.0.0.0 49.0.0.0 3453.0.0 6385.0.0 3394.0.0 28326.0.0 945 654.0.0 564.0.0 54.0.0 33.0 6.0.0 78.0 3.0.0 3932.0.0 23329.0.0 946 736.0.0 44.0.0.0 5.0.0.0 322.0.0.0 935.0.0.0 437.0.0.0 22.0.0.0 Karjatalous ei sekään vielä ole voinut voittaa sodan aiheuttamia menetyksiä. Karjakanta on pienempi kuin ennen sotaa ja sen tuotantokyky silloista huonompi. Siten voin tuotanto aleni 8 % vuoden 945 tasosta ja yleiseen kulutukseen saatiin vain kolmannes siitä voimäärästä sekä puolet siitä maitomäärästä, mihin tuotanto oli ehtinyt ennen sotaa. Lammaskanta oli saavuttanut sodanedellisen tason, mutta sikoja oli vain kolmannes silloisesta määrästä. Lihan tuotanto olikin noin 40 % pienempi
kuin ennen sotaa. Nämä luvut osaltaan antavat yleiskäsityksen siitä, kuinka suuresti kansanhuolto oli riippuvainen tuonnista. Metsät yöt sujuivat hakkuukautena 945-946 hyvin, 52 m.ilj. luovutusm3:ksi vahvistettu tavoite ylitettiin noin 0 %. Järeätä havu- ja lehtipuuta hakattiin noin 280 milj. j3 vastaten 69 miljoonaa hakkuukautena 944-945, pyöreätä puutavaraa hakattiin yli 5 milj. pino-m 3 eli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin edellisenä hakkuukautena ja polttopuun hakkuumäärä oli lähes 28 milj. pino-m 3 vastaten vajaata 6 miljoonaa edellisenä hakkuukautena. Myös metsäajot sujuivat tyydyttävästi. Sitä vastoin hakkuukauden 946-947 alkupuolen työt sujuivat epätyydyttävästi. Hakkuumiehiä ei saatu riittävästi, ja työteho oli heikkoa. Seurauksena oli, että kertomusvuoden päättyessä oli tuntuvasti jääty jälkeen ohjelmasta. Teollisuus ei vielä pystynyt käyttämään koko kapasiteettiaan, esteenä olivat eräiden raaka- ja tarveaineiden puute, työvoiman niukkuus sekä koneistojen ja rakennusten vaillinainen kunto sotavuosien jälkeen. Vaikeuksist~ huolimatta teollisuustuotanto edistyi huomattavasti. Kun tuotannon volyymi Unitaksen indeksin mukaan (935 = 00) vuonna 945 oli 64, nousi se kertomusvuonna 86:een kohoten vuoden viimeisinä kuukausina vielä korkeammalle, joulukuussa jopa 98:aan. Teollisuuden tuotantovolyymi lähenee siten vuoden 935 tasoa, mutta huomattava on, että se on vielä melkoisesti alapuolella 930-luvun viimeisinä vuosina. saavutetun tason. Kotimarkkinateollisuuden tuotanto oli, niinkuin kaikkina sotavuosinakin, suhteellisesti suurempi kuin vientiteollisuuden, joka kärsi enemmän kauppasaatosta kuin edellinen. Painuttuaan vuonna 945 aallonpohjaan, jolloin se oli 76% vuoden 935 tasosta, kotimarkkinateollisuuden tuotanto kertomusvuonna saavutti ja jopa sivuutti basisvuoden tason nousten 02 %:iin siitä. Joulukuussa tuotantovolyymi nousi 8 %:iin vuoden 935 tasosta. Tuotannon laajeneminen oli suurin kone- ja metalliteollisuudessa sekä rakennusaineteollisuudessa. Vientiteollisuus, jonka tuotantovolyymi vuonna 944: oli painunut 40 %:iin vuoden 935 tasosta ja vuonna 945 oli 47 % siitä, saattoi kertomusvuonna edelleen laajentaa tuotantoaan, joten tämä volyymi Unitaksen indeksin mukaan kohosi 64 %:iin vuoden 935 tasosta. Kun nousua jatkui pitkin vuotta, volyymi joulukuussa saavutti 7 %:n tason. 5
6 Sahateollisuuden tuotanto lisääntyi arviotietojen mukaan noin 70 000 standarttia nousten lähes 650000 standarttiin. Tämä määrä jakaantui siten, että vapaaseen vientiin käytettiin 278000 standarttia vastaten 96000 standarttia vuonna 945, sotakorvauksiin ja palautuksiin kului 82000 standarttia vastaten 207000 standarttia, joten kotimaassa käytettäväksi jäi noin 290000 standarttia. Sahateollisuustuotteiden kaupallisesta viennistä kertyi viime vuonna. 4026.2 milj. markkaa vastaten 95.0 miljoonaa vuonna 945. Tämä erittäin suuri lisäys johtui, paitsi vientimäärän noususta, vilkkaan kysynnän aiheuttamasta hintojen kohoamisesta ja lisäksi markan arvon alenemisesta. Faneeriteollisuuden tuotanto lisääntyi huomattavasti nousten noin 85000 ms:stä vuonna. 945 47000 m 3 :iin viime vuonna.. Kysyntä ulkomailla oli vilkas, ja vapaa vienti voitiin, kun sotakorvauksiin käytettiin 26600 m S vastaten 43700 m 3 vuonna. 945, lisätä 28700 m 3 :stä 0300 m 3 :iin kertomusvuonna. Kaupallinen vienti tuotti 950.9 milj. markkaa vastaten 302.0 miljoonaa edellisenä vuonna. Puutalojen ja -parakkien tuotanto laajeni ja niiden vienti ulkomaille lisääntyi voimakkaasti. Kun sotakorvauksiin tarvittiin jonkin verran vähemmän näitä tavaroita, nimittäin 35800 tonnia vastaten 43800 tonnia vuonna 945, voitiin kaupallinen vienti kohottaa 37900 tonnista 29200 tonniin. Tästä viennistä kertyi kertomusvuonna. tuloja,77.9 milj. markkaa, kun vastaava tulo edellisenä vuonna oli ollut vain 370.0 milj. Puuhiokkeen kysyntä oli hyvin vilkasta. Käyttövoiman niukkuus pani kuitenkin esteen tuotannon laajentamiselle, päinvastoin supistui myyntituotanto 92 000 tonnista 84 000 tonniin. Tuotannon taantuminen koski pääasiallisesti märkää puuhioketta, jota valmistavat tehtaat osaksi veden vähyyden takia voivat käyttää hyväkseen vain noin 4 % tuotantokyvystään, kun sen sijaan kuivaa hioketta valmistavien tehtaiden tuotantokyvystä noin 75 % oli käytännössä. Kun sotakorvausvienti väheni 46600 tonnista 2600 tonniin, voitiin vapaa vienti kohottaa 38800 tonnista edellisenä vuonna 66500 tonniin kertomusvuonna. Puuhiokkeen kaupallinen vienti tuotti maalle 398.7 milj. markan tulon vastaten 68.0 miljoonaa vuonna 945. Selluloosateollisuuden tuotantoa pyrittiin voimakkaasti lisäämään, sillä ulkomaiden kysyntä oli erittäin vilkas. Raaka-aineen, käyttövoiman ja työvoiman niukkuus sekä eräiden kemikaalioiden puute vaikeuttivat kui-
tenkin tuotannon nousua. Vaikeuksista huolimatta tuotanto kasvoi vajaasta 500000 tonnista vuonna 945 noin 78000 tonniin kertomusvuonna. Tästä sotakorvaus- ja palautussuoritukset vaativat 83 300 tonnia eli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava vienti nousi 39 300 tonniin. Kaupallinen vienti taas lisääntyi voimakkaasti 24900 tonnista 383500 tonniin, josta su]fiittiselluloosaa 202600 ja su]faattiselluloosaa 80900 tonnia. Selluloosan kaupallisesta viennistä kertyi tuloja 3835.6 milj. markkaa vastaten 049.0 miljoonaa vuonna 945. Paperiteollisuuden tuotannon kohottamista täyteen tehoon vaikeuttivat samat asianhaarat kuin selluloosateollisuudenkin, ja suunniteltu tuotannonlisäys voitiin toteuttaa vain osaksi. Kokonaistuotanto kasvoi noin 278000 tonnista vuonna 945 474600 tonniin viime vuonna. Viennin lisäämiseksi ylläpidettiin entinen paperinsäännöstely. Kun samalla sotakorvausten suorittamiseen tarvittavan paperin määrä supistui 73900 tonnista 25600 tonniin, voitiin kaupallista vientiä lisätä voimakkaasti, 82 500 tonnista edellisenä vuonna 37 600 tonniin kertomusvuonna. Tästä oli sanomajehtipaperia 207500, käärepaperia 53000 tonnia, painopaperia 4900 tonnia ja muuta paperia 8000 tonnia. Paperinviennistä kertynyt tulo lisääntyi markkamääräisesti moninkertaiseksi, 929.0 miij. markasta vuonna 945 545.0 miljoonaan viime vuonna. Pahvi- ja kartonkiteollisuus saattoi vaikeuksista huolimatta lisätä tuotantonsa 89 %:iin kokonaistehosta. Tuotanto kasvoi noin 95 000 tonnista vuonna 945 noin 26000 tonniin kertomusvuonna.. Kun kotimaista kulutusta rajoitettiin ja kun sotakorvausvienti väheni 35 400 tonnista 9200 tonniin, voitiin kaupallinen vienti kohottaa moninkertaiseksi, nimittäin 25500 tonnista 9700 tonniin. Tästä viennistä kertyi tuloa 50.0 milj. markkaa, kun siitä vuonna 945 oli saatu vain 343.0 milj. markkaa. Rakennustoiminta ei päässyt sellaiseen laajuuteen, jota vaikea asuntopula ja monenlaisten tuotantolaitosten kiireellinen aikaansaaminen olisivat edellyttäneet. Esteenä olivat toisaalta työvoimapula, toisaalta monenlaisten rakennustarvikkeiden, mm. betoniraudan, putkien ja radiaattorilevyjen, tiilien ja naulojen, jopa puutavaran niukkuus. Rakentaminen oli luvansaannista riippuvainen, ja rakennuslupia annettiin etusijassa Pohjois Suomen jälleenrakentamiseen, maanhankintalain pohjalla syntyneille uusille maatiloille sekä eräille yleiseltä kannalta välttämättömiksi katsotuille 7
8 MK PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA 944-946. MK TONNLTA. 944 945 946 n m ll7 V llllllllll X X Xl:m J n m ll7 V ll llllm X X X:m J n m V ll lll ~[]X X Xl :m MK 2000 F- 2000 toooo,h---------_j',-~--------~~--'./ \0000 f ----'..,."\..,....-.;., \J Ä. 6000----------+------,j~-----J-= :J;c----~' :"_l6000 8000----------+--------.,...... Y---J----------,.---~ j8000,----_.._._....... ~~,f",...,,. :,.oool.-~~~~~~~~+---...,~.., -~ ;:-~.. ~,~ :: ::: -=-:"..:j..::.:..:.: :.:.::.:.. ::... ------,.000 (.~~.~:-;;;.-:::::;:...,._~. ~;~ ~.~~.. -... '-.... 2000------'=-...::.=.=;.;:;.:...--+----------J--------- j 2000 L r,",=][ -'-:m::-'-:::l";'-;v~lll;';llll:::'llll!::::;:lx;;-'-;x,..,l:;-':;:m:-'-:-j '-;;,..,l!;;-'-;;l!'~v-';;ll:;-';lll;;:;-';;;"y;;'-:;;lx-'-:x;:-'x;;-';e;;-'-;-j -'-;n;;-'-:;;m~ll!';;;'-;v;:-'ll;;;-';;ll;;;'"y;;;'-;lx::;-'-;x~x;;-';;;':m 0 944-945 946 suuilttiselluloosa. - - - - Sufaattiselluloosa. Härkä puuvanuke, kuiva paino. _.-.-._._ Kuiva punvanuke. j() teollisuus- ja voimalaitosrakennustöille. Sen sijaan varsinkin kivitalojen rakentaminen kaupunkeihin oli aivan lamassa joitakin keskeneräisinä olleiden rakennustöiden loppuunsaattamisia ja korjaustöitä lukuun ottamatta, Vuodelta 945 jäi keskeneräisiä rakennuksia noin 0 milj. m S ja uusia aloitettiin noin 23.5 milj. m S Kaikkiaan oli siten työnalaisia rakennuksia 33.5 milj. m S, josta määrästä kertomusvuoden varrella valmistui 25.0 milj. m 3 ja seuraavaan vuoteen siirtyi 8.5 milj. m S Vuoden varrella aloitetuista rakennuksista 20.8 milj. m 3 oli puisia ja vain 2.7 milj. kivisiä rakennuksia. Maaseudun yleiseen rakennustoimintaan kuului.75 milj. m S, kun taas maanhankintalain edellyttämä rakennustoiminta ja Pohjois-Suomen jälleenrakentaminen yhteensä käsittivät 6.75 milj. m 3 Asutuskeskusten osalle tuli vain 3.5 milj. m S ja teollisuuden osalle.85 milj. m 3 Sementin tuotanto nousi kaikkiaan 329000 tonniin, joten lisäystä edellisestä vuodesta oli 7 %. Mainittakoon vielä, että Pohjois-Suomen maaseudun jälleenrakentaminen on sujunut niin pitkälle, että kertomusvuoden päättyessä 55 %, ja jos myös tekeillä olevat rakennukset otetaan huodioon, ~ % rakennussuunnitelmasta on toteutettu. Kaikkiaan on valmistunut 9626 erilaista rakennusta. Puheena olevan alueen asutuskeskuksissa valmistui 205
9 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA 944-946. MK TONNLTA. MK MK 30000-----------+---------_t_----------30000,.... 2S000-----------+----------t-.-......,;:-..- -----_25000..,---------- :....... 20000-----------+------:------_t_-----------;200oo ~--_..!.,"---"............./ i SDOO----------+.--... --~--_t_--------_lsooo OOOO--'~.!.!.~~ _-_-_-_-_-_-_-_--------~... ~---.L---~=~----~~-------0000 5000!---------==,;f!====--------+--------- 5000 Ol myylllll"llllllxxlx mwy"\'l'llxxlxll nmlll'yl'l'lx Xlll 0 944 945 946 Xlrjoituspaperi. - - - - - Voimapaperi. --- Saoma.lehtlpaperi. rakennusta, joissa oli 7 04 huonetta ja jotka käsittivät 983700 m 3 Eräillä paikkakunnilla oli ehditty rakentaa enemmänkin, kun oli tuhoutunut, mutta toisaalla, esim. Rovaniemen kauppalassa, oli vielä paljon suorittamatta. - Maanhankintalain nojalla perustetuille uusille tiloille pystytettiin 8942 rakennusta, minkä ohella korjauksia ja lisärakennuksia valmistui 939. Kertomusvuoden päättyessä oli työn alla 9626 erilaista rakennustyötä. - Suurehkojen kaupunkien asuinrakennustoiminta oli vähäistä, kuitenkin vilkkaampi kuin vuonna 945. Kaikkiaan valmistui 4900 asuinhuoneistoa ja niissä 200 huonetta vastaten 2300 huoneistoa ja 5000 huonetta edellisenä vuonna. Uusien rakennusten kuutio oli 800000 m 3, kun se vuonna 945 oli ollut vain 77000 m 3 Työmarkkinat. Työvoimien kysyntä elpyvään taloustoimintaan ja monenlaisiin jälleenrakennustöihin ym. sijoitustehtäviin oli hyvin suuri, kun sitä vastoin tarjontaa vähensivät sodanaikaiset menetykset ja naisten paluu koteihin sekä eräissä piireissä ilmennyt haluttomuus säännölliseen työhön, jota pyrkimys verojen ennakkokannon välttämiseen lisäsi. Tarjottujen työpaikkojen luku on yleensä tuntuvasti ylittänyt työhakemusten luvun. Vuoden loppupuolella tämä jännitys alkoi vähetä varsinkin naisten koh- 2
0 dalla. Joulukuussa tuli siten 00 tarjottua työpaikkaa kohden miesten kohdalla vain 50, mutta naisten kohdalla 02 työhakemusta. Marraskuussa koottujen tietojen mukaan oli työvoiman vajaus paperi- ja selluloosatehtaissa, satamatöissä ja Sotevan teollisuuslaitoksissa 5 %, sahoissa, höyläämöissä ja puutalotehtaissa 2 %, voimalaitosten rakennusmailla 25 %, faneeritehtaissa 30 % sekä metsätöissä noin 40 %. Sotia seurannut levottomuus painoi edelleen leimansa työmarkkinoihin, joskin vuoden lopussa alkoi ilmetä rauhoittumisen merkkejä. Liikkuvaisuus t,yöpaikasta toiseen oli suuri ja palkankorotusvaatimuksia - ilman tai lakonuhkan tukemina - esitettiin milloin yhdellä, milloin toisella alalla. Kertomusvuoden alkupuolella myönnettiin 8 %:n palkankorotus eräille työntekijäryhmille palkkakuoppien täyttämiseksi, ja vähitellen tämä korotus suotiin yhä useammille ryhmille. Samaten päätös 5 %:n urakkakompensaatiosta niille työntekijöille, jotka eivät suorita urakkatyötä, vaikka tämä on tavallinen asianomaisella alalla, oli omansa vetämään muitakin palkkoja ylöspäin. Niinikään ne korotukset, jotka myönnettiin työntekijöille erityisen taitavuuden, työn vaativuuden, likaisuuden tai lyhytaikaisuuden perusteella, yleistyivät vaikuttaen muihinkin palkkoihin. Arvioiden mukaan palkkataso siten syksyllä 946 verrattuna vuoden 945 loppuun eri aloilla oli noussut 8-5 %. Kesäkuussa julistettiin valtioneuvoston päätöksellä vuoden loppuun ulottuva linnarauha, jotta hallitus sen kestäessä ehtisi valmistaa toimenpiteitä häirityn tasapainon palauttamiseksi ja inflaatiokehityksen lopettamiseksi sekä tuotannon ja elinkannan kohottamiseksi. Tämän nojalla saatiin aikaan melkoista rauhoittumista työmarkkinoilla, vaikka ei voitu kokonaan estää palkkojen jatkuvaa nousua. Ulkomaankauppa. Kauppavaihto muiden maiden kanssa vilkastui suuresti. Sen käsittämä tavaramäärä, joka vuonna 945 oli vain noin 8 % sodanedellisen ajan (vuoden 935) tavaramäärästä, nousi näet noin 49 %:iin siitä, ja tällöin on otettu huomioon vain kaupallinen vienti. llahduttavasta noususta huolimatta siten vielä on pitkä askel edessä, ennen kun saavutetaan aikaisempi taso. Kun samalla hinnat nousivat, nousi ulkomainen kauppavaihto suurempiin summiin kuin milloinkaan aikaisemmin. Kertomusvuoden kaupallisen ulkomaankaupan kokonaislukuja, verrattuina edellisten vuosien vastaaviin tuloksiin, valaisee alla oleva viralliseen kauppatilastoon perustuva asetelma.
Koko Tuonnin (-) Tuonti Vienti kauppa tai viennin (+) vaihto enemmyys Mili. Mili. Mili. Mili. 939... 7572.6 770.3 5282.9 + 37.7 940... 964.2 2874.6 2038.8-6289.6 94... 0 20. 432. 5 4522.6-5879.6 942... 73. 5 5990.6 7722. -5740.9 943... 2880. " 872.7 2593. -467.7 944... 898.5 6332. 5250.6-2586.4 945... 6820.5 5227.8 2048.3-592.7 946... 2435.4 23064.2 47379.6-25.2 Koko kaupallinen kauppavaihto oli siten markkamääräisesti lähes neljä kertaa niin suuri kuin vuonna 945. Kun vientiteollisuus sai ru.nsaammin raaka-aineita ja tarvikkeita ja lisäsi tuotantoaan ja kun vientituotteittemme kysyntä ulkomailla oli erittäin kiinteä ja hinnat hyvät, varsinkin heikontuneissa markoissa lukien, voitiin vientiä huomattavasti lisätä. Valitettavasti tämä tulos osaksi saavutettiin kotimaan kustannuksella, koska oli pakko viedä ulkomaille sellaisiakin tavaroita, joita olisi täällä kipeästi kaivattu, jotta ulkomailta saataisiin vielä välttämättömämpiä tuotteita. Kaupallinen vienti kasvoi siten noin 4 %-kertaiseksi nousten lähes 23. miljardiin markkaan. Mikäli tuontitarve olisi päässyt määräämään, olisi tuonti paisunut valtavaksi, mutta käytännössä kauppasopimukset ja varsinkin valuuttojen niukkuus rajoittivat tuonnin siihen, mikä voitiin maksaa viennillä tai ulkomaisilla luotoilla. Tuonnin arvo oli 24.3 miljardia ja siten noin 3 % kertaa. niin suuri kuin vuonna 945. Kauppatase oli passiivinen, niinkuin kaikkina vuosina vuodesta 940 alkaen, mutta tuontienemmyys, määrältään 25.2 milj. markkaa, oli pienempi kuin edellisinä vuosina. Jos ulkomaankauppaa koskeviin lukuihin lisätään sotakorvaus- ja palautussuoritukset, joiden yhteenlaskettu arvo kertomusvuonna. oli 9430.2 milj. markkaa, nousee viennin kokonaisarvo 32494.4 miljoonaa vastaten 4682.9 miljoonaa. vuonna 945 ja koko kauppa.vaihdon arvo 56809.8 milj. markkaan, kun se edellisenä vuonna oli ollut 2503.4 miljoonaa. Kauppatase oli, näin laskien, aktiivinen vientienemmyyden noustessa 879.0 milj. markkaan vastaten 7862.4 miljoonaa vuonna. 945. Valitettavasti sotakorvaus- ja palautustavarain vienti oli vastikkeetonta, joten juuri mainittua. vientienemmyyttä ei voitu käyttää esim. kipeästi tarvittavien tuontitavaroiden hankkimiseen maahan.
2 Aikaisemmin on jo esitetty eräitä tärkeimpien tavaroiden vientiä koskevia lukuja. Sen lisäksi esitetään seuraava asetelma, joka valaisee vapaan viennin rakennetta ja siinä viime vuosina tapahtuneita muutoksia. Eläimistä saatuja Puutavaraa Paperiteol Muita ruoka ja puu- lisuustavaroita teoksia tuotteita tavaroita Yhtesnsä. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. 939... 608.0 2835.4 3378. 888.8 770.3 940... 69.2 227.4 957.9 620. 2874.6 94... 0.8 527.2 2020.5 763.0 432. 5 942... 3.3 236.0 225. 5 49.3 5990.6 943... 9.7 3059.7 3434.2 2209. 872.7 944... 0.5 2086.6 2350.0 895.0 6332. 945... 64.6 907.9 2529.7 725.7 5227.8 946... 4. 9757.9 99.3 965.9 23064.2 Niinkuin tästä näkyy, lisääntyi»duiden tavaroiden» vienti vuodesta 945 noin 2 ~-kertaiseksi, paperiteollisuustuotteiden vienti runsaasti 4-kertaiseksi ja puutavarain ja puuteoksien vienti noin 5-kertaiseksi. Näiden muutosten erilaisuus johtui osaksi siitä, että eräiden tavaroiden vienti sotakorvaus- ja palautussuorituksiksi supistui, osaksi taas siitä, kuinka voimakkaasti eri tuotantoalojen valmistus pääsi vauhtiin. Jos taas vertaa kertomusvuoden kaupallisen viennin rakennetta vuoteen 939, panee merkille, kuinka eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti on supistunut mitättömyyteen, 7.9 %:sta 0.6 %:iin. Myös»muiden tuotteiden)) vienti on vähentynyt.5 %:sta 8.5 %:iin. Sen sijaan kahden vanhastaan tärkeimmän tavararyhmän suhteellinen merkitys viennissä on entisestään vahvistunut, puutavarain ja puuteosten vienti 36.8 %:sta 42.8 %:iin ja paperiteollisuustuotteiden vienti 43.8 %:sta 48.6 %:iin. - Jos sotakorvaus- ja palautusta varat otettaisiin huomioon, muuttuisivat suhteet melkoisesti. Varsinkin»muiden tavarain» vienti esiintyisi melkoista tärkeämpänä kuin edellä olevassa asetelmassa. Tuonti taas jakaantui tavarain käyttötarkoituksen mukaan seuraavalla si v ulla olevan asetelman osoittavalla tavalla neljään pääryhmään. Tuotantotavaroiden suhteellinen merkitys vahvistui kertomusvuonna huomattavasti saavuttamatta kuitenkaan läheskään yhtä VB llitsevaa asemaa kuin sodanedellisessä tuonnissa. Varsinkin ravinto- ja nautinto-
,aineiden tuonti on nyt paljon laajempi kuin silloin, vaikka siirtomaata.varain yms. tuotteiden tuonti melkein kokonaan puuttuukin ja. niiden tilalle ovat astuneet viljatuotteet ym. jokapäiväisen elämän välttämättö 'myydet. Tuotantotavaroita Kulutustavaroita Koneita, Raaka- kuljetus- Ravinto-ja Muuta Yhteensä aineita neuvoja nautinto- kulutusym. aineita tavaraa Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. 939... 2959.9 857.9 963.5 79. 8 7572.6 940... 3083.8 270. 98.8 362.0 964.2 94... 3764.9 2084.9 2089.6 226. 7 0 20. 942... 3887.0 2203.7 332.8 2508.5 73.5 943... 565.6 2308.6 2890.5 2 55.7 2880.4 944... 3003.0 609.8 2629.2 676.6 898.5 945... 2858.7 868.9 2636.2 456.7 6820.6 946... 0754.6 495.8 6323.2 2 32. 9 2435.4 Tuonnin ja kaupallisen viennin ynnä niiden erotuksen sekä sotakorvausja palautustavarain viennin kehitys kuukausi kuuka.udelta näkyy seuraavasta asetelmasta, joka antaa havainnollisen käsityksen varsinaisen ukon8,ankaupan vilkastumisesta pitkin vuotta. Vienuiu(+) Kaupalli- Sotakortai tuonuin vaus- ja Tuonti nen (-)enem- palautusvienti myys tavarat Milj. Milj. Milj. Milj. Tammikuu... 944.4 957. + 2.7 58.4 Helmikuu... 884.8 68.2 203. 64.3 Maaliskuu... 329.7 02.8 36.9 664.6 Huhtikuu... 387.7 067. 320.6 89.9 Toukokuu -... 998.9 707.7 29. 2 657.2 Kesäkuu... 25.0 964.6 546.5 770.7 Heinäkuu... 2987.8 2067.7 920. 939.2 Elokuu... 2758.2 2505.2 253.0 836.9 Syyskuu... 239. 6 2392.2 + 0.7 289.2 Lokakuu... 235.6 3240.2 + 924.6 52.7 Marraskuu... 2268.6 2907.8 + 638.7 528.7 Joulukuu... 2537.7 2 56. 2 + 23.6 278.4 2435.4 23064.2-25.2 9430.2 KotimuJ,anTcawppa vilkastui markkamääräisesti huomattavasti. Osuustoiminnallisten keskusliikkeiden, tukku- ja rautakauppojen sekä Kesko Oy:n myynti, joka vuonna 945 oli ollut 24.8 miljardia markkaa, kohosi kertomusvuonna 46.3 miljardiin, joten lisäys oli 86.7 %. Nousu johtui 3
4 pääosaltaan hintatason kohoamisesta, mutta arvioidaan myydyn tavaramääränkin 25 %:80 ylittäneen vuoden 945 myynnin. Eräillä aloilla olikin tavarain saanti ilmeisesti parantunut, mutta se ei kumoa sitä tosiasiaa, että entinen tavarainpuute edelleen antoi leiman markkinoille. Liikenne. Luonnollisena seurauksena ulkomaankaupan vilkastumisesta merenkulku Suomen ja ulkomaiden välillä laajeni huom.a.ttavasti. Lähteneiden laivojen luku oli kertomusvuonna 3 020 ja niiden vetomäärä 2 334 000 nettorekisteritonnia, kun vastaavat luvut vuodelta 945 olivat 42 lähtenyttä laivaa ja 973000 nettorekisteritonnia. Sodanedelliseen laivaliikenteeseen verrattuna kertomusvuoden merenkulku kuitenkin edelleen oli vähäistä. Lähteneistä laivoista toinen puoli oli suomalaisia, toinen puoli ulkomaisia, mutta suomalaiset laivat olivat keskimäärin ulkomaisia pienemmät, ja niiden osalle tuli vain kolmannes lähteneiden laivojen vetomäärästä. Kotimaista kauppalaivastoa lisättiin jonkin verran. Eräät Saksan ja Yhdysvaltain satamissa pidätettyinä olleet laivat vapautettiin, jokin laiva ostettiin ulkomailta ja eräitä rakentiettiin kotimaassa. Kauppalaivasto lisääntyi täten noin 62 600 tonnia ja käsitti kertomusvuoden päättyessä 549 laivaa vetomäärältään yhteensä 329800 bruttorekisteritonnia. Ra'lliatieliikenteen tyydyttävää järjestämistä vaikeuttivat edelleen kaluston ja polttoaineen niukkuus sekä kaluston ja ratojen heikko kunto sotavuosien jäljiltä. Välirauhansopimuksen aiheuttamia yhteyksien katkoomisia ei vielä oltu ehditty korvata uusilla linjoilla, joten pitkiä kiertomatkoja ei paikkapaikoin voitu välttää. Tästä huolimatta voitiin liikenteen tarpeita tyydyttää paremmin kuin edellisenä vuonna. Kuljetettujen matkustajien luku oli 55.2 miljoonaa ja siten melkein sama kuiri edellisenä vuonna. Sitä vastoin kuljetetun tavaran määrä oli kasvanut noin 2 % nousten 406000 tonniin. Autoliikenne vilkastui huomattavasti. Sitä helpotti suuresti bensiinin runsaampi saanti, samaten kuin uusien kuorma-autojen tuonti ulkomailta. Kaikkiaan oli vuoden lopussa käytännössä noin 33000 autoa, niistä lähes puolet bensiinillä kulkevia. Kuorma-autoja oli käytännössä jonkin verran enemmän kuin ennen sotaa, mutta henkilöautoja oli vaille 30 % sodanedellisestä kannasta. Linja-autoliikenteessä tapahtui vähäistä edistymistä, mutta toistaiseksi on kalusto sekä määrältään että kunnoltaan sangen
vaatimatonta verrattuna sodanedellisiin oloihin sekä aivan riittämätöntä tyydyttämään kasvaneita tarpeita. Rahamarkkinat. Kertomusvuoden alkaessa rahamarkkinat setelinvaihdon johdosta olivat keveät, mutta kun edellisen vuoden lopussa luottolaitoksiin virranneet rahat jälleen nostettiin liike-elämän tarpeisiin, rahamarkkinat alkoivat kiristyä, ja tämä suunta antoi jatkuvasti ja yltyvästi leiman kuluneen vuoden oloille. Tämä johtui pääasiallisesti luotonkysynnän runsaudesta, mutta osaksi myös säästöliikkeen heikkoudesta. Talletusten hitaan kasvun aiheutti ennen kaikkea luottamuksen puute markan.arvon säilymiseen. Sen ohella vaikuttivat raskas verotus, keskiluokan heikontunut taloudellinen asema ja tottumattomuus säästöjen tekoon niissä piireissä, joiden tulot olivat kasvaneet. Samaan suuntaan vaikutti monien entisten tallettajien tarve käyttää talletuksensa erilaisiin tarkoituksiin. Toiselta puolen luotontarve oli erittäin suuri, kun tuotannon kus }annukset olivat nousseet ja ankara verotus oli supistanut liikeyritysten lisäistä pääomanmuodostusta. Myös sijoitustarkoituksiin, mm. teollisuuslaitosten laajentamiseen ja sodanaikaisten laiminlyöntien korvaamiseen, -rakennustoimintaan ja yleensä jälleenrakennustehtäviin olisi luottoa kaivattu monta vertaa enemmän kuin voitiin antaa. Näin syntyneen jännityksen vähentämiseksi oli voimassa vapaaehtoinen luotonannon säännöstely, jossa luottolaitokset noudattivat Suomen Pankin antamia ohjeita. Näiden pääajatus oli, että luottoa oli annettava etupäässä sellaisiin tarkoituksiin, joiden avulla nopeasti saatiin tuotteita markkinoille vientiä ja kotimaata varten sekä yleiseltä kannalta välttämättömiin sijoituksiin, mutta että varsinkin kaikki keinottelua ja rahapääoman muuttamista :reaalipääomaksi edistävät luottoanomukset oli hylättävä. Viime vuoden -rahamarkkinain kehitystä verrattuna edellisiin vuosiin esittää seuraava taulukko, sa~ojen seikkojen muutoksia vuosina 94~94k valaisee seu -raavalla sivulla oleva kuvio. Liikepankkien talletukset yleisöltä isääntyivät kertomusvuonna 006.2 milj. markkaa eli tuntuvasti vähemmän kuin vuosina 945 ja 944, joina lisäys oli ollut 3489.8 ja 2265.6 miljoonaa. Lisäys oli siten vain 6 % vastaten 27 % ja 2 % edellisinä vuosina. Shekkitilit lisääntyivät voimakkaammin, 2 28.3 milj. markkaa eli 8 %, kun vastaava lisäys edellisinä vuosina oli ollut 2833.6 ja 972. miljoonaa eli 32 % ja 3 %. Sitä 5
6 Rahamarkkinat vuosina 939-946, milj.. Liikepankkien luotonotto!j2 Suomen Pankin.. 0t< =~ ~=" :" E_ ::lg.[$s 3" _al Vuoden tai g.~ g> ~g. kuukauden ~ts '"ts 9> 8""iS: ~ ~9> ~ El S" g~ päättyessä 2;g" ~~ :;:;:~ Ug." ~g. 2;g' " ~i fi~i ~[ ~f '::; ~9~! ~8" 0<-[$ -g. a:..:; ::; ::; 0::; <;> ~ 939... 6940.3 2458.9 764.6063.8 9909.9 253.9 60.9 286.0 2.023. 940... 7469.7 4680.0 338.5 3488.2 302.6 285.6-5348.9 234.9 94... 7407.8 6030.4 390.3'4 828.5 040.7 3787.8-2279.2 2929.7 942... 8596.6 7228.4 206.0 793.0 2250. 5680.9-5963.2 2884. 943..., 0802.4 7760.7 38. 268.2 4986.7 6694.5-733.6 2709.7 944... 3068.0 8732.8 4269.7 26070.5 682.7 9248.8 400.0 9925.6 676.8 945... 6557.8 566.4 783.4 35307.6 22293.3 304.3-22397.4 507.6 946 Tammikuu 6507.6 0246.0 6977.0 33730.6 2443.3 9299.3-2250.7 4379.4 Helmikuu.. 6592.7 99.7 6329.0 32833.4 24703.8 829.6 797.0 2047.0 446. Maaliskuu. 6938. 995.0 6425.2 3334.3 2605.0 7299.3 07.0 23362. 473.3 Huhtikuu. 6968.7 26.0 589.4 34076. 2774.5 690.6 066.2 25372.8 4687.5 Toukokuu. 7046.6 009.5 5680.5 33736.6 28575.7 560.9 2607.3 2822.3 4600.(] Kesäkuu.. 7270.4 73. 523.5 33675.0 29058.6 466.4 358. 2934.3 4685.5 Heinäkuu.7234.4 739.6 5033.7 34007.7 29047.5 4960.2 930. 3096.5 4336. Elokuu... 7285.9 998.3 4787.9 34072. 2862.4 5450.7 232.2 30605.5 466.9 Syyskuu... 7248.6 2683.6 4555.7 34487.9 2846.7 607.2 702.8 3328.3 4988.6 Lokakuu. '785.24004.64240.6 35430.428903.06527.4 705.2 3079.4 4777.3 Marraskuu. 702.7 362.3 382.7 34437.7 29245.0 592.7 639.0 27565.0 4839.4 Joulukuu. 7564.0 3694.747.335430.029529.5 5900.5 2895.9 26038. 4245.2 vastoin liikepankkien muilta luottolaitoksilta vastaan ottamat aika- ja avistatalletukset kertomusvuonna nopeasti pienenivät, kun asianomaiset luottolaitokset, joista ensi sijalla ovat säästöpankit, myöntäessään lainoja. vetivät sotavuosina keräämiään reservejä pois liikepankeista. Tämä luotonotto väheni siten 302. milj. markkaa eli 42 %, kun se edellisinä vuosina oli lisääntynyt voimakkaasti, 293.7 ja 5. 6 mij. markkaa. Lopputuloksena oli, että liikepankkien kokonaisluotonotto käytännöllisesti katsoen pysyi muuttumattomana kertomusvuoden aikana; lisäys oli noin 22.4 milj. markkaa, kun se vuosina 945 ja 944 oli ollut 9 237. ja 4389.3 milj. markkaa eli 35 % ja 20 %. Samanaikaisesti luotonkysyntä oli erittäin vilkasta, ja vaikka suuri osa. luottoanomuksia oli pakko jättää huomiota vaille, liikepankkien luotonanto kasvoi ennätysmäisesti. Lisäys oli kaikkiaan 7236.2 milj. markkaa eli runsaasti 32 %, kun vastaava lisäys vuonna 945 oli ollut 547.6 mil- ) Paitsi Suomen Pankki.
7 RAHAMARKKNAT VUOSNA 945 JA 946. 945 946 MLL. MK MLL. MK 40000~----------------------4------------------------;40000 30000~--------------~~~~~---------------------; 20000~----------~~~------4------------------------;20000 ---..----.....,.---~.", ~--_.-.,..----------... --_/."",.". 0000~----------------.~,.~~-;~~--~----------------;0000._._.-._._.~.~._.~ o nmnv~wmrrx~elrrmnv~wm~x~e 945 946 o 233-47 ----- Liikepankkien koko ainananto. ja obligaatiovarasto. lainanotto. kassat. Yleisön talletustjljt liilrepankelssa. shekkitijit... Muiden luottolaitosten ottolainaus yleisöltä. ===== Valtion vekselit JHke'ankeissa. 3
8 joonaa eli 33 %, mutta vuonna 944 vain 835.0 miljoonaa eli 2 %. Erityisesti on syytä panna merkille, että luotonanto talouselämälle lisääntyi vieläkin voimakkaammin eli 0 89. milj. markkaa, mikä vastaa 60 %:n lisäystä. Edellisenä vuonna tämä luotonannon osa oli lisääntynyt puolta vähemmän eli 5542.6 miljoonaa eli 44 %, ja vuonna 944, kun sota-aikaista luotonantoa valtiolle vielä lisättiin, talouselämälle liikeni vain 679.0 milj. markkaa vastaten 6 %:n lisäystä. Kertomusvuonna liikepankit päinvastoin vähensivät valtiolle antamaansa luottoa. Ne eivät uudistaneet lankeavia valtion vekseleitä ja käyttivät hyväkseen ilmeneviä mahdollisuuksia valtion obligaatioiden irtisanomiseen. Valtion vekselien määrä supistui siten 3655.0 milj. markkaa obligaatiosalkun pienentyessä runsaasti 400 miljoonaa. Sitäpaitsi liikepankit antoivat kassavarojensa supistua, ne kun kertomusvuoden alkaessa setelinvaihdon johdosta olivat ennätykselliset. Täten liikepankit saivat noin 2 300 niilj. markkaa käyttövaroja. Mutta eivät nämäkään kolme keinoa yhdessä riittäneet. Niiden lisäksi liikepankit turvautuivat luotonottoon Suomen Pankista. Ensi sijassa. käytettiin rediskontta.usta, mutta. sen ohella eräät luottolaitokset keskuspankista saivat hypoteekkilainoja, minkä ohella lopulla vuotta diskontattiin eräitä omia vekseleitä. Kaiken kaikkiaan liikepankkien luotonotto Suomen Pankista kertomu'svuoden päättyessä nousi 2 896 milj. markkaan, kun tällaista luotonottoa ei vuoden alussa lainkaan esiintynyt. Myös muiden luottolaitosten ottolainaus oli melkoista heikompi kuin vuonna 945, mikä suureksi osaksi johtui siitä, että ottolainaus mainittuna ~onna tulossa olevan setelinvaihdon johdosta oli poikkeuksellisen suuri, kun taas talletusliike kertomusvuoden alussa samasta syystä oli mitätöntä. Kaiken kaikkiaan yleisön talletukset ja shekkitilisaatavat kertomusvuonna lisääntyivät vain puolta pienemmällä määrällä kuin edellisenä vuonna, mutta hiukan enemmän kuin vuosina 944 ja 943. Katsoen rahan arvon alenemiseen viimevuoden tulos kuitenkin oli mainittujen vuosien tulosta huonompi. Näitä seikkoja valaisee yksityiskohtaisesti seuraavalla sivulla oleva asetelma. Niinkuin tästä näkyy, ottolainauksen lisäys oli suhteellisesti voimakkain postisäästöpankin. (33 %) ja osuuskassojen (2 %) kohdalla, ja tuntuvasti pienempi liikepankkien ( %) ja säästöpankkien (0 %) kohdalla. Obligaatioma''kkinat olivat aivan lamassa. Olosuhteet olivat siten aivan toiset kuin sotavuosina, jolloin valtio obligaatioita myymällä rahoitti huo-
ottolainaus 8/2 946 Mlj. Liikepankit (yleisöltä) 3 258.8 Säästöpankit... 20782. Postisä.ästöpankki... 797.6 Osuuskassat...... 8 356. 8 Lisäys (+) tai vähennys (-) v. 946 Mlj. +334.6 +952.5 +780.0 +430.9 Osuuskassojen Keskus- Oy. (yleisöltä).... 05.6 + 26. Osuuskauppojen säästökassat............... 2 262. " Hypoteekkilaitokset... 6.0 + 225.9 + 0.9 9 Lsäys (+) tai Lisäys (+) tai Lisäys (+) tai väheddyll (-) väbeddyll (-) vähennys (-) v. 945 v. 944 v. 948 Miij. Miij. MUj. uik + 6323.4 +3237.7 +2738. +" 53.0 +287.4 +236.6 + 2246.0 +22.0 + 92.5 + 249.8 +072.2 +006.4 8.0 + 9.2 3.9 + 768.8 + 229. + 262.3 + 0.2.0 +. 4 Yhteensä 69969.2 +855.8 +6882.5 +7965.6 +7043.4 mattavan Osan puolustusmenojaan. Valtio tosin kertomusvuonna emittoi kolme lainaa, nimittäin vuoden 946 5 %:n lainan, säästöpankkilainan ja V vakuutuslaitoslainan, joiden ehdot olivat samat kuin vastaavien aikaisempien lainojen, mutta obligaatioiden ostajia ei ollut sanottavasti muita kuin postisäästöpankki. Kaikkiaan myytiin mainittuihin lainoihin kuuluvia obligaatioita 3090.7 mij. markan arvosta. Toiselta puolen lunastettiin valtion lainoihin kuuluvia obligaatioita 2355. miljoonan arvosta, joten liikkeessä oleva valtion obligaatioiden määrä ei sanottavasti lisääntynyt. Tällöin ei ole otettu huomioon korvausobligaatioita, sotalainan obligaatioita enempää kuin setelinvaihdon yhteydessä otettua pakkolainaa, koska näitä arvopapereita ei emittoitu raha- ja pääomamarkkinoilla. Mainittakoon kuitenkin, että niiden yhteenlaskettu nimellisarvo kertomusvuonna oli 2285.7 mij. markkaa. Tästä summasta tosin osa eri yhteyksissä lunastettiin, ja vain pieni osa joutui pääomamarkkinoille kaupattavaksi. - Eräät kaupungit ja kauppalat - ainakin Helsinki, Kotka, Rauma, Tampere, Turku ja Varkaus - ottivat uusia lainoja, joiden obligaatiot enimmäkseen jäivät luottolaitosten haltuun. Samoin pari teollisuusyritystä emittoi obligaatiolainan. Kaikkien näiden lainojen yhteenlaskettu arvo oli 934.0 milj. markkaa, koron yleensä ollessa 5 %, jossakin tapauksessa 5 %-6 %. Rahamarkkinoiden kiristyminen olisi sodanedellisissä oloissa johtanut diskonttokoron nostamiseen ja yleensä korkotason kohoamiseen, ja vaikka kertomusvuonnakin ilmeni pyrkimystä luotonantokorkojen nousuun, voidaan sanoa korkotason suurin piirtein pysyneen entisellään. Tämä»easy money»-politiikka johti rahamarkkinain kiristyessä luonnollisesti luotto-
20 säännöstelyn tiukentamiseen. Vuoden 94 korkosopimus pysyi edelleen voimassa, ja korkojen nousu kohdistui sellaisiin luottoihin, joita se ei nimenomaan sitonut. Talletus- ja shekkitilien korot pysyivät muuttumattomina. Suomen Pankin alin diskonttokorko pysyi muuttumattomana 4 %:na, niinkuin se on ollut joulukuun 3 päivästä 934 alkaen, mutta muun luotonannon korkoja korotettiin kesäkuussa. Suomen Pankin soveltamat korot ovat siten olleet seuraavat: Puhtaista liikevekseleistä, joilla maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa.... Muista vekseleistä, riippuen vekselin laadusta ja juoksuajasta Hypoteekkilainoista, vakuuden ja luoton laadusta riippuen Kassakreditiiveistä, vakuuden ja luoton laadusta riippuen.. Vuoden alussa % 4 4%-5 4-5 4-5 Kesäkuun 7 p:stä alkaen % 4 5 5 4% Liikepankkien luotonannon keskikorko nousi 5.8 %:sta /vuoden 945 lopussa 6.28 %:iin kertomusvuoden lopussa. Tämä nousu antaa kuitenkin liioitellun kuvan luotonantokorkojen noususta, sillä tämä johtui huomattavalta osalta halpakorkoisten valtion vekselien määrän supistumi- "sesta. Vastaava keskiluku, kun valtiolle annettu luotto jätetään syrjään, oli 6.88 % vastaten 6. % vuotta aikaisemmin. Liikepankkien luotonoton keskikorko laski hiukan, 2.47 %:sta 2.39 %:iin, mihin syynä oli shekkitilien suurempi nousu. Arvopaperipörssi oli kertomusvuoden alkukuukausina hiljainen ja laskusuunta vallitsi. Keväällä pörssi vilkastui, ja noteeraukset nousivat kesäkuussa vuoden huippuun, mutta sen jälkeen laskusuunta jälleen antoi kehitykselle leiman. Loppuvuodesta myynti oli vilkasta, vaikka noteeraukset alenivat, mutta käteisvarojen puute pakotti yleisön runsaihin myynteihin. Näin ollen osakeindeksi, joka joulukuussa 945 oli ollut 46 pistettä (935 = 00), joulukuussa 946 oli vain 340 pistettä. Aleneva suunta oli yhteinen pankkiosakkeille, joiden indeksi laski 40 pisteestä 0 pisteeseen, ja teollisuusosakkeille, joiden vastaavatindeksiluvut olivat " 545 ja 436 pistettä. Arvopaperipörssin kokonaisvaihto oli 87.6 milj. markkaa vastaten 329.9 miljoonaa vuonna 945, jolloin noteeraukset olivat huipputasolla; verrattuna aikaisempien vuosien vaihtoon, 487.7 ja 425. milj. markkaa vuosina 944"ja 943, viimekuluneen vuoden vaihto oli '"runsas..