KULTTUURIHYVINVOINTIOHJELMA

KULTTUURIHYVINVOINTIOHJELMA Kulttuurista hyvinvointia 2015 Hyväksytty / 2015 Utajärven kunnanhallitus

Kuvia Utajärven juhlavuoden 2015 kesätapahtumista; perinnekulkue, Joen Laulu veistoksen julkistamistilaisuus, pääjuhlan pieni kuvaelma, toritapahtuma ja kuntakokous. 1

Sisällys sivu Kunnan strategiakortit ja palvelulupaus edistää hyvinvointia ja onnellisuutta 2 Mitä kulttuuri, taide ja hyvinvointi tarkoittavat 2 Kulttuurista hyvinvointia 4 Hyte-yhteistyö Utajärvellä 6 Kunta kulttuuritarjonnan järjestäjänä 7 Oulunkaaren kuntayhtymä kulttuuritarjonnan järjestäjänä 11 Kolmannen sektorin tarjoamat kulttuuripalvelut 12 Kulttuuritoimintaan käytettävät tilat 14 Tiedottaminen 16 Tavoitteita, ehdotuksia ja johtopäätöksiä 16 2

Kunnan strategiakortit ja palvelulupaus edistää hyvinvointia ja onnellisuutta Kunnanvaltuusto on 29.1.2015 kokouksessaan hyväksynyt strategiakortit. Kuntastrategian toteuttamiseksi on laadittu kuvaukset kriittisistä menestystekijöistä, tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista ja vastuutuksista strategiakortteihin. Kuvaukset on laadittu näkökulmittain: talous, elinvoima, kuntalainen, henkilöstö, johtaminen, palvelut ja prosessit, hyvinvointi. Kuvaukset uusitaan vuosittain taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmassa on jo määritetty kriittiset menestystekijät näkökulmittain. Hyvinvointi-näkökulmassa yksi kriittisistä menestystekijöistä on terveyserojen kaventaminen. Tavoitteena on kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen ja vahvistaminen. Työkaluksi ja aikatauluksi on asetettu kulttuurihyvinvointiohjelman valmistuminen joulukuussa 2015 sekä priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen eli resurssien puitteissa. 18. elokuuta 2015 Utajärven kunnanvaltuusto antoi kolme palvelulupausta juhlavuoden kokouksessaan. Yksi niistä koski hyvinvointia ja onnellisuutta. Asian esittelyssä todetaan: Keväällä 2015 voimaantulleen uuden Kuntalain 1 :n mukaan Kunta edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kuntalaisten hyvinvoinnin kehittäminen pohjautuu myös kunnan visioon: Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle. Maailman terveysjärjestö WHO:n Healthy Cities verkostossa on tutkittu, että onnelliset ihmiset elävät pidemmän ja paremman elämän. Lisäksi on todettu, että sosiaalinen kanssakäyminen on kaikkein voimakkain yksittäinen ainesosa onnellisuuden luomisessa. Kuntalaisten hyvinvointi vaikuttaa myös kuntatalouteen positiivisesti sairastavuuden vähentymisenä, joten ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen on järkevää politiikkaa sekä kunnan että kuntalaisten kannalta katsottuna. Palvelulupauksen rakentaminen prosessoidaan yhteistyössä kunnan, kuntalaisten, vapaa-ajan-asukkaiden, Oulunkaaren kuntayhtymän, maakunnallisten organisaatioiden sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Mitä kulttuuri, taide ja hyvinvointi tarkoittavat 3

Sanan kulttuuri alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, hengen viljely. Kulttuurin käsitettä pidetään yleisesti vaikeasti hahmottuvana ja monitahoisena. On tullut tavaksi, että se määritellään erikseen kussakin käyttöyhteydessä. Unescon käyttämä määritelmä (Meksikon julistus 1982) on laaja: Kulttuuri on koko se moninaisuus, joka muodostuu yhteiskunnille tai yhteiskuntaryhmille tyypillisistä henkisistä, aineellisista, älyllisistä ja emotionaalisista piirteistä. Taide, joka samaistetaan usein kulttuuriin, on erityinen tapa ilmaista itseään ja toteuttaa luovuuttaan. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta 1992/728 on sanotaan, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Taiteen aloja ovat audiovisuaalinen taide (esim. elokuvat, pelit, televisio, mediakasvatus ja taito), kirjallisuus, kuvataide, muotoilu, näyttämötaide, rakennustaide, sirkustaide, säveltaide ja tanssitaide. Kulttuurin piiriin luetaan kuuluvaksi edellisten lisäksi myös museotoiminta ja kulttuuriperintö (ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä). Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Elinolojen käsitteellä voidaan kuvata hyvinvoinnin aineellista pohjaa. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Vuonna 2011 OSAO:n opiskelijat toteuttivat Utajärven kuntalaisille kyselyn heidän kokemuksistaan hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista. Tuloksien mukaan kuntalaiset arvostivat tärkeimmiksi hyvinvointia lisääviksi kunnan palveluiksi terveys- ja vapaa-ajanpalvelut. Vapaa-ajanpalveluilta (ei ole yksilöity tarkoitetaanko kulttuuri-, nuoriso- vaiko kirjastopalveluita) odotetaan monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Kuitenkin yli puolet 4

vastaajista arvioi kaikki kunnan palvelut kouluarvosanalla hyvä (vastaa numeroa 8). Onnellisuus on määritelty eri psykologien ja ajattelijoiden toimesta eri tavalla, esim.; - onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää, - onnellinen on hän, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on, - onnellisuus on hyvän pysyvä saavuttaminen, - onnellisuus on elämän päämäärä, - rakkaus ja työ ovat tärkeimmät onnen lähteet. Kulttuurista hyvinvointia Nykyisin aletaan olla yksimielisiä siitä, että kulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin ja onnellisuuteen, ehkä terveitä elintapoja tavoittelemaan tulee lähteä psyykkisen hyvinvoinnin kautta, henkisesti hyvinvoiva ihminen jaksaa lähteä kuntosalille, toteuttaa painonhallintaohjelmaa, lopettaa tupakoinnin jne. Alle on koottu erilaisten vaikuttajien ajatuksia kulttuurista ja hyvinvoinnista: Taiteelliset elämykset ja taidenautinnot sellaisenaan antavat elämään merkityksiä ja tyydyttävät inhimillisiä tarpeita. Taide virkistää aisteja ja rikastuttaa elämysmaailmaa. Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on todettu yhteys hyvään terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Taide, arkkitehtuuri ja sisustaminen tekevät elinympäristön viihtyisämmäksi. Kaunis ympäristö ja luonto virkistävät ja voivat edesauttaa kuntoutumisessa. Kulttuuritoiminta ehkäisee ennalta ongelmien syntyä. Kulttuurisen hyvinvointitoiminnan määritelmä: Toiminnalla on kulttuuristen tavoitteiden rinnalla joku muu julkilausuttu yhteiskunnallinen tavoite ja se on räätälöity erityiselle kohderyhmälle. - Kuntaliiton erityisasiantuntija Ditte Winqvis Erilaiset taidelähtöiset toimintamuodot sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Taidetoiminta on otettava vahvasti huomioon edessä olevassa sote-uudistuksessa erityisesti ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Taiteen merkitys on tiedostettu myös työhyvinvoinnin kannalta. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että kulttuurin harrastaminen vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Mitä enemmän käy teatterissa tai konserteissa, sitä parempi on työhyvinvointi. - Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 5

Jokaisella ihmisellä riippumatta iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta tulee olla oikeus ja mahdollisuus tehdä taidetta sekä kuluttaa sitä. Tämä tulisi kirjata vanhusten hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Laitoksiin tulee varata omat määrärahat kulttuuripalvelujen ostoon ja / tai palkkamääräraha henkilön palkkaamiseksi tekemään kulttuuri- ja taidetyötä. Tehdyissä kokeiluissa vanhusten lääkkeiden määrää on voitu vähentää heidän osallistuessa säännöllisesti taidenäyttelyihin ja kulttuuritilaisuuksiin. Kulttuuri ja taide tulisi ottaa työmuodoksi esim. työttömien työpajoissa ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten keskuudessa. Hyvinvointisuunnitelmaan tulisi myös kirjata lasten ja nuorten kasvattaminen tekemään ja kuluttamaan taidetta ja kulttuuria. - Sosiaalineuvos Maija Perho TAIKU-seminaarissa 2011 Vuokatissa (TAIKU = Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelma) Ihminen oireilee sairauksillaan siitä, mitä hänen elämästään puuttuu. Tärkeintä ei kuitenkaan ole taide vaan uuden tuottaminen, yksilön tunne siitä, että hän luo jotakin uutta, sellaista mitä kukaan muu ei ole koskaan tehnyt. Ihmisiä tulisi innostaa ja kannustaa kirjoittamaan omia muistelmiaan. Suomen paras kulttuurilaitos on kirjastolaitos. - Ministeri, lääkäri Claes Andersson TAIKU-seminaarissa 2011 Vuokatissa Kajaanissa on kokeiltu pienimuotoisia, yhden ihmisen teatteriesityksiä erityisryhmille, esim. mielenterveyskuntoutujille. Esityksen jälkeen näyttelijä jää keskustelemaan yleisön kanssa esityksen herättämistä tunteista. Kulttuuri ja taide antavat ihmisille välineitä tunteiden käsittelemiseen tämä on ihmiselle välttämätöntä. - Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Miko Jaakola TAIKU-seminaarissa 2011 Vuokatissa Taide- ja kulttuuritoiminta on viime vuosina yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä. Erilaisia hankkeita on satoja. Yhtäällä näyttelijäryhmä kiertää vankiloissa ja toisaalla kehitysvammaisten ryhmäkotiin pystytetään taidepolku tai palvelutalon dementiaosaston asukkaille järjestetään maalauskurssi. Lähtökohtana kaikelle on vahva usko siihen, että kulttuurilla ja taiteella todella voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös ymmärrys siitä, että kaikilla on samat kulttuuriset oikeudet, on lisännyt kiinnostusta kehittää taidetta ja kulttuuria entistä soveltavampaan suuntaan. Käytännössä on kyse siitä, että kulttuuria ja taidetta viedään esimerkiksi palveluasuntoihin, syrjäytyneiden nuorten, alkoholistien ja psyykkisesti sairaiden arkeen. Yleensä kohteena on juuri jokin erityis- tai ongelmaryhmä. Työtä tekevät taiteilijat, tutkijat ja hoitoalan ammattilaiset yhdessä. Yhdeksi hyvin onnistuneeksi esimerkiksi Turun yliopiston 6

kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin professori Marja-Liisa Honkasalo nostaa Suomen lasten ja nuorten säätiön koordinoiman Myrsky-hankkeen (Utajärvi oli mukana tässä hankkeessa). Hanke mahdollisti erilaisia lasten ja nuorten taideprojekteja. - Artikkeli Tessossa eli sosiaali- ja terveyspoliittisessa aikakauslehdessä Suomenruotsalaiset elävät pidempään kuin suomenkieliset, tämä on tutkittu asia. Suomenruotsalaisilla on pehmeä tapa olla, toimia ja tehdä asioita yhdessä. Ihmiset vapaa-ajallaan toimivat erilaisissa seuroissa, laulavat kuoroissa, käyvät talkoissa ja yhteisissä juhlissa. Yhdessäoloon liittyy leikkimieltä ja hassuttelua ja itselle nauramista. Tällainen ilmapiiri synnyttää luottamusta eli välittämistä, läheisyyttä ja rakkautta tätä jokainen kaipaa. Välittäminen on elämäntapa, joka muodostuu pitkän ajan kuluessa ja siirtyy sukupolvelta toiselle. - Sosiaalityön yliopistonopettaja Helky Koskela sanomalehti Kaleva 2013 Oulun läänin taidetoimikunta toteutti kesällä 2010 kyselyn kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoille, jolla kartoitettiin olemassa olevista käytännöistä ja vastaajien toiveita ja odotuksia kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Kartoituksen mukaan kulttuurialan toimijoilla on halu yhteistyöhön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyse on kuitenkin rahasta, kulttuuria ei aina nähdä ammattimaisena toimintana, vaan sen tuottamisen ajatellaan hoituvan harrastuspohjalta. Hyte-yhteistyö Utajärvellä Kunnanhallitus nimesi helmikuussa 2011 Hyvinvointiryhmän, jonka tehtäväksi annettiin valmistella hyvinvointiin liittyviä asioita johtoryhmälle, valmistella hyvinvointikertomusta, koordinoida ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä suunnitelmien toteutuksessa, kehittää toimialojen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä sekä tukea ammatillista hyvinvointiosaamista, koordinoida ennakkoarviointia ja tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnin kehityksestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Vasitetiimistä (Vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden tiimi) Hyte-ryhmään nimettiin Kaino Rajala ja Jukka Grip edustaen liikunta- ja nuorisopalveluita sekä Tarja Vimpari edustaen kulttuuripalveluita, kirjastoa sekä kansalaisopistoa. Hyte-ryhmän puheenjohtajuus ja vetovastuu on annettu hyvinvointivastaava Hannele Karhulle. Hyte-ryhmä on järjestänyt erilaisia tapahtumia, joissa kulttuurilla on ollut oma sijansa esim. Miesten hyvinvointipäivän. 7

Kunta kulttuuritarjonnan järjestäjänä Kunnan omistuksessa keskeisiälle paikoille sijoitettuina ovat Roomari-veistos sekä Joen laulu veistos. Utajärven Elinympäristön kehittäminen 2015 -ohjelman kautta Utajärvelle kustannettiin paikallishistoriaan liittyvä, ns. neljän pikkukirjan sarja ja vuonna 2015 kustannettiin kunnan 150-vuotishistoriikki. Torimakasiini uuden torin laidassa on vanha SOK:n varastorakennus. Nykyisin se palvelee kesäisin ihmisten kohtauspaikkana. Kesäkahvilan lisäksi rakennuksessa on kolme erilaista näyttelyä. Tapahtuma-avustuksilla kunta avustaa sellaisia paikallisia tapahtumia, jotka ovat kunnan kannalta Merkityksellisiä. Vas. Risto Saalastin veistos Roomari vanhalla torille. Oik. kesällä 2015 hankittu Sanna Koiviston veistos Joen Laulu. Kulttuuripalvelut luo edellytyksiä laadukkaisiin ja monipuolisiin kulttuuritapahtumiin ja -palveluihin eri asiakasryhmille. Se myös tekee yhteistyötä muiden kunnallisten toimijoiden, järjestökentän, Humanpoliksen, Oulun Elokuvakeskuksen ym. kanssa. Vuosittain kulttuuripalvelut järjestää n. 35 tapahtumaa, joihin osallistuu n. 2400 ihmistä ja Sofian Kammarissa n. 11 näyttelyä, joita käy katsomassa vuosittain n. 1300 ihmistä. Tapahtumia, joita kulttuuripalvelut tukee tavalla tai toisella järjestetään vuosittain vajaat 30 kpl ja niihin osallistuu reilut 2100 henkilöä. Konsertti joka kouluun ohjelman kautta koululaisille saadaan laadukkaita ja edullisia konsertteja. Päiväkoti-ikäisille järjestetään vuosittain konsertteja, (nukke)teatteriesityksiä ja satutunteja. Nämä viedään joko päiväkotiin tai koulun auditorioon tai järjestetään kirjastossa. Ikäihmisille järjestetään Suvituulessa sekä ryhmäkodeissa teatteriesityksiä ja konsertteja, joihin usein myös lähistöllä asuvia vanhuksia kutsutaan maksutta esityksiä katsomaan. Hyvinvointitalolla järjestetään lähinnä konsertteja, joihin osallistuvat kehitysvammaiset ja Toivon 8

tuvan mielenterveyskuntoutujat. Järjestetty on myös runoesityksiä ja kirjallisuuteen liittyviä tuokioita (ne ovat pitäneet sisällään myös pöytäteatteria sekä rentoutus- ja tunneharjoituksia). Kulttuuripalvelut hankkii kunnanhallituksen aikoinaan määrittämien kriteereiden mukaisesti taidetta kunnalle. Vuosien saatossa on hankittu mm. Esko Männikön teos, Johanna Laitisen ryijy, kuvataidekoululaisten töitä sekä Eero Kukkosen töitä. Nämä työt on asetettu yleisön nähtäväksi mm. Suvituuleen, terveyskeskukseen, Hyvinvointitalolle, kirjastoon, kunnanvirastolle jne. Vas. Lavilogi esiintyy Suvituulen ruokasalissa esittäen Veikko Lavin musiikkia ja kertoen hänestä tarinoita. Samalla hän keräsi paikalla olleiden Veikko Laviin liittyviä muistoja ja tarinoita. Vas. Vesa Kaikkonen Kajaanin kaupunginteatterista on vieraillut muutaman kerran ryhmäkodeissa, tässä vuorossa esitys Konsta etsii kortteeria. 9

Oik. Ilpo Mikkonen Nukketeatteri Pikkukulkurista esittää koulun auditoriossa täydelle salille lapsia esitystään Musta kana. Vas. kansainvälinen klovni Antoscka esiintyi nuoriso-liikuntatalolla, mukana koulunkäyntiavustaja Ilkka Holappa. Kulttuuripalvelut vastaa kirjastossa sijaitsevan Kotiseutuarkiston aineiston kartuttamisesta ja järjestämisestä. Sinne on tallennettu n. 80 arkistoa ja satoja valokuvia. Arkisto on kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Kulttuuripalveluiden toimesta kerättyä paikalliseen perinteeseen ja perimätietoon liittyvää materiaalia on tallennettu Tarina-arkistoon kunnan kotisivuilla sekä Kirjastovirmaan. Vuosittain valitaan paikallisen kulttuurin ja kotiseututyön eteen työtä tehnyt kuntalainen, jolle arvonimeksi tulee Roomari. Tämän toivotaan kannustavan kuntalaisia tekemään vapaaehtoistyötä kulttuurin parissa. 10

Kulttuuripalvelut järjestää vuosittain 1-2 järjestöpalaveria, joissa keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista asioista (esim. avustukset, järjestökoulutus jne.) sekä päivitetään tulevaa tapahtumakalenteria. Myös uutta toimintaa ideoidaan ja kehitetään sekä etsitään yhteistyökumppaneita. Palavereihin kutsutaan myös seurakunnan musiikkityön sekä kunnan nuoriso- ja liikuntapalveluiden edustajat mukaan. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain yksin tai muiden toimijoiden kanssa erilaisia kulttuuritapahtumia nuorisolle. Nuorisopalveluiden henkilökohta myös pohtii näitä asioita nuorisovaltuuston kanssa. Utajärven kunta ostaa kansalaisopistopalvelut Muhoksen kunnalta. Kulttuuritarjonta opiston kautta tarkoittaa taideaineiden opetusta. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain, mutta opiston kursseilla voi hyvin toteuttaa itseään ja oppia uutta, onpa kyse sitten taide- ja taitoaineista taikka liikunnasta. Lukuvuonna 2015-2016 kursseja tarjotaan musiikissa (puhallinorkesteri, pianonsoitto, kitaransoitto, rumpujen soitto, Pop-jazz-laulu, viihdekuoro, musiikkileikkikoulu), tanssissa (vatsatanssi, paritanssi), näyttämötaiteet (harrastajateatterikurssi), kirjallisuus (kirjoittaja-sanataidekurssi), kuvataiteet ja muotoilu (3 lasten kuvataideryhmää, aikuisten kuvataide, keramiikkakurssi, puutyöt ja kodin tekstiilit ja kudonta). Lisäksi mm. Sisustuskurssi yms. Musiikin opetus puhallinorkesteria lukuun ottamatta on yksilöopetusta. Ryhmän minimikooksi on kansalaisopisto määritellyt 8 oppilasta. Utajärvellä järjestettävien kurssien kohdalla joissakin tapauksissa ryhmäkoosta tingitään. Opintosetelillä työttömät, senioriväestö, eläkkeellä olevat ja alhaisen pohjakoulutuksen omaavat saavat 20 euron arvoisen alennuksen kurssimaksusta (1 krt/lukukausi). Musiikin perusopetuksessa ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös kuvataiteen perusopetuksessa käytössä on sisaralennus, joka on 25 % lukukausimaksusta. Kirjastopalvelut edistää lukemisharrastusta uudistamalla ja pitämällä yllä mielenkiintoista aineistokokoelmaa. Vuoden 2016 alkupuolella kirjasto liittyy Outi-kirjastoverkkoon, tämä moninkertaistaa aineistovalikoimaa. Tämän myötä kaukolainoista siirrytään pääasiassa seutulainoihin ja aineiston liikkuvuus nopeutuu kirjastojen välisten yhteiskuljetusten lisääntyessä. Kirjasto tarjoaa koululaisille vuosittain kirjavinkkauksia. Kirjaston aukioloaikoja on viimeksi tarkasteltu muutama vuosi sitten. Aukioloajat perustuvat asiakaskyselyyn. Kesäisin kirjasto ei ole vastoin nykyistä valtakunnallistakin trendiä kiinni, vaan palvelee asiakkaita supistetuin aukioloajoin. Kirjaston aineistovinkkausta on tehty myös seurakunnan ikäihmisten kerhoissa. 11

Kirjasto tarjoaa Celia -äänikirjastopalvelua, joka on tarkoitettu näkövammaisille tai henkilöille, joilla kyky lukea on alentunut. Asiakkaaksi tulee rekisteröityä. Kirjaston lastenosastoa sekä aikuisten lukunurkkaus. Koulu tarjoaa opetussuunnitelmiensa puitteissa joko pakollisina kursseina tai valinnaiskursseina taideaineita. Lisäksi koulussa on eri ikäryhmille taideaineisiin liittyviä kerhoja (kuten kuvataide-, näytelmä- ja musiikkikerhot). Koulu järjestää vuosittain n. 15 retkeä, joiden ohjelmassa on tutustumisia museoihin ja kulttuurinähtävyyksiin. Päiväkodin omiin päivärutiineihin kuuluu monenlainen käsillä tekeminen, nukketeatterin tekeminen, roolileikit jne. Kulttuuripalvelut on tuonut päiväkotilapsille nukketeatteriesityksiä, konsertteja yms. Kirjaston henkilökunta on järjestänyt satutunteja. Oulunkaaren kuntayhtymä kulttuuritarjonnan järjestäjänä Kulttuuripalvelut kysyi Oulunkaaren kuntayhtymän ryhmäkodeilta, Humpuukista (kehitysvammaiset) ja Toivon tuvalta (mielenterveyskuntoutujat): millaista ja minkä verran kulttuuritoimintaa ne järjestävät asiakkailleen, millaisia esteitä kulttuuritoiminnan järjestämisessä on sekä millaista apua kulttuuripalveluilta toivotaan. Ryhmäkotien puolesta vastattiin, että ne järjestävät asiakkailleen kirjastopalveluita sekä ulkopuolisia esiintyjiä 2-4 kpl / vuosi. Ilmeisesti tässä on tarkoitettu, että Utajärven kirjasto 12

järjestää ryhmäkotien asukkaille kirjastopalveluita ja ulkopuoliset esiintyjät tulevat Suvituuleen / ryhmäkoteihin kulttuuripalveluiden yhteistyöllä. Humpuukin vastauksesta käy ilmi, että työntekijöiden omin voimin tuotetaan viikottain musiikkituokioita, laulatetaan karaokea, maalaillaan ja väritetään, tehdään tekstiili- ja puutöitä, lisäksi säännöllisesti käydään kirjastossa, käydään katsomassa Sofian Kammarin näyttelyt, leivotaan yhdessä jne. Vuosittain retkeillään, käydään teatterissa, kehitysvammaisten elokuvissa ja diskoissa jne. Humpuukin vastauksesta ei löytynyt oikeastaan mitään, mikä olisi noussut esteeksi kulttuuritoiminnan järjestämiselle. Päinvastoin, vastauksessa toivottiin kaikenlaista, vaikka ihan pientäkin arkirutiinit rikkovaa toimintaa. Pieniksi hankaluuksiksi koettiin maksullisuus ja ajankohta iltaisin. Toivon tuvan vastauksesta ilmeni, että oma henkilökunta järjestää asiakkailleen laulutuokioita ja karaokea, jossakin määrin myös toimintaa, jota kutsutaan tässä taideterapiaksi. Utajärven museossa on asiakkaiden kanssa käyty. Kirjaston henkilökunta järjestää lukutuokioita. Toiveena oli, että joku ulkopuolinen kävisi pitämässä toimintatuokioita. Ongelmaksi koettiin rahan puutteen. Kolmannen sektorin tarjoamat kulttuuripalvelut Utajärven kunnassa toimii viisi yhdistystä, jotka voidaan katsoa kulttuuriyhdistyksiksi: 1. Utajärven Musiikkiyhdistys ry. ylläpitää Utajärven Puhallinorkesteria. Yhdistys hankkii soittajille nuotteja ja soittimia, yhdistys vastaa myös soitinten huollosta. Puhallinorkesteri esiintyy kunnan juhlissa ja järjestää omia konsertteja ja esiintymisiä. 2. Utajärven Kotiseutuyhdistys ry. ylläpitää Utajärven Kotiseutumuseota. Se järjestää myös erilaisia retkiä ja talkoita. 3. Kuvien virta ry. järjestää jokielokuviin keskittyvää tapahtumaa oheistapahtumineen. 4. Naaman Kotiseutu ry. tekee kotiseututyötä Naaman kylällä. 5. TeatteriKaksKakkonen yhdistys on uusi yhdistys, jonka toimintaa on teatterin tekeminen. Yhdistyksen jäsenet harjoittelevat ohjelmaa kansalaisopiston alla. Kulttuuriyhdistyksille kunnanhallitus jakaa kulttuuripalveluiden budjetista vuosittain yleisavustusta, joka on tarkoitettu yhdistysten sääntöjen mukaisen toiminnan tukemiseen. 13

Muille yhdistyksille kulttuuripalveluiden budjetista voidaan jakaa kohdeavustuksia yksittäisten, kaikille avoimien kulttuuritapahtumien järjestämiseksi. Kohdeavustuksia voi hakea marraskuun loppuun saakka. Ne jaetaan kulttuurisihteerin viranhaltijapäätöksellä, jolloin avustussumman tulee olla alle 1000,00 euroa, muussa tapauksessa päätöksen tekee kunnanhallitus. Kohdeavustus maksetaan esim. kulttuuritapahtuman järjestämiseen ja sitä saadakseen yhdistyksen tulee antaa selvitys tapahtuman tuloista ja menoista. Kunnanhallitus jakaa myös Tapahtuma-avustuksia, jotka on tarkoitettu kunnan imagon kannalta tärkeiden tapahtumien talouden turvaamiseen tai tapahtuman kehittämiseen. Tällaisia tapahtumia ovat olleet Untorock (tuen saaja Unto ry.), Mutafutiksen SM-kisat (tuen saaja FC Yli-Utos) ja Kuvien virta jokielokuvatapahtuma (tuen saaja Kuvien virta ry.). Vas. Utajärven Puhallinorkesteri odottaa esityksen alkua 5.7.2015. Vas. Utajärven Kotiseutumuseon kalastusvälineitä. Kulttuuripalvelut toteutti syyskuussa 2015 kyselyn, jossa n. 40 yhdistyksen yhteyshenkilöille sekä seurakuntaan lähetettiin kyselylomake. Vastauksia saatiin vain viideltä yhdistykseltä ja seurakunnalta. Lomakkeella kysyttiin neljää, alla olevaa asiaa, kysymysten alla myös lyhyt yhteenveto vastauksista: 1. Montako kertaa vuodessa ja millaista kulttuuritoimintaa nämä järjestävät omille jäsenilleen? Muutama yhdistys järjestää omalle jäsenistölleen 1-5 teatteriretkeä vuosittain. Vastaajilla on myös jonkin verran jäsenistölle suunnattua kurssi- ja harrastepiiritoimintaa. 2. Montako kertaa vuodessa ja millaista kulttuuritoimintaa nämä järjestävät kaikille kuntalaisille (ei siis rajata koskemaan omia jäseniä)? Seurakunta ilmoitti järjestävänsä kulttuuritapahtumia muille kuin jäsenilleen. Sen järjestämiin 14

musiikkitilaisuuksiin, konsertteihin, yhteislaulutilaisuuksiin yms. (joita järjestetään n. 20 kpl/vuosi) on vapaa pääsy seurakuntaan kuuluville kuin kuulumattomillekin. Lisäksi yksi yhdistys järjestää lasten tapahtumia ja retkiä useampia vuosittain. 3. Millaisia esteitä kulttuuritoiminnan järjestämisessä on? Esteiksi kulttuuritoiminnan järjestämiselle mainittiin taloudelliset resurssit, kiinnostuksen puute, aikapula, mielikuvituksen puute sekä ikääntyminen. 4. Millaista apua kaivataan kulttuuritoiminnan järjestämiseen? Tässä kohtaa esitettiin tiedottamiseen liittyviä toiveita. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näin vähäisestä vastausmäärästä voi tehdä. Ainoastaan kysely on vahvistanut olettamaa, että yhdistykset ja seurat eivät juurikaan järjestä kulttuuritoimintaa edes omille jäsenillekään, se mitä järjestetään on yleensä teatteri- tai konserttimatka. Yhdeksi esteeksi mainittiin ikääntyminen ja se on varmasti ihan selkeä ongelma tulevaisuudessa yhdistysten ja seurojen kohdalla, sillä uusia, nuoria vetäjiä yhdistyksiin ja seuroihin on vaikea saada. Tiedottaminen mainittiin muutamassa vastauksessa, niissä pyydettiin hoitamaan tapahtumailmoittelua yhdistysten kautta joka on hyvin näppärää, mikäli se ei rasita yhdistysaktiiveja. Kulttuuritoimintaan käytettävät tilat Utajärven kunnassa kulttuuritoimintaan käytettäviä kunnan omia tiloja ovat: Kirjasto ja erityisesti sen Sofian Kammari, jossa kuukausittain vaihtuu näyttely. Kirjastossa on järjestetty näyttelyiden avajaisia, runoiltoja, perinneiltoja ym. Sofian kammarissa kokoontuu kansalaisopiston kirjoittajakurssi. Sofian Kammariin sopii istuman kerrallaan n. 20 henkilöä. Torimakasiini toimii kesäisin näyttelypaikkana kolmelle näyttelylle. Lisäksi rakennuksessa järjestetään yhteislauluiltoja ym. kulttuuritilaisuuksia. Rakennus on käytössä vain kesäisin. Yläkerrassa saa kerrallaan olla 70 henkilöä. 15

Yllä kuvataidekoululaisten töitä Sofian Kammarissa vuonna 2014 pidetyssä näyttelyssä. Alla vas. Vesa-Antti Puumalainen näyttelytöidensä edessä Sofian Kammarissa kesällä 2015. Alla oi. Marru Jokelan teos Kipinöintiä Torimakasiinin yläkerrassa pidetyssä näyttelyssä kesällä 2013. Koulun ja Hyvinvointitalon luokat toimivat iltaisin kansalaisopiston kurssitiloina. Koulun auditoriossa järjestetään mm. konsertteja, jonkin verran myös teatteriesityksiä. Auditoriossa on n. 16

140 paikkaa. Lapsille ja erityisryhmille on kulttuuritapahtumia järjestetty Hyvinvointitalon salissa. Koska päivisin sali on koulun liikuntakäytössä ja iltaisin lähinnä kansalaisopiston liikuntaryhmien käytössä, on jokaista kulttuuritapahtumaa varten istuimet laitettava tilaan ja esityksen jälkeen se purettava. Koululaisille ei välttämättä tuoleja tarvitse laittaa, jolloin tilaan mahtuu satoja katsojia. Jos kyseessä on tilaisuus, jonne myydään lippuja, on tuolit luonnollisesti paikoilleen laitettava. Nuoriso-liikuntatalon liikuntasalissa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä sekä muita kulttuuritilaisuuksia. Tilaan mahtuu tuoleja yli 400 katsojalle. Seurakuntatalolla järjestetään konsertteja sekä mm. usein itsenäisyyspäivän juhlat. Seurakuntatalon saliin on sijoitettu seurakunnan ja kunnan yhteinen flyygeli. Saliin mahtuu tuoleja n. 200 katsojalle, mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kahvitarjoilu ja tämän vuoksi pöytiä, mahtuu katsomon puolella tuoleja n. 120:lle. Jäähallilla järjestetään Untorock-tapahtumaa. Suvituulen ruokasali, liikuntasali sekä ryhmäkotitilat toimivat myös ikäihmisille tarkoitettujen tilaisuuksien järjestämispaikkoina. Ahmaksen kalevalainen perinnekylä on toiminut jo vuosia Runon ja suven juhlan järjestelypaikkana, viime kesänä myös Lusia-oopperan näyttämönä. Perinnekylässä järjestetään myös muita kulttuuritilaisuuksia. Kyläkoulujen tilat toimivat syrjäkylillä kulttuuritilaisuuksien järjestämispaikkoina. Tiedottaminen Kulttuuripalveluiden toimesta ylläpidetään kunnan kotisivuilla tapahtumakalenteria sekä harrastusten viikkokalenteria. Ensiksi mainittuun kootaan utajärvisistä tapahtumista ilmoituksia, olipa järjestäjä kunta, yhdistys, liikelaitos, Oulunkaaren kuntayhtymä, kyläseura tms. Harrastusten viikkokalenteriin kootaan säännöllisesti kokoontuvat harrastusmahdollisuudet olipa kyse kirkonkylällä tai syrjäkylällä tapahtuvasta toiminnasta, niin kunnan, Oulujoki-opiston kuin yhdistysten tms. järjestämästä toiminnasta, tai niin maksuttomasta kuin maksullisestakin toiminnasta. Kunnan facebook-sivuilla tiedotetaan mm. kulttuuritapahtumista sekä kerrotaan tapahtumista jälkikäteen lyhyesti kuvien kera. Kirjaston facebook-sivuilla tiedotetaan 17

ajankohtaisista asioista kirjastossa. Kunnan sähköisillä ilmoitustauluilla näkyy listaus tapahtumista ajankohtais-asioiden ja kunnan ilmoitustaululle laitettujen listausten tapaan. Lisäksi omia mainoksia tehdään joistakin tapahtumista niin kunnan sähköisille tauluille kuin Muhoksen sähköisellekin taululle. Ylen Ouluradion juontajille lähetetään sähköpostitse joistakin tapahtumista lyhyitä tiedotteita luettavaksi menovinkeissä radiolähetyksissä. Tavoitteita, ehdotuksia ja johtopäätöksiä Kuntalaisilla tulee olla samanlaiset mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen niin taiteen kuin liikunnankin avulla. Siksi tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia taideaineiden opiskeluun. Käytännön vastuu on kansalaisopistolla. Tarvittaessa ryhmäkokoja alennetaan kursseittain. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntaosuuden kasvua kansalaisopiston kustannusjaossa. Vuositalolla puhutaan n. 2000-4000 eurosta. Vanhusten hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan oikeus tehdä ja kuluttaa taidetta ja kulttuuria. Tavoitteena tulisi olla aktiivinen, askareita puuhailemaan kykenevä vanhus.. Erityisryhmien kulttuuritoimintaan varataan määräraha, jolla voidaan viedä säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa - vanhusten ryhmäkoteihin, Humpuukiin ja Toivon tupaan konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia jne. Kustannus on esityksistä riippuen n. 4000 euroa / vuosi. Em. henkilökunnalle järjestetään koulutusta arjen kulttuurivälineiden (esim. maalaaminen, laulaminen, muisteluhetkien järjestäminen esim. helpolla sadutus-menetelmällä) haltuun ottamiseksi sekä taidelähtöisen toiminnan järjestämiseksi. Kullekin omien mieltymysten ja vahvuuksien mukaan. Em. toimipisteissä sisällytetään viikkosuunnitelmissa aikaa arjen kulttuurivälineiden käyttöön ts. kulttuurityöhön varataan aikaa. Lukemisharrastuksen tukeminen ja lukuinnostuksen lisääminen on kirjaston vastuulla. Tässä työssä kirjaston henkilökunta tekee kirjavinkkauksia sekä toteuttaa kirjastonkäytön opetushetkiä. Kirjastopalveluita tarjotaan myös erityisryhmille, Näkövammaisten kirjaston Celian äänikirjoja lainataan henkilöille, jotka syystä tai toisesta eivät voi lukea. 18

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa on vanha sanonta, joka pitää paikkansa. Siksi on tärkeää aloittaa kulttuurikasvatus mahdollisimman pienistä lapsista. Kasvatukseen tulee kuulua opetusta kulttuurin käyttäjänä sekä tuottajana. Koulu omalta osaltaan omien opetusohjelmiensa puitteissa kasvattaa molemmissa tarkoituksissa. Hyvänä apuna on kansalaisopisto. Kulttuuripalvelut jatkaa hyvää yhteistyötä lasten päivähoidon ja koulun kanssa erilaisten esitysten viemiseksi päiväkotiin ja kouluun. Lasten ja nuorten olisi hyvä päästä käymään oikeassa teatterissa, oikeissa gallerioissa ja taidemuseoissa, oikeassa oopperassa, konsertissa konserttisalissa jne. Voisiko kouluun tehdä suunnitelman, jossa määritellään mitkä vuosiluokat milloinkin käyvät esim. Oulun kaupunginteatterissa, Oulun taidemuseossa jne. Kustannus arviolta 3000 euroa / vuosi. Taannoin kulttuuripalvelut ja alakoulu järjestivät koululaisten kulttuuripäiviä, joissa oppilaat osallistuivat erilaisiin taidepajoihin koulupäivän aikana. Ajatus oli hyvä; oppilaat saisivat kosketuspintaa sellaisiin taiteisiin liittyviin harrastuslajeihin, mihin heillä ei muuten olisi mahdollisuutta (esim. sirkustaide). Koulun oppilasmäärän kasvaessa ja tilojen käytyä ahtaammiksi kävi päivän järjestäminen hankalaksi. Voitaisiinko tulevaisuudessa ajatella, että lauantai-koulupäivänä jollakin ikäluokalla / joillakin ikäluokilla olisi taidepäivä. Kolmannen sektorin merkitys yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä tulee kasvamaan. Kunnan tulisi solmia kumppanuussuhteita ja varautua nykyistä suurempaan tukeen. Koskaan ei tiedottamiseen kiinnitetä liikaa huomiota. Yhdistysten välille olisi suotavaa saada entistä enemmän vuoropuhelua ja yhteistyötä tulisi lisätä, mm. seurakunta toivoo yhdistysten aktivoituvan mm. musiikkitilaisuuksien järjestämisessä. 19