KESÄMÖKIN HUUSSIOPAS

KESÄMÖKIN HUUSSIOPAS

KESÄMÖKIN HUUSSIOPAS Miksi kompostointikäymälä? 3 Mikä on kompostikäymälä? 4 Ympäristön hyväksi 4 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 5 Helppo kompostikäymälä mökkikäyttöön 6 Loma-asukas suojele ympäristöäsi 8 Kompostikäymälöihin liittyvää lainsäädäntöä _10 Kirjallisuutta 11 Lähteet 11 Kompostikäymälöiden valmistajia, maahantuojia ja myyjiä: 11

MIKSI KOMPOSTOINTIKÄYMÄLÄ? Loma-asuntojen määrän kasvu kiihtyy ja niissä vietetään yhä enemmän aikaa. Suuri osa vapaa-ajasta vietetään mökillä ja kaupunkien lähikuntien ympäristöviranomaiset katselevat huolestuneina ympärivuotisten ranta-asuntojen lisääntymistä. Vapaaajan asunnot sijaitsevat useimmiten vesistöjen äärellä, jolloin niiden osuus pienten vesistöjen kuormituksessa voi olla merkittävä. Vaikka asutus ei ole ainoa vesistöjen kuormittaja, siihen on helpompi vaikuttaa kuin esimerkiksi ilmasta tulevaan kuormitukseen. Laskelmien mukaan, jos käymäläjätteen ravinteet palautetaan kiertoon, yhden ihmisen vuosittain kiertoon palauttamat ravinteet riittävät ihmisen tarvitseman 250 viljakilon kasvattamiseen. 3

Mikä on kompostikäymälä? Ympäristön hyväksi Oikein hoidettuna ja asianmukaisesti jälkikompostoituna jäte pystytään käsittelemään siten, että ravinnepäästöt vähenevät. Kompostointia tuntemattomalle mielikuva kompostikäymälästä voi olla yhtä kuin perinteinen huussi, johon lisätään vain kalkkia. Tällöin kompostoitumista ei tapahdu, ravinteet valuvat maaperään ja hajuhaitat ovat melkoiset. Kompostikäymälässä tulee käyttää riittävästi kuiviketta, esim. kariketta, kuoriketta, haketta, turvetta tai näiden sekoitusta. Nesteen valuminen maaperään voidaan estää sijoittamalla turveallas reijitetyn jätesäiliön alle. Jäte tulee aina jälkikompostoida ilmavassa kasassa tai kompostorissa. Kompostikäymälä on vesivessaa parempi vaihtoehto: ei tarvita vettä ei tarvitse rakentaa kallista kunnallistekniikkaa jäteveden määrä vähenee, eikä kuormiteta vesistöjä energian kulutus vähenee ravinteet palaavat kiertoon halpa, yksinkertainen ratkaisu helppo rakentaa vaatii vähän tilaa 4 Kompostikäymälä ei ole yhtä vaivaton kuin vesivessa. Se vaatii huolenpitoa ja käyttäjän on hyvä olla riittävän motivoitunut ympäristön huomioonottamiseen ja vastuuntuntoiseen jätehuoltoon. Kokemukset talousjätteiden kompostoinnista ja/tai tieto kompostoitumisprosessista ovat hyödyksi. Tällöin on helpompi arvioida, ovatko olosuhteet kompostoitumiselle sopivat. Esimerkiksi kompostimassan kosteus ja seosaineen määrä ja laatu vaikuttavat kompostoitumistulokseen. Pienestä vaivannäöstä on kuitenkin palkintona puhtaampi ympäristö, hyvä mieli ja arvokas ravinnelisä puutarhaan ja pihamaalle. Perinteinen puusee ei ole erityisen ympäristöystävällinen. Jäte ei pääse kunnolla maatumaan, koska se ei saa happea. Jätökset haisevat ja nesteet voivat valua maaperään. Nesteiden mukana valuu ravinteita. Siksi ulkohuussin ympärillä on usein tiheä viherkasvusto. Jos lähellä on oja tai ranta, ravinteita valuu myös sinne ja aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Puuseen tyhjentäminen ei ole herkkua. Puoliksi mädäntynyt makki haisee pahalle, eikä sen sisältämiä ravinteita voi käyttää hyödyksi. Lahoamaton käymäläjäte sisältää suolistobakteereita, eikä sitä saa laittaa esimerkiksi talousjätekompostiin tai kasvimaalle. Moni hautaa sen maakuoppaan. Se on kuitenkin huono vaihtoehto, koska ravinteet voivat silloin kulkeutua pohjavesiin tai rantaveteen. Älä koskaan hautaa käymäläjätettä maakuoppaan!

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY Huussin sijainti vähintään 15 m asuinrakennuksesta vähintään 10 m rannasta vähintään 20 m vedenottopaikasta Huussin paikka on tavallisesti pihan perällä. Jos maastossa on valinnanvaraa, kannattaa katsoa, etteivät mahdolliset valumat suoraan järveen eivätkä kaivoon ole mahdollisia. Valumavahinkoja voi joskus sattua, tekeepä huussin kuinka kuivaksi tahansa. Näköala on tärkeä. Joku haluaa puuseen katseilta suojaan, toinen taas koeistuu paikan: tarkistaa näkymät joka suuntaan ja päättää vasta sitten, missä istuntojen aikana katsettaan lepuuttaa. Meissä on avaramielisiä, mutta myös itseemme ja huussin perimmäiseen tarkoitukseen keskittyviä. Huussipolkukin ratkaisee mukavuuslaitoksen paikan. Sopiiko polku myös joutuisaan menoon, onko se pimeässäkin turvallinen? Koekulje polku. Mökin vanhan puuseen muuttaminen kompostikäymäläksi on melko vähätöinen ja mökkeilyn mukavuutta parantava uudistus: käymälän hoito ja tyhjennys, sekä kertyneen käymäläjätteen käsittely muuttuvat helpommiksi ja vähemmän epämiellyttäviksi. Jos remontoit huussiasi, maalaa sisäpuoli taivaansiniseksi - sinisen värin sanotaan karkottavan kärpäsiä! Tuhkan ja kalkin lisääminen ulosteiden päälle vähentää hajuja, mutta ei edistä jätteen lahoamista. Kalkkisanko kannattaa ensimmäiseksi vaihtaa kuivikkeisiin. Kuivike tekee jätteestä kuohkeampaa ja luo ensimmäiset edellytykset kompostille. Sopivaa kuiviketta on puutarhan haravointijäte: puiden lehdet, heinä tai hakettimesta tuleva oksasilppu. Myös kutterinlastu on hyvää, samoin havupuunkuorike. Näistä voi tehdä erilaisia seoksia. Turve on mainio lisä, mutta yksinään se ei anna tarpeeksi kuohkeutta kompostiin. Sahanpuruakin voi lisätä seokseen, mutta sitäkään ei kannata yksinään käyttää. Seosaineet ovat samoja, joita käytetään tavallisessa talousjätekompostissa. Valmista puutarhamaata ei saavista sen paremmin kuin imeytysaltaastakaan saa. Jos haluaa hyödyntää huussin alle kertyneet ravinteet puutarhassaan, puru-jäteseos on vielä kompostoitava. 5

HELPPO KOMPOSTIKÄYMÄLÄ MÖKKIKÄYTTÖÖN Puuseen tyhjennysoperaatio muodostuu huomattavasti hajuttomammaksi ja siedettävämmäksi, jos puuseen muuttaa yksinkertaiseksi kahden saavin kompostikäymäläksi. Käymälää varten tarvitaan kaksi muovisaavia. Toinen on iso, varsinainen käymäläsaavi, toinen taas laakea saavi tai korkeareunainen vati, jolla on leveyttä vähintään yhtä paljon kuin isolla saavilla. Puuseen reiän alla olevaan tilaan alimmaksi asetetaan laakea saavi. Sen pohjalle pystytetään vankat tuet kannattelemaan (esim. tiilet) isoa saavia niin, että ison saavin pohja tulee n.20 senttiä laakean saavin pohjaa ylemmäs. Ison saavin pohjaan puhkaistaan joukko reikiä (halkaisija noin sentin), joiden kautta neste valuu alasaaviin. Alasaavin pohjalle levitetään kymmenen sentin paksuudelta turvetta (puutarhamyymälöistä). Lisäksi käymälän istuimen alla olevasta tilasta johdetaan tuuletusputki ylöspäin, käymälän katon kautta ulos. Jokaisen käymälässä käynnin jälkeen ripotellaan jätösten päälle kuiviketta. Kuivikkeen tarkoituksena on estää hajuhaitat ja käynnistää kompostoituminen. Jos käymälässä kuitenkin alkaa haiskahtaa, se on merkki siitä, että kuiviketta on käytettävä runsaammin. Kiinteät jätökset kertyvät yhdessä kuivikkeen kanssa ylempään saaviin. Neste valuu alasaaviin, missä turve sitoo hajut. 6

Tuuletusputki Kuiviketta helposti saataville Reikiä ison saavin pohjaan Ø 1 cm Iso saavi Turvetta alasaaviin, n. 10 cm kerros, sitomaan hajuja 7

SUOJELE YMPÄRISTÖÄSI Loma-asunnolla olet lähellä luontoa. Muistathan siksi vastuusi rantojen ja vesien säilymisestä puhtaina, kauniina ja viihtyisinä. TALOUSVESI Selvitä talousveden saantimahdollisuudet ajoissa. Hyvälaatuinen pintavesi soveltuu moniin tarkoituksiin, ei kuitenkaan jatkuvaan käyttöön juomavetenä. Pohjavesi on paras vaihtoehto juomavedeksi ja muutoinkin talousvedeksi, jos sitä on riittävästi saatavissa. JÄTEVESI Mitä vähemmän vettä käytät, sitä helpommin ratkeavat jätevesiongelmat. Alä hanki runsaasti vettä kuluttavia laitteita lomaasunnolle. Rakenna sauna riittävän kauas rannasta, jotta voit imeyttää pesuvedet maaperään. Vanhoista rantasaunoista vedet valuvat usein melkein suoraan vesistöön. Nykyisellä tekniikalla ja pienellä vaivannäöllä tilannetta voi kuitenkin parantaa hankalissakin olosuhteissa. Järven käyttäminen maton- ja pyykinpesupaikkana merkitsee uhkaa vesistölle. Kaikki pesuaineet sisältävät monenlaisia vesiluonnolle haitallisia aineita. Parasta on pestä pyykki rannassa ja kaataa pesuvedet maahan. 8

Kaada tai johda muutkin pesu- ja likavedet tontilla sellaiseen paikkaan, mistä ne eivät pääse kulkeutumaan vesistöön eivätkä kaivoon. Tarkempia ohjeita saat tarvitessasi ympäristöviranomaisilta. Älä yliarvioi vesistön kykyä kestää ihmisen aiheuttamaa rasitusta. Alkuun päässyttä pilaantumiskehitystä on hyvin vaikea pysäyttää. JÄTTEET Välttämällä turhien pakkausten ja kertakäyttöastioiden tuomista loma-asunnolle vähennät myös jätehuolto-ongelmiasi. Lajittele tuottamasi jätteet. Maatuvien jätteiden luonnollisin paikka on hoidettu komposti. Kunnollisessa kompostorissa voit haitatta käsitellä ruoka- ja puutarhajätteiden lisäksi myös kuivakäymäläjätteen. Kuivat paperijätteet voit polttaa lämmityksen yhteydessä. Toimita lasit, keräyspaperit ja muut kierrätettävät jätteet kunnan keräyspisteeseen. Kaatopaikkajätteet on toimitettava kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin, älä kaiva niitä maahan tontillasi. ONGELMAJÄTTEET Jäteöljyt, vajaiksi jääneet maali-, liuotinja torjunta-ainepurkit, vanhat akut yms. ovat ongelmajätteitä. Toimita ne kunnalliseen ongelmajätteiden keräyspaikkaan. Vanhentuneet lääkkeet toimitetaan apteekkiin. 9 RANTA Rantaviiva on maiseman arvokkain osa ja vesistön luonnollinen suojavyöhyke. Älä haavoita sitä rakentamalla liian lähelle vesirajaa. Liiallinen rantapuuston harventaminenkin voi tehdä pahan arven vesimaisemaan. SUOJELE JA SEURAA Ota toiset ranta-asukkaat, eläimistö ja muu luonto huomioon kaikissa toiminnoissasi niin rannalla kuin vesilläkin. Seuraa vesien ja ympäristön tilaa ja kerro havainnoistasi paikallisille ympäristöviranomaisille. Keskustele ympäristön laadusta muiden ranta-asukkaiden kanssa. Yhteistyöllä suojelemme ympäristöä parhaiten!

KOMPOSTIKÄYMÄLÖIHIN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Asunnossa ja muussa oleskelutilassa tai niiden välittömässä läheisyydessä on oltava tarkoituksenmukainen käymälä ja tarvittaessa useampia. Käymälä on sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa käyttäjille tai ympäristössä oleskeleville. Yleisellä alueella, jossa ihmisiä oleskelee tilapäisesti tai pysyvästi, on oltava riittävä määrä asianmukaisesti varustettuja ja hoidettuja käymälöitä. (Terveydensuojelulaki) Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Talous- ja käymäläjätteiden kompostointi tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu hajua tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Komposti on sijoitettava siten, että eläinten pääsy kompostiin estyy. Kuivakäymälä on sijoitettava tiiviille alustalle siten, ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. (Terveydensuojeluasetus) Jätevesien johtaminen vesistöön, ojaan tai maahan on luvanvaraista. (Vesilaki) Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja sitä on hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muut kuin puutarhajätteet tulee kompostoida kompostisäiliössä, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä. Kompostoinnissa tulee noudattaa valvontaviranomaisen kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Käymäläjätteen ja sakokaivolietteiden kompostointiin vaaditaan asemakaavaalueella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kunnalliset jätehuoltomääräykset. Käymälöiden rakentamiseen, sijoittamiseen ja käyttöön liittyviä lakeja, määräyksiä ja normeja: maankäyttö- ja rakennuslaki terveydensuojelulainsäädäntö jätelainsäädäntö vesilaki laki eräistä naapuruussuhteista kunnalliset jätehuoltomääräykset 10

KIRJALLISUUTTA LÄHTEET Kesähuviloiden huusseista ja kompostoinnista on olemassa monenlaista kirjallisuutta sekä myös videoita. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kirjaston tietokannan löydät kotisivuiltamme www.phj.fi. Löydät kirjallisuutta varmasti myös oman kuntasi kirjastosta. EKOLEHTI, 1993 HYVÄ TERVEYS 3 / 95 KOTITALOUS 4 / 95 KULUTTAJA 4 / 98 LAHDEN KAUPUNGIN VALVONTA- JA YMPÄRISTÖKESKUS, KOMPOSTI- KÄYMÄLÄ PROJEKTIN ESITE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO ry JA HELENA TENGVALL 1992. Kesämökin ympäristöopas www.naturum.fi/suomi/komposti.htm www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kompost.htm www.vyh.fi/palvelut/kansa/lomaasu.htm KOMPOSTIKÄYMÄLÖIDEN VALMISTAJIA, MAAHANTUOJIA JA MYYJIÄ (2002): Biolan Oy, PL 2, 27501 Kauttua, puh. 02-549 1600, fax. 02-549 1660, www.biolan.fi, (Biolan Naturum) Ekolet Oy, Estetie 3, 00430 Helsinki, puh. 040-546 4775, fax. (09)-563 5056, www.ekolet.com, (Ekolet valmistaja, myynti ks. Lassila & Tikanoja Oyj) Fanikom Oy, Tampereentie 1, PL 70, 36201 Kangasala, puh. 03-358 8600, fax. 03-358 8690, (Fani) Oy Raita Environment, Kuusikkotie 25, 01300 Vantaa, puh. 09 857 1187, fax. 09-8571 258, www.raita.com (Aquatron ja EV 450 ekovessa) Lassila & Tikanoja Oyj, Aleksanterinkatu 15 B, PL 26, 00101 Helsinki, puh. 010 636 111, fax. 010 636 2800, www.lassila-tikanoja.fi (Ekolet, Tara) Malk Oy, Konalantie 47 F, 00390 Helsinki, puh. 09-540 4640, fax. 09-547 2644, www.malk.fi, (Mökki-Multio, Eko-Makki, Mini-Makki) 11 Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, puh. 0204 85 5111, fax. 0204 85 5500, www.onninen.fi (Vera, Separett) Oy Paltermo Ab, Teollisuuskatu, 21600 Parainen, puh. 02-458 1544, fax. 02-458 1533 (WM-Ekologen) Pellos Marin Oy, Lappeenrannantie 638, 52420 Pellosniemi, puh. 015-667 220 PikkuVihreä Oy, PL 19, 20741 Turku, Käyntiosoite: Uudenmaantie 30, 20720 Turku, puh. 02-242 1089, fax. 02-242 5641, www.pikkuvihrea.fi (EuroMakki, Green Toilet) Tuli-Sähkö Oy, PL 19, 33501 Tampere, puh. 03-260 7980 tai 050-516 6140, fax. 03-260 7981 (Separett) Y-Laite Oy, Launeenkatu 67, 15610 Lahti, puh. 03-884 080, fax. 03-884 0840, www.y-laite.fi (BioLet)

Tule huussiin Tule tänne helpotusta hae, hoida taiten, se on tae, että huussin tunnelmasta nauttia saat koko kesän. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Jäteneuvonta (03) 871 1766 www.phj.fi sähköposti etunimi.sukunimi@phj.fi Kuvitus: Anita Polkutie Markprint, Lahti, 2003