Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi!

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kompostoi!

2 Sisällysluettelo: Kompostointi kannattaa! 3 Mitä kompostissa tapahtuu? 4 Kompostoreita eri tarpeisiin 6 Banaaninkuoret kompostiin 7 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta 8 Hoitamalla saa hyvänlaatuista multaa 10 Vinkkejä ongelmien ratkaisuun 12 Kasvua kompostimullasta 14 Lisää tietoa kompostoinnin perustamisesta ja hoidosta saa asiakaspalvelustamme numerosta (pvm/mpm) ark. klo tai www-sivuiltamme osoitteessa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on vuonna 2002 perustettu kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on hoitaa kuntien vastuulla olevia jätehuollon palvelutehtäviä. Yhtiö huolehtii jätteiden keräyksestä, hyödyntämisestä, loppusijoituksesta, jätevalistuksesta sekä jätehuollon kehittämisestä. Toiminta katetaan maksutuloilla eikä omistajille jaeta osinkoa. Toimialueella asuu noin asukasta. 2

3 Kompostointi kannattaa! Kompostoimalla biojätteet muutetaan pieneliöiden vaikutuksesta ravinnerikkaaksi mullaksi. Tämä on kierrätystä parhaimmillaan. Vaikka komposti vaatii hoitoa, se ei ole vaikeaa eikä vaadi kohtuuttomasti aikaa. Kompostointi on mainio tapa tuottaa itse hyvää ja ravinteikasta multaa omaan puutarhaan. Kotitalouden jätemäärästä noin kolmasosa on biojätettä. Kaatopaikalla biojäte mädäntyy ja muodostaa ympäristölle haitallista kasvihuonekaasua, metaania. Biojäte kannattaa lajitella ja ohjata hyötykäyttöön joko Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän erilliskeräyksen kautta kompostointilaitokseen tai omaan kompostiin. Biojätteen lajittelu pois sekajätteestä mahdollistaa pidemmän tyhjennysvälin sekajäteastialle ja tuo säästöä kiinteistön jätemaksuihin. Pidennetyn tyhjennysvälin myötä vähentyneet jätekuljetukset pienentävät liikenteestä johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. 3

4 Mitä kompostissa tapahtuu? Kompostointi on eloperäisen aineen hajoamista hiilidioksidiksi, vedeksi, ravinteiksi ja humukseksi. Hajoaminen tapahtuu hapellisissa olosuhteissa mikrobien eli pieneliöiden ansiosta. Komposti tarvitsee toimiakseen: Pieneliöitä Jätteet ja maaperä sisältää luonnostaan hajoamiseen osallistuvia pieneliöitä. Kompostoitumisen onnistumiseksi pieneliöt tarvitsevat sopivassa suhteessa happea, kosteutta ja ravinteita. Happea Mikäli happi loppuu, jäte alkaa mädäntyä ja muodostaa pahanhajuisia yhdisteitä. Hapen saanti turvataan seosainevalinnalla ja kääntämällä kompostia. Myös kompostin rakenteella voidaan vaikuttaa hapen riittävyyteen. On tärkeätä, että kompostissa on toimiva ilmankierto. Kosteutta Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen myös sopivasti kosteutta. Sopivan kostea komposti tuntuu samalta kuin puristettu pesusieni, siitä ei puristettaessa tipu vettä, mutta se tuntuu selvästi kostealta. Ravinteita Tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja hiili. Hiiltä pieneliöt tarvitsevat toimintojensa ylläpitämiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Jos kompostissa on niukasti typpeä, maatuminen on hidasta. Mikäli typpeä on runsaasti, osa siitä voi haihtua ilmaan ammoniakkina. Puutarhakompostissa typpeä on usein liian vähän, mikä selittää sen, että maatuminen kestää pitkään. Lyhyesti sanottuna komposti tarvitsee vettä, ilmaa ja ravinteita. 4

5 Eri materiaalit sisältävät hiiltä ja typpeä eri määriä. Kompostin ravinnetasapainoa voidaan säädellä erityyppisillä jätteillä. Runsaasti hiiltä mutta vähän typpeä sisältävät muun muassa kuiva puutarhajäte, lehdet, olki, turve, puun kuori ja puru. Tuore ruoho ja ruokajäte taas sisältävät runsaasti typpeä. Typpeä voidaan myös lisätä kastelemalla kompostia nokkosvedellä tai käyttämällä kiihdytinainetta. Ruoka- ja puutarhajätteen yhdistelmä tuottaa yleensä hyvän hiili/typpi-suhteen. Lämpötilan nousu on merkki siitä, että komposti toimii. Hajottajaeliöiden elintoiminnoista vapautuu hajottamistyön sivutuotteena lämpöä. Nopeinta maatuminen on C:ssa, mutta kompostisäiliöistä on mitattu jopa 70 C:n lämpötiloja. Korkeassa lämpötilassa tuhoutuvat myös rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat. Pitkäaikaista kuumuutta on kuitenkin syytä välttää, koska silloin useimpien mikrobien kasvu estyy. Seosaineen määrän lisääminen ilmastaa ja jäähdyttää kompostia. Näin teet nokkosvettä Nokkosvesi valmistetaan keräämällä noin nokkosta ja lisäämällä päälle vettä niin, että kasvit peittyvät. Nokkosten annetaan seistä vedessä pari viikkoa välillä sekoittaen. Nokkosvesi laimennetaan vedellä kymmenkertaiseksi ja sillä kastellaan kompostia. 5

6 Kompostoreita eri tarpeisiin Ennen kompostoinnin aloittamista kannattaa hankkia hyvä kompostisäiliö eli kompostori. Ruokajätteiden kompostointi on sallittu vain suljetussa, tiiviillä kannella ja pohjalla varustetussa kompostisäiliössä. Taajama-alueilla kompostisäiliön täytyy myös olla ympärivuotisessa käytössä lämpöeristetty (kunnan jätehuoltomääräykset 4 ). Pelkkää puutarhajätettä voi kompostoida ilman varsinaista kompostisäiliötä. Puutarhajätteen kompostointiin on suositeltavaa käyttää lautakehikkoa. Lisää kunnan antamia ohjeita kompostoinnista löytyy jätehuoltomääräyksistä. Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen kuntien yhtenäiset jätehuoltomääräykset löytyvät esimerkiksi yhtiön www-sivuilta. Sopivan kompostorin valintaan vaikuttaa sekä syntyvän biojätteen määrä että kompostorin toimivuus. Nelihenkiselle perheelle riittää yleensä 200 l kompostori. Jos ruokajätteen lisäksi kompostoidaan myös puutarha- ja haravointijätettä tilaa tarvitaan enemmän. Keskimääräinen tilantarve henkilöä kohden on noin l vuodessa. Kompostorin hyvä ilmanvaihto varmistetaan sillä, että kompostorissa on tarpeeksi monta riittävän kokoista ilma-aukkoa. Ilma-aukot tulee olla suojattu verkolla, näin estetään haittaeläinten pääsy kompostoriin. Kevyt ja helposti avattava kansi helpottaa jätteiden viemistä kompostoriin.täyttö- ja tyhjennysaukkojen on myös oltava tarpeeksi suuria, jotta sekoittaminen ja tyhjennys ovat helppo suorittaa. Kompostorin voi ostaa rautakaupoista ja puutarhamyymälöistä. Markkinoilta löytyy useita erilaisia malleja ja merkkejä. Kompostisäiliön voi rakentaa myös itse esim. laudasta ja vanerista. Vanhaa pakastinta ei tule käyttää kompostorin rakentamiseen, koska pakastin on ongelmajätettä ja sen lämpöeristeet voivat sisältää freonikaasua. 6

7 Banaaninkuoret kompostiin Kompostiin käy kaikki eloperäinen jäte ruuantähteet ja pilaantuneet elintarvikkeet kahvin ja teen porot suodatinpusseineen hedelmien, vihannesten ja kananmunien kuoret talouspaperit ja lautasliinat kukkamullat ja huonekasvien osat, leikkokukat Leivät ja muut isokokoiset jätteet kannattaa pilkkoa muutaman sentin kokoisiksi kappaleiksi ja munan kuoret murskata hajoamisen helpottamiseksi. Kompostiin ei saa laittaa mitään, mikä ei maadu tai mikä haittaa kompostin toimintaa. Esimerkiksi tuhka ja kalkki eivät kuulu kompostiin, sillä ne vaikuttavat kompostin phtasapainoon. Kompostiin ei myöskään pidä laittaa tupakantumppeja tai pölypusseja. Kaiken eloperäisen voi kompostoida. 7

8 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta Kompostointiin tarvitaan biojätteen lisäksi myös seosainetta. Biojätteen säännöllinen peittäminen seosaineella lisää kompostiin ilmavuutta, sitoo jätteiden sisältämää kosteutta sekä vähentää hajua ja kärpäsiä. Seosainetta tarvitaan noin litraa vuodessa kompostointiin osallistuvaa taloutta kohden. Liiallisesta seosaineen käytöstä ei aiheudu muita haittoja kuin että komposti täyttyy nopeammin. Liian vähäinen seosaineen käyttö aiheuttaa helposti mm. haju- ja kärpäsongelmia. Haravointijäte Pihan haravointijäte on hyvä ja edullinen seosaine. Haravointijäte, jossa on puiden lehtiä, neulasia, pieniä oksanpätkiä, kuivaa ruohoa ja muuta kariketta tuo ilmavuutta kompostiin. Haravointijätettä kannattaa varastoida säkkeihin pakattuna sisätiloissa, jotta se myös talvena pysyy kuivana. Pelkästään puiden lehdet eivät ole hyvää seosainetta, koska ne muodostavat hapettomia levymäisiä kerroksia. Lehtiä voi hyvin käyttää sekoitettuna muihin seosaineisiin. Kuorike Kuorike sopii hyvin seosaineeksi, koska se tuo ilmavutta ja sitoo hyvin hajua ja kosteutta. Kuorike maatuu hitaasti, mutta se ehkäisee kärpästen lisääntymistä kompostissa. Kutteripuru Myös kutteripuru tuo ilmavuutta kompostiin, mutta se lahoaa hitaasti eikä sido kosteutta. Ravintoaineita ja kosteutta sitomaan kannattaa kutteripurun lisäksi käyttää esimerkiksi haravointijätettä tai turvetta. Hienojakoista sahanpurua ei kannata käyttää, koska se tiivistyy liikaa. Turve Turve sitoo erittäin hyvin kosteutta ja hajua, se myös maatuu nopeasti, mutta hienojakoisuutensa vuoksi se tiivistyy helposti.turve sopii kuitenkin käytettäväksi muiden, ilmavampien seosaineiden kanssa.talvella seosainesäiliössä oleva turve voi jäätyä. Käytä riittävästi seosainetta. 8

9 Oksahake Jos käytössä on puutarhasilppuri, seosaineena kannattaa käyttää oksahaketta. Oksahake kompostoituu hyvin ja tekee kompostista ilmavan. Lehtipuuhake maatuu havupuuhaketta nopeammin. Vanha komposti Vanha komposti, jossa on vielä maatumatonta ainetta, sopii hyvin uuden kompostin seosaineeksi. Vanha komposti sisältää sädesienirihmastoa, joka nopeuttaa maatumista ja vähentää kärpästen esiintymistä. Valmis kompostimulta kannattaa käyttää maanparannusaineeksi. Seosaineen tarve riippuu sekä biojätteen määrästä ja kosteudesta että seosaineen laadusta. Ohjeellisena seosaineen määränä voidaan pitää noin puolet biojätteen määrästä. 9

10 Hoitamalla saa hyvänlaatuista multaa Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostin pohjalle ensin cm kerros karkeaa seosainetta, esim. risuhaketta tai muuta puutarhajätettä. Sen jälkeen kompostiin laitetaan kerroksittain biojätettä ja seosainetta. Keittiössä Keittiöön hankitaan erillinen astia biojätteelle, sopiva koko on yleensä 2-10 litraa. Astian suojana voi halutessaan käyttää biohajoavaa pussia, sanomalehtipaperi tai astian pohjalle voi laittaa kuoriketta tai munakennon sitomaan kosteutta. Näin astia pysyy puhtaampana ja biojäte hajuttomana. Mitä ilmavimmin biojätteet ovat astiassa, sitä nopeammin ne kuivahtavat pinnaltaan ja pysyvät hajuttomina. Tiivistä kantta ei kannatta käyttää, koska silloin jäte haisee herkemmin hapenpuutteen vuoksi. Biojäteastian tyhjentäminen Biojätteet tyhjennetään kompostiin tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tyhjennyksen yhteydessä kompostiin lisätään aina seosainetta. Erityisen tärkeää on lisätä seosainetta, jos kompostiin vie liha- ja kalajätteitä, jotta niiden haju ei houkuttele kompostiin kärpäsiä. Kompostin kypsyys Komposti on kypsä, kun se on rakenteeltaan tasalaatuista, eikä massasta enää erotu biojätteiden rakennetta. Lämpötila on laskenut lähelle ympäristön lämpötilaa. Kypsä komposti on hyvää maanparannusainetta, sen lannoitusarvo on vähäinen. 10

11 Kompostin hoito Ongelmien välttämiseksi komposti tulee tarkistaa säännöllisesti. Tällöin kannattaa arvioida kompostin hajua, lämpötilaa ja kosteutta. Kompostin tarkkailu tapahtuu kätevästi biojäteastian tyhjennyksen yhteydessä. Jos komposti haisee pahalta, se tarvitsee happea. Kompostin sekoittaminen ja pöyhiminen sekä seosaineen lisääminen auttavat. Pintakerrosta kannattaa sekoittaa välillä, vaikka komposti ei haisisikaan. Muista ongelmista lisätietoa sivulla 12. Kompostin tyhjentäminen Komposti tyhjennetään viimeistään silloin, kun säiliö on täynnä. Olisi hyvä ajoittaa tyhjentäminen syksyyn, jolloin tehdään tilaa talven biojätteelle. Kompostin kypsymisaika riippuu kompostoitavista jätteistä, kompostin hoidosta, seosaineen koostumuksesta sekä kompostin toimivuudesta. Ellei kompostimassa ole maatunut kompostissa valmiiksi, se kannattaa jälkikompostoida esim. maahan tehdyssä kasassa tai lautakehikossa. Riittävän kosteuden säilyttämiseksi kompostimassa tulisi suojata muovilla jälkikompostoinnin aikana. Valmis multa on tummanruskeaa, tasalaatuista ja rakeista eikä sisällä maatumatonta jätettä. Se tuoksuu mullalle. Puolikypsä komposti saattaa olla vielä hieman lämmin ja seosaine erottuu hyvin kompostimassasta. Puolikypsä komposti on iältään alle vuoden vanha ja lannoitteena se on voimakas. Sitä tuleekin levittää maahan vain keväisin ja kesäisin kun kasvien kasvu on voimakkaimmilllaan. 11

12 Vinkkejä ongelmien ratkaisuun Liian märkä tai liian kuiva komposti Yleinen ongelma kompostissa on liiallinen kuivuminen, jolloin maatuminen pysähtyy. Varma merkki liiallisesta kuivumisesta on muurahaisien esiintyminen kompostissa. Muurahaisista pääsee eroon kastelemalla ja sekoittamalla kompostia. Komposti on harvoin liian märkä, ellei siihen lisätä paljon kosteaa tai nestemäistä talousjätettä. Jos komposti on liian märkä, on kompostimassa tyhjennettäessä tiivistä ja mustaa. Liian märän kompostin voi välttää lisäämällä runsaasti kosteutta imevää seosainetta ja sekoittamalla kompostia. Kärpäsiä tai kärpäsen toukkia kompostissa Peittämättömät jätteet ja mädäntyneen haju houkuttelevat kärpäsiä kompostiin. Kärpäsiä esiintyy tyypillisimmin muutama viikko kompostoinnin aloittamisen jälkeen, kun kompostoituminen ei ole vielä kunnolla alkanut. Myös keväällä jäätyneen kompostin sulamisvaiheessa sekä kesällä kompostin täyttyessä kärpäsen toukkia saattaa esiintyä runsaasti. Kärpäsiä voi torjuta peittämällä jäte huolellisesti seosaineella ja sekoittamalla kompostia. Myös kannen tiiviys kannatta tarkistaa ja samoin on syytä varmistaa, ettei kompostiin pääse hyönteisiä tuuletusaukkojen kautta. Jos kompostiin on ilmestynyt kärpäsen toukkia, niistä pääsee eroon kääntämällä ne kompostimassan keskellä olevaan kuumimpaan sisäosaan. Samalla kompostiin lisätään seosainetta ja sekoitetaan. Jos toukkia vielä esiintyy muutaman päivän kuluttua, toukat käännetään uudestaan kohti kompostin sisäosaa. Mikäli ongelma pitkittyy, voi toukat myös tuhota pyretriinipohjaisilla torjunta-aineilla. Pyretriini tehoaa nopeasti sekä toukkiin että kärpäsiin. Pyretriiniä myydään puutarhamyymälöissä ja rautakaupoissa. Kompostissa ei pidä käyttää kemiallisia torjunta-aineita, koska ne saattavat häiritä biologista hajoamisprosessia. Haju Toimivakaan komposti ei ole koskaan täysin hajuton. Kevyt lahoavan jätteen haju on merkki hyvästä toiminnasta. Mädänneen haju taas on merkki siitä, että happi on loppunut. Kompostin sekoittaminen ja seosaineen lisääminen parantavat kompostin ilmavuutta. Myös kompostin ilmanvaihto kannattaa tarkistaa. Pistävä haju on merkki liiallisesta typen määrästä ja ammoniakin karkaamisesta ilmaan. Haittaa esiintyy erityisesti silloin, jos Toimiva komposti on lämmin, sopivan kostea ja painuu nopeasti kasaan. 12

13 kompostin joukkoon lisätään ruohosilppua. Kompostiin tulisi tällöin lisätä seosainetta ja sen kääntämistä (ravinteiden karkaamisen estämiseksi) välttää. Jäätyminen Jos kompostista haihtuu enemmän lämpöä kuin mikrobien elintoiminnot tuottavat, komposti voi jäätyä. Myös lämpöeristetty komposti voi jäätyä. Jäätyminen ei ole sinänsä vaarallista, mutta koska kompostimassa ei jäätymisen takia maadu, kompostiin tuskin mahtuu koko talven biojätteet. Jäätyneeseen kompostiin voi normaalisti lisätä biojätettä ja seosainetta, niin kauan kuin sitä mahtuu. Yksi jäätymisen syy voi olla, että kompostiin ei kerry riittävästi ravinteikasta jätettä, jolloin mikrobit eivät toimi riittävän tehokkaasti. Toinen syy voi olla, että kompostin lämpöeristys ei ole riittävä. Joissakin ohjeissa kehotetaan kastelemaan jäätynyttä kompostia kuumalla vedellä sulamisen nopeuttamiseksi. Kasteluun kannattaa kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska liika kosteus aiheuttaa hapettomuutta ja hajuhaittoja. Jäätymisen voi estää välttämällä kompostin tyhjentämistä talvisaikaan sekä kannen aukaisemista turhaan. Kompostia kannattaa täyttää säännöllisesti ja kerralla kannattaa viedä riittävästi jätettä. Maatuminen on hidasta Jos kompostissa ei tapahdu mitään ja se ei lämpene kunnolla, komposti on todennäköisesti liian kuiva tai vähäravinteinen. Komposti tarvitsee tällöin vettä ja ravinteita. Typpeä voidaan lisätä kastelemalla kompostia nokkosvedellä tai käyttämällä kiihdytinaineita. Nokkosveden resepti on sivulla 5. Pienet kärpäset Kompostissa voi esiintyä erityisesti syksyisin hyvin runsaasti pieniä hedelmäkärpäsiä. Ilmiön taustalla on yleensä kompostiin kerralla laitetut suuret hedelmämäärät. Hedelmäkärpäset ovat kompostille haitattomia ja katoavat itsestään säiden viilennyttyä tai kompostiin laitettujen hedelmien lahottua. Kompostissa kasvaa hometta tai sieniä Homeet ja sienet kuuluvat toimivaan kompostiin, nekin osallistuvat hajoamisprosessiin. Kompostia kannattaa hoitaa kuten ennenkin. 13

14 Kasvua kompostimullasta Kompostimultaa voi käyttää nurmikoiden, kukkapenkkien ja pensaiden lannoitteena sekä maanparannusaineena. Eri kasvilajit sietävät kompostimultaa eri tavalla. Kompostimullan kypsyyden suhteen vaativia kasveja ovat esimerkiksi sipulit, porkkanat, yrtit, salaatit sekä marjapensaat ja hedelmäpuut. Näille kasville käytetään vain täysin valmista kompostimultaa. Sen sijaan esimerkiksi kurkut ja tomaatit sietävät myös puolikypsää kompostimultaa. Puolikypsä komposti sopii kuitenkin parhaiten pintalannoitukseen pensaiden ja puiden alle sekä nurmikolle. Puolikypsää kompostia levitetään lannoitteeksi vain parin sentin kerroksena. Puolikypsän kompostin voi myös seuloa ennen levittämistä lannoitteeksi ja siirtää esim. luunkappaleet takaisin jälkikompostoitumaan. Mainio maanparannusaine. 14