Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos
Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan varauksin O = muokkaamaton, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus, P = maanpintaa paljastava maanmuokkaus Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
Maanpintaa paljastavat menetelmät Laikutus Turvemailla poistetaan elävä sammalkasvusto ja raakahumuskerros. Laikuissa paljastetaan taimettumisen kannalta hyvä, kesälläkin kosteana säilyvä turvepinta. Laikutusta voi tehdä keskinkertaisesti tai vähän maatuneessa puu- tai rahkaturpeessa, jos peruskuivatus on kunnossa. M.Saarinen
Laikutus M. Saarinen M. Saarinen
Laikutus T.Saksa T.Saksa Laikuissa kylvön orastumistulos parhaimmillaan, mikäli turpeen vedenpinnan taso laskee kesäkuun lopun jälkeen 20-30 cm syvyyteen M. Saarinen
P. Helenius/Metla Kuvat P. Helenius
P. Helenius/Metla Kuvat: P. Helenius
P. Helenius/Metla Kuvat: P. Helenius
Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Laikkumätästys Laikkumätästys sopii ojitetuille turvemaille, joilla kuivatus on kunnossa. Turvemailla mätäs tehdään kääntämällä turvetta raakahumuksen päälle. Mättään tavoitekoko on noin 50 cm x 60 cm. T. Saksa T. Saksa
Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Kääntömätästys Kääntömätästys sopii keskikarkeille kivennäismaille ja turvemaille. Se tuottaa laakeita ja hieman kuopan reunan yläpuolelle yltäviä kivennäismaa- tai turvepintoja. M. Saarinen
Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Kääntömätästys Kääntömätäs eliminoi oikein tehtynä sekä mättään kuivumisen että laikun liikakosteuden ongelman. Varteenotettava vaihtoehto sekä kylvön että luontaisen uudistamisen yhteydessä M. Saarinen
Kääntömättäitä kivennäismaalla Kuvat METLA/Oksanen
Naveromätästys Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Naveromätästys on sopiva muokkausmenetelmä viljavilla turvemailla, joilla turve on puu- ja saraturvetta. Naveromätästyksen käytön edellytys on, että turvemailla peruskuivatus on kunnossa. Naveroiden tehtävänä on ohjata pintavesiä sekä tarjota maaainesta mättäiden tekemiseen. Tarkoituksena ei ole kuivattaa aluetta eikä laskea pohjaveden pintaa. METLA/Oksanen
Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Ojitusmätästys Ojitusmätästys on turvemaiden muokkausmenetelmä kohteissa, jotka edellyttävät kuivatusta. Ojitusmätästyksessä voidaan perata vanhoja ojia, kaivaa täydennysojia sekä käyttää täydentävänä maamuokkauksena laikku-, kääntö- tai naveromätästystä. Kuivatusojat ovat tarpeen kohteissa, joissa pohjaveden pinnantaso on hakkuun jälkeen jatkuvasti lähellä maanpintaa, eli alle 30 cm syvyydellä. M. Saarinen
Ohutturpeinen kohde pintaan kivennäismaata tai kivennäismaan ja turpeen sekoitusta pituus ja leveys 60 80 cm Ojamätäs Paksuturpeinen kohde mätäs pintaturpeesta korkeus 5 15 cm pituus ja leveys 60 80 cm turpeen paksuus kork. 30 cm korkeus 10 20 cm Markku Saarinen 19.12.2014 15 Markku Saarinen
Tukkimiehentäituhot turvemailla Tukkimiehentäin tuhon todennäköisyys Turve Humus Muokkaamaton Turve Humus Kivennäismaa Muokattu Luoranen & Viiri 2012
Omavalvonnalla laatua metsänhoitotöihin Lauri Haataja
Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen.
Työn laadun mittaus - Omavalvonta Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino Mittaus suoritetaan jokaisella työmaalla määräajoin työn edetessä Tavoite selvillä Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen Työtapojen muuttaminen tarvittaessa Omavalvonnan kontrollointi Tulosten jatkohyödyntäminen Kuvaaja: Ville Kankaanhuhta
Työn laadun mittaus - Omavalvonta Satunnaistettu ympyräkoealaotanta Työntekijä ei itse valitse koealan sijaintia silmämääräisesti Koealan sijainti voi perustua matkapuhelimen hälytystoimintoon, istutettujen taimien määrään, sahattujen tankillisten määrään, ennalta määrätty GPS-piste Koealoja 3-10 kpl riippuen kohteen pinta-alasta, säde 3,99 m Ensimmäinen koeala mahdollisimman varhain (silmän kalibrointi), seuraavat koealat systemaattisesti
Omavalvontamenetelmät metsänhoitotöihin Maanmuokkaus Metsänviljely Varhaisperkaus ja taimikonhoito Ensiharvennus
Maanmuokkauksen laatukriteerit Sopivan muokkausmenetelmän valinta Tehtyjen muokkausjälkien määrä Yksittäisen muokkausjäljen ominaisuudet (koko ja maalaji) Ympäristön ja vesien suojelu L. Haataja
Maanmuokkauksen omavalvontamittaus Perustuu säännöllisiin mittauksiin maanmuokkaustyön edetessä Mittaukset tehdään määrätunnein esim. matkapuhelimen hälytystoimintoa hyödyntäen Hälytysten välinen aika = arvioitu työaika (h) mitattavien koealojen määrä (kpl) Mitattavien koealojen määrä kohteella määräytyy pinta alan mukaan: Kuvion pinta-ala, ha 0,5-1,9 5 2-3,9 6 4-5,9 7 6-7,9 8 8-9,9 9 10+ 10 Koealoja vähintään, kpl
Miten mitataan? 1. Muodostetaan ympyräkoeala (säde 3,99m) 2. Lasketaan viljelykelpoisten muokkausjälkien määrä 3. Valitaan koealan keskipistettä lähimpänä oleva muokkausjälki: 4. Mitataan muokkausjäljen pituus, leveys sekä korkeus (mikäli mätäs) 5. Määritetään maalaji (karkea hieno turve) 6. Tehdään merkintä kivisyydestä ja hakkuutähteistä, mikäli ne ovat oleellisesti rajoittaneet muokkausedellytyksiä L. Haataja
19.12.2014 25
Omavalvontaohjeet ja lomakkeet netissä: www.metsakeskus.fi/omavalvontahanke www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/ Metsänhoitotöiden omavalvontaopas
Kiitos