Logistiikan tulevaisuuden näkymät TULEVAISUUS LIIKUTTAA!» VALTAKUNNALLINEN ALUE-ENNAKOINNIN SEMINAARI» TkT, dos, Ulla Tapaninen, yksikön päällikkö Yrityspalvelut, Helsingin kaupunki
Logistiikka Logistiikka tarkoittaa karkeimmalla tasollaan materiaalivirtojen ohjaamista raaka-aineiden alkulähteiltä loppuasiakkaalle. Logistiikan ohjaamisen tavoitteet ovat: Tuote on käytettävissä siellä ja silloin kun se tarvitaan. Toimintoihin liittyvät kustannukset ja muut haitalliset vaikutukset, kuten negatiiviset ympäristövaikutukset ja jätteet tai turvallisuusriskit, minimoidaan.
Logistiikkakustannukset Lähde: Logistiikkaselvitys, Turun yliopisto 2019 3
Kuljetuskustannukset riippuvat useasta eri tekijästä Etäisyys. Etäisyyden vaikutusta kuljetuskustannuksiin yleensä liioitellaan. Esimerkiksi konttikuljetuksissa se selittää vain noin viidesosan eri kuljetusvaihtoehtojen hintaeroista. Suuruuden ekonomia. Mitä suurempi kuljetuserä, sitä pienemmät ovat yksikkökustannukset. Suurimpien konttilaivojen rakentaminen maksaa usein vain puolet pienempien laivojen hinnasta kuljetettua yksikköä kohden, ja ne vaativat usein melkein saman miehistömäärän. Kauppatasapaino. Monilla reiteillä, kuten Aasia-Eurooppa-konttikuljetuksissa, kuljetettavaa on toiseen suuntaan (Aasiasta Eurooppaan) paljon enemmän kuin toiseen suuntaan (Euroopasta Aasiaan). Koska varustamoilla on tyhjää kapasiteettia laivoissa ja tyhjiä kontteja, ne voivat tarjota paluusuuntaa erittäin halpaan hintaan. Tavaran arvo ja tyyppi. Mitä arvokkaampi lasti, sitä tarkemmin ja huolellisemmin sitä tulee käsitellä. Ja samoin, mitä arvokkaampi lasti sitä enemmän siihen kertyy kuljetuksen aikana pääomakuluja, joten kuljetusta yritetään nopeuttaa kulujen vähentämiseksi. Toisaalta arvokkaamman tuotteen hintaan pystytään sisällyttämään kuljetuskustannuksia ilman, että se näkyy tuotteen hinnan merkittävänä nousuna. Arvokkaimpia lasteja kuljetetaan yleensä nopeasti lentorahtina tai kuorma-autokuljetuksina. Eri tuotteilla on myös erilaisia vaatimuksia toimitusvarmuudelle: tietty varaosa tulee saada perille nopeasti ja varmasti, kun taas halpaa raaka-ainetta on usein varastossa, eikä toimituksen myöhästyminen tuota ongelmia. Kilpailu ja kuljetusyhteydet. Kilpailu kuljettajien välillä ja eri kuljetusmuotojen välillä laskee kuljetuskustannuksia. Jos maiden välillä ei ole suoraa kuljetusyhteyttä, täytyy tuotteen vaihtaa kuljetusvälinettä ja kustannukset nousevat. Tosin kuljetusyrittäjät käyttävät yleisesti syöttö- tai jatkokuljetuksissa huokeita hintoja saavuttaakseen hyvän täyttöasteen pitkillä pääreiteillä. Infrastruktuuri ja muut kuljetusolosuhteet. Maksulliset tiet, tehokkaat ja hyvinvarustetut satamat voivat maksaa enemmän, mutta hyvät olosuhteet nopeuttavat kujetusta ja käsittelyjä ja siten laskevat kustannuksia. 4
Tuotteen arvon ja kuljetusnopeuden yhteys 5
Kuljetusmuodot Kuljetusmuodot voidaan jakaa tiekuljetuksiin, rautatiekuljetuksiin, vesitiekuljetuksiin, jotka puolestaan jaetaan usein sisävesi- ja merikuljetuksiin, lentokuljetuksiin, putkikuljetuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin. Suomen ulkomaankaupassa käytetyin kuljetusmuoto on vesikuljetus ja kotimaanliikenteessä maantiekuljetus. Maanteillä tapahtuva tavarankuljetus on 1970-luvulta alkaen kasvanut sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Tämä johtuu yhä suuremmista vaatimuksista kuljetusten nopeudelle ja joustavuudelle, sekä samalla eräkokojen pienentymisestä tuotannon muuttuessa pienempiä eräkokoja suosivaksi. Maantiekuljetus on suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikkien teollisuusmaiden kotimaan kuljetuksissa, lisäksi sillä on merkittävä osuus ulkomaankuljetuksista maanosien sisällä. Se on kuljetusmuodoista kaikkein joustavin ja sopivin lyhyisiin jakelukuljetuksiin, joissa kuljetetaan suhteellisen pieniä eräkokoja. Sitä käytetään myös runkokuljetuksissa terminaalista toiseen. Vesikuljetusten osuus maailmankaupassa mantereitten välillä on kiistaton. Merikuljetus sopii, kuten rautatietkin, maanteitä ja lentoteitä hitaammille kuljetustarpeille ja useimmiten huokeammille tuotteille, kuten raaka-aineille. Lentokuljetukset ovat kalliita ja sopivat pienimmille ja kevyille tuote-erille. Ne ovat nopeita ja luotettavia. Suuren osan kuljetuksista muodostavat kiireelliset ja arvokkaat tuotteet. Lähes kaikki rautatie-, meri- ja lentokuljetusketjut, jotka eivät jää suoraan satama- tai terminaalialueelle, vaativat lisäksi myös maantiekuljetusosuuden. Tällöin puhutaan yhdistetyistä kuljetuksista, jossa runkokuljetus tapahtuu rautateitse tai vesiliikenteen aluksella ja siihen liittyy teitse tapahtuva lyhyt nouto- tai jakelukuljetus tai molemmat. Intermodaalikuljetukset ovat kuljetuksia, jossa tavarat ovat koko ajan samassa kuljetusyksikössä, esim. kontissa tai perävaunussa, ja kuljetusyksikkö kulkee usealla eri kuljetusmuodolla, esimerkiksi kontti ensin laivassa ja sitten kuorma-autolla. Tuotteen kuljetusmuodon määrää suurimmalta osin kuljetuksen hinta, joka kuljetuksesta ollaan valmiita maksamaan. Toinen merkittävä tekijä on kuljetukseen sallittava aika, mitä kalliimpi ja kevyempi tuote, sitä nopeammin se halutaan kuljettaa perille. Lisäksi kuljetusmuodon valintaan liittyy huomattava määrä yksityiskohtaisia tekijöitä, kuten tuotteen koko, matkan alku- ja päätepisteiden etäisyys ja vaatimukset, aikataulupaineet, pakkaukset, kuljetuksen joustavuus, pitääkö tuotetta pystyä yksilöidysti seuraamaan ja vartiomaan, onko tuote määritelty vaaralliseksi ja siten erityismääräysten alainen. Nykyisin ei puhuta ainoastaan kuljetusmuotojen välisestä kilpailusta, vaan ennen kaikkea erilaisten kuljetusketjujen kilpailusta. Asiakas tai kuljetusten suunnittelija valitsee sopivan kuljetusketjun kokonaiskustannusten, -ajan ja palvelun takia, ei yhden osatekijän. Kuljetusinfrastruktuurin kehittämisessä ja ohjaamisessa ei tulisikaan katsoa vain osaa kuljetusketjusta vaan kokonaisuutta. Tehokaskaan runkokuljetus ei toimi, jos ei ole huolehdittu viimeisistä jakelumatkasta. 6
7
Tiekuljetusten kuljetussuorite Lähde: Liikennevirasto 2017 8
Logistiikan ja liikenteen muutokset Ikääntyminen. Kaikkialla maailmassa väestö ikääntyy, kun syntyvyys laskee, elinikä pitenee ja lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä vähenee. Ikääntyminen ja kaupungistuminen yhdessä johtavat siihen, että syrjäseuduilla vähenevät sekä palvelujen tarjoajat että maksajat, ja etäisyydet palvelujen luokse kasvavat. Ikääntyminen asettaa haasteita liikenteelle sekä taloudelliselle kehitykselle, kun vanhempien ihmisten tarve henkilö- ja tavarakuljetuspalveluille lisääntyy. Kaupungistuminen. Kaupunkien väkiluku kasvaa koko maailmassa haja-asutusalueita enemmän. Kaupungeissa yhdistyvät helppo liikkuminen ja monipuolinen asunto-, työpaikka- ja palvelutarjonta. Tutkimusten mukaan suuremmat kaupungit tuottavat paremmin kuin vastaava toiminta laajalle alueelle hajautettuna. Tämä johtuu suuremmista resurssimahdollisuuksista, asiakkaista, työvoimasta ja innovaatioista. Kaupunkien asukkaat vaativat myös yhä parempaa asuinympäristöä: vähemmän melua ja saasteita, viihtyisämpää ympäristöä ja monipuolisempia palveluja. Ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaamme useilla eri tavoilla sekä suoraan että välillisesti. Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia on kasviston ja eläinten elinolosuhteiden muuttuminen, merenpinnan, sateiden ja myrskyjen lisääntyminen sekä talvien leudontuminen. Näillä on suoria vaikutuksia mm. rakentamiseen. Ilmastonmuutoksen välillisiä vaikutuksia ovat pakolaisvirrat ja teollisuuden ja maatalouden muutokset, kun kuivuudet ja ääri-ilmiöt pakottavat ihmiset muuttamaan pois kotiseuduiltaan. Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa määräyksiä energiankulutukseen, energiamuotoihin ja rakentamiseen. Työn muutos. Tulevaisuuden maailmassa työn ja vapaa-ajan välinen tiukka raja on madaltunut. Ihmiset tekevät työtä yhä useammin monessa osoitteessa viikon aikana: työpaikalla, kotona, matkalla ja julkisissa tiloissa. Kuluttamisen muutos ja yksilöllisyyden korostuminen. Ihmiset tekevät yhä tarkempia valintoja kuluttamisensa osalta, ja toisaalta valinnanvara on lisääntynyt. Tuotteita voi ostaa internetin kautta koko maailmasta, mutta samaan aikaan moni valitsee lähituotannon. Kulutusvalinnat tehdään yhä huolellisemmin ja yksilöllisemmin. Kaupankäynnin muutos. Internetkauppa mahdollistaa raaka-aineiden ja tuotteiden kilpailuttamisen koko maailmassa. Tuotteet jaetaan yhä useammin suoraan kotiin tai kodin lähellä olevaan postiin tai muuhun noutopisteeseen. Niukkenevat luonnonvarat. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ja jalosteiden tuotannon paikat muuttuvat ja toimitusketjut monipuolistuvat. Vaikka toisaalta raaka-aineita voidaan ostaa ja kuljettaa huokealla koko maailmassa, niiden käyttöönotto on yhä kalliimpaa. Yhä kalliimpia raaka-ainevaroja otetaan hyötykäyttöön. Samalla kiertotalous yleistyy, eli käytetyistä tuotteista otetaan käyttökelpoiset osat käyttöön ja hyödynnetään uudestaan. Liikennevirrat muuttuvat. Globalisaatio, uudet-raaka-ainevarat ja ihmistyön väheneminen tuotannossa muuttavat sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden kuljettamista ja varastointia. Uusia reittejä, kuten pohjoisia merireittejä tai Aasian läpi kulkevaa junarataa, otetaan käyttöön. Liikenne palveluna. Yhä useammin liikenne ostetaan palveluna, jolloin matkustajan ei itse tarvitse suunnitella ja ohajata matkaansa. Kuluttaja ei myöskään näin joudu investoimaan ja huolehtimaan kuljetuskalustosta. Ihmisen rooli liikennejärjestelmässä. Liikenteessä tulee korostumaan joukkoistuminen. Liikkujat eivät ole vain liikenneinfrastruktuurin käyttäjiä vaan toimivat myös tiedon tuottajina, muokkaajina ja jakajina sekä ajoneuvomme infran tarkastajina. Liikenneväylän pitäjän rooli tulee olemaan yhä enemmän tiedon oikeellisuuden varmentamista ja tiedon jakamista. Kuljetusvälineiden turvallisuuden kasvaessa ihmisten oma rooli turvallisuudessa vähenee, ja tärkeämmäksi tulee ulkoisten häiriötekijöiden, kuten hakkeroinnin, riskien vähentäminen. Teknologian kehittyminen, robotisaatio, automaatio ja digitalisaatio muuttavat liikkumisen osaksi tietoyhteiskuntaa. Yritykset ja julkisen sektori tarjoavat palvelujaan yhä enemmän internetin kautta. Samalla ihmiset saavat halutessaan yhä enemmän reaaliaikaista tietoa olosuhteista ja liikenteestä ja jalostettua tietoa toimiensa vaikutuksista. Liikenteen käyttövoimat muuttuvat. Sähköautot tekevät henkilöliikenteestä vähemmän saatuttavaa. Sähköavusteiset kevyet kulkumuodot, kuten polkupyörät, erilaiset lennokit, potkulaudat jne. monipuolistavat liikkumista. Biopolttoaineet tulevat perinteisten öljypohjaisten polttoaineiden rinnalle. 9
10
Kuljetusten päästöjen vähentäminen 1.Teknologinen kehitys 2.Toimnnan tehostaminen 3.Kuljetusmuodon vaihtaminen 11
Suomen kuljetusten kasvu Lähde: Liikennejärjestelmä.fi 2019 12
Suomen ulkomaankaupan kuljetusmuodot 2018 Lähde: Tulli, 2019 13
Satamat Lähde: Liikennevirasto 2018 14
Suomen keskipiste 15 Lähde: Henttu & Hilmola, 2010
Etelä-Suomen logistiikka-alueet 17
Rautatiekuljetusten kuljetussuorite Lähde: Liikennevirasto 2017 18
Göteborgin sataman rautatieliikenne Lähde: Göteborg hamn, 2017 19
Citylogistiikan kehittämismahdollisuudet 1. Liikennevirtojen tehostaminen - toimitusten yhteisvarastointi ja kuljetukset, yhteislastauskeskukset - kuljetustensuunnittelu - reitityksen suunnittelu - e-kauppa - yritysten välinen yhteistyö 2. Kiinteät rakenteet - tiestö ja kadut - pysähtymis- ja pysäköintipaikat - lastausalueet - tekniset ratkaisut (vähäpäästöinen ja meluinen kalusto) 3. Toimenpideohjelmat - määräykset - luvitus 4. Tutkimus - kaluston ja tietotekniikan kehittäminen citylogistiikan tarpeisiin 20
Logistiikan muutos Yhdistetyt kuljetukset, tavarat maanteiltä rautateille Satamien lukumäärän vähentäminen Maan sisäisten lentojen siirtyminen rautateille Kaupunkien citylogistiikka täsmällisemmäksi Oikea kulkuneuvo oikeaan kuljetukseen Oikea jakeluaika Oikea jakelupaikka Oikea lastaus kiinteistöihin Kulkuneuvon ympäristöystävällisyys 21