Asiakas, järjestöt ja sote. Sote-seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Lausuntopyyntö STM 2015

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Vaikuttamistyö Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

Osallisuutta ja elinvoimaa edistävä sote- ja maakuntauudistus

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Julkinen palvelulupaus

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Lausuntopyyntö STM 2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lapin sote johdon seminaari

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lausuntopyyntö STM 2015

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Oma Häme kuntakierros Forssa

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Mitä tutkijat ehdottavat

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Raili Haaki

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntoutusverkosto Johtaja Anne Knaapi

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

Sote ja valinnanvapaus katsaus

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

Suomen Reumaliiton lausunto hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista (ns.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Transkriptio:

Asiakas, järjestöt ja sote Sote-seminaari 5.3.16

SOSTE kokoaa järjestöt 275 jäsentahoa - Edistää ihmisten hyvinvointia ja järjestöjen elinvoimaa - 1,5 miljoonaa jäsentä, 500 000 vapaaehtoista, 300 000 vertaistukea antavaa, 30 000 työntekijää - Jäseninä myös suurimmat kunnat - Puolet yksityisistä sosiaalipalveluista tuotetaan järjestöissä

Peruslinjaukset Itsehallintoalueiden on oltava tarpeeksi vahvoja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sotealueiden määrää on voitava tarkastella sen valossa, kuinka hyvin ne pystyvät järjestämään asukkaidensa palvelut. SOSTE kannattaa julkisen vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta on vahvistettava kehittämistyössä ja asiakkaan kuulemisessa.

Peruslinjaukset Vahvalla valtion ohjauksella voidaan välttyä haitalliselta osaoptimoinnilta, päällekkäisiltä investoinneilta ja tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja järjestämispäätöksestä sopiessa. Tärkeää on saattaa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen, samoin lisätä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä niissä kysymyksissä, joissa se on tarkoituksenmukaista.

Peruslinjaukset Julkinen palvelulupaus on tärkeä määritellä huolellisesti ja riittävän ajoissa, jotta eri toimijoiden (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, ihmisen oma vastuu) roolit selkiytyvät ja ne pystyttäisiin ottamaan huomioon soteuudistuksen valmistelussa ja käytännön toteutuksessa. Hallitusohjelmassa palvelulupauksen määrittelyyn luvattu vuosi 2018 on liian myöhään.

Peruslinjaukset Tulevaan järjestämislakiin on kirjattava selkeästi asiakkaiden näkemysten huomioonottaminen. Erilaisten asiakasryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien järjestämisen on oltava velvoittavaa.

Rahoitusuudistus Rahoitusratkaisulla on ensisijaisesti pyrittävä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Rahoitusratkaisussa on turvattava alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Monikanavarahoituksen purkamisessa on myös hillittävä haitallista osaoptimointia. Rahoitusratkaisujen on oltava kustannusvaikuttavuuteen kannustavia ja ratkaisuilla on huolehdittava palvelujen tuotantorakenteen kustannustehokkuudesta.

Rahoitusuudistus Kustannusten hillitsemisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettava erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät eniten palveluja. Sote-rahoitus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi valtion tuloverotuksen kautta, erillisellä sote-verolla tai savamaksuja nostamalla ja samanaikaisesti kunnallisveroprosentteja alentamalla. Asiakasmaksujen on oltava kohtuullisia ja nykyiset maksukatot on yhdistettävä..

Rahoitusuudistus Alueen oman verotusoikeuden hyödyt ja haitat on myös tarkoituksenmukaista selvittää alueiden itsehallinnon vahvistamisen näkökulmasta Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on pidettävä huoli riittävästä taloudellisesta liikkumavarasta, jotta uudet rakenteet sekä toimintamallit saadaan tehokkaasti käyttöön. Kustannussäästöjä on haettava ensisijaisesti pitkällä aikavälillä.

Valinnanvapauden lisääminen Valinnanvapauden piirissä toimiville palveluntuottajille on määriteltävä tarkat ja yhdenmukaiset laatukriteerit. Asiakkaan on voitava luottaa saamansa palvelun laatuun. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen hinnoittelu on tehtävä huolella. Valinnanvapauden laajentamisessa on turvattava palveluketjut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio.

Valinnanvapauden lisääminen Paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuus on oltava suunniteltu ja koordinoitu, sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Valinnanvapauslainsäädäntöä laadittaessa on huomioitava, että kaikki eivät ole kykeneväisiä valitsemaan ja paljon apua tarvitsevan asiakkaan palvelukokonaisuus on usein vaikeasti hallittava. Palveluohjauksen rooli korostuu.

Valinnanvapauden lisääminen Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota laatuun ja asiakaskokemuksiin, ei pelkästään hintaan. Ihmisten hyvinvointia on seurattava ja arvioitava säännöllisesti sekä muutosvaiheessa että järjestämislain tultua voimaan. Palvelurakennetta on kehitettävä myös potilasturvallisuuden ja asiakkaiden saaman palvelun laadun vahvistamisen näkökulmasta. Suuremmat yksiköt mahdollistavat osaamisen keskittämisen ja erikoistumisen vaativiin tilanteisiin.

Valinnanvapauden lisääminen Palvelujen kokonaisuus on saatava niin selkeäksi, läpinäkyväksi ja helpoksi, että kansalainen pystyy valitsemaan. Kansallisesti ja sote-alueella on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu ja valu ainoastaan suurten toimijoiden käsiin. Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan.

Valinnanvapauden lisääminen Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi. Palveluseteleiden käytöstä saatuja kokemuksia on hyödynnettävä. Valinnanvapauslainsäädäntöä laadittaessa on myös linjattava asiakkaan valinnanvapauden reunaehtoja.

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa Järjestöjen tuomaa lisäarvoa ei voi ohittaa soteuudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajia on kuultava valtakunnan tason rakennetyössä ja otettava mukaan kunkin alueen sote-uudistusta valmisteleviin ja toteuttaviin asiantuntijaryhmiin. Järjestölähtöisen palvelutuotannon mahdollisuudet on turvattava. Palvelujen suunnittelussa on kuunneltava asiakkaan tarpeita, hyödynnettävä kokemusasiantuntijoiden tietoa sekä järjestettävä laajempia asiakaskuulemisia (esim. asiakasraateja).

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksen osana Itsehallintoalueen ja siihen kuuluvien kuntien on tehtävä yhteistyötä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäjänteinen yhteistyö vaatii resursseja ja pysyviä yhteistyörakenteita (esim. hytekoordinaattoreita ja verkostoja) niin paikalliselle tasolle kuntiin kuin kuntien ja itsehallintoalueiden välille.

Sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain, jos käytännön toiminta muuttuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus on turvattava ja sille on luotava pysyvät rakenteet eri alueille. Sote-johtoon tarvitaan innostuneita ja motivoituneita uudistajia. Päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi kattavaa ja jäsenneltyä tietoa alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Hallinnonrajat ylittävää ja moniammatillista työtä on vahvistettava. Hyviä ja toimivia käytäntöjä on jatkuvasti kehitettävä ja niitä on levitettävä ja juurrutettava.