KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginhallitus 2011
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 3 Sisältö Sisällysluettelo 1. Johdanto sivu 5 2. Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan sivu 6 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus sivu 8 3.2. Yleinen taloudellinen kehitys sivu 11 3.3. Kristiinankaupungin organisaatiokaava sivu 13 3.4. Henkilöstöraportti sivu 14 4. Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 4.1. Kokonaistulot ja menot sivu 17 4.2. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sivu 18 4.3. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut sivu 19 4.4. Tase ja sen tunnusluvut sivu 20 4.5. Konsernitase ja sen tunnusluvut sivu 22 5. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä sivu 26 6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutumisvertailu sivu 27 6.1.1. Hallintokeskus sivu 27 6.1.2. Perusturvakeskus sivu 34 6.1.3. Koulutuskeskus sivu 43 6.1.4. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus sivu 50 6.1.5. Tekninen keskus sivu 61 6.2. Investointiosan toteutumisvertailu sivu 66 6.3. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu 67 6.4. Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu 68 7. Tilinpäätöksen liitteet 7.1. Tase-erittelyt 7.2. Toteutumisvertailu 7.3. Ruotsinkielisen koulutuslautakunnan liitteet 7.4. Liikelaitos KRS-Veden kertomus 8. Tasekirja (erillinen sidottu kirja)
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 4
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 5 1. Johdanto Luvussa 2 kerrotaan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen liittyvistä säännöksistä. Lukuun 3 sisältyvät kaupunginjohtajan katsaus, kaupungin lautakuntaorganisaation kaavio, selostus Kristiinankaupungin kehityksestä ja siellä kerrotaan myös kaupungin henkilöstöstä. Luvussa 4 ovat tilinpäätöskaaviot tunnuslukuineen sekä konsernitilinpäätös. Lukuun 5 sisältyvät tilikauden tulosta sekä talouden tasapainottamista koskevat kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotukset. Luvussa 6 kerrotaan talousarvion toteutumisesta. Käyttötalousarvion tulosta selostetaan tulosalueittain ja se on ryhmitelty keskusten mukaisesti. Tulos käy ilmi talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten sekä tilinpäätöksen vertailusta. Poikkeama on varustettu plus- tai miinusmerkillä riippuen siitä, miten se vaikuttaa toimintakatteeseen. Talousarvion muutokset on varustettu miinusmerkillä, jos menot tai tulot ovat lisääntyneet ja miinusmerkillä, jos määrärahoja on vähennetty tai tulot ovat vähentyneet. Luvussa 6.1. kerrotaan kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuksesta. Luvussa 7 selostetaan tilinpäätöksen liitteiden tietoja ja luku 8 sisältää tasekirjan.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 6 2. Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Kirjanpito Kuntalaki 67 Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/97) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 68-70 :n soveltamisesta. Tilinpäätös Kuntalaki 68 Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalaki 68a Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 000 euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kirjanpitolaki Kirjanpitolaki on muuttettu lailla (1304/2004) ja kirjanpitoasetus valtioneuvoston asetuksella (1313/2004). Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto pitää perusteltuna, että muutoksia ryhdytään soveltamaan kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa vasta 1.1.2006 alkaen. Kirjanpitolain 3. luvussa on säädöksiä tilinpäätöksen sisällöstä. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen sisällöstä on säädetty kuntalaissa (68.2 ), joten kirjanpitolain muuttunutta tilinpäätöksen sisältöä koskevaa säännöstä ei sovelleta kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksissä. Rahoituslaskelma sisältyy kuntajaoston ohjeiden mukaan kunnan tilinpäätökseen liitetietona.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 7 Toimintakertomus Kuntalaki 69 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Sisäinen valvonta Tilivelvolliset suorittavat myös toiminnan sisäisen valvonnan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä hallintosäännön ja johtosäännön sisäistä valvontaa koskevia määräyksiä noudattaen. Lisäksi tilivelvolliset suorittavat konsernivalvonnan yllä mainittua säännöstöä sekä kaupunginvaltuuston määräämiä konsernitavoitteita noudattaen.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 8 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2010 (Suluissa ilmoitetaan edellisvuoden luku) Elinkeinoelämän edellisvuoden notkahduksesta toivuttua myös Kristiinankaupungin kuten useimpien Suomen kuntien talous toteutui budjetoitua suuremman verokertymän ansiosta myönteisesti. Vuosi 2010 oli kaupungissa uusien avausten, muutosten ja muuttojen vuosi. Kaupunki jatkoi palvelurakenteensa mukauttamista kyetäkseen vastaamaan tulevaisuuden asiakastarpeisiin, eritoten seniorikansalaisten, mutta myös pienenevän ikäluokan, lasten ja nuorten, palvelutarpeisiin. Yhtä aikaa rakennemuutosprosessin kanssa toteutettiin useita tilajärjestelyjä: terveyskeskuksen sisällä toteutettiin viereisen sairaalan tiloja hyödyntäviä uudelleenjärjestelyjä, sosiaalitoimi ja Salantien neuvola muuttivat terveyskeskukseen ja kaupunginkanslia muutti raatihuoneelle käräjäoikeudelta vapautuneisiin tiloihin. Kaikki muutokset ja muutot rinnakkain toteutettuina vaativat henkilöstöltä uudenlaista vuoropuhelua ja uutta asennetta. Henkilöstö osoitti venymistä ja suhtautui muutostarpeisiin pääsääntöisesti ymmärtäväisesti. Kaupungin oman elinkeinoyhtiön perustaminen, omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvan strategia- ja profilointityön 2020 hyväksyminen kaupungin kehittämisen ohjenuoraksi sekä Tekes- esiselvitysprojekti Vuoteesta vapauteen Uusi palvelukonsepti maaseutumaisella alueella asuvan kaksikielisen ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi mainittakoon toimista, joilla luotiin pohjaa kaupungin tulevaisuuden tekemiselle. Kaupunki päätti ostaa Selkämeren sairaalan hoivapalveluiden vahvistamista varten. Alkuvuodesta käyttöön otettu uusi uimahalli ja mm. kulttuuritalo Dux:n monipuolinen tarjonta lisäsivät asukkaiden palvelutarjontaa ja viihtyisyyttä. Kaupunki haki kansainväliseen pienten kaupunkien Cittaslow verkostoon, jossa korostetaan hyvää elämää, vastuullisuutta ja mm. lähiruokaa. Museotoimi järjesti yhdessä Kristiina-seuran kanssa seminaarin Kristiinankaupunki kartalle, jolla valmisteltiin pohjaa hakeutumiselle UNESCO:n aielistalle. Talous tasapainossa Kaupunkilaisten palvelut kyettiin tuottamaan suunnitellusti. Käyttötalouden netto oli 35,8 milj. euroa, lisäys vuodesta 2009 oli siis 2,6 milj. euroa eli. 7,8 %. Vuosikate oli 1,5 milj. euroa (2,9 M ) 214 euroa/as. (405 euroa). Verotulot olivat 20,6 milj.euroa (20,1 M ). Ylijäämä oli 477.000 euroa (712.000 ). Tilinpäätöksessä on palautettu viime vuoden alaskirjaus 343.000 euron osalta, muutos johtuu Selkämeren sairaalakiinteistön omaisuusjärjestelyistä Vaasan Sairaanhoitopiirin kanssa. Kertynyttä ylijäämää 2010 on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lainaa nostettiin 3,1 milj. euroa investointeihin, ja lainaa lyhennettiin 2 milj. euroa. Kaupungin lainat 31.12.2010 olivat 10,5 milj. euroa (9,43 milj. euroa), 1.466 euroa/asukas (1.301 euroa/as.). Manner-Suomen kunnilla lainaa oli vuonna 2010 keskimäärin 1.839 euroa/as. (1875euroa/as). Lainanhoitokustannukset olivat 301.000 euroa. Tuloveroprosentti oli viidettä vuotta peräkkäin 20 prosenttia (Suomen keskiarvo 19,50 %). Vähennysten takia todellinen veroaste oli 14,5 prosenttia. Maksukyky oli 23 päivää (11 päivää). Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 7.163 asukasta, joten asukasluku laski edellisvuoden 7.254:sta 91 henkilöä eli 1,25 %.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 9 Kristiinankaupunki tarjoaa asukkailleen hyvää palvelua Perusturvakeskus jatkoi palvelustrategiansa mukaisten palvelujen (lapset ja nuoret, työikäiset ja seniorit) järjestämistä ja niiden uudistamista tavoitteena on ennakoivuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Toimintavuoden 2010 tulos osoittaa n. 1 %:n alijäämää, mikä johtui erikoissairaanhoidon, lastenpäivähoidon ja dementiahoidon tuloksesta. Lasten päivähoitoon satsattiin, mikä on kaupungille myös imagollinen tekijä. Erikoissairaanhoidossa annettiin asiakkaille jonotusta nopeampaa täsmäpalvelua. Toimintavuonna laadittiin suunnitelmat Selkämeren sairaalan tilojen kunnostusta ja toimintojen muuttoa varten. Perusturvakeskus toimi jouhevassa yhteistyössä K5:n kanssa. Kummankin kieliryhmän koulutoimessa jatkettiin mm. yrittäjyysteemaa. Ruotsinkielinen yläaste sijoittui kansallisessa kilpailussa ensimmäiselle sijalle. Työn alla oli myös ilmapiirija johtajuusasian käsittely. Suomenkielinen opetussektori päivitti kouluyhteistyösopimuksen Karijoen kunnan kanssa. Kristiinanseudun koulun peruskorjaus jatkui. Valmistava opetus/pysäkkiluokka toimi neljänä eri ryhmänä. Syksyllä perustettu yritys (yrittäjyyskasvatus) pääsi valtakunnalliseen loppukilpailuun Lahteen huhtikuussa 2011. Valtakunnallisessa MTV3:n mittauksessa lukio selvisi sijalle 50. Kaupungin koulujen oppilasmäärä laski 62 oppilaalla edellisvuodesta. Hyvän opetustason turvaamiseksi jatkossakin opetussektorin haasteena on löytää Kristiinankaupungin oloihin sopiva rakenne ja yhteistyön muodot. Tekninen sektori: Antilan asemakaava sekä Lapväärtin ja Karhusaaren osayleiskaavat hyväksyttiin, kiinteistöjä liitetään kaukolämpöverkostoon, Lålbyn kaatopaikan kunnostustyöt siirtyivät seuraavaan vuoteen. Liikenneväylien kunnossapitoa hoidettiin olemassa olevilla resursseilla. Sivistys- ja vapaa-ajansektori: Uimahallin toiminta käynnistyi yli odotusten. Liikunta- ja nuorisotyö toimi ennaltaehkäisevästi tarjoten ohjausta terveisiin elintapoihin. Kansalaisopisto vastasi mm. turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen kielikoulutuksesta. Vapaaajansektori osallistui Avoimet portit tapahtuman järjestelyihin. Museotoimi yhteistyössä rakennustarkastajan kanssa antoi korjausneuvontaa myös talojaan korjaaville yksityisille. Hallintokeskus: Kaupungin strategia- ja profilointityö toteutettiin ja se hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa. Kaupungissa siirryttiin sähköiseen laskujen tarkistamiseen ja uuteen kirjanpitojärjestelmään. Työstettävänä olleen asuntopoliittisen ohjelman valmistuminen siirtyi vuoteen 2011. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoimiston toiminta painottui neuvontaan ja erilaisiin projekteihin. Toimistolla oli yhteistyötä mm. uusyrityskeskus Startian, KOKO-ohjelman ja naapurikuntien elinkeinotointen kanssa. Markkinat vuoden ympäri projektin tavoitteena on löytää ratkaisuja mm. sukupolvenvaihdoksiin. Vaikkakaan isompia yrityksiä ei onnistuttu houkuttelemaan kaupunkiin, edistettiin monia asioita kohdennetuilla projekteilla. Kaupunki perusti, yrittäjiä kuultuaan, loppuvuodesta toimintansa aloittaneen kaupungin oman elinkeinoyhtiön. Monet kaupungin päätökset vaikuttivat suoraan tai välillisesti myös elinkeinoelämään, esim. päätös ostaa Selkämeren sairaala. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittymisestä huolehdittiin erilaisilla kouluttautumistilaisuuksilla sekä työhyvinvointia ja liikuntaa tukemalla. Yleisen
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 10 valtakunnallisen trendin 1 koskiessa myös Kristiinankaupunkia jatkettiin erilaisia rekrytointitoimia, joista vaikeimmaksi osoittautui lääkärien rekrytointi. Selkämeren sairaalan keittiön henkilöstön työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Palveluiden tuottamiseen tarvittiin 16,7 työntekijää/1000 asukasta (16,9/1000 as.). Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyivät vuoden 2009 13,9 päivästä/henkilö 11,6 päivään/henkilö. Sairauspoissaolot Kunta 10 -tutkimuksen kunnissa olivat 19,1 päivää/työntekijä (20,6 päivää). Lopuksi Kaupungin eri toiminnot saivat uudistusten ja kehittämistoimien myötä lisää ryhtiä, ja tavoitteellisuus sekä asiakaslähtöisyys kasvoivat. Toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti kaupungin kehittymiseen ja vakauteen, kuitenkin tietyllä viiveellä. Menestyminen jatkossa edellyttää edelleen pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, henkilöstöstä huolehtimista, toimivia naapurisuhteita ja onnistunutta talouden hoitoa. 1 Kuntien eläkevakuutus: eläkkeelle jää 2010-15 yht. 24 %, 2010-20 yht. 45 % ja 2010-25 yht. 61 % kuntatyöntekijöistä.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 11 3.2. Yleinen taloudellinen kehitys Väestö Väestön määrä oli 7 157 asukasta 31.12.2010 (7 254 henk. 31.12.2009). Väestön määrä väheni 97 henkilöllä eli 1,3 % verrattuna tilanteeseen 31.12.2009. Väestöstä 56,1 %:lla (4 016 as.) oli ruotsi äidinkielenään ja 42,1 %:lla (3 012 as.) suomi äidinkielenään. Noin 129 henkilöllä oli jokin muu kieli äidinkielenään. Ikärakenne Kristiinankaupungissa 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 0-14 1 026 13,7 975 13,2 903 12,4 897 12,4 846 11,8 15-64 4 691 62,4 4627 62,6 4564 62,9 4537 62,5 4430 61,9 65-1 797 23,9 1787 24,2 1795 24,7 1820 25,1 1881 26,3 Yhteensä 7 514 100,0 7389 100,0 7262 100,0 7254 100,0 7157 100,0 Työllisyys Keskimääräinen työttömyys 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kristiinankaupunki lkm 260 281 262 199 184 245 238 Kristiinankaupunki % 7,3 8,0 7,4 5,8 5,5 7,4 7,3 Pohjanmaa % 8,0 7,6 6,6 5,5 5,0 7,3 6,9 Koko maa % 11.1 10,9 9,5 8,2 7,6 9,8 9,8 Elinkeinoelämä Väestö pääasiallisen toiminnan 1990 1995 2000 2007 2008 2009 mukaan määrä määrä määrä määrä määrä määrä Koko väestö 8 839 8 685 8 084 7389 7262 7245 Työvoima 4 046 3 765 3 663 3283 3277 3206 Työlliset 3 799 3 155 3 281 3068 3037 2925 Työttömät 247 620 382 215 240 281 Työvoiman ulkopuolella olevat 4 793 4 920 4 421 4106 3985 4048 0-14 vuotiaat 1 587 1 538 1 358 975 903 897 Opiskelijat, koululaiset 567 711 561 581 513 530 Varusmiehet, siviilipalv.miehet 52 34 38 22 16 30 Eläkeläiset 2 338 2 390 2 260 2327 2354 2404 Muut 249 247 204 201 199 187
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 12 Sukkulointi Työpaikojen lukumäärä Lkm Osuus 2008 2008 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 386 14,0 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus 297 10,8 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 72 2,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 18 0,6 F Rakentaminen 128 4,6 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 358 13,0 H Kuljetus ja varastointi 299 10,8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 64 2,3 J Informaatio ja viestintä 23 0,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 70 2,5 L Kiinteistöalan toiminta 9 0,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 105 3,8 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 54 1,9 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 131 4,7 P Kouluts 184 6,7 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 423 15,4 R Taiteet, viihde ja virkistys 15 0,5 S Muu palvelutoiminta 67 2,4 T Kotitalouksien toiminta työnantajina, kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0,0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0,0 X Toimiala tuntematon 44 1,6 Kaikki toimialat yhteensä 2747 100,0 Sukkulointi Kristiinankaupungin ja muiden kuntien välillä 31.12.2008 Kristiinankaupungista Kristiinankaupunkiin Helsinki Helsingfors 21 8 Isojoki Storå 33 37 Karijoki Bötom 36 74 Kaskinen Kaskö 91 24 Kauhajoki 29 28 Korsnäs 8 1 Laitila 13 1 Maalahti Malax 5 9 Maarianhamina Mariehamn 17 Merikarvia Sastmola 12 17 Mustasaari Korsholm 6 5 Nokia 3 Närpiö Närpes 230 88 Pietarsaari Jakobstad 12 Pori Björneborg 12 17 Seinäjoki 11 8 Siikainen 3 2 Tampere Tammerfors 10 11 Teuva Östermark 34 34 Turku Åbo 12 3 Vaasa Vasa 143 25 Vantaa Vanda 1 6 Muut kunnat yhteensä 72 102 Yhteensä 802 512
2008-1,1,-26 L Henkilöstöjaosto 5 _1 iäsentä i Vanhusneuvosto (5-8) Vamma sneuvosto(5-8)! Veteraan to m kunta (5-8) i rj Ïlap, toim kunnat J!'+ É4_.-Èl i..-_---*-: Sivistys- ja vapaaaikakeskus I Sivistys- ja vapaa-ajanlautakunta 9 jäsentä Teknisen lautakunnan ïejaosto 3 jãsentä Tekn sen lautakunnan Kalastusjaosto 5 Jäsentä (, (, ^ l çà Èr Þ 0e Èt 0e Þ U2 Þ Þ Þ Þ x =. oé Ð J - Ð!, =-!, = Ðr Ð: o: o eo 19 ( t
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 14 3.4. Henkilöstöraportti 3.4.1. Henkilöstön suuruus Kristiinankaup. henkilöstö 31.12. Viranhaltijat Työntekijät Yhteensä Keskus päävir sivuvir virk.yht kokop osap. työntek.yht. Hallinto 12-12 9 1 10 22 Perusturvakeskus 29-29 176 31 207 236 Koulutuskeskus 83 3 86 25 5 30 116 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus 8-8 6 6 12 20 Tekninen 11-11 36 7 43 54 Yhteensä 143 3 146 252 50 302 448
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 15 3.4.2. Henkilöstötilastoa Henkilöstön sairauspoissaolot 2010 Päiviä yht. Poissaolo Poissaolo Päiviä (lkm) Prosentti Keskus lukumäärä lääk.todis. oma ilm. henk. kohti Hallintokeskus 250 228 22 11,4 3,11 Perusturvakeskus 3313 2798 515 14,1 3,85 Koulutuskeskus 602 531 71 5,2 1,42 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus 228 193 35 11,4 3,12 Tekninen keskus 798 739 59 14,8 4,05 Yhteensä 5191 4489 702 11,6 3,17 Henkilöstön sairauspoissaolot henkilöa kohti 2005-2010 Keskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Hallintokeskus 4,0 12,5 11,8 5,9 2,8 11,4 Perusturvakeskus 17,84 21,6 20,4 19,7 15,1 14,1 Koulutuskeskus 6,55 10,9 10,4 7,1 10,8 5,2 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus 17,9 11,4 Tekninen keskus 7,03 17,0 7,2 11,6 20,2 14,8 Yhteensä 10,75 15,4 14,1 12,3 13,9 11,6 Työkyky ja terveys Kuten taulukosta näkee, sairauspoissaolot ovat ilahduttavasti vähentyneet 13,9 päivästä/henkilö vuonna 2009 11,6 päivään/henkilö vuonna 2010. Kristiinankaupungin henkilöstöstrategiassa 2009-2012 työhyvinvointi on nostettu esille hyvin tärkeänä osaalueena. Työhyvinvointia edistetään työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyönä. Työn mielekkyys, terveys ja työkyky heijastuvat työn laatuun, asiakkaiden tyytyväisyyteen ja organisaation tuloksellisuuteen. Työsuojelu- ja työterveyshuollon henkilökunta on laatinut erityisen tiedotusmateriaalin Työhyvinvoinnin ABC, johon sisältyy tietoja työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi Työhyvinvoinnin ABC:n huhtikuussa 2010. Samalla hyväksyttiin muitakin ohjeita, joilla on merkitystä työkykyä ja työhyvinvointia ajatellen, mm. päihdeongelmien hoitoonohjausmalli, toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä sairauspoissaolojen seurannan työväline. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla olemme vaikuttaneet työoloihin, työmenetelmiin sekä työntekijöiden kunnon ylläpitämiseen. Kaupunki on pyrkinyt parantamaan henkilöstön työkykyä ja lisäämään kiinnostusta oman kunnon hoitamiseen liikuntatoiminnan avulla. Työnantaja subventoi henkilöstön kuntosali- ja uimahallikäyntejä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua työnantajan subventoimiin kansalaisopiston voimisteluja liikuntakursseihin, joiden osallistumismaksua työnantaja subventoi. Kuntosalikäyntien määrää vuonna 2010 oli yhteensä 1558, eli 3,5 käyntiä/työntekijä. 1.3.2010 avatun uimahallin käyntien määrää oli yhteensä 2451, eli 5,5 käyntiä/työntekijä. Kansalaisopiston liikuntakursseihin osallistui 78 henkilöä keväällä ja 53 henkilöä syksyllä. Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto järjestetään TK:n työterveyshuollon toimesta. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen lakisääteistä työterveyshuoltoa ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Terveystarkastukset ja
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 16 työpaikkakäynnit toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kelan maksamaan kuntoutukseen osallistui 9 henkilöä. Kuntoutus perustuu työterveyslääkärin lähetteeseen ja kaupunki maksaa palkan kuntoutuksen ajalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantaja on panostanut suhteellisen paljon henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen, mikä näkyy sairauspoissaolojen vähenemisenä. Työterveyshuoltopalvelujen käyttö Terveystarkastukset 347 287 Sairaanhoito, vastaanottokäynnit 347 328 2009 2010 2011 2012 Lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2010 olivat 11.591,75. Vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannukset olivat 16.049,75. Kela maksaa työnantajalle 60 % lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista ja 50 % sairaanhoidon kustannuksista. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea viranhaltijoita ja työntekijöitä työssä jaksamisessa sekä työssä kehittymisessä. Henkilöstöjaosto hyväksyi lokakuussa 2010 Henkilöstökoulutuksen ABC:n, jossa annetaan suuntaviivoja työnantajan henkilöstökoulutusasioiden käsittelylle. Henkilöstökoulutuksen ABC:ssä korostetaan kansalaisopiston roolia järjestää ja vastata yhteistyössä keskusten kanssa paikallisesta henkilöstökoulutuksesta. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana on kunkin työpisteen tarve ja tasapuolisuus. Vuonna 2010 koulutus on järjestetty kaupungin sisäisenä ja ulkoisena täydennyskoulutuksena. Kaupungin kuntaliitolta ostama johtajuuskoulutus päättyi helmikuussa 2010. Siihen osallistui 35-40 henkilöä. Kaupunki järjesti koko henkilöstölle tarkoitetun luennon, jonka teemana oli Työniloa-elämäniloa. Perusturvakeskuksen henkilöstön yhteinen koulutus järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Myönnetyt eläkkeet vuosina 2005-2010 eläkemuodon mukaan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vanhuuseläke 7 6 7 3 7 9 Varhennettu vanhuuseläke 1 - - - - Osa-aikaeläke 1 1 6-1 5 Työkyvyttömyyseläke 1 1 4 3 2 2 Osatyökyvyttömyyseläke 3 1-1 4 Yksilöllinen varhaiseläke - - 1 - - Kuntoutustuki 1 1 4 3 1 - Kuntoutusetuudet - - - - - Työttömyyseläke - - - - - Eläkkeet yhteensä 10 13 22 10 12 20
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 27 6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutuminen 6.1.1. Hallintokeskus KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Tilivelvolliset Keskusvaalilautakunnan jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 11 337,30 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot -15 856,01 0,00 0,00-5,03-5,03 Netto -4 518,71 0,00 0,00-5,03-5,03 Avainluvut Nettomenot yht -4 518,71 0,00 0,00-5,03-5,03 Nettomenot /asukas -1 0 0 0 0 Vuonna 2010 ei pidetty varsinaisia vaaleja. KAUPUNGINVALTUUSTO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 0,00 2 000,00 0,00 0,00-2 000,00 Toimintamenot 0,00-75 440,00 0,00-42 561,60 32 878,40 Netto 0,00-73 440,00 0,00-42 561,60 30 878,40 Avainluvut Nettomenot yht 0,00-73 440,00 0,00-42 561,60 30 878,40 Nettomenot /asukas 0-10 0-6 4 Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä toimielin. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Toiminnan ohjaus toteutetaan resurssijaon muodossa talousarviomäärärahojen kautta ja valtuuston hyväksymien tavoitteiden avulla. Valtuusto piti 9 kokousta vuoden aikana. Pöytäkirjoissa on kaikkiaan 103 pykälää. Kaupunginvaltuusto piti lisäksi useita seminaareja, mm. kaupungin taloudesta. Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 käsittelemistä asioista voidaan mainita: - lausunto Vaasanseudun kunta- ja palvelurakennetta koskevasta raportista - maa- ja kiinteistökaupat - ranta-asemakaavat - Antilan alueen asemakaava - anomus maksusitoumuksesta / Oy Botniarosk Ab
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 28 - suomenkielisten kehitysvammaisten hoito Kristiinankaupungissa - suomenkielisen koulutoimen erityisopetus - pelastuslaitoksen palvelut Kristiinankaupungissa - Vaasan sairaanhoitopiirin esitys Selkämeren sairaalan luovuttamisesta - turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevat valtuustoaloitteet - Lapväärtin osayleiskaava - kaupungin osallistuminen kulttuuritalo Duxiin - kuntapaikkojen myöntäminen - sopimus yhteisen koulutoimen ja hallinnon järjestämisestä ja kustannusten jaosta Karijoen kunnan ja Kristiinankaupungin kesken - Lapväärtissä olevaa tonttimaata koskevat asiat - paikallisen elinkeinotoiminnan organisointi - Kristiinankaupungin strategia vuosille 2010-2020 - K5-alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Antilan alueen rakentamattomien vapaa-ajantonttien hinta - Karhusaaren alueen osayleiskaavan ja rantayleiskaavan tarkistus - Metso-kohteiden rahoittaminen - hallintosäännön muutokset - perusturvakeskuksen johtosäännön muuttaminen - virkojen perustaminen ja lakkauttaminen - kuntayhtymien perussopimusten muutokset - vuoden 2011 veroäyrin hinta sekä kiinteistövero 2011 - vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vuoden 2011 talousarvion sekä vuosien 2011-2014 taloussuunnitelman käsittely. Taloussuunnitelman tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Asuntopoliittinen ohjelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa ja asia on lausuntokierroksella keväällä 2011. Kaupunginvaltuuston määrärahojen puitteissa on myönnetty tukea nuorten osallisuuden aktivoimiseksi sekä tukea nuorten ystävyyskuntatoimintoja varten. Strategia-asiakirjojen päivittämistä on aloitettu. Samanaikaisesti Kristiinankaupungille laaditaan markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvolliset Tarkastuslautakunnan jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot -20 930,10-24 000,00 0,00-20 191,49 3 808,51 Netto -20 930,10-24 000,00 0,00-20 191,49 3 808,51 Avainluvut Nettomenot yht -20 930,10-24 000,00 0,00-20 191,49 3 808,51 Nettomenot /asukas -3-3 0-3 1 Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon tarkastelua koskevat asiat. Lautakunta arvioi, ovatko kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungin omassa toiminnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tulee huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 29 Tavoitteet vuodeksi 2010 Arviointi suoritettiin kaupunginvaltuuston 2.11.2009 tiedoksi merkitsemän suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2009 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 7.6.2010. Arvioinnin painopistealueet vuonna 2010 olivat ruotsinkielisen koulutuslautakunnan ja suomenkielisen koulutuslautakunnan toiminta. Tarkastuslautakunta seurasi tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. Tarkastuslautakunta piti yhdeksän kokousta vuoden aikana. KAUPUNGINHALLITUS Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot 0,00-289 800,00 0,00 325 857,81-36 057,81 Netto 0,00-289 800,00 0,00 325 857,81-36 057,81 Avainluvut Nettomenot yht 0,00-289 800,00 0,00 325 857,81-36 057,81 Nettomenot /asukas 0-40 0 45-5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kaupungin johtava hallintoelin, jolla on oma päätösvalta useassa asiassa ja kokonaisvaltainen vastuu hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden valmistelusta sekä kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin hallinto-organisaatiota ja sillä on oikeus ottaa käsiteltävikseen alaisuuteensa kuuluvien toimielinten ja viranomaisten yleistä kunnanhallintoa koskevia päätöksiä. Talouden sisäinen tarkastus toteutetaan kaupunginhallitukselle säännöllisesti annettavien seurantaraporttien muodossa. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etuja sekä julkisoikeudellisissa että yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa. Kaupunginhallitus käyttää kaupungin puhevaltaa, jos tämä oikeus ei lain tai nimenomaisten delegointimääräysten mukaan kuulu toiselle kaupunkiorganisaation toimielimelle tai viranomaiselle. Kaupunginhallituksella on myös kokonaisvaltainen vastuu koko kuntakonsernin johtamisesta. Kaupunginhallituksen alaisuudessa hallinnoidaan kaupungin elinkeino- ja henkilöstöasiat. Henkilöstöjaosto huolehtii virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvista neuvotteluista. Toimikaudeksi 2009-2010 valitulla kaupunginhallituksella on 11 jäsentä. Vuonna 2010 hallitus piti 26 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 327 pöytäkirjaan merkittyä asiaa. Kaupunginhallitus osallistui yhdessä naapurikuntien, muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa moniin kunnallisiin ja kuntienvälisiin keskustelu- ja tiedotustilaisuuksiin, jotka ovat koskeneet sairaanhoitokysymyksiä ja Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa selvitystä. Kristiinankaupungissa vierailivat vuoden aikana ministerit Stefan Wallin ja Tapani Tölli. Kaupunginhallituksen tavoitteita ei pystytty toteuttamaan kaikilta osin. Konsernihallinnon kehittämistä koskeva selvitys jatkuu. Uuden strategia-asiakirjan valmistelu käsitti n. 45 erilaista tilaisuutta ja kokousta, joihin osallistui n. 300 henkilöä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä asiakirja Näin rakennamme
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 30 Kristiinankaupungin tulevaisuutta - Paikallinen strategia vuosille 2010-2020, kaupungin asukkaiden laatima heitä itseään varten on lähetetty Kristiinankaupungin kaikkiin talouksiin sekä loma-asuntojen haltijoille. Henkilöstöjaosto piti 4 kokousta ja käsitteli yhteensä 29 pöytäkirjaan merkittyä asiaa. Kaupunki on osallistunut yhdessä kolmen muun kunnan (Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari ja Pietarsaari) kanssa Suomen Kuntaliiton henkilöstön kehityshankkeeseen Liikkeelle 2010. Hanke päättyi toukokuussa 2010. Henkilöstön osaamista on edistetty mm. paikallisesti ja keskitetysti järjestetyn koulutuksen avulla. Kaupunki osti Kuntaliitolta esimiehille suunnatun paikallisen johtajuuskoulutuksen. Koulutus käsitti 6 päivää, joista kaksi viimeistä pidettiin helmikuussa 2010. Johtajuuskoulutukseen osallistui 35-40 henkilöä. Nk. Tehy-pöytäkirjan mukainen paikallinen järjestelyerä (0,5 %) käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen 1.1.2010 alkaen Tehyn kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. KVTES:n paikallinen järjestelyerä (0,5 %) 1.2.2010 alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Kunta-alan unionin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. KVTES:n paikallinen järjestelyerä (0,7 %) 1.9.2010 alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Kunta-alan unionin, TNJ:n ja Juko:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuloksellisuuden parantamiseen perustuva paikallinen järjestelyerä (0,7 %) 1.9.2010 alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Tehyn kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kaupunki täydensi henkilökohtaisten lisien käyttöä siten, että niiden volyymi oli syyskuussa 2010 vähintään 1,1 % KVTES:n tehtäväkohtaisten palkkojen toukokuun 2010 summasta. Kaupunki on sopinut henkilöstöjärjestöjen kanssa paikallisten järjestelyerien käytöstä muilla sopimusaloilla OVTES, lääkärisopimus, TS, TUNTI-TES. Koulutuslautakunnat päättävät OVTES:n mukaisista järjestelyeristä, perusturvalautakunta lääkärisopimuksen mukaisista järjestelyeristä ja tekninen lautakunta TS:n ja TUNTI-TES:n mukaisista järjestelyeristä. Henkilöstöjaosto hyväksyi lokakuussa 2010 Henkilöstökoulutuksen ABC:n noudatettavaksi kaupungin keskusten henkilöstökoulutusasioissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöstöhallinnolliset ja poliittiset tavoitteet on saavutettu. Kiinteän omaisuuden myynnistä saadut nettovoitot saavuttavat tavoitteen talousarviotavoitteen tarkistuksen jälkeen. Kaupunginhallitus on vuoden aikana antanut lausunnon erilaisista hakemuksista ja suunnitelmista mm. joukkoliikenteen uudistuksesta sekä PVO:n ympäristölupahakemuksesta, tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinneista ym. Muista asioista, joissa kaupunginhallitus on käyttänyt päätösvaltaansa, voidaan mainita: - osallistuminen hankkeisiin ja alueelliseen elinkeinoyhteistyöhön sekä kehityshankkeeseen Markkinat ympäri vuoden Kristiinankaupungissa - laskujen hyväksyminen 2010 - liikelaitos Krs-Veden toiminta-alueen laajentaminen Lapväärtissä - kesätyöseteli 2010 - tukea lopputöiden laatimista varten - Matkahuollon palvelut Kristiinankaupungissa - Tiukan ja Lapväärtin esikoulutoiminta - tuulivoimapuistoja koskevat osayleiskaavat - kuntasektorin valtakunnallinen palvelukeskus - kanslioiden siirtäminen - kansalaisaloite hakeutumisesta kokeilukunnaksi kotouttamishankkeeseen Osallinen Suomessa - maahanmuuttajien kotouttamisohjelma - tarjoukset Kristiinanseudun koulun saneerauksesta sekä keittiöjärjestelyt koulun saneerauksen ajaksi sekä rakennustoimikunnan asettaminen - hallintokeskuksen virkajärjestelyt
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 31 - kaukolämpölaitoksen tonttiasia - seutulippusopimus sekä seutulipun hinta - sopimus pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvauksesta - koulukuljetuksia koskevat asiat - anomus Cittaslow-verkoston jäsenyydestä - anomus kaupungin hyväksymisestä UNESCOn alustavalle maailmanperintölistalle - Kristiinankaupunki matkalla Cittaslow-statukseen -markkinointi- ja viestintähankkeen hyväksyminen - maaseutuhallinnon järjestäminen - liikkeen luovutus/elinkeinokeskus - eduskuntavaalien äänestyspaikat 2011 - kaupunginlakimiestä koskevat asiat YLEISHALLINTO Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 305 184,41 369 000,00-250 000,00 514 229,00 395 229,00 Toimintamenot -1 568 067,53-1 354 940,00 0,00 1 564 154,00-209 214,00 Netto -1 262 883,12-985 940,00-250 000,00-1 049 925,34 186 015,00 Avainluvut Nettomenot yht -1 262 883,12-985 940,00-250 000,00-1 049 925,34 186 015,00 Nettomenot /asukas -174-136 -34-147 26 Hallinto Keskushallintoon kuuluvat kaupunginkanslia ja rahatoimisto. Tehtävät koostuvat osaksi koko kaupungin organisaation sisäisistä palveluista, kuten talous- ja henkilöstöasioista, osaksi myös suoraan yleisölle suunnatuista ulkoisista palveluista, mm. asuntoasioissa ja elinkeinoasioissa. Hallintokeskukseen kuuluu myös maatalouskanslia, jota käsitellään maaseutuelinkeinootsikon alla. Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, elinkeinojaoston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan sekä myös joidenkin toimikuntien valmisteluja sihteerintoiminnoista. Tulosyksikön tavoitteet on saavutettu melko pitkälle. Taloushallinto-ohjelman uusi versio ja sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön. Kesämarkkinoiden aikaan kaupunki järjesti avoimet ovet raatihuoneella. Suositussa tilaisuudessa vieraili yli 3500 kävijää. Tarkoituksena oli tiedottaa profilointityöstä sekä markkinoida mm. tontteja ja muita palveluja. Kaupungin uudistuneet kotisivut julkaistiin helmikuussa 2010 ja uudistus jatkui vuoden aikana. Hallintokeskuksen yksiköt muuttivat Raatihuonekatu 1:stä Raatihuoneelle 1.11.2010. Muu yleishallinto Tulosyksikön tavoitteet on saavutettu. Joukkoliikenteen kustannukset ovat vähentyneet. Vaasan seutulipun osuus matkoista on vuoden 2007 tasolla ja Seinäjoen seutulipun osuus on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Valtio on osallistunut seutulippujen alennettuihin hintoihin 48
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 32 %:lla. Vaasan seutulipun hinta on 120 euroa. Seinäjoen seutulipun hinta on 76 euroa. Vaasan seutulipun hinta korotettiin 1.1.2011 lähtien 125 euroon ja Seinäjoen lipun hinta 80 euroon. Myytyjen seutulippujen määrä 2007 2008 2009 2010 Vaasan seutulippu 227 293 218 237 Seinäjoen seutulippu 21 33 31 28 Jobcenter - Job Center -toimintaan kirjautui 137 henkilöä vuonna 2010. Heistä 64 kpl oli nuoria. Vuoden aikana 43 osallistujaa poistui toiminnasta ja heistä 22 oli nuoria. Hanke on seudullinen hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Karijoen, Kaskisten, Korsnäsin ja Närpiön kanssa. Molempien hankkeiden bruttomenot ovat 167 473,84 euroa ja tulot 106 724,10 euroa. Nettokustannukset ovat 60 749,74 euroa, josta Kristiinankaupungin osuus oli 24 439, 55 euroa. Nettokustannus osallistujaa kohti oli keskimäärin 370,30 euroa. 1005 020 ELINKEINOTOIMINTO Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 267 405,78 207 700,00 0,00 219 270,15 11 570,15 Toimintamenot -488 321,16-554 160,00-15 000,00-571 326,51-2 166,51 Netto -220 915,38-346 460,00-15 000,00-352 056,36 9 403,64 Toimenpiteet 2010 Avainluvut Nettomenot yht -220 915,38-346 460,00-15 000,00-352 056,36 9 403,64 Nettomenot /asukas -30-48 -2-49 1 - Kaupunginvaltuusto päätti 13.9.2010 perustaa Ab Kristinestads näringslivscentral - Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy:n. Uuden yhtiön hallituksen jäseniä ovat Petri Pihlajaniemi, pj. (matkailu), Ulf Grindgärds (Kristiinankaupunki), Heli Nevala (teollisuus), Kai Pihlaja (kauppa), Katarina Rosenback (kauppa), Sami Öström (peruselinkeinot), Lars Backlund (palvelut), Stig Kronlöf (tietointensiivinen sektori). Kaupunginhallitus valitsi Raimo Mansikkamäen osakeyhtiön osa-aikaiseksi (60 %) toimitusjohtajaksi 1.11.2010-31.12.2011 väliseksi ajaksi. - kaupunki osallistui vuoden 2010 aikana n. 10 jo aloitettuun elinkeinohankkeeseen ja päätti osallistua neljään uuteen kehityshankkeeseen - yhteistyö Vaasan uusyrityskeskus Startian kanssa jatkui. 15 yritysideaa analysoitiin. 5 uutta yritystä perustettiin ja 7 uutta työpaikkaa luotiin. - 23 yritykselle myönnettiin tukea arvosetelin muodossa paikallisten tilitoimistojen palvelujen käyttöön oman yrityksen käynnistämisen yhteydessä sekä ELY-keskuksen neuvonta- ja konsultointipalvelujen käyttöön - matkailun markkinointi ostettiin Kristiinankaupungin Matkailu ry:ltä
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 33 MAASEUTUELINKEINOLAUTAKUNTA MAASEUTUELINKEINO Tilivelvolliset Maaseutuelinkeinolautakunnan jäsenet Maataloussihteeri Richard Westerback Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 958,00 2 200,00 0,00 406,64-1 793,36 Toimintamenot -157 585,36-176 546,00 0,00-118 217,36 58 328,64 Netto -156 627,36-174 346,00 0,00-117 810,72 56 535,28 Avainluvut Nettomenot yht -156 627,36-174 346,00 0,00-117 810,72 56 535,28 Nettomenot /asukas -22-24 0-16 8 Maataloustoiminta Viljelijöiden määrä väheni yhdeksällä viljelijällä ollen tilaston mukaan 308 kpl vuonna 2010. Peltopinta-ala lisääntyi 20 ha:lla. Peltopinta-ala viljelijää kohti oli keskimäärin 29,75 ha ja viljelty pinta-ala yhteensä 9 164 ha. Peruna on yleisin viljelykasvi ja n. 75 % maatalouden tuloista tulee perunanviljelystä. Yhteenlaskettu perunanviljelyala oli 2 578 ha, vähennys on yhteensä 100 ha. Perunatukea hakeneiden viljelijöiden määrä oli yhteensä 128 kpl, viljelijöiden määrä on siten vähentynyt edellisestä vuodesta 6 kpl:lla. Kristiinankaupungissa on 42 eläintilaa, joista muutama suurempi maitotila, yhteensä 27 kpl, kaksi porkkananviljelijää ja muutama pienempi marjanviljelijä. Rehuviljan, ohran ja kauran viljelyala oli 2480 ha. Sadonkorjuu päästiin suorittamaan melko hyvissä oloissa ja vain kaksi satovahinkokorvausanomus jätettiin. Vuoden aikana ei jätetty ilmoituksia hirvivahingoista tai petoeläinvahingoista. EU- ja kansalliset tuet pystyttiin maksamaan aikataulun mukaisesti. Vuonna 2010 viljelijät saivat toista kertaa hakea tukea sähköisesti. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena oli, että 25 % maanviljelijöistä käyttäisi palvelua. Hakemuksista jätettiin yhteensä 123 kpl, eli 40 %, sähköisessä muodossa pitkälti sen ansiosta, että moni asiamies jätti hakemukset sähköisessä muodossa. Viljelijöiden hakemusasiakirjojen vastaanotto huhtikuussa ja tietojen syöttö ohjelmaan kevään ja kesän aikana oli eniten henkilöstöresursseja ja aikaa vaativa tehtävä. Työ saatiin suoritettua määräaikana. Uusi lainsäädäntö edellyttää suurempien hallintoyksiköiden perustamista. Lautakunta käsitteli asian ja hyväksyi sen, että Kristiinankaupungin maaseutuelinkeinoviranomainen muodostaa yhdessä Korsnäsin, Maalahden ja Närpiön kanssa uuden maaseutuhallinnon K5:n alaisuuteen viimeistään 1.1.2013 alkaen. Asia hyväksyttiin valtuustossa 31.1.2011.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 34 6.1.2. Perusturvakeskus PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvolliset Perusturvalautakunnan jäsenet Åsa Blomstedt, Sari-Milla Ingves, Carita Björne, Peter Nygård, Pia Patoranta, Olli Pursiainen, Ingmar Rosenback, Peder Sahl, Yngve Storsved, Agneta Teir, Merja Uusitalo. Perusturvajohtaja Peter Riddar PERUSTURVAKESKUS Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 2 856 953,34 2 956 300,00 0,00 2 935 192,61-21 107,39 Toimintamenot -23 048 731,79-23 605 236,00 0,00-23 747 612,04-142 376,04 Netto -20 191 778,45-20 648 936,00 0,00-20 812 419,43-163 483,43 Avainluvut Nettomenot yht -20 191 778,45-20 648 936,00 0,00-20 812 419,43-163 483,43 Nettomenot /asukas -2 780-2 840 0-2 906-23 Toimintavuoden 2010 tulos osoittaa n. 160.000 euron alijäämän. Alijäämä johtuu ensisijaisesti erikoissairaanhoidon, lastenpäivähoidon ja dementiahoidon tuloksesta. Erikoissairaanhoidon osuutta on aina vaikea arvioida. Lasten päivähoito on lakisääteinen toiminta ja erittäin tärkeä osa kaupungin imagoa. Päivähoidossa olevien lasten määrää on käyty läpi ja resursseja on lisätty vuoden 2011 talousarviossa. Lisäksi on palkattu lastenhoidon johtaja, joka vastaa työpanoksen koordinoinnin vahvistamisesta entisestään. Dementiahoito on vuonna 2010 hoidettu osittain Mikevan kanssa solmitulla ostosopimuksella johtuen vuonna 2009 syntyneestä MRSA-tilanteesta, joka vaikutti Kristiinakodin hyödyntämismahdollisuuksiin. Järjestelyn kustannusta ei ollut ennakoitu toimintavuoden talousarviossa. Vuonna 2010 on laadittu suunnitelmat Selkämeren sairaalan tilojen kunnostusta ja toimintojen muuttoa varten. Lääkärinvastaanotto ja akuuttipoliklinikka muuttivat toiminnallisiin tiloihin joulukuussa 2010. Sosiaalitoimisto muutti syksyllä lyhyellä aikataululla tk:n tiloihin ja myös Salantien neuvola muutti etuajassa, koska rakennus vahingoittui vanhan sairaalan purkutöiden yhteydessä. Perusturvakeskuksen näkyvimmät ja samalla haavoittuvimmat toiminnot ovat lääkärinvastaanotto ja akuuttitoiminta. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi henkilöstö on saanut hoidon arvioinnin koulutusta vuonna 2010. Vuonna 2011 muutetun työtavan odotetaan parantavan ja yhtenäistävän potilaiden vastaanottoa ja arviointia sekä varmistavan lääkäreiden mahdollisuuksia hoitaa lääkärinvastaanotolle hakeutuvia potilaita laadukkaalla tavalla.
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 35 ERIKOISSAIRAANHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot -7 649 056,41-7 550 000,00 0,00-7 707 815,19-157 815,19 Netto -7 649 056,41-7 550 000,00 0,00-7 707 815,19-157 815,19 Avainluvut Nettomenot yht -7 649 056,41-7 550 000,00 0,00-7 707 815,19-157 815,19 Nettomenot /asukas -1 053-1 038 0-1 076-22 Kristiinankaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin ja turvaa erikoissairaanhoitonsa tämän kuntayhtymän kautta. Asukkaiden palvelujen parantamiseksi entisestään on myös solmittu sopimus Suomen Terveystalon kanssa, joka myy lähinnä ortopedisiä palveluja kaupungille. Kaupungin eteläosan asukkaita varten on myös solmittu sopimus palvelujen ostamisesta Satakunnan keskussairaalan kanssa. Erikoissairaanhoidon tarvetta on aina vaikea ennakoida ja suuria vaihteluja saattaa esiintyä. Yleisesti ottaen kustannus on kuitenkin viime vuosina noussut, mutta hyväksyttävällä tavalla. Erikoissairaanhoidon saatavuus on turvattu ja kustannusprofiilia voidaan kaupungin osalta tarkistaa omalla toimivalla peruspalvelulla, mikä takaa toimivan hoitoportaan. HALLINTO JA TALOUS Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 65 961,92 30 800,00 0,00 74 577,47 43 777,47 Toimintamenot -1 117 585,76-461 720,00 0,00-519 911,08-58 191,08 Netto -1 051 623,84-430 920,00 0,00-445 333,61-14 413,61 Avainluvut Nettomenot yht -1 051 623,84-430 920,00 0,00-445 333,61-14 413,61 Nettomenot /asukas -145-59 0-62 -2 Yleishallinnon palkkakustannuksiin ovat kuuluneet seuraavat palkat: perusturvajohtaja 50 % (toinen 50 % on kuulunut lääkärinvastaanotolle), hallintopäällikkö, johtava hoitaja, kansliasihteeri ja kanslisti. Perusturvajohtajan palkkakustannuksista 50 % on maksanut perusturvakeskukselle Vaasan sairaanhoitopiiri ja 20 % Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5).
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 36 AVOHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 389 382,76 487 600,00 0,00 526 615,79 39 015,79 Toimintamenot -2 418 875,98-2 807 600,00 0,00-2 681 164,46 126 435,54 Netto -2 029 493,22-2 320 000,00 0,00-2 154 548,67 165 451,33 Avainluvut Nettomenot yht -2 029 493,22-2 320 000,00 0,00-2 154 548,67 165 451,33 Nettomenot /asukas -279-319 0-301 23 Terveysneuvonta Neuvolatoiminta muodostui sekä yksilöllisestä että perheiden terveysneuvonnasta ja ohjauksesta sekä ryhmätoiminnasta (vertaistuki). Lisääntynyt syntyvyys näkyi sekä äitiysettä lastenneuvolatoiminnan laajenemisena. Kouluterveydenhuoltoon vaikuttivat edelleen sekä lääkäripalvelujen saatavuus että koulukuraattorin puute. Kouluterveydenhuollossa pystyimme jo jonkin verran toteuttamaan uuden kouluterveydenhuoltoasetuksen vaatimuksia, mihin vaikutti olennaisesti psykologin palvelujen hyvä saatavuus. Asetuksen vaatima moniammatillinen toiminta on kouluterveydenhuollossa jo hyvällä alulla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma K5 - alueella hyväksyttiin kunnissa syksyllä 2010 ja sen mukaisen moniammatillisen toiminnan lisäämiseen pyritään sekä lastenneuvolatoiminnassa että kouluterveydenhuollossa. Vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden käyttämät neuvolapalvelut vaikuttivat toimintaan määrällisesti ja asettivat haasteita eri kulttuurien kohtaamisessa. Aikuisten terveydenhuollon vastaanotot ajanvarauksella vakiinnuttivat muotonsa. Asiakkaan tarpeisiin pystyttiin valmistautumaan ja vastaamaan entistä paremmin. Juuri joulun alla 2010 tapahtunut Kristiinankaupungin neuvolan äkillinen muutto toi monenlaisia haasteita toiminnan toteuttamiseen. Pystyimme kuitenkin nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja toiminta jatkui entisenlaisena uudessa toimipisteessä vain parin päivän viiveellä. Lääkärinvastaanotto ja lääkäripäivystys Lääkäreiden yöpäivystys päättyi myös viikonloppuöiden osalta elokuussa 2010. Päivystysyhteistyö jatkui edelleen Närpiön terveyskeskuksen kanssa iltaisin ja viikonloppuisin sekä Vaasan keskussairaalan kanssa yöpäivystysten osalta. Lääkäreiden rekrytoimiseksi on tehty töitä läpi koko vuoden. Lääkärinvastaanoton toiminnan kehittäminen jatkui edelleen moniammatillisen yhteistyön ja koulutuksen muodossa. Sairaanhoitajien koulutus jatkui koko vuoden ja tavoitteeksi asetettiin sairaanhoitajan päivystysvastaanoton aloittaminen v. 2011 alussa. Joulukuussa päivystys ja vastaanottotoiminta muuttivat uusiin tiloihin. Tässä yhteydessä tehdyillä toimintatapojen muutoksella pystyttiin tehostamaan hoidon tarpeen arviointia ja varmistamaan kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden pääsyn päivystysvastaanotolle. Myös reseptien uusimiskäytäntöä parannettiin. Työterveyshuolto Vuosi 2010 toteutui sekä yritysten että maanviljelijöiden terveystarkastusten ja tilakäyntien osalta tavoitteiden mukaisesti. Työterveyshuolto pystyi edelleen tarjoamaan kokonaisvaltaisen työterveyshuollon (sisältäen sairaanhoidon) palveluita niille työnantajille, jotka sitä ostivat. Päihdeongelmaisen mini-interventiota jatkettiin. Pandemian edellyttämät rokotukset työllistivät alkuvuodesta. Ensiapukoulutusta myytiin 12 kurssia. Työttömien terveystarkastukset aloitettiin kevään aikana yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Toinen työterveyshoitaja toimi myös astmahoitajana noin yhden työpäivän viikossa. Kesälomien
Kristiinankaupunki Tilinpäätös 2010 37 aikana terveydenhoitajat toimivat lääkärivastaanotolla ja avohuollossa sijaisina ja tarvittaessa muulloinkin. Loppuvuoden toimintaan vaikutti osittain myöhästynyt muutto. Sairaankuljetus Sairaankuljetustoiminta hoidettiin edelleen ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Vuonna 2009 ambulanssikuljetusten ja valmiuden kustannukset olivat 135.287,04 euroa. Vuonna 2010 ambulanssikuljetusten ja valmiuden kustannukset olivat 182.839,57 euroa. HAMMASHUOLTO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 327 773,58 272 200,00 0,00 326 932,22 54 732,22 Toimintamenot -807 999,92-862 300,00 0,00-765 447,06 96 852,94 Netto -480 226,34-590 100,00 0,00-438 514,84 151 585,16 Avainluvut Nettomenot yht -480 226,34-590 100,00 0,00-438 514,84 151 585,16 Nettomenot /asukas -66-81 0-61 21 Vuosi 2010 oli hammashuollolle hyvä henkilöstövajeesta huolimatta. Menoja seurattiin tarkkaan. Suuhygienistille saatiin uusi hammashoitoyksikkö. Koneiden uusiminen vähentää korjauskustannuksia ja pitää hammashuollon ajanmukaisena. Tulos oli hyvä kaikenkaikkiaan LAITOSHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa 2009 2010 2010 2010 jälkeen Toimintatulot 977 466,09 1 199 000,00 0,00 1 010 586,25-188 413,75 Toimintamenot -4 469 168,29-4 476 600,00 0,00-4 553 192,29-76 592,29 Netto -3 491 702,20-3 277 600,00 0,00-3 542 606,04-265 006,04 Avainluvut Nettomenot yht -3 491 702,20-3 277 600,00 0,00-3 542 606,04-265 006,04 Nettomenot /asukas -481-451 0-495 -37 Vuodeosasto Tavoitteena oli osaston toiminnan suuntaaminen akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Paikkojen määrää vähennettiin 40:stä 36:een, mikä mahdollisti oman kuntoutushuoneen käyttöönoton. Osasto sai oman puolipäiväisen fysioterapeutin, mikä vahvisti kuntouttavaa hoitotyötä. Hoitoketju erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle toimi hyvin, jonoja ei syntynyt. Sen sijaan pitkäaikaispotilaat joutuivat edelleen jonottamaan jatkohoitopaikkaa. Vaasan keskussairaalasta tulleiden klinikkavalmiiden potilaiden hoitopäivien määrä oli 485. Erityishoitoa (MRSA) vaativien potilaiden hoitoa jatkettiin eristysyksikössä. Eristysyksikkö vaati oman henkilökunnan sekä hoitovälineet. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen panostettiin erityisesti paikallisella koulutuksella. Vuonna 2009 käyttöön