SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010

2010

1 SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010

2 Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osasto Piirrokset Maanmittauslaitos Martti Markovaara Mika Ihanus Timo Saramaa Janne Kopu Jaana Saurén-Lauronen Jarmo Elsilä Heidi Paananen Taitto Tiina Kokkonen Kansikuva Lisa Hentunen Valokuvat Puolustusvoimien Kuvakeskus ISBN 978 951 25 2113 5 978 951 25 2114 2 (PDF) SAP 7610 10206436 Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2010

3

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE... 9 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS... 12 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT... 13 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT... 4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä... 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu... 4.3 Peruskoulutuskausi... 4.4 Sotilaan perustutkinto... Tutkinnon tarkoitus... 4.5 Erikoiskoulutuskausi... 4.6 Johtajakoulutus... 4.7 Joukkokoulutuskausi... 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS... 40 5.1 Sotilashenkilökunnan jako... 40 Arvomerkit... 41 5.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys... 47 Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat... 49 Käskyvaltasuhteet... 51 Puhuttelu... 52 Tervehtiminen... 53 Kunnianosoitus... 55 Ilmoittautuminen... 55 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varusmiespalveluksessa... 56 Kiusaamisen ja simputuksen ehkäiseminen... 57 5.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia... 59 Sosiaaliasiat... 61 5.4 Perusyksikön päivystys... 66 5.5 Sulkeisjärjestys... 67 5.6 Sotilasoikeudenhoito... 68 Sotilasrikokset... 69 Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttava tekijät... 71 Sotilaskurinpitomenettely... 72 Sotilasoikeudenkäyntimenettely... 72 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa... 73 5.7 Vahingonkorvausasiat... 74 5.8 Palvelusturvallisuus..... 75 6 ASE-, AMPUMA- JA TAISTELU-AMPUMAKOULUTUS... 79 6.1 Ammunnan yleiset varomääräykset... 80 15 15 18 20 22 22 28 29 34

6.2 Asekoulutus... 7,62 Rynnäkkökivääri... Kevyt konekivääri... Kevyt kertasinko 66 KES 88... Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS)... Käsikranaatit ja muut heitteet... Telamiina 65 77 (TM 65 77)... Tilapäisvälineet... 6.3 Ammunnan perusteet... Luodin lentorata... Hajonta ja iskemäkeskeispiste... Laukaisu... Tähtääminen... Ampuminen liikkuvaan maaliin... 6.4 Ampuma-asennot... Perusteita... Makuuasento... Polviasento... Pystyasento... 6.5 Kouluammunnat... Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä... Toiminta tauluilla... 6.6 Taisteluammunnat... 6 87 87 92 94 100 103 109 113 114 114 118 121 123 126 128 128 128 131 133 135 135 141 142 7 TAISTELUKOULUTUS... 144 7.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä... 145 7.2 Sotilaan perustaistelutaidot... 148 Taistelu- ja kenttävarustus... 151 Etenemis- ja aseenkantotavat... 154 Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa... 159 Vahvistetut käsi- ja valomerkit... 165 Suojautuminen taistelukentällä... 168 7.3 Sotilaan toiminta taistelussa... 180 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa... 181 Taisteluvalmius... 190 Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen... 191 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa... 196 Hygienia maasto-olosuhteissa... 201 Taistelijaparin yhteistoiminta... 202 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa... 204 7.4 Jääkäriryhmä... 208 mklkokoonpano ja aseistus... 208 Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella... 209 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat... 211

7.5 Ryhmän puolustus... Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne... Tuliaseman valinta... Tuliasema... Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan... Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka... Teltan ja ajoneuvon naamiointi... Toiminta lähettinä... Ryhmän puolustustaistelu... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa... Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa... 7.6 Ryhmän hyökkäys... Hyökkäyksen käsitteitä... 7 217 217 220 221 223 224 228 230 231 233 235 238 238 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä... 241 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä... 243 Syöksy... 245 mmrynnäkkö... 246 Hyökkäys pimeällä... 248 7.7 Jalka-, pyörämarssit ja hiihtomarssit... 249 mtoiminta oppaana... 257 Liikenneturvallisuus... 258 7.8 Majoittuminen... 259 275 8 VÄLINEKOULUTUS... 264 Päämäärä ja tavoitteet... 264 8.1 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito. 264 8.2 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö... 266 8.3 Puukko... 267 8.4 Viestivälineet... 268 Kenttäpuhelin P 78... 268 Kenttäpuhelin P 90... 269 Pataljoonaradio LV 217... 270 Pataljoonaradio LV 217 M... 271 Sanomalaite M 90... 272 VHF-radioaseman paikan vaatimukset... 273 Viestittäminen puheradiolla... 273 9 SUOJELUKOULUTUS... 276 9.1 Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus... 276 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys... 280 9.3 Suojavarusteiden ominaisuuksia... 281 9.4 Kemialliset taisteluaineet... 281 9.5 Suojautuminen... 282 9.6 Henkilökohtainen esipuhdistus... 284

10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS... 10.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky... 10.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite... 10.3 Fyysisen suorituskyvyn mittaus... 10.4 Kartanluku ja kompassin käyttö... 10.5 Juoksu... 10.6 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus... 10.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä... 10.8 Puolustusvoimien urheilumerkit... 10.9 Varusmiesten liikuntakerho... 11 HUOLTOKOULUTUS... 11.1 Huollon toimialajako... 11.2 Huoltokoulutus peruskoulutuskaudella... 11.3 Erityisohjeita... 8 12 KANSALAISKASVATUS... 328 12.1 Turvallisuuspolitiikka... 328 12.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt... 338 Perusteet... 338 Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt... 339 12.3 Kirkollinen työ... 341 12.4 Ympäristövalvonta... 346 Henkilö- ja joukkokohtainen hygienia... 346 Vesihygienia... 346 Elintarvikehygienia... 346 Majoitushygienia... 347 Ympäristön- ja vesiensuojelu sekä jätehuolto... 347 12.5 Liikenneturvallisuus... 349 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAAN- PUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN TOTEUTTAMA KOULUTUS... 14 PUOLUSTUSVOIMAT TYÖPAIKKANA... 355 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULU- TUKSEN SEURANTA... 285 287 288 289 293 304 308 311 315 316 326 317 317 319 320 353 366 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ... KIRJALLISUUTTA... 371 389 HAKEMISTO... 391

1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE LUKIJALLE 9 Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi. Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji- ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa, joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Ne ovat: 1. yleinen sotilaskoulutus 2. ase- ja ampumakoulutus 3. taistelu- ja marssikoulutus 4. liikuntakoulutus. Parhaan yleiskuvan kirjasta saa sisällysluettelosta. Selaa kirja silmäillen läpi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Kirjan ja kappaleiden lopussa on tilaa muistiinpanoille. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde- ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. Kirjan lopussa on määritelty keskeiset käsitteet. Yksityiskohtaiset viikko- ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta. Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista. Muista, että ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein, että saavutetaan rutiinitaso. Väärin ei kannata harjoitella. Et opi kunnolla, ellet ymmärrä, miksi jotain tehdään. Sotilaan käsikirjassa on annettu koulutusta ja muuta palvelusta koskevia ohjeita ja suosituksia. Koulutusta, palvelusturvallisuutta ja muuta palvelusta koskevat oikeudellisesti sitovat yksityiskohtaiset määräykset on käsketty puolustusvoimien normikokoelmassa. Merkitse kirjaan tiedot perusyksikön kouluttajista ja palveluskavereista sekä koulu-tustuloksistasi. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi kertausharjoituksiin.

10 KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla, ryhmänjohtajilla, kokelailla ja kouluttajilla. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa, aselajeissa ja joukkoosastoissa. Sotilaan käsikirja päivitetään 1 2 vuoden välein siten, että siinä olevat tiedot pysyvät tuoreina. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus- ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutusalat. Lukujen alussa ovat ennakkojäsentelyt, jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutusalaan ja sen tavoitteisiin. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta. Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia, jota saat yksiköstäsi. Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu- ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko- ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Parhaiten se käy valmentamalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin. Selvitä koulutettaville asioiden tausta, keskity ydinsisältöön, pyri problematisoimaan, herätä keskustelua ja perustele. Kannusta varusmiehiä kysymään, koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistulosta. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on puolustusvoimien asianhallintajärjestelmässä. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi.

11 Kysymyksiin vastataan tiedonkeruulomakkeella. Vastaukset luetaan optisella lukulaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Palautetilaisuus on tärkeä oppimistapahtuma. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta sekä ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta. Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus- ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi.

2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS Minä N N lupaan ja vakuutan 12 Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon olla suora ja auttavainen myös palvelustovereitani kohtaan. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. (Kursivoidut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti)

3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT Oma nimi Ryhmä Tupa Joukkue/jaos Perusyksikkö Joukkoyksikkö Joukko-osasto vuosi-/perinnepäivä / kunnia-/perinnemarssi / joukko-osastotunnus Perusyksikön postiosoite 13 Perusyksikön päivystäjän puhelinnumero Suoranaiset esimiehet Tehtävä Arvo Nimi

TERVETULOA PUOLUSTUSVOIMIIN Perusyksikön kouluttajahenkilöstöä Tehtävä Arvo Nimi 14 Palvelustovereitani Nimi Osoite ja puhelinnumero Aseen numero Polkupyörän numero Suksien numero Puolustusvoimien internetsivut Puolustusvoimien koulutusportaali Ruotuväkilehden internetsivut www.mil.fi https://www.milnet.fi www.mil.fi/ruotuvaki

4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT 15 Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan perustutkinnossa. Lisäksi kuvataan erikoiskoulutuskauden ja joukkoharjoituskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin, että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Aseeton palvelus. Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen (AsevL 67 ). Hakemuslomakkeita on saatavissa aluetoimistoista, joukko-osastosta ja internetistä osoitteesta www.mil.fi. Hakemus täytetään ohjetekstin mukaisesti ja siinä on oltava hakijan allekirjoitus. Hakemus toimitetaan aluetoimistolle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa palvelee. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 270 päivää, ellei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa (AsevL 69 ). Siviilipalvelus. Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin siitä siviilipalveluslaissa säädetään (SivpL 1 ). Siviilipalvelusaika on 362 päivää (SivpL 4 ). Hakemuslomaketta on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriöstä, siviilipalveluskeskuksesta ja aluetoimistoista. Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen varusmiespalvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalle lomakkeelle tehty siviilipalvelushakemus on toimitettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle ja sen jälkeen siviilipalveluskeskukselle tai aluetoimistolle. Asevelvollisen ollessa varusmiespalveluksessa hakemus jätetään joukko-osaston komentajalle (SivpL 12 ).

16 Asevelvollisen hakiessa siviilipalvelukseen kutsuntalautakunnan tai aluetoimiston on hyväksyttävä hakemus, mikäli se on tehty virallisella työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella ja hakemuksessa on vakuutus lain edellyttämistä vakaumukseen perustuvista syistä. Hakemus on allekirjoitettava (SivpL 12 ). Siviilipalveluksen alkamisen jälkeen ei voi hakea varusmiespalvelukseen. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa reserviin suorituskykyisiä joukkoja ja erikoishenkilöstöä sekä varmistaa yksilön ja joukon tarvitsema osaaminen sekä toimintakyky poikkeusoloissa. Varusmiesten taidollinen ja fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3 4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIESPALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILAS- KOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä, opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. Varusmiespalvelus tarjoaa tietoja, taitoja ja kokemuksia. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisen ihmisten johtajana. Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Varusmieskoulutus opettaa liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Koulutuksessa saat lisäksi hyödyllistä ensiapukoulutusta. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja- ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Toimit todellisessa johtajatehtävässä, joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa.

17 Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan, kuten ajokortin. Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväksilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi- ja vartiointialan tehtäviin. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja tien sotilasammatteihin. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten, että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi, haasteelliseksi, motivoivaksi ja palkitsevaksi. Koulutettavien omaaloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan sekä heidän palvelustaan arvostetaan. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus on asiallista ja vaativaa, sekä siihen kuuluu rehti sotilaallinen kuri. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko- ja päiväohjelmissa kuntoa nousujohteisesti kehittäväksi. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelus- ja liikenneturvallisuutta. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla.

4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu 18 ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta)

19 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU

20 4.3 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleisenä tavoitteena on, että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji- eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan perustutkinto, jossa mitataan henkilökohtaisia taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. Tutkintoon kuuluu muiden muassa aseiden käsittelykoe, taistelukoulutuksen koe, taistelijaparin aseenkäsittely- ja taisteluammunnat sekä koulutukseen osallistuminen. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat eräät huolto-, logistiikka- ja valvontatehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten:

21 Käsikirjan lopussa on peruskoulutuskauden koulutuskalenteri, johon voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten: maastoharjoitukset ja ampumaleirit, muut tärkeät koulutustapahtumat, vuoroluettelon mukaiset tehtävät, valapäivän sekä viikonloppuvapaat ja lomat. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma tuntia prosenttia 1. Ase- ja ampumakoulutus 85 27% ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä aseenkäsittely ammunnat 2. Taistelu ja marssikoulutus 58 18% taistelukoulutus marssikoulutus suojelukoulutus huoltokoulutus 3. Liikuntakoulutus 51 16% teoria, lihaskunto, lihashuolto sauvakävely/hiihto kartanluku ja suunnistuskoulutus esteratatekniikoiden opettelu palloilu uinti- ja hengenpelastuskoulutus itsepuolustus- ja kamppailukoulutus testit 4. Yleinen sotilaskoulutus 41 13% yleiset palvelusasiat sulkeisjärjestys oikeudenhoito valmiuskoulutus 5. Kansalaiskasvatus 19 6% turvallisuuspolitiikka kirkollinen opetus turvallisuuskasvatus 6. Järjestelyt 24 8% 7. Yksikön päällikön käskemä rästija kertauskoulutus 37 12% Yhteensä 315 100% Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukko-osastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

22 4.4 Sotilaan perustutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan perustutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan koulutushaaratutkinto. Sotilaan perustutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista ja osallistumista. Tutkinto varmistaa, että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Sotilaan perustutkinto ei ole kilpailu. Tutkinto kannustaa koulutettavia olemaan aktiivisesti mukana koulutustapahtumissa. Sotilaan perustutkintoon vaadittavat testit ja koulutustapahtumat on esitetty alla olevassa luettelossa: SOTILAAN PERUSTUTKINTO 1. Ase- ja ampumakoulutus VALMISTAVA AMPUMAKOULUTUS Osallistuminen valmistavaan ampumakoulutukseen. Optisilla aseilla ja ilmakivääreillä tehty vapaaehtoinen harjoittelu lasketaan mukaan (valvottuna 1 h). Ammunnan harjoittelu 1 (ammunta 1) Ammunnan harjoittelu 2 (ammunta 2) Ammunnan harjoittelu 3 (harjoitus 3) Ammunnan harjoittelu 4 (ammunta 3) Ammunnan harjoittelu 5 (ammunta 4) Ammunnan harjoittelu 6 (ammunta 7) Ammunnan harjoittelu 7 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 8 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 9 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 10 (vapaaehtoinen harjoittelu) Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä 8 9 kertaa 5 pistettä 6 7 kertaa 4 pistettä 4 5 kertaa 3 pistettä 1 3 kertaa 1 pistettä Ei harjoituksia 0 pistettä RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTA (ATT) Ohjelmiston mukaisista ammunnoista pisteytetään ATT (1 pist/osuma) minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä

23 ASEKÄSITTELYRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Asekäsittelyrata 1 Asekäsittelyrata 2 Asekäsittelyrata 3 Asekäsittelyrata 4 Asekäsittelyrata 5 Asekäsittelyrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä 2. Taistelu- ja marssikoulutus TAISTELUKOULUTUS Osallistuminen taistelukoulutusharjoituksiin (minimikesto 3 tuntia). Taistelukoulutus perusharjoitus 1 Taistelukoulutus perusharjoitus 2 Taistelukoulutus perusharjoitus 3 Taistelukoulutus perusharjoitus 4 Taistelukoulutus perusharjoitus 5 Taistelukoulutus perusharjoitus 6 Taistelukoulutus perusharjoitus 7 Taistelukoulutus perusharjoitus 8 Taistelukoulutus yön yli harjoitus Perusharjoituksia: 6 kertaa tai yli 5 pistettä 4 5 kertaa 3 2 3 kertaa 2 1 kerta 1 Ei harjoituksia 0 Osallistuminen yön yli harjoitukseen 3 pistettä. minimi 0 pistettä ja maksimi 8 pistettä TST-KOULUTUSRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Tst-koulutusrata 1 Tst-koulutusrata 2

24 Tst-koulutusrata 3 Tst-koulutusrata 4 Tst-koulutusrata 5 Tst-koulutusrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä MARSSIKOULUTUS Osallistuminen marsseille tuottaa seuraavat pisteet: Jalka / hiihtomarssi 1 2 pistettä Jalka / hiihtomarssi 2 4 pistettä Jalka- / hiihto- / polkupyörämarssi 3 4 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 10 pistettä 3. Liikuntakoulutus Osallistuminen liikuntakoulutukseen. Suunnistusharjoitus 1 Suunnistusharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 1 Liikuntaharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 3 Liikuntaharjoitus 4 Liikuntaharjoitus 5 Liikuntaharjoitus 6 Liikuntaharjoitus 7 Liikuntaharjoitus 8 Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä (vähintään 2 suunnistusharjoitusta) 8 9 kertaa 5 6 7 kertaa 4 4 5 kertaa 3 1 3 kertaa 1 Ei harjoituksia 0 VARUSMIEHEN KUNTOINDEKSI

Pisteytetään varusmiehen kuntoindeksin VKI suoritustason mukaisesti: VKI on 21.00 tai yli 7 pistettä 19.00 20.99 5 17.00 18.99 4 15.00 16.99 3 13.00 14.99 2 alle 13.00 1 4. Sotilaan perustutkinnon pisteytys ja palkitseminen SOTILAAN PERUSTUTKINNON MAKSIMIPISTEET OVAT 75 PISTETTÄ Ei hyväksytty 24 Suoritettu 25 34 Suoritettu hyvin 35 49 Suoritettu kiitettävästi 50 25 Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sovittaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin. Asekäsittely- ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. Tilaa muistiinpanoja varten:

ESIMERKKI SOTILAAN PERUSTUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely- ja taistelutaitojen koe) 26

27 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi, joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat, jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet, koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin, varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Puolustusvoimat Leima Perusyksikkö Saapumiserä Suku- ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Koulutettavan kuittausmerkinnät (pvm ja nimi) Henkilötunnus au (1-3 = 0, 4 = 1, 5-6 = 2, 7-8 = 3, 9 = 4) au (0-1 = 0, 2 = 1, 3 = 2, 4-5 = 3, 6 = 4) VARTTI: (13 tai alle = 0, 13-14.99 = 1, 15-16.99 = 2, 17-20.99 = 3, 21 tai yli = 4) SAP: ( HKI 0,99 = 0, HKI 1,00-1,49 = 1, HKI 1,50-2,49 = 2, HKI 2,50-3,49 = 3, HKI 3,50 = 4) (marssit, ammunnat, taistelijan tutkinto) ei au hyväksyttyä suoritusta = 0, välttävä/tyydyttävä = 1, hyvä = 2, kiitettävä/erinomainen = 3) au (sopimaton = 0, heikosti sopiva = 1, sopiva = 2, hyvin sopiva = 3, erittäin sopiva = 4) (sopimaton = 0, sopiva = 1, hyvin sopiva = 2) (1-2.99 = 0, 3-4.99 = 1, 5-6.99 = 2, 7-9 = 3) (jonon pisteytys 10% = 0, 20% = 1, 40% = 2, 20% = 3, 10% = 4) au Koulutettava haluaa oppia ja suoriutua palveluksesta (ei lainkaan= 0, heikosti = 1, tyydyttävästi = 2, hyvin = 3, erinomaisesti = 4) (ei halukas = 0, ei vastusta = 1, halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 2, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 3, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen sekä halukas sotilasuralle = 4) Vaadittavat erityisominaisuudet, tiedot tai taidot (esim. stereonäkökyky, ajokortti tms) = au-kurssin minimivaatimus Kurssi/koulutushaara kyllä sijaluku Linja/koulutushaara/tehtävä - AU-kurssi - Miehistökoulutushaara X Johtajavalinnan päätyessä tasapisteisiin valintajärjestyksen määrittää kriteerien 5, 6, 7 ja 8 yhteenlaskettu pistemäärä. Paikka ja aika Tehtävä, arvo ja nimi

4.5 Erikoiskoulutuskausi 28 Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180, 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet osaavat oman puolustushaaransa, aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. Taistelijat koulutetaan siten, että he osaavat sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajan joukossaan. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa määrittämät taisteluammunnat. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan koulutushaaratutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. Erikoiskurssit voivat alkaa jo peruskoulutuskaudella, mikäli paikalliset olosuhteet ja koulutuksen järjestelyt sitä ehdottomasti edellyttävät. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi peruskoulutuskauden asioista, mikäli erikoiskurssi on alkanut jo peruskoulutuskaudella. Miehistön 270 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutuskauden koulutus suunnitellaan ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, SA -tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampumaharjoitukset. Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa.

29 Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa kuljettajista, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän harjoituksiin sekä ampumaleireille. 4.6 Johtajakoulutus Tarkoitus, päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimisesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti. Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suorituskyvyn joukon tehtävän edellyttämälle tasolle. Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä. Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15 %. Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon perusteet ja toimintakäytännöt on kuvattu Kouluttajan oppaassa (2007). Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja.

30 Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 30 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena, josta käytetään nimitystä johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt, joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Ohjelman 30 opintopisteen runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan sekä varusmiesten tietojärjestelmässä (VARTTI) että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio, jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sitä käytetään varmentamaan

31 opintojen suoritus. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava, oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle. Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Se toteutetaan niin, että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita, jotka koulutettava itse esitäyttää. Johtajat saavat palautetta omasta johtajakäyttäytymisestä ja johtamisen vaikutuksesta syväjohtamisen kysymyssarjan avulla. Arviointiin osallistuvat varusmiesesimiesten alaiset, perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtaja-/vuorovaikutusprofiilin. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtaja- tai vuorovaikutusprofiili siirretään tietojärjestelmässä (VARTTI) johtajan palvelustodistukseen. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarvioitien itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu vähintään kaksi kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet, vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon, joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Tiimit arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja 1 2 kertaa kuukaudessa. Tiimityöskentely

32 tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää, että varusmiesesimiehet oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmäkiinteyden syntymistä johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota ja odotuksia. Voit varautua siihen, että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Oppilaitokset lukevat hyväksi opintopisteitä saamastasi johtajakoulutuksesta. Hyväksiluettavuuden päättää oppilaitos tapauskohtaisesti. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta, erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Johtajaprofiili kertoo osaltaan, kuinka olet johtajana menestynyt, mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus- ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. Kasvaminen ihmisenä, kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta, että tiedät, missä olet ja mihin johtajana pyrit.

Aliupseerikoulutus Aliupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. 33 Aliupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Kurssi käsittää kaksi jaksoa, joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson tavoitteena on, että oppilaat tuntevat sotilasjohtamisen ja kouluttamisen perusteet, osaavat yleiset ryhmänjohtajan perustiedot ja taidot sekä osaavat käsitellä oman joukkonsa ryhmän kalustoa ja toimia ryhmän taistelijan tehtävissä. Aliupseerikurssin toisen jakson tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen toiminnan tehtävässään, ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävässä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu tapahtuu siten, että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Aliupseerikurssin käynyt varusmies, joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi, voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista.

34 Reserviupseerikoulutus Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Reserviupseerikurssin tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään. Reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. Tällä kaudella upseerikokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten, että upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus, kokemus ja harjaantuminen muovaavat suomalaisen reserviupseerin. o 4.7 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenevät täyttämään määritetyt suoritusvaatimukset. Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viikkoa. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusajan lopulle. Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma, johon kuuluvat tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset.

35 Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa samoihin tiloihin. Tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset järjestetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolustushaaran käskemällä tavalla. Joukkokoulutuskaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia. Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset tehtävät. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. Tämä kyky mitataan puolustushaaroittain. Palvelustodistus ja henkilöarviointi Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henkilöarvioinnin. Palvelustodistus sisältää tiedot varusmieskoulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioitaessa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa lisäksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia, joita voi suoraan hyödyntää siviilissä. Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikaisista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa. Miehistö- tai johtajakoulutuksen saaneiden palvelustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilaisilla lomakkeilla. Ne ovat asiakirjoja, jotka kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu- ja työtodistuksia. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammattiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valinnoillasi ja palveluksen suorittamisella. Pohdittavaa Mieti, mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluksessa yleensä ja peruskoulutuskaudella. Haluatko taistelijan koulutukseen, miehistön erikoiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviupseerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja erityistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asettamasi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana?