Opinnäytteen kirjoitusohjeet KSAO/liiketalous Opiskelijan nimi Ryhmätunnus Ohjaavan opettajan nimi Päivämäärä
Sisällys 1 Tekstin asettelu 1 2 Taulukot, kuvat ja liitteet 2 3 Tekstin osat 5 4 Lähdeviitteet 9 5 Lähdeluettelo 15 5.1 Kirjat 15 5.2 Artikkelit 16 5.3 Haastattelut 16 5.4 Ei nimettyä kirjoittajaa 17 5.5 Sähköiset lähteet 17 5.6 Videot, luennot ja muut vastaavat lähteet 18 LIITTEET LIITE 1 Esimerkki lähdeluettelosta LIITE 2 Esimerkkejä lähdeviite- ja lähdeluettelomerkinnöistä
1 Tekstin asettelu Opinnäytetyö kirjoitetaan Arial-tekstityypillä, ja kirjasinkoko on 12. Teksti kirjoitetaan käyttäen riviväliä 1,5. Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sivun vasemmassa laidassa marginaali on 3 cm, alalaidassa 4 cm, oikeassa laidassa 2 cm ja ylälaidassa 3,5 cm. Esimerkkejä voidaan sisentää. Sisennykset erotetaan yhdellä tyhjällä rivivälillä molemmin puolin muusta tekstistä. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1. Yleensä teksti alkaa pääotsikon jälkeen alaotsikon alta. Tekstin voi aloittaa myös suoraan pääotsikon alta. Tällöin tekstiä ei kuitenkaan saa olla kuin yksi kappale. Uudelle sivulle on tultava vähintään kaksi riviä tekstiä. Sivunumerointi alkaa luvusta yksi ja päättyy lähdeluettelon viimeiseen sivuun. Lukujen pääotsikot ja alaotsikot kirjoitetaan pienaakkosin ja ne numeroidaan ns. kymmenjärjestelmällä (esim. 1, 1.1, 1.2). Otsikot numeroineen lihavoidaan. Luvun numeroiden väliin merkitään piste. Pistettä ei käytetä kuitenkaan viimeisen numeron jäljessä (loppupiste). Ennen otsikkoa jätetään yksi tyhjä rivi sekä otsikon ja sitä seuraavan tekstin jälkeen yksi tyhjä rivi. Teksti kirjoitetaan koko ajan sivun alusta loppuun eli päälukuja ei aloiteta uudelta sivulta. Otsikon teksti alkaa numeron jälkeen samalta riviltä kahden välilyönnin jälkeen. 1
2 Taulukot, kuvat ja liitteet Asioiden selittäminen perustuu tekstiin, ja kuvat vain havainnollistavat asioita. Taulukoiden ja kuvien on oltava niin selkeitä, että ne voidaan ymmärtää ilman varsinaista tekstiä. Tekstissä kuitenkin täytyy tulkita taulukoita ja kuvia sanallisesti. Taulukoissa ja kuvissa on pyrittävä yhtenäiseen tyyliin. Kaikesta tiedosta ei tarvitse kaavamaisesti tehdä taulukoita tai kuvia, vaan niiden tarve harkitaan. Myöskään liitteeksi ei tehdä kaikista tiedoista taulukoita tai kuvia. Taulukot ja kuvat otsikoidaan. Otsikko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella eikä loppuun tule pistettä. Taulukon otsikko on taulukon yläpuolella, ja kuvan otsikko on kuvan alapuolella. Taulukon/kuvan otsikon ja taulukon/kuvan väliin tulee yksi tyhjä rivi 1-rivivälillä. Taulukko 1. Kiinteistöverolain mukaiset kiinteistöveroprosentit Alaraja Yläraja Yleinen (maapohja) 0,50 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,22 0,50 Muu kuin vakituinen asuminen 0,50 1,00 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00 Voimalaitos 0,50 1,40 Ydinvoimalaitos 0,50 2,20 Sana taulukko, taulukon numero ja taulukon otsikko lihavoidaan. Taulukkoon tai kuvaan liittyvä selventävä tieto kirjoitetaan taulukon tai kuvan 2
alapuolelle ja kirjoitetaan 1-rivivälillä. Taulukoissa ja kuvissa on juokseva numerointi kummassakin erikseen. Tekstissä esiintyvä ensimmäinen kuva/taulukko on numeroltaan 1 jne. Jos taulukko tai kuva on otettu lähdekirjallisuudesta, sen lähdeviite ilmoitetaan otsikon jälkeen suluissa. Kuva 1. Kaupunkien ja koko maan väestö (Kansaneläkelaitos 2005) Liitteet numeroidaan ja niihin kirjoitetaan oikeaan yläkulmaan LIITE ja liitteen juokseva numero. Liitteen numero merkitään vain sen ensimmäiselle sivulle. Liitteen lähde merkitään sivun oikeaan alareunaan suluissa. Taulukkoon, kuviin ja liitteisiin viitataan tekstissä samalla tavalla kuten muihin lähteisiin. Kuvassa 3 esitetään verohallinnon valtakunnallinen organisaatio. 3
Verohallinnon johto toimii Helsingissä (kuva 3). Aloitimme somistuksen suunnittelun tekemällä luonnoksen (liite 2). 3 Tekstin osat 3.1 Opinnäytteen nimi Opinnäytteen nimi kertoo työn aiheen, rajauksen ja näkökulman, niin että keskeiset käsitteet (avainsanat) tulevat esille, esimerkiksi Perintöverotus pienyrityksessä. Ensimmäiset sanat ovat tärkeimmät. Käytetyt sanat ovat usein sanan perusmuotoja eli substantiiveja nominatiivissa, esimerkiksi autoverotus (ei: autoverotuksesta). Työn nimi ei voi olla sama kuin joku työn pääotsikko, koska se on kaikkien tekstin lukujen otsikko. Nimen pitääkin kattaa kaikki sisällysluettelon pääotsikot. Nimen informatiivisuus on tärkeintä, vaikka nimestä tulisi pitkä. Työn nimi voi olla myös väite tai kysymys. Älä mielellään käytä sanaa "case", vaan nimeä suoraan, esimerkiksi Sukupolvenvaihdos Kaakeli ja lattia oy:ssä. 3.2 Otsikointi Tekstin lukujen otsikot eivät saa olla liian yleisluonteisia, esim. Taustaa, vaan niiden on kerrottava lukijalle selvästi alla olevan tekstin sisällöstä. Otsikoiden tulee olla niin kertovia, että työn sisällysluettelon otsikoiden perusteella pitäisi voida päätellä työn nimi. Informatiivisuus on tärkeintä, vaikka otsikosta tulisi pitkä. 4
Alaotsikoiden oltava alisteisia pääotsikolleen, eli ne eivät voi olla merkitykseltään laajempia kuin pääotsikko. Samanarvoisia alalukuja oltava aina vähintään kaksi, esim. 2.1 ja 2.2 tai 2.1.1 ja 2.2.2. Lukujen numeroinnissa kolmeportainen numerointi riittää, esim. 4.2.1. Otsikossa sanojen eri sijamuodot kertovat asian käsittelytavasta. Väriopin periaatteet (nominatiivi) Väriopin periaatteita (partitiivi) Väriopin periaatteista (elatiivi) Samanarvoiset, samalla tavalla esitetyt asiat ilmaistaan samantyyppisillä otsikoilla, ja pääotsikon sanoja voi toistaa. 4 Verkkomainonta 4.1 Verkkomainonnan välineet 4.1.1 Banneri 4.1.2 Promootio 4.1.3 Pop-up (spot) 4.2 Verkkomainonnan tunnusluvut 5 Lehtimainonta 3.3 Johdanto-luku Johdanto-luku on luku yksi (1). Johdannossa esitellään työn keskeiset käsitteet (esim. käsite verkkomainonta, autovero). Lisäksi esitellään myös, miten työ on rajattu ja perustellaan aiheen rajaus. Sen tehtävä on myös virittää lukijan kiinnostus esimerkiksi kertomalla, miksi aihe valittiin, tuomalla esiin oudostakin asiasta ajankohtaisuutta tai esittämällä tutusta asiasta uusi näkökulma. Johdanto aloitetaan lyhyillä virkkeillä ja helposti tajuttavilla asioilla ja niistä 5
edetään syvemmälle aiheeseen ja yksityiskohtaisempiin tietoihin. Kerrotaan selvästi, mutta yleisluonteisesti opinnäytetyön sisältö, tehtävät, ongelmat, tavoitteet ja tarkoitus sekä käytetyt tiedonkeruumenetelmät. Verbien eri aikamuotoja käytetään seuraavasti: preesens, kun viitataan tekstiin (tässä työssä selvitetään) ja imperfekti, kun viitataan työskentelyyn (selvitettiin). Johdantoon kirjoitetaan tekstiä seuraavista asioista sopivassa järjestyksessä: 1. Opinnäytteeni aiheena on 2. Valitsin aiheen, koska 3. Rajasin aiheen miten miksi (mitä jätin pois, mihin keskityin). 4. Aiheen taustaa (esim. ajankohtaisuus, merkitys) yleisellä tasolla. 5. Opinnäytteeni tavoite/tarkoitus on (esim. selvittää, kuvata). 6. Kerro, mitä teit (esim. kysely). 7. Esittele lyhyesti pääkäsitteet esim. remburssi, tiekunta, SyKe-ohjelma 8. Esittele päälähteet 9. Kerro, miten tekstisi etenee (aluksi kerron, sitten lopuksi ) 3.4 Tutkimuksen tulosten esittely Jos opinnäytetyönä on tehty tutkimus, esimerkiksi asiakastyytyväisyyskysely, lähtökohta on kirjoittaa tulokset tekstiksi, jolloin taulukot ja kuvat vain havainnollistavat asioita. Taulukot ja kuviot tiivistävät tiedot. Taulukoita tai muita kuvioita ei tarvitse tehdä kaikista tiedoista. Tekstin ja kuvioiden suhde on mietittävä tarkkaan. Yleensä on ensin teksti ja sitten sen alla tekstiin liittyvä kuva tai taulukko. Kaikki tulokset on esitettävä, ja tulokset esitetään selvästi, yksinkertaisesti ja selittelemättä, tulokset puhuvat puolestaan. 6
Yleensä tuloksia ei vielä tulkita siinä luvussa, jossa ne esitellään, mutta niinkin voi tehdä, jolloin luvun nimi olisi esimerkiksi Tulokset ja päätelmät (+Pohdintaluku erikseen). Aikamuotona on imperfekti, kun selostetaan työskentelyn vaiheita, esimerkiksi kysyttiin, vastattiin, valitsin. 3.5 Pohdinta-luku Pohdinta-luku on tekstin viimeinen luku. Siinä tarkastellaan tehtyä työtä ja sen tuloksia. Tuloksia verrataan tavoitteisiin ja näin arvioidaan omaa työskentelyä. Pohdinnan voi aloittaa viittaamalla opinnäytteen päätarkoitukseen, ja sitten esitellään kokoavasti päätulokset. Kun tehdään omia päätelmiä ja yleistyksiä, esitetään asiat pehmentäen, esimerkiksi apuverbeillä (saattaa olla, voi olla). Päätelmät kirjoitetaan asiatyyliin (ei: "yllättävää oli, hämmästyin"). Pohdinnassa ei kiitetä yhteistyökumppaneita eikä kuvata omia tuntemuksia työn aikana. Verbien aikamuodoista käytetään imperfektiä (etsin), kun selostetaan työskentelyprosessia ja preesensiä (asiakkaat ovat), kun arvioidaan tuloksia. Pohdinnassa voi vastata seuraaviin kysymyksiin pohtien ja perustellen: - Saavutinko tavoitteeni? - Aiheen pohdintaa ja päätelmiä: Mitä ajatuksia aiheeseen perehtyminen herätti? - Missä onnistuin? - Mitä heikkouksia liittyi työskentelyyni? 7
- Millaisia uusia kysymyksiä ja ongelmia mahdollisesti huomasin? 4 Lähdeviitteet Opinnäytetyössä jokainen toisen kirjoittajan ajatus, teksti ja kuva on merkittävä lähdeviitteellä. Viitteellä ei merkitä kirjoittajan oman päättelyn tulosta eikä yleisesti kaikkien tiedossa olevia asioita (yleistieto). Pääperiaate on se, että lähteitä käytetään alkuperäistä tekstiä muokaten eli referoiden, eikä kopioida alkuperäistä tekstiä sanasta sanaan eli siteeraaminen. Viite merkitään aina lainatun tiedon yhteyteen, usein sen jälkeen. Samassa virkkeessä voi olla tarvittaessa montakin eri lähdeviitemerkintää. Jos tiedot on kerätty toisistaan hyvin etäisiltä sivuilta, ei sivunumeroita voi yhdistää samaan viitteeseen, vaan ne on merkittävä kukin omana viitteenään kyseisen tekstinpätkän jälkeen, jotta lukijan olisi helppo jäljittää tieto. Huomaa, että lähdeviite ei voi viitata yli kappalerajan. Lähdeviitteessä mainitaan teoksen kirjoittajan sukunimi sekä teoksen ilmestymisvuosi sekä mahdolliset sivut. Viitteeseen kirjoitetaan siis aina tekstin kirjoittajan sukunimi, eikä esimerkiksi teoksen toimittajan nimeä. Artikkeleiden sivunumeroa ei mainita lähdeviitteessä. (Virtanen 2007, 67 70) Kun lähteellä ei ole nimettyä kirjoittajaa, ilmoitetaan viitteessä teoksen julkaisija (tai otsikko) ja ilmestymisvuosi. Tällaisia lähteitä voivat olla esimerkiksi sisäiset raportit, lehtiartikkelit yms. 8
Purukumin vienti Venäjälle on markkinoijien haaste (Kauppalehti Online 2009). Arviointi perustuu näyttökokeeseen (Opetushallitus 2009). Graanille rakennetaan vuonna 2009 kaksi uutta vanhusten palvelutaloa (Rakennusliike Aavikko 2008). Sähköisistä lähteistä (esim. Internet-sivut) ilmoitetaan tekstissä kuten muistakin lähteistä teoksen kirjoittajan sukunimi tai nimen puuttuessa teoksen julkaisija (tai otsikko) sekä teoksen ilmestymisvuosi. Intenet-sivun www-osoite merkitään vain lähdeluetteloon, ei tekstiin. Oppimisnäkemykset vaihtelevat ajan mukaan (Nieminen 2008). Arviointi perustuu (Opetushallitus 2008). Internetissä on mahdollista tavoittaa nuoria kuluttajia (Nettikaupan vuosikatsaus 2008). Rautakauppa on muuttunut viime vuosina (K-rauta 2008). Lähteen kirjoittajan nimi tai julkaisijan nimi voidaan mainita paitsi sulkeissa, niin myös suoraan tekstissä. Ilmestymisvuosi ja mahdolliset sivunumerot merkitään silloin sulkeisiin. Mäkisen (2006, 20) mukaan tapahtumamarkkinointi antaa mahdollisuuden suhdetoimintaan epävirallisessa ilmapiirissä. Kivisalmi ym. (2005, 20) huomauttavat kirjassaan, että... Arvonlisäverolain (2006/345) 6 :n mukaan Kun tekstin kokonainen luku perustuu yhteen lähteeseen, voidaan se mainita 9
luvun alussa, jolloin viitettä ei tarvitse merkitä erikseen jokaiseen kappaleeseen. Tällainen viite voi olla pää- tai alaluvun alussa tai pääluvun otsikon alla ennen alalukuja. Tämä luku 1.4 perustuu Lahikaisen (2008, 20 45) teokseen perintöverosta. Luvussa 2 on käytetty lähteenä Mainikaisen (2008) opasta paperinkierrätyksestä. Kun viitataan vain yhteen, edeltävään virkkeeseen, tulee lähdeviitteen sulkeiden jälkeen piste. Viranomaiset voivat myös vaikuttaa toimituslausekkeen valintaan (Pehkonen 2006, 120 122). Kun viitataan kahteen tai useampaan virkkeeseen, lähdeviite on omana lausekkeenaan sulkeiden sisällä: edellinen virke päättyy pisteeseen ja viittauslauseke päättyy pisteeseen ennen viimeistä sulkumerkkiä. Viranomaiset voivat vaikuttaa toimituslausekkeen valintaan. Yrityksen oma toimitusehtopolitiikka, kaupan osapuolten osaaminen ja toimialalle muotoutunut käytäntö ovat kuitenkin tärkeimpiä toimituslausekkeen valintaan vaikuttavia tekijöitä. (Pehkonen 2008, 118 120.) Toistuvasti käytetyn lähteen voi merkitä lyhenteellä mt. (mainittu teos) tai mts. (mainittu teos, sivu). Viittauksen on oltava täysin selvä, jotta lukija ymmärtää vaivatta, mihin teokseen viitataan. Kun lähdettä käytetään ensimmäistä kertaa, mainitaan viitteessä tekijä ym. tiedot tavalliseen tapaan. Toimitustapalausekkeiden käyttö on määritelty tarkkaan (mts. 7). 10
Yleensä ei käytetä suoria lainauksia (sitaatteja), mutta niitä voi käyttää, jos esimerkiksi joku ilmaisu on ollut erityisen osuva tai tarkkuuden vuoksi halutaan toistaa joku ajatus sanasta sanaan. Erityisen kuuluisa on Sonyn (1955) vanha visio: Tulemme kehittymään yhtiöksi, joka on tunnetuin siitä, että se on pystynyt muuttamaan japanilaisten tuotteiden huonon laadun mielikuvan. Jos lähteellä on kaksi tekijää, mainitaan kumpikin ja väliin tulee sulkeiden sisään &-merkki, mutta tekstiin kirjoitetaan tavalliseen tapaan ja-sana. Direct-response-mainonnalla aktivoidaan asiakas soittamaan (Lahtinen & Isoviita 2007, 83). Lahtinen ja Isoviita (2007, 83) painottavat, että direct-responsemainonnalla aktivoidaan asiakas soittamaan. Kun tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan ensimmäinen ja sen perään kirjoitetaan ym. Kuitenkin ensimmäisessä viitteessä mainitaan kaikki tekijät. Laatua voidaan mitata myös sillä, miltä asiakkaasta tuntuu (Lahtinen, Ilonen, Koivu, Juutilainen & Saari 2005, 103). - - Laatu on usein subjektiivinen kokemus (Lahtinen ym. 2005, 133 134). Jos lähde on ns. toisen käden tietoa eli lähdeteoksessasi viitataan johonkin toiseen teokseen ja haluat lainata tämän tiedon omaan tekstiisi, mainitset sekä alkuperäisen lähteen että lukemasi lähteen tekijän. Lähdeluettelossa mainitaan molemmat lähteet. Wallaksen (2004) mukaan kestävän kehityksen periaatteet tunnetaan hyvin puunjalostusteollisuuden yrityksissä (Haapanen 2005, 33.) 11
Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet teokset erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Linjaliikenteen rahdit ilmoitetaan etukäteen, eivätkä ne vaihtele niin kuin hakurahtiliikenteessä (Pehkonen 2009a, 166). Puuttuvasta lastierästä maksetaan kuollutta rahtia (Pehkonen 2009b, 140). Kun viitataan lakiin, asetukseen, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiin, voidaan käyttää lyhenteitä (L = laki, A = asetus, KM = komiteanmietintö) tai nimetä laki tms. Satovahinkojen takia myönnetyt korkotukilainat (L 1985/239). Kunnan asukkailla on oikeus (Kuntalaki 1995/365, 48 ). Ympäristölupamenettelylain (1995/1712) 1 :n mukaan ongelmajätteen keruu on järjestettävä Haastattelusta merkitään viitteeseen haastatellun nimi. Selvyyden vuoksi voi olla syytä mainita tietoa antaneen henkilön arvo/ammatti ja työpaikka/yhteisö tekstissä. Liiga-menestyminen vaatii paljon talkootyötä (Heikkinen 2009). Aktosin koulutuspäällikkö Ansa Linden (2009) arvelee, että --. Haastattelua lyhyempi henkilökohtainen tiedonanto, joka on saatu esim. keskustelussa, luennoilla tai kirjeitse, mainitaan tekstissä, mutta sitä ei merkitä lähdeluetteloon. Urheiluseura Spartan toimitusjohtajan Jyrki Komulaisen 12
(henkilökohtainen tiedonanto 1.5.20097) mukaan urheiluseurojen viestintäverkot ovat 5 Lähdeluettelo Lähdeluetteloon kirjoitetaan kaikki käytetyt lähteet aakkosjärjestykseen sen mukaan, mitä tekstissä lähdeviitteisiin on kirjoitettu. Riviväli on 1. Otsikkona on Lähteet lihavoituna ja otsikon jälkeen jätetään kaksi tyhjää riviä. Liitteissä 1 ja 2 esitellään esimerkkejä lähdemerkinnöistä tekstissä ja lähdeluettelossa. 5.1 Kirjat Yksinkertaisimmillaan lähdeluettelossa mainitaan teoksesta tietoja seuraavalla tavalla: Kirjoittajan sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Alaotsikko. Kustantajan/julkaisijan kotipaikka, Kustantaja/julkaisija. Teoksen laatu voidaan mainita lopuksi, jos se on joku muu kuin kirja tai lehti. Albrecht, Karl 2009. Stressi ja johtaminen. Helsinki, Kirjateos Oy. Sipilä, Jaana & Mäkelä, Piia. 2007. Asiantuntija ja johtaja. Miten hallitset nämä kaksi roolia? Ekonomia-sarja. Helsinki, WSOY. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet teokset erotetaan toisistaan vuosiluvun jäljessä olevalla olevilla pienaakkosilla. Leppiniemi, Jarmo 2006a. Tilinpäätös- ja verosuunnittelu. Helsinki, Weilin+Göös. Leppiniemi, Jarmo 2006b. Hyvä kirjanpitotapa. Mikä on sallittua, mahdollista, kiellettyä? Helsinki. Weilin+Göös. 13
Teoksen ensimmäistä painosta ei mainita lähdeluettelon tiedoissa. Muut painokset mainitaan teoksen nimen jälkeen. Oulasvirta, Lasse 2008. Miten kunta toimii? 4., uudistettu painos. Helsinki, Kuntakoulutus Oy. Joskus teoksella voi olla yksi nimetty toimittaja, eikä kirjoittajia ole eritelty. Liukkonen, Armi (toim.) 2009. Psykologinen asiakaspalvelu. Turku, Ratas-kirjat. 5.2 Artikkelit Artikkeleista kirjataan lähdeluetteloon kirjoittajan sukunimi, Etunimi. Vuosi. Otsikko. Lehden nimi lehden numero, sivut ensimmäisestä viimeiseen. Aromaa, Juha 2009. R-kioskiketju laajenee. Taloustaito 8, 20 21. Kokoomateosten artikkeleista ilmoitetaan lähdeluettelossa seuraavat tiedot: kirjoittajan sukunimi, Etunimi painovuosi. Kirjoituksen nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.) Teoksen nimi. Kotipaikka, Kustantaja/julkaisija, sivu(t). Huuskonen, Kalevi 2004. Timanttikylät Leader-rahoituksen kohteena. Teoksessa Avikainen, Rauno (toim.) Luova tulosjohtaminen julkishallinnossa. Helsinki, Edita, 5 20. 5.3 Haastattelut Haastatteluista merkitään lähdeluetteloon haastateltavan Sukunimi, Etunimi, vuosi. Arvo tai Ammatti, Työpaikka. Tiedon laatu. Päivä. 14
Loukola, Antti 2009. Täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen johtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu. Haastattelu 1.9.2009. 5.4 Ei nimettyä kirjoittajaa Jos tekstillä ei ole nimettyä kirjoittajaa, siitä mainitaan ensin tekstin lähdeviitteen merkinnän mukaan julkaisija (tai otsikko) ja sen jälkeen muut tiedot. Toriparkkia suunnitellaan 2009. Länsi-Savo 30.10.2009, A7. Tiedotussuunnitelma 2009. Aktos oy. Tiedotusosasto. Moniste. Yrittäjäksi R-kioskiin 2009. Helsinki: Rautakirja oy. Perehdytyskansio. Rakennusliike Aavikko 2008. Graanin uudet palvelutalot. Esite. 5.5 Sähköiset lähteet Sähköisiä lähteitä ovat esimerkiksi www-kotisivut, tietokoneohjelmat sekä sähköiset lehtijulkaisut ja sähköposti. Niistä mainitaan normaaliin tapaan seuraavat tiedot: kirjoittajan sukunimi, etunimi vuosi. Otsikko. Julkaisija. Päivämäärä, jolloin tieto on lainattu. www-osoite tai muu tiedon laatu (esim. Passeli-ohjelma). Hauvanen, Kari 2009. Perintöverotus. Helsinki, Verohallinto. http://www.akkk.fi/tietoyhteiskunta.htm 11.3.2009. Jos sähköisellä lähteellä ei ole nimettyä kirjoittajaa, siitä mainitaan ensin tekstin lähdeviitteen merkinnän mukaisesti ensin julkaisija (tai otsikko) ja sitten vuosi ja sitten sivut. Päivämäärä, jolloin tieto on otettu Internetistä. www-osoite kokonaan tai muu tiedon laatu. 15
Nettietiketti muuttuu 2009. Helsinki, Edita Oy www.edita.fi/lehdet/visio/reg/nettietiketti/nettieti.htm 29.9.2009 Hyvinvointivaltion kriisi 2005. Teoksessa Juutilainen, Kirsi (toim.) CD- Facta. Helsinki, WSOY. CD-rom-levy. 5.6 Videot, luennot ja muut vastaavat lähteet Videoista, luennoista, esitteistä ym. vastaavista lähteistä mainitaan seuraavat tiedot: Kirjoittajan sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan/julkaisijan kotipaikka: Kustantaja/julkaisija. Hiukonen, Eeva 2006. Värianalyysi. Tampere, Creative oy. Video. Saarinen, Pipsa 2008. Iloa työhön, eloa elämään! Aikuiskoulutuskonferenssi, Mikkeli 12.5.2008. Suomen kuntakoulutus. Luento. Teoksen laatu mainitaan lopuksi, jos on joku muu kuin kirja tai lehti. Jos tekstillä ei ole nimettyä kirjoittajaa, siitä mainitaan ensin tekstin lähdeviitteen merkinnän mukaan julkaisija (tai otsikko). Itä-Suomen ympäristökeskus 2008. Sekajätteen käsittely taajamissa. Moniste. Opinnäytetyöt ym. ilmoitetaan seuraavasti: Tekijän sukunimi, etunimi. Vuosi. Otsikko. Työn laatu. Julkaisijan kotipaikka, Julkaisija. Kaakkurinen, Anna 2006. Mäyrämäen Alkon imago. Opinnäytetyö. Heinola, Mikkelin ammattiopisto, kaupan ja hallinnon koulutusyksikkö. 16
LIITE 1 Esimerkki lähdeluettelosta LÄHTEET Aromaa, Juha 2009. R-kioskiketju laajenee. Taloustaito 8, 20-21. Hiukonen, Eeva 2008. Värianalyysi. Tampere, Creative oy. Video. Kaakkurinen, Anna 2009. Mäyrämäen Alkon imago. Opinnäytetyö. Heinola, Mikkelin ammattiopisto, kaupan ja hallinnon koulutusyksikkö. Loukola, Antti 2009. Täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen johtaja, Mikke- lin ammattikorkeakoulu. Haastattelu 1.9.2009. Nettietiketti muuttuu 2008. Helsinki, Edita oy. 29.9.2008. http://www.edita.fi/lehdet/visio/reg/nettietiketti/nettieti.htm Oulasvirta, Lasse 2007. Miten kunta toimii? 4., uudistettu painos. Helsinki, Kuntakoulutus Oy. Toriparkkia suunnitellaan 2007. Länsi-Savo 30.10.2007, A7. 17
LIITE 2 Esimerkkejä lähdeviite- ja lähdeluettelomerkinnöistä Esimerkki 1. Kirja lähteenä Tekstissä: Tämä luku 2.1 perustuu Tomperin (2005, 47-50) esittämään näkemykseen tililuettelosta. Tilinavaus suoritetaan merkitsemällä alkusaldot tileille (Tomperi 2005, 16). Yksityisliikkeessä on yksi ainoa omistaja. Hänen sijoitustaan yrityksessä seurataan kirjanpidossa Oman pääoman tilillä. (Tomperi 2005, 21.) Lähdeluettelossa: Tomperi, Soile 2005. Käytännön kirjanpito. 12.-13. painos. Helsinki, Edita Publishing Oy. Muoto lähdeluettelossa: Kirjoittajan sukunimi, kirjoittajan etunimi vuosi. Kirjan nimi. Painos. Julkaisijan kotipaikka, Julkaisija. 18
Esimerkki 2. Internet lähteenä Tekstissä: Yhteisöjen veroilmoituslomake 6B on uudistettu verovuodelle 2006 (Verohallinto 2006). Lähdeluettelossa: Verohallinto 2006. Yrityksen veroilmoitukset uudistuvat 2006. Helsinki, Verohallitus. 4.4.2006. http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=4614&language=fin Vaihtoehtoisesti tekstissä ensin otsikko: Yhteisöjen veroilmoituslomake 6B on uudistettu verovuodelle 2006 (Yrityksen veroilmoitukset uudistuvat 2006). Vaihtoehtoisesti lähdeluettelossa: Yritysten veroilmoitukset uudistuvat 2006. Helsinki, Verohallitus. 4.4.2006. http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=4614&language=fin Muoto lähdeluettelossa: Jos ei kirjoittajaa tiedossa/ilmoitettu: Julkaisija (tai otsikko) vuosi. (Otsikko.) Julkaisijan kotipaikka: Julkaisija. Päivämäärä, jolloin tieto on otettu. Tarkka www-osoite. 19
Jos kirjoittaja on tiedossa: Kirjoittajan sukunimi, kirjoittajan etunimi vuosi. Otsikko. Julkaisijan kotipaikka, Julkaisija. Tarkka www-osoite. Päivämäärä, jolloin tieto on otettu. 20