Hämeen uutiset YLE:n monimediallinen toimitus

28.11.2005 Hämeen uutiset YLE:n monimediallinen toimitus Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelman tutkintotyö AMK-täydentävät / viestintä Syksy / 2005 Kari Alentola

Osasto Tekijä Viestintä Kari Alentola Työn nimi Hämeen uutiset, Ylen monimediallinen toimitus Lopputyön laji Kirjallinen Työn valmistumisaika Erikoistumisala Sivumäärä 25.11.2005 37 tiivistelmä OPINNÄYTETIIVISTELMÄ AMK-täydentävät Tv-yhtiöiden talous on tiukoilla ja toisaalta vaatimukset entistä kattavampaan palveluun jatkuvat. Pienemmällä rahamäärällä pitää tuottaa paljon enemmän ohjelmaa. Käytäntöjä ja tekniikkaa pitää uudistaa tavoitteen saavuttamiseksi. YLE:ssä on alkanut Nasta-projekti (Nasta = nauhaton sisällöntuotanto alusta ja yhtiöyhtenäinen medianhallinta), joka tähtää tehokkaampaan tuotantotapaan, jossa kerran digitoitu materiaali on käytettävissä koko YLE:ssä, kaikissa sen medioissa. Samaa materiaalia käytetään Tv:ssä, radiossa, netissä, teksti-tv:ssä ja mobiililaitteissa. Tavoite on vielä kaukana ja ratkaisemattomia ongelmia on paljon. Pienimuotoisesti tällainen tekotapa on käytössä mm. YLE:n alueuutisissa. Toiminta perustuu olemassa olevaan tekniikkaan ja sisältää paljon ylimääräistä työtä, joka johtuu erilaisten atk-ohjelmien yhteensopimattomuudesta. Monimediallinen toimitus, jota tässä tutkintotyössä tarkastelen, on Hämeen uutisten Tampereen toimitus. Tampere on myös Hämeen uutisten lähettävä paikkakunta. Nykyaikainen monimediatyö ei ole pelkästään uusien laitteiden käyttöä, vaan koko työ muuttuu uudeksi. Vanhat toimenkuvat romuttuvat ja uusia monitoimiammatteja tulee tilalle. Muutos on iso eikä se tietenkään suju ongelmitta. Haastetta riittää niin koulutuksessa, kuin asenteissa. Vaikka tekotavat ja tekniikat muuttuvat, hyvän journalismin perusteet säilyvät. Aineisto kirjallisuus, haastattelut Asiasanat Yle, monimediallinen toimitus, monimedia, Hämeen uutiset, nasta-projekti Säilytyspaikka TAMK / Taide ja viestintä Muita tietoja

THESIS Department Author Title Media Production Kari Alentola SUMMARY Area of specialisation Media The Recovery and Utilization of News Contents in Different Medias Sort of Final Thesis (Written / Project / Portfolio) Written Date Number of pages 25.11.2005 37 Summary: Complementary Studies of Media Artist The financial situation is very tight in every media companies. The viewers need a wide range of services. It is necessary to find a new way of producing programmes and services, because companies have less money, but much more to be supplied. One project in Finnish Broadcasting company is Nasta-project. A project tries to create a production control system and fully digital, tapeless media production system comprising in the whole company. The same material and same control system works on TV, on the radio, on the Internet etc. Local newsrooms in Finnish Broadcasting company have already this kind of system. It based on quite normal computer technologies. It is not perfect, but the working method and way of thinking is about same as in future will be in the whole company. I consider one newsroom: Hämeen uutiset in Tampere. Hämeen uutiset edit in three cities and broadcast in Tampere. The modern work with different medias in simultaneously is not only good knowledge of new computers and technologies. It is a totally different profession. The only thing and the most important thing which always endure is good journalism. Material (e.g. audio / video tape, photographs, slides, paintings, statues...) literature, interviews Key words Finnish Broadcasting company YLE, local news, newsroom, news contents, recovery Filing Tampere Polytechnic, Art and Media Other information

1. JOHDANTO... 2 2. MIKÄ ON MONIMEDIALLINEN TOIMITUS?... 4 2.1 Tehtävät... 4 2.2 Rakenne... 5 Termit... 5 Ohjelman kokoaminen... 6 Maakuntaradioiden uutisten ja aluetv-uutisten työnjako... 8 3. TYÖROOLIT MONIMEDIALLISESSA HÄMEEN UUTISTEN TOIMITUKSESSA10 3.1 Työyhteisö... 10 3.2 Uutispäällikkö... 10 Vastuualueet... 10 Lähetysten valvonta... 11 Suunnittelu... 11 Materiaalin jatkokäyttö... 12 3.3 Toimittaja... 13 3.4 Mediatoimittaja... 14 3.5 Uusi ammatti-identiteetti... 15 Kysely... 16 Johtopäätökset... 17 4. MONIMEDIALLISEN TOIMITUKSEN TEKNIIKKA... 18 4.1 Materiaalin tuotto... 19 Kuvaus... 19 Grafiikka... 20 4.2 Materiaalin käsittely... 21 4.3 Materiaalin jakelu... 22 Studio... 22 Tv-lähetys... 24 Radio... 26 Muut mediat... 27 Tv-materiaalin lisäkäyttö... 30 4.4 Materiaalin arkistointi... 30 5. TULEVAISUUS... 31 5.1 YLE:ssä...32 Käytännön toimia... 33 5.2 Alalla yleensä... 34 5.3 Lopuksi...34 LÄHTEET... 36

1. Johdanto Tv-yhtiöiden talous on tiukoilla ja toisaalta vaatimukset entistä kattavampaan palveluun jatkuvat. Yleisradiossa tv-maksun oikeutukseen tarvitaan ohjelmaa monelle kanavalle, niin tv:ssä, radiossa kuin netissä ja teksti-tv:ssä. Lähetysten digitalisointi on kallista ja samaan aikaan pitää lähettää analogisilla kanavilla ohjelmaa. Houkutellakseen ihmisiä hankkimaan digivastaanottimen, pitää YLE:n ja kaupallistenkin yhtiöiden pystyä tarjoamaan uusilla kanavilla jotain uutta ja houkuttelevaa ohjelmaa ja samaan aikaan vanhoilla kanavilla pitää olla kattava tarjonta. Kaupallisten kanavien toimilupamaksu poistuu, kun analogiset lähetykset lopetetaan. Pienemmällä rahamäärällä pitää tuottaa paljon enemmän ohjelmaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi YLE:n osalta Tampereella sitä, että muutamassa vuodessa ohjelma-aika on kaksinkertaistunut ja vakituisten tekijöiden määrä on puolittunut. Miten tällainen muutos on ollut mahdollinen? Muutos ei ole vielä läheskään valmis, joten miten tästä eteenpäin? YLE:n sisällä YLE24:ssä ja alue-uutisissa on ikään kuin testattavana yksi malli. Tarkastelen tätä mallia Hämeen uutisten näkökulmasta tässä työssä. Kuva 1. Hämeen uutisten nettisivu. Tv-työ ja uutistoiminta ovat muuttuneet minun työurani aikana todella merkittävästi. Kun tulin töihin YLE:en vuonna 1984, oli uutiskuvauksessa 2

siirrytty vasta filmistä videoon. Uutiskuvausryhmässä oli silloin kuvaaja, äänittäjä ja kameramies (kuvausapulainen). Kamera oli nykyisen ison engkameran kokoinen, mutta siinä ei ollut nauhuria. Materiaali nauhoitettiin U-matic high band-nauhurille paksua kaapelia pitkin. Mallista riippuen noin kymmenen kiloa painavaa nauhuria kantoi äänittäjä. Silloin keskustelu kävi kuumana siitä voisiko uutisia kuvata kaksin, ilman kameramiestä, koska kameroiden herkkyys ja kontrastin kesto olivat parantuneet niin paljon, ettei isoja lamppuja enää aina tarvittu. Työkulttuuri oli silloin aivan toinen. Silloin jokaiseen työhön oli oma laitteensa ja jokaiseen laitteeseen oma henkilönsä. Näiden kahdenkymmenen vuoden aikana laitteet ovat kehittyneet ja työtavat muuttuneet hieman joustavampaan suuntaan, mutta todelliset muutokset ovat todennäköisesti vasta tulossa. Yleisradion alueuutisissa on otettu käyttöön tehokkaampi työtapa joka vastaa paremmin nykyajan haasteisiin. Koska työtä on tehtävä pienemmillä resursseilla moniin medioihin yhtä aikaa, on uudenlainen ajattelu välttämätöntä. Tarkastelen tässä työssä Hämeen uutisia, jonka toiminnassa olen ollut mukana alusta asti. Monimediallinen toimitus ei ole Suomessa aivan uusi asia. Kaupallisessa mediassa erilaisia toimintoja on yhdistelty mediakonsernien syntymisen jälkeen. YLE:ssä radion ja tv:n yhteistyötä on ollut niillä paikkakunnilla, joissa aluetv-uutiset alkoivat ensimmäiseksi. Tampereella tällaista yhteistyötä ei juuri ollut ennen alueuutisten aloitusta keväällä 2003. Tulin mukaan vapaaehtoisena, ikään kuin pilottihankkeeseen. Minulla oli silloin jo aika monipuolinen kokemus kameramiehen ja kuvaajan työstä ns. moniosaajana. Myös kaksi muuta mukaan lähtenyttä henkilöä olivat tehneet monenlaista tv-työtä. 3

2. Mikä on monimediallinen toimitus? Monimediallinen toimitus tarkoittaa sitä, että siellä toimitetaan juttuja moniin eri välineisiin. Hämeen uutisten nettisivujen esittelyosassa sanotaankin: Hämeen uutiset toimitetaan ns. monimediallisessa toimituksessa. Toimittajat tekevät juttuja sekä radioon, televisioon että nettiin. He myös osin kuvaavat ja leikkaavat juttunsa itse. (2005) Monimediajutun tekemisessä radio ja televisio hyödyntävät videon äänen, mitä pidetään niiden yhteistyön perustana. Radio- ja sanomalehtityössä toimittaja hankkii toisaalta asiatietoa juttunsa rungoksi ja toisaalta lausuntoja jutun kohteilta jutun havainnollistamiseksi ja tehostamiseksi. Radion ja sanomalehden tarinat rakentuvat hyvin samalla tavoin. Yhteistä välineille on, että tiedot ovat oikein, niistä valitaan oleellinen ja ne kerrotaan kiinnostavasti. Juttuaineiston käsittelyssä aineisto kootaan ja viimeistellään välineen kerrontaa ja juttumuotoa vastaavaksi. (Huovila 2005, 158) Kaikilla mediakonserneilla on jonkinlainen brandi, jossa uutisissa on välineestä toiseen oleva jatkuvuus. Yleensä jatkuvuutta pidetään vahvuutena, mutta tätä jatkuvuutta myös kritisoidaan: se johtaa helposti konsernikehään, jossa jokaisella uutisella on oma paikkansa vuorokautisessa tarinassa. Miten tämä vastaa todellisuutta? Johtaako se sananvapauden kaventumiseen yhden toimittajan vastatessa liian paljosta. (Huovila 2005, 159) 2.1 Tehtävät YLE:n aluetoiminta tuottaa alueellisia uutisia radiossa, tv:ssä, teksti-tv:ssä ja netissä. Kaikissa näissä pyritään hyödyntämään samaa materiaalia. Hämeen uutiset on kolmen maakunnan yhteinen tv-uutislähetys. Hämeen uutiset kertoo päivittäin kolmen maakunnan, Pirkanmaan, Päijät- Hämeen ja Kanta-Hämeen tärkeimmät uutiset. Tampereen Radio, Lahden 4

Radio ja Radio Häme toimittavat uutiset yhteistyössä. Lisäksi kukin maakuntaradio vastaa omista radion uutislähetyksistään itsenäisesti. Esimerkiksi Tampereen Radiolla on arkisin kymmenen uutislähetystä ja lauantaisin neljä. (Hämeen uutiset, esittelysivu 2005). Parhaimmillaan materiaali voi vielä aluetoiminnan jälkeen valtakunnalliseen käyttöön YLE:n kanavilla, niin radiossa, kuin televisiossa. Materiaalin tehokas hyödyntäminen on edellytys sille, että uutisia pystytään toimittamaan eri medioille niinkin paljon kuin nyt pystytään. Uusmedian professori Ari Heinonen kirjoittaakin: Multimediallisuus rakentuu sille, että uusmedian sisällöt ovat digitaalisessa muodossa. Teksti, ääni, liikkuva kuva ja grafiikka muuntuvat kaikki samanlaisiksi biteiksi, joita voidaan sekoittaa, koostaa uudelleen ja järjestellä eri tavoin. (2002,169) Bitit eivät kuitenkaan ole niin samanlaisia, että niiden sekoittaminen yms. onnistuisi ilman monenlaisia muunto-ohjelmia. Vakiintuneita standardeja ei ole koko tuotantoketjuihin, vaan kymmenet ja taas kymmenet standardit pitää sovittaa yhteen. YLE:ssä on tätä varten perustettu RYHTi- ja NASTAprojektit(nauhaton sisällöntuotantoalusta ja yhtiöyhtenäinen medianhallinta). RYHTi-projekti on radiotoimialan ja NASTA tv-toimialan tuotantojärjestelmä. Television NASTA- projektin kanssa pohditaan yhtiöyhtenäistä medianhallintaa ja yhteisiä työkaluja ainakin uutis- ja ajankohtaistoimintaan sekä mahdollisesti muuhun päivittäis- ja viikottaistuotantoon (Lavonen 2004, 1). Pelkkä tekninen standardointi ei riitä. Uutiset eivät taivu eri medioihin ilman työtä ja ennen kaikkea ilman uudenlaista osaamista. 2.2 Rakenne Termit Kun käytän tässä työssä termiä Avid, tarkoitan pc- tai Mac-pohjaista leikkaustyö asemaa. Hämeen uutisissa koneet ovat pc-pohjaisia ja Avidin leikkausohjelma on tällä hetkellä Avid Xpress DV versio 3.5.4. 5

OnAir on pc-pohjainen tv:n lähetysjärjestelmä, joka ohjaa ulostulevan lähetyksen. OnAiriin ohjelmoidaan lähetyksen koko eteneminen: insertit järjestyksessä, suorat studio-osuudet kameroineen, siirtymät sekä ne tekstit, jotka eivät ole inserttien sisällä, esimerkiksi juontaja-tg. RCS-Master Control on radion vastaava lähetysjärjestelmä, johon siirretään valmiit radiojutut ja jonka kautta suora radiolähetys etenee. Lotta on Lotus Notes-toimitusjärjestelmä, joka mm. välittää juttuaiheet tekstimuodossa YLE:n sisällä sekä sisältää integroidun äänijärjestelmän. Ohjelman kokoaminen Yleisradion alueuutiset lähetetään kahdeksalta eri paikkakunnilla: Hämeen uutiset Tampereelta, Uudenmaan uutiset Helsingistä, Keski-Suomen uutiset Jyväskylästä, Lounais-Suomen uutiset Turusta, Pohjanmaan uutiset Vaasasta, Pohjois-Suomen uutiset Oulusta, Kaakkois-Suomen uutiset Lappeenrannasta ja Itä-Suomen uutiset Kuopiosta. Kaksikymmentä yksi suomenkielistä maakuntaradiota toimittaa uutisia oman alueensa aluetv-uutisiin. Hämeen uutisia toimitetaan Tampereen lisäksi Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Vaikka lähetys kootaan ja lähetetään Tampereelta, tekevät Lahden ja Hämeenlinnan toimitukset yleensä omien alueidensa jutut ja sähkeet valmiiksi tekstejä ja äänien viimeistelyjä myöten. Radion puolella jokaisella kolmella paikkakunnalla toimii oma maakuntaradio. Maakuntaradioissa on omat alueelliset uutiset, joita toimittavat samat uutistoimittajat, kuin yhteistä tv-lähetystäkin. 6

Kuva 2. Suomenkieliset maakuntaradiot. Hämeen tv-uutisten alue on merkitty punaisella. (kuva YLE:n nettisivulta). Valmiit jutut siirretään maakuntien Avideilta suoraan Tampereella olevaan OnAirin lähetysjärjestelmään. Silloin kun aihe vaatii materiaalia monilta paikkakunnilta, siirretään materiaali materiaalina Avidiin, sille paikkakunnalle, jossa juttu tehdään. Kaikista toimituksista on myös mahdollista saada arkistomateriaalia TV2:n arkistosta tiedostosiirtona. 7

Kuva 3. Lähetyksen kokoaminen ja lähettäminen. Jokaisella paikkakunnalla on oma dvd-arkistonsa. Dvd- arkistoilla on yhteinen tietokanta, josta voi etsiä materiaalia. Materiaali tilataan tiedostosiirtona ko. paikkakunnalta, jossa se siirretään dvd-levyltä OnAirin siirtokansioon, josta se haetaan omalle Avidille. Tampereella tietokannassa on esikatselukuva, josta voi katsella materiaalin suoraan, ennen kuin tarvitsee mennä dvd-arkistoon. Maakuntaradioiden uutisten ja aluetv-uutisten työnjako Tv:n alueuutisten aiheet ja osa materiaalista toimitetaan maakuntaradioiden kanssa. Maakuntaradioiden uutisaiheet päätetään itsenäisesti jokaisessa maakunnassa ja tv-lähetyksen aiheet viimekädessä päättää Tv-lähetyksen uutispäällikkö. Aiheita ei pantata tv-lähetykseen, vaan radiouutisissa uutinen luetaan, kun se radion uutisten kannalta on perusteltua. Kaikista uutisaiheista myös ilmoitetaan YLE:n valtakunnalliseen uutispalveluun. 8

Hämeen uutisissa, ja varmaan muissakin alue-uutisissa radion ja tv:n suhde toimii hyvin. Suhde on siksi helppo, että lähetykset ovat selkeästi eri aikaan. Päivällä maakuntaradioissa tulee alueelliset uutiset tunnin välein aamulla 6:30 alkaen. Viimeiset uutiset tulevat 17:20. Tv-lähetys tulee TV2:lla klo 17:50 ja uusintana YLE24:llä klo19:50. Radiouutiset markkinoivat päivällä illalla tulevaa tv-lähetystä. Radio pyrkii olemaan reaaliaikainen ja nopea. aluelähetyksissä ja paikallisradioissa painottuvat paikalliset uutiset (Huovila 2005,159) Huovilan mukaan illalla tv muuttuu kokoavaksi mediaksi, jolla on vahvuutena tietenkin liikkuva kuva. Tätä ominaisuutta käytetäänkin hyväksi erilaisissa lähetyksissä niin kaupallisissa medioissa, kuin nyt myös jo YLE:ssäkin. Yksinkertaisin esimerkki on radion alueuutisjutun lopussa sanat: aiheesta lisää illan Hämeen uutisissa TV2:ssa klo 17:50. Nettisivut ovat muodostuneet uudenlaiseksi nopean ja jatkuvan uutistoimituksen väyläksi. YLE:ssä tämä asia huomioitiin hyvin Konginkankaan bussiturman yhteydessä. Radio Keski-Suomen sivuilla kävijöiden määrä moninkertaistui ja toimitus alkoi päivittää sivuja nopeasti myös uutisten välissä. Tapahtuman jälkeen myös Tampereen radiossa luotiin päivystysjärjestelmä isojen onnettomuuksien varalle. 9

3. Työroolit monimediallisessa Hämeen uutisten toimituksessa 3.1 Työyhteisö Hämeen uutisten työyhteisö Tampereella koostuu pääasiassa Tampereen radion uutistoimituksen toimittajista ja tv-toiminnan aloittamisen yhteydessä palkatusta uusista toimittajista. Tv-toiminnan alkaessa perustettiin myös uusi ammattikunta mediatoimittajat. Heitä palkattiin kolme henkeä. Päivän normaali miehitys koostuu kahdesta uutispäälliköstä (aamu- ja iltapäällikkö) aamutoimittajasta, neljästä uutistoimittajasta, joista yksi on myös tv-juontaja sekä kolmesta mediatoimittajasta ja yhdestä TV2:sen kuvaajasta. Mediatoimittajista yksi on ohjaajavuorossa, yksi on kuvaajana ja yksi hoitaa lähetyksen äänitarkkailun sekä grafiikoiden teon. Kaikilla mediatoimittajilla on käytössään kamera ja Avid, joten pieniä tai kiireisiä kuvauksia voi tehdä kuka vaan vuorosta riippumatta. Niin TV2:n kuvaajalle, kuin kuvaajavuorossa olevalle mediatoimittajalle kuuluu omien juttujensa leikkaaminen ja siirto eteenpäin. 3.2 Uutispäällikkö Vastuualueet Uutispäällikön tehtävä on yleensä kaikissa toimituksissa päättää, mitkä uutiset ovat sellaisia, jotka julkaistaan. Yksityiskohdat ja painotukset ovat varmasti hyvinkin erilaiset eri toimituksissa. Haastattelin uutispäällikkö Riitta-Liisa Ojalaa Hämeen uutisista. Täällä uutispäällikkö vastaa Hämeen tv-uutisista, Tampereen radion uutisista, Tampereen radion nettisivujen uutisista sekä teksti-tv:ssä Pirkanmaan sivuista. Hän kertoi uutispäällikön työhön kuuluvan Hämeen uutisissa seuraavanlaista: päivälistan teko, uutiskokousten pitäminen, työnjako, 10

uutistapahtumakalenterin päivitys ja uutistapahtumien perkaus. Lisäksi uutispäällikön vastuulla on yhteydenpito Helsinkiin ja muihin Hämeen alueen toimituksiin. Yhteyttä pidetään samoissa tiloissa toimivien tv-uutisten ja radiouutisten aluetoimittajien kautta ja suoraan puhelimitse. Lähetysten valvonta Lähetysten ja julkaisujen valvominen kuuluu tärkeänä osana uutispäällikön työhön. Radion uutisissa vuorossa oleva uutistoimittaja on hyvin itsenäinen ja uutispäällikkö puuttuu erittäin vähän lähetyksen kulkuun. Toki uutistoimittajat kysyvät uutispäällikön kantaa usein erilaisiin painotuksiin tai juttujärjestykseen. Nettiuutiset ja teksti-tv:n Pirkanmaan sivut kootaan radiouutisten kärkiuutisista. Teknisesti uutisjuontaja siirtää radion uutisten kirjoitetun version nettiin. Kärkiuutiset, (yleensä 3 kpl) hän laittaa Tampereen radion etusivulle ja muut alasivuille. Pirkanmaan sivut päivittyvät suoraan etusivun nettiuutisten perusteella. Hämeen uutisissa tv:ssä uutispäällikkö päättää lähetyksen juttujärjestyksen. Hän on aina läsnä suorassa lähetyksessä ja seuraa lähetyksen kulkua ohjaamossa. Jos jotain viimehetken muutoksia tai esimerkiksi teknisiä ongelmia tulee, hän päättää, mitä juttuja jätetään pois tai mitä muutoksia tehdään. Suunnittelu Yksi tärkeä alue uutispäällikön työssä on suunnittelu. Hän suunnittelee ja päättää työn jaon. Seuraavan päivän suunnittelu on tärkeää, koska aamun ensimmäinen lähetys on jo 6:30, eikä yöllä välttämättä ole tapahtunut mitään uutiskynnyksen ylittävää. Klo 8:00 päällikkö julkaisee listan päivän uutistapahtumista. Tämä lista näkyy YLE-uutisissa (YLE:n oma uutistoimisto). Sieltä YLE:n muut toimitukset ja mediat voivat valita itselleen uutisia. Listaa päivitetään koko ajan tapahtumien mukaan. Pitkän ajan suunnittelu on mm. työvuorolistojen laadintaa, mutta myös ohjelmallista. Esimerkiksi suuret tapahtumat pitää suunnitella monelta kantilta: mikä on työnjako radion päivittäisohjelmien kanssa, tehdäänkö suoria 11

lähetyksiä, tarvitaanko tilapäistyöntekijöitä, akreditoinnit yms. Uutistoimitukseen tulee nykyään sähköpostitse kymmeniä juttuvinkkejä, seminaarikutsuja ja muita yhteydenottoja. Näistä mielenkiintoiset siirretään uutiskalenteriin. Uutiskalenteriin siirto ja sen päivitys on täällä uutispäällikölle kuuluva työ, kertoo uutispäällikkö Riitta-Liisa Ojala. Uutispäälliköitä ovat aamupäällikkö ja iltapäällikkö. Työnjako on sellainen, että aamupäällikkö valmistelee illan tv lähetyksen aiheet ja kuvaukset ja työnjaon. Iltapäällikkö vastaa tv-lähetyksen viimeistelystä, kestoista, viimehetken aiheista jne. Uutispäälliköitä on kaksi päätoimista. Koska joka päivä pitää olla kaksi päällikköä vuorossa, tarvitaan tietenkin sijaisia. Tällä hetkellä Tampereen radion Päällikkö Maaria Grönfors ja kaksi toimittajaa toimivat heidän sijaisinaan. Materiaalin jatkokäyttö Monet toimitukset lukevat uutispäällikön tekemää listaa pitkin päivää. Aamu-tv, kulttuuriuutiset, tv-uutiset, tv-nytt ovat säännöllisiä tilaajia Hämeen uutisilta Aamu-tv ja kulttuuriuutiset ottavat jutut sellaisenaan, vain nimitekstit poistetaan ja he tekevät uudet omilla pohjilla ja fonteilla. Aamu-tv ottaa mielellään alueellisia juttuja, joista voi tehdä yleistyksiä laajemminkin. Toinen haluttu juttutyyppi Aamu-tv:ssä ovat ilmiöjutut. Kulttuuriuutiset ottavat lähes kaikki merkittävistä kulttuuritapahtumista tehdyt jutut. Tv-uutiset ja tv-nytt haluavat yleensä materiaalia, eivät valmiita juttuja. Ainoastaan jotkin ilmiöjutut ja kiireelliset, mutta ei kovin tärkeät jutut kelpaavat sellaisenaan. Siiloin kun uutiset ottavat jutun kokonaisena, siitä poistetaan tekstit. Näin uutiset voivat laittaa omalla fontillaan olevat nimiplanssit ym. testit. Koska uutiset tarvitsevat vain monoäänen, laitetaan 1. ääniraidalle jutun koko ääni ja 2. ääniraidalle ääni ilman toimittajan speakkia. Tällöin he voivat valita käyttävätkö alkuperäisen äänen vai tekevätkö speakit uudestaan esimerkiksi ruotsiksi tai käyttävätkö materiaalia sähkeen kuvituksena alkuperäisillä äänillä. Tv-uutiset tekevät yleensä juttuun laajennuksen, joka pelkistetyimmin on jonkin helsinkiläisen asiantuntijan kommentti kysymykseen: miten asia on muualla Suomessa? 12

YLE24 käyttää paljon uutismateriaalia ja juttuja muutenkin kuin lähes joka tunti tulevissa uutislähetyksissä. Uutispäivä ja uutisviikko haluavat esimerkiksi ilmiöjuttuja lähetyksen loppupuolelle. Myös muut kuin päivittäisohjelmien toimitukset seuraavat alueellisia uutisia. Esimerkiksi monet viikoittaisohjelmat haluavat materiaalia heitä lähellä olevista aiheista. 3.3 Toimittaja Toimittaja Hämeen uutisissa tarvitsee työssään tietenkin puhelinta ja tietokonetta, mutta myös minidisc-tallenninta ja dvcam-kameraa. Minidisctallentimen korvaa nykyään usein myös kiintolevytallennin. Tietokoneen peruskäytön lisäksi (peruskäytöksi luen erilaisten hakuohjelmien mm. google, fonektafinder, maporama yms. hallitsemisen) monimediaalisen toimituksen toimittajan pitää hallita radion toimitusjärjestelmä Lotta, rcs, tvohjelmien leikkaus-ohjelma Avid dv xpress ja kuvien käsittely ohjelma Photoshop ja Hämeen uutisten oma toimitusjärjestelmä Hatvu (Hämeen aluetvuutiset) joka on yhdistetty järjestelmä Lahden ja Hämeenlinnan kanssa. Lisäksi järjestelmä toimii yhdessä YLE:n valtakunnallisten radio- ja tv-uutisten järjestelmän kanssa. Kun kirjoitan tätä, on juuri alkanut toimia YLE:n yhtenäinen uutishankinta. Voidakseen tehdä versiointeja eri medioihin, tarvitsee toimittaja hyvin monipuoliset taidot sekä teknisesti, että journalistisesti. Juttujen journalistinen toimitustapa vaihtelee suuresti, onko kyseessä tv-,radio- tai nettisivustolle tuleva juttu. Tv-jutussa kuva kertoo paljon ja ääni ei saa kertoa samaa asiaa kuin kuva. Radiossa äänellä on kerrottava kaikki. Kummassakin mediassa uutisjutulla on hyvin vähän aikaa, joten pelkistäminen ja tiivistäminen on kaiken toiminnan perusta. Nettijutun kirjoittaminen on taas lehtijournalismin tiivistämistä. Teksti tv:n jutussa tiivistämisen on oltava vieläkin tehokkaampaa. 13

Monimediatoiminnassa toimittaja kerää tiedonhankinnassaan aineistoa useamman välineen juttuja varten ja välineiden ominaisuuksia vastaavasti Materiaalin kerääminen tapahtuu usein television ehdoilla. (Huovila 2005, 77) Tv-juttu onkin yleensä kaikkien juttujen perusta. Monimediatoimittajalla on kaksi toimintatapaa. Hän tekee materiaalista jutun kaikkiin tarvittaviin välineisiin, tai tekee yhden jutun itse ja toimittaa materiaalin eteenpäin muihin medioihin. Näissä erikoistuneet toimittajat tekevät toimitetusta materiaalista omat juttunsa. Kumpaakin tapaa käytetään YLE:ssä. Hämeen uutisissa yksi toimittaja tekee alueelliset uutiset yleensä kaikkiin medioihin. Valtakunnalliset jutut usein annetaan eteenpäin materiaaleina. Tiedonhankinta alueellisissa uutisissa perustuu aika paljon henkilökohtaisiin suhteisiin. Päättäjät ja toimittajat tuntevat toisensa. Tietojen oikeellisuuden tarkastaminen ja eri näkökulmien tasapuolinen käsittely vaatii tietenkin yhtä paljon työtä kuin missä tahansa uutisissa. Radiouutisten käytössä ovat mm. Suomen Tietotoimisto STT, Reuters, Associated Press AP, venäläinen Itar- Tass, saksalainen Deutsche Presse-Agentur DPA, ranskalainen Agence France Presse AFP sekä kehitysmaiden näkökulmaa esille tuova Inter-Press Service IPS.(YLE:n radiouutisten nettisivut 2005) 3.4 Mediatoimittaja Mediatoimittaja pääasiassa kuvaa, äänittää, leikkaa ja lähettää tv-lähetystä. Kameran ja mikrofonien käytön lisäksi tietokone pitää hallita erittäin hyvin perusteistaan lähtien. Kuvaamisen jälkeen koko toiminta perustuu tietokoneen käyttöön. Materiaali leikataan Avidin- ohjelmalla. Leikkaamisen lisäksi ja ohessa suoritetaan mittava määrä erilaisia tiedostosiirtoja. Äänet siirretään radion järjestelmään toimittajan jälkikäsiteltäväksi. Leikattu tv-juttu siirretään On-airlähetysjärjestelmään. Lead-kuva siirretään omaan kansioonsa, josta myöhemmin koostetaan ohjelman liidit. Materiaalista valitaan usein myös uutiskuva Tampereen radion nettisivuille. Kuva siirretään serverillä olevaan kansioon, josta se Photoshopilla käsitellään ja laitetaan sivuille. 14

Ohjelmaa leikatessa Avid-ohjelmaan siirretään serverillä tai tietokoneen omalta kovalevyltä mm. tg-pohjat ja valokuvia. Toimituksen omat arkistomateriaalit ovat dvd-levyillä, joista ne siirretään koneen kovalevylle ja importoidaan sen jälkeen Avid-ohjelmaan. YLE:n arkistosta Tohlopista materiaali saadaan tiedosto siirtoina tai jos materiaalia on paljon, niin betacam- tai dvcpro-nauhoina, joista ne digitoidaan ohjelmaan. Helsingistä ja aluetoimitusten arkistoista materiaali tulee tiedostosiirtoina. Ongelmana ovat erilaisten formaattien yhteensovittamiset. Usein materiaalin siirto on nopeaa, mutta sen saattaminen yhteensopivaksi vie paljon enemmän aikaa. Mediatoimittaja kokoaa lähetyksen OnAir- lähetysjärjestelmään. Lähetys ajetaan ulos tietokoneella. Juonnot tulevat suorana studiosta ja insertit, sähkekuvat ja studiotg:t tietokoneelta. Minkäänlaista nauhavarmistusta ei ole. Mediatoimittaja säätää studion kamerat ja valot ennen lähetystä tarkkailulaitteen ja valopöydän avulla. Lähetyksessä toinen mediatoimittaja ohjaa lähetyksen OnAirilla ja toinen hoitaa äänipöydällä äänien tasot. Mediatoimittaja on myös toimittaja, sillä hän usein kuvittaa sähkeet itsenäisesti. Yleensä mediatoimittaja valitsee nettisivujen kuvat ja grafiikoissa käytettävät ainekset. Mediatoimittajat tekevät myös lyhyitä kommenttihaastatteluja. Joskus toimittaja on etukäteen lähettänyt haastateltavalle kysymykset ja mediatoimittaja tekee haastattelun yksin paikan päällä. Usein uutispäällikkö tai toimittaja antaa mediatoimittajalle kysymykset tai aiheen mitä kysyä, ja mediatoimittaja tekee haastattelun itsenäisesti. 3.5 Uusi ammatti-identiteetti Vaikka uutisen asiasisältö pysyy samana mediasta toiseen, ei jutun toimittaminen ole samanlaista. Kun hyvin paljon yksinkertaistaen katsotaan esimerkiksi kaksi minuuttia pitkää tv-uutisjuttua ja samasta aiheesta teksti-tv:n juttua, niin eri on iso. Tv-uutisjutussa pitää olla jäntevä dramaturgia, kiinnostava ja asiaa tukeva kuvitus, riittävästi haastateltavia, jotta eri näkökulmat saadaan 15

esiin. Tv-jutun tekniseen toteuttamiseen menee lyhimmilläänkin useita tunteja. Teksti-tv:ssä jutun otsikko on puoli juttua. Teksti-tv-jutussa pitää otsikossa kertoa asia ja tekstissä täydentää tietoa. Tiivistämisen on oltava todella ammattitaitoista. Toimittajien ammattitaidon lisäksi tekemiseen vaikuttaa motivaatio. Osa motivaatiota on ammatti-identiteetti. Kuinka eläkeikää lähestyvä radiotoimittaja suhtautuu teksti-tv-jutun tekemiseen, onko se välttämätön paha muun työ ohessa? Onko toimittajilla jokin henkilökohtainen ykkösmedia, johon he kokevat tekevänsä juttuja ja muut ovat vain versioita? Kysely Suoritin hyvin yksinkertaisen kyselyn liittyen Hämeen uutisissa työskentelevien ammatti-identiteettiin. Lähetin kyselyn 14 henkilölle. Ryhmään kuuluu kaksi uutispäällikköä, kolme mediatoimittajaa, kaksi kuvaajaa ja seitsemän toimittajaa. Vastauksia tuli yksitoista kappaletta. Vastausten lisäksi ammattiidentiteetistä ja uuden teknologian omaksumisesta kertoi tapa, jolla vastaukset tulivat. Vastauksia tuli sähköpostina replay-versioina (hyvin eri tavoilla muokattuina), uudelleen kirjoitettuina sekä printattuina ja käsin vastattuina. Ensimmäinen kysymys käsitteli uusien laitteiden tuomaa jatkuvan opiskelun pakkoa. Kysymykseen tuli yksitoista vastausta, joista neljä koki asian mielenkiintoisena haasteena ja seitsemän osana työtä. Kukaan vastanneista ei ainakaan tunnustanut jatkuvan uuden opettelun haittaavan varsinaista työntekoa; tai uuvuttavana taakkana. Ammatti-identiteettiä suoraan kysyvään kysymykseen tuli enemmän erilaisia vastauksia. Tämä johtunee vastaajien erilaisista toimenkuvista ja taustoista. Vastauksia tuli yksitoista. Kaksi vastaajaa koki olevansa ensisijaisesti radiotoimittajia. Kuusi vastanneista ilmoitti olevansa toimittaja/ journalisti yleensä. Yksi vastannut koki olevansa kuvaaja ja yksi tekninen henkilö. Yksi henkilö valitsi kohdan muu, ja vastasi olevansa media-alan sekatyömies. Mielenkiintoista oli, että kukaan ei kokenut olevansa pääasiassa tv-toimittaja, 16

vaikka seuraavan kysymyksen perusteella tv-lähetys koettiin kuitenkin kaikkein arvostetuimmaksi. Kolmas kysymys koski omaa uutisaihetta. Missä mediassa kyselyssä mukana oleva haluaisi oman uutisensa mieluimmin julkaistavan? Kolme vastannutta haluaisi julkaistavan radiossa ja seitsemän tv:ssä. Johtopäätökset Vanha ammatti-identiteetti säilyy pitkään tehtävien muuttuessa monipuolisemmiksi. Mielestäni yllättävänkin hyvin toimituksen henkilöt ovat sopeutuneet monimediaalisuuteen. Mielenkiintoista oli se, että vaikka toimituksen toinen päätuote on tv-lähetys, ei kukaan kokenut olevansa tvtoimittaja, vaikka suurin osa haluaisi oman skuuppi-juttunsa tulevan ulos juuri tv:stä. Pääasiassa tv-taustaiset toimittajat kokivat olevansa yleensä vain toimittajia, mutta voimakkaasti radiotaustaiset kokivat edelleen olevansa radiotoimittajia. 17

4. Monimediallisen toimituksen tekniikka Nykyinen monimediallisen toimituksen tekniikka on hyvin erilaista, kuin tv-yhtiön kalusto vielä muutamia vuosia sitten. Ennen jokaiseen toimintaan oli oma laitteensa, mutta nyt kaikki hoidetaan samoilla tietokoneilla. Lainaan tässä uudelleen Ari Heinosta: Teksti, ääni, liikkuva kuva ja grafiikka muuntuvat kaikki samanlaisiksi biteiksi, joita voidaan sekoittaa, koostaa uudelleen ja järjestellä eri tavoin. (2002,169) Se, mitä Heinonen sanoo kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta. Eri järjestelmien välille on rakennettu teknisesti toimivia tiedon ja kuvaja äänitiedostojen siirtoratkaisuja. Yleisradion Nasta-projektista vastaavatkin ovat sanoneet siirtoratkaisuista: usein ne ovat olleet loppukäyttäjille monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Käytännössä monimediallinen toimitus käyttää kymmeniä erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät ole suoraan yhteensopivia. Eri ohjelmien välillä siirrot, muunnokset ja pakkaukset, transkoodaukset ym. yhteensopivuusongelmat työllistävät koko toimituksen väkeä, toimittajista atk-suunnittelijoihin. Kahta hyötyohjelmaa kohti tarvitaan lähes aina yksi ohjelma rajapintaan. Kaikki nämä ohjelmat sisältävät lukemattoman määrän asetuksia. Perusasetukset voidaan etukäteen säätää pysyvästi oikeiksi, mutta aina on mahdollista, että jokin häiriö muuttaa oletusasetuksia. Aina eteen voi tulla joku poikkeus, jossa perusasetuksilla ei pärjää, tai jokin päivitys muuttaa ohjelman toimintaa niin paljon, että ohjelman asetukset pitää käydä kokonaan läpi. Tv:n käytössä oleviin ohjelmiin on olemassa aika hyvin toimivia muunnosohjelmia, jopa pc:n ja Macin välillä. Suurempi ongelma onkin ollut radion ja tv:n järjestelmien väliset muunnokset. Ehkä kaikkein mullistavin asia uudenlaisessa tekniikassa on korkealaatuisen videokuvan ja äänensiirto tavallisia tietokoneita käyttäen tiedostosiirtoina. Tämä toimii YLE:n sisäverkossa täällä hetkellä reaaliajassa (minuutti materiaalia siirtyy minuutissa) ja jopa nopeamminkin. Tämä mahdollistaa materiaalien tehokkaan käytön missä tahansa. Entiset linkkisiirrot ja postiautolla kuljetetut 18

nauhat hidastivat materiaalin siirtoa ja ovat nykyiseen verrattuna todella kalliita. Kaikki ei tietenkään ole sujunut ilman ongelmia. Vaikka tiedostot siirtyvät jo reaaliajassa ja ehkä nopeamminkin, niin ohjelmien valmisteleminen vie mediatoimittajalta usein kymmenkertaisen ajan esimerkiksi linkkaukseen verrattuna. Tekniikan tiedotuslehti kertookin valaisevasti kuinka suunnitelmien toteuttaminen on ollut aikamoista pioneerityötä: Tiedostosiirtojen käyttöönotto ilman erillisiä siirtolaitteita on vaatinut paljon kätilöintiä. Videota siirretään leikkausyksiköllä, jossa videon tallennus tiedostoksi tai tiedoston vastaanotto on mahdollista, mutta nämä eivät ole suunniteltuja työtapoja. Tämän vuoksi testauksen, ohjeistuksen, tuen ja yleisen kommunikaation arvo nousee arvoon arvaamattomaan. Ilman osaavaa henkilöstöä alueilla Television tuotantopalveluissa, Alue-TVuutisissa ja toimituksissa, sekä Pasilassa Television tuotantopalveluissa, Jakelussa ja siirrossa, Teknisissä tuotantoalustoissa ja toimituksissa tätä avoimien standardien ja yleisen tekniikan käyttöönottoa tv-tuotannossa ei olisi voitu tehdä. (Venell 2005, 6) 4.1 Materiaalin tuotto Kuvaus Suurin osa materiaalista tuotetaan itse kuvaamalla. Kuvaus formaatiksi on alueuutisissa päätetty dvcam. Koska kuitenkin TV2:sa edelleen on käytössä myös dvcpro- formaatti ja monet arkistomateriaalit ovat betacam-nauhoilla ja lisäksi YLE:ssä lähetysnauhat ovat digibeta-formaattia, pitää toimituksessa olla valmius käsitellä näitäkin formaatteja. Avid xpress DV ja käytössä olevat Sonyn nauhurit pystyvät käsittelemään dvcam ja dvcpro-formaatteja hyvin, mutta ennen siirtoa OnAiriin videokuvasta pitää tehdä mixdown, joka muuttaa leikatun kuvamateriaalin yhdeksi kuvaksi, samalle resoluutiolle. Varsinaisten juttujen haastattelut ovat poikkeuksetta itse kuvattua. Kuvituksissa joskus joudutaan turvautumaan arkistomateriaaliin. Kahden ja puolen vuoden aikana on kertynyt laaja oma arkisto, josta saadaan sähkekuvitusta huomattavasti. Koska Hämeen uutisten toiminta-alue on kohtuullisen rajattu, 19

alkaa kaikista merkittävistä yrityksistä ja paikoista olla käyttökelpoista kuvamateriaalia, erilaisissa tilanteissa. Vuodenaikojen vaihtelut ja erilaiset säätilat haittaavat arkistokuvien sopivuutta ja joskus jopa uskottavuutta. Grafiikka Usein sähkeiden kuvituksena on grafiikka, jonka tekee mediatoimittaja. Hänellä on käytössään erilaisia pohjia, joihin hän vaihtaa kuvat, tekstit piirrokset tai kartat. Kuvat saadaan YLE:n sähköisestä kuva-arkistosta, toimituksen omasta arkistosta tai tilataan sähköisessä muodossa jostain ulkopuolelta. Esimerkiksi grafiikassa tarvittava yrityksen logo yleensä tilataan ko. yrityksen tiedottajalta sähköpostina. Usein mediatoimittaja piirtää kuvia itse. Pohjat eivät koskaan sovi sellaisenaan ohjelmaan, vaan aina kuvia on muokattava. Grafiikat tehdään Photoshopin ohjelmalla. Photoshop ja Avid ovat hyvin yhteensopivia ja Avid osaa automaattisesti muuntaa kuvat oikeaan muotoon. Usein grafiikat tallennetaan suoraan OnAiriin, joka taas tarvitsee oikeaan muotoon tallennetun grafiikan. Muunnokset on tehtävä käsin. Esimerkiksi Photoshop käyttää tietokoneen pikselimuotoa kuvaa tehtäessä ja OnAir vaatii tv-kuvan pikselin, joka on erimuotoinen. Muunnos on helppo tehdä Photoshopissa, mutta sekin on tehtävä erikseen joka kerta. Tämä esimerkki kertoo siitä, että eri ohjelmien erot johtuvat monista syistä ja että eroja on paljon. 20

Kuva 4. Puhelinhaastattelun grafiikkapohja. Näkyvillä layerit ja niiden järjestys. Suoja-alue ja tarpeettomat tg:t jätetään näyttämättä. Taustakuva on yleensä videokuvaa. 4.2 Materiaalin käsittely Itse kuvatun materiaalin käsittely alkaa Avidissa. Materiaali digitoidaan nauhalta Avidin leikkaustyöasemaan. Haastatteluista tehtävien radiojuttujen äänimateriaali valitaan ja äänen tasot korjataan siirtoon sopiviksi. Seuraavaksi ääni siirretään tiedostosiirtona siirtokansioon, josta se voidaan importoida äänityöasemaan. Tv-juttu aloitetaan valitsemalla haastatteluista sopivat kohdat. Seuraavaksi toimittaja hioo käsikirjoituksen loppuun ja viimeistelee speakit. Samaan aikaan kuvaaja tai mediatoimittaja tutustuu kuvamateriaaliin ja kirjoittaa tg:t. Kun käsikirjoitus on valmis, nauhoitetaan speakit. Ne nauhoitetaan suoraan avidiin pienen äänimikserin kautta. Saman mikserin kautta voidaan äänittää myös mm. puhelinhaastatteluja. Tämän jälkeen haastattelut ja speakit leikataan valmiiksi. Nyt on valmis jutun runko. Jollei jotain kuvituskuvaa haluta tehostaa nostamalla sen ääni hetkeksi pintaan, niin myös jutun kesto on valmis. Nyt juttu kuvitetaan. Kuvitus voi olla avointa (ikoni), epäsuoraa (indeksi) tai symbolista (symboli) (Huovila 1995, 14). Avoin kuvitus tällaisessa uutisjutussa tarkoittaa sitä. että kuvissa tapahtuu samoja asioita tai esiintyy samoja paikkoja kuin mistä 21

tekstissä puhutaan. Epäsuora kuvitus yleensä on jonkinlainen pieni tarina, joka kulkee jutun läpi ja joka liittyy kyllä aiheeseen, mutta ei ole suoraan puhutusta asiasta. Symbolista kuvitusta käytetään usein arkaluonteisissa jutuissa. Esimerkiksi lapsia koskevissa järkyttävissä uutisissa voidaan käyttää kuvituksena tyhjää leikkikenttää, jossa tuuli heiluttaa keinuja jne. 4.3 Materiaalin jakelu Valmis materiaali siirretään työasemasta lähetysjärjestelmään. Tv-lähetys toteutetaan OnAir-lähetysjärjestelmällä. Tampereen radio käyttää rcsjärjestelmää. Studio Studiossa on kolme kiinteää kameraa. Ne ovat pieniä Hitachi Hv15 Digitalkameroita. Niitä voidaan kääntää servomoottoreilla, mutta liikkeiden taso ei riitä kuva päällä liikutteluun. Lisäksi virtuaalilavastus on yksinkertainen, eikä toimi kameranliikkeiden mukana. Kamerat voidaan vain suunnata oikein. Uutisstudiossa se riittääkin. Objektiivit ovat hyviä Canon BCTV 12-kertaisia zoomeja. Kahdessa kameroista on lukulaite eli teleprompteri (Autoscript BDL TFT 12 HB). Lukulaitetta käyttää juontaja itse jalkapolkimella. Kolmas kamera on uutislähetyksessä laajaa loppukuvaa varten. 22

Kuva 5. studion valaistus ja kameroiden sijainti. Valaistus on kiinteä pehmeillä valoilla toteutettu. Käytössä on viisi isoa loisteputkivalaisinta ja yksi pieni. Lisäksi käytetään kahta 500W Ianiron spottia. Koska lavastus on virtuaalilavastus, eli studiossa on kromakey-kangastausta ja tausta kuvat tehdään key-menetelmällä, pitää taustat valaista tasaisesti. Valoja säädetään 12-kanavaisella Tempo 12 valopöydällä. Taustan tekemiseen käytetään erillistä Key-laitetta Catalyst CV:tä. OnAirissa on itsessäänkin keymahdollisuus, mutta koska lavaste on oleellinen osa koko lähetyksen ulkoasua, käytetään laadukkaampaa erillistä keytä. Studiossa käytetään pöytämikrofonia. Äänet säädetään Soundgraft Lexiconin äänipöydän kautta. 23

Kuva 6. Kuvan ja äänen kulku studiosta ja OnAirista lähettimelle. Tv-lähetys Tv-lähetys lähetetään Vuolteenkadulta omalla linkillä. Lähetys siirtyy TV2:sen lähetyksestä kiertämään Vuolteenkadun kautta hieman ennen Hämeen uutisten alkua. Nykyään siirtyminen tapahtuu ajastettuna. Ajastuksen tekee kanavan lähetyksen valvoja Tohlopissa. Vielä tähän syksyyn asti lähetys kaapattiin Vuolteenkadulle käsin ja se tekniikka on vielä varajärjestelmänä. Kun valtakunnallisessa lähetyksessä alkavat Uudenmaan uutiset, ajetaan sen päälle alueelliset uutiset omista lähettimistä. Vuolteenkadun lähetin on yksinkertainen lähetin, joka ei pysty lähettämään stereoääntä, eikä teksti-tv:tä. Jos lähetys jostain syystä katkeaa, näkyy kotivastaanottimissa valtakunnallinen lähetys, eli Uudenmaan uutiset. Digikanava YLE2:lla näkyy vain valtakunnallinen lähetys. 24

Tv-lähetyksessä on mukana kolme tai neljä henkilöä. Henkilöitä ovat ohjaaja, äänitarkkailija, uutispäällikkö ja juontaja. Usein uutispäällikkö toimii juontajana, jolloin neljättä henkilöä ei tarvita. Ohjaajana vuorossa oleva mediatoimittaja ohjaa lähetyksen. Hän käyttää OnAiria tietokoneen näppäimistöltä. Studion kamerat hän on säätänyt etukäteen. Ohjaaja käynnistää lähetyksen, kun Tohlopista kanavan lähetyksenvalvoja antaa luvan. Kaikki aluetv-uutiset kuulevat saman komennon ja lähetys on sekunnilleen kymmenen minuuttia pitkä. Ohjaaja on etukäteen ohjelmoinut OnAiriin kaikki lähetyksen elementit järjestykseen. Näitä ohjelmoituja tapahtumia eli eventtejä hän yksitellen käynnistää. Tällainen event on esimerkiksi tunnus, joka tulee kokonaan koneelta. Seuraavaksi tulee leadit, eli alkuesittely, jonka aikana kuva tulee koneelta ja ääni studiosta. Seuraava event on kuva kamerasta numero yksi ja ääni studiosta. Hetken kuluttua tulee seuraava event joka lisää nimitekstin juontajan kuvaan. Sitten tuleekin event jossa tulee koko puolentoista minuutin juttu koneelta äänineen. Vähän ennen kuin kymmenen minuuttia tulee täyteen, pitää päästä loppukuvaan kaikissa alueuutisissa. Loppukuvalla ajastetaan kaikkien suorien lähetysten yhtäaikainen loppuminen. Lähetys jää roikkumaan loppukuvaan kunnes valtakunnalliset uutiset alkavat Tohlopin lähetyskeskuksen kautta. Toinen mediatoimittaja toimii äänitarkkailijana. Äänipöydästä hän säätää äänien lähetystason ja studion äänen tasot. Alkutunnuksesta liideihin siirtymisessä hän esimerkiksi tekee pienen tason laskun koneelta tulevaa ääneen, jotta studiojuontajan ääni nousee paremmin esiin jne. Vaikka jutuissa, sähkeissä ja sähkesatasissa äänet pyritään säätämään etukäteen oikealle tasolle, joutuu äänitarkkailija tekemään lähetyksen aikana jonkin verran hienosäätöä. Jos uutispäällikkö ei ole juontajana, hän valvoo lähetyksen kulun ohjaamossa. Hän pitää huolen siitä, että lähetys pysyy aikataulussa. Muutamien sekuntien muutokset ovat mahdollisia, mutta jos jotain suurempia muutoksia tulee, pitää 25

niihin reagoida. Yhdessä ohjaajan kanssa uutispäällikkö päättävät mitä tehdään. Esimerkiksi jos juttu katkeaa kesken jostain syystä, jäisi lähetys liian lyhyeksi. Sitä ei kerkiä aloittaa alusta, eikä sen jatkaminen katkenneesta kohdasta ole mahdollista. Uutispäällikkö päättää laitetaanko lähetystä täyttämään jokin luettu sähke, vai yrittääkö juontaja hidastaa tempoa. Loppukuvaa ei voi kuitenkaan kovin pitkään näyttää. Harvinaisempia muutoksia ovat viimehetken tärkeät uutiset, jotka tulevat kesken lähetyksen. Niihinkin pitää varautua. Juontaja on yksin studiossa. Hän näkee lähtevän kuvan edessään olevasta monitorista. Lähetys harjoitellaan etukäteen, noin viisitoista minuuttia ennen alkua. Harjoituksesta huolimatta ohjaaja kertoo juontajalle korvanappiin mikä on seuraava kamera ja mikä seuraava juttu. Sillä aikaa kun juttu tulee koneelta, voi juontaja puhua ohjaamoon ohjaajalle tai uutispäällikölle. Kun uutispäällikkö juontaa, hän seuraa lähetyksen etenemistä studiossa kellosta monitorista juontojen lomassa. Ohjaajan vastuu on tällöin suurempi. Radio Tampereen radion lähetystä hoitaa päivittäispuolen toimittaja ja uutiset tulevat lähetyksen väliin omasta pienestä studiosta. Uutisille tehdyt ääni-insertit ajetaan lähetykseen radion lähetysjärjestelmästä. Äänet, eli lyhyet haastattelut on yleensä työstetty tv-jutun äänistä. Avidista siirretään käytettävät äänet radion verkkolevylle, josta niitä voidaan leikata Lotalla tai Rcs:llä. Ulosajo tapahtuu rcs:n kautta. Mielenkiintoisista aiheista tehdään myös pidempiä, oikeita juttuja. Toimittaja voi esittää kysymyksiä lisää pelkästään radiolle ja materiaali kuvataan kuin tv-juttukin. Usein toimittaja kuitenkin tekee haastattelun erikseen, koska hän haluaa radiojutussa käyttää omaa ääntään samassa tilassa ja akustiikassa. Erillisen haastattelun toimittaja tekee joko minidisc-tallentimelle tai kiintolevytallentimelle. Kiintolevytallentimen (Marantz PDM 670) etu on siinä, että materiaalia voidaan käyttää usb-väylää pitkin suoraan jälkikäsittelyohjelmassa. Nämä jutut tallennetaan YLE:n Radio Suomen järjestelmään ns. ohjelmatorille. Ohjelmatorilta ne voidaan käyttää maakuntaradioiden lähetyksissä. Ne voivat tulla lyhyinä uutisissa ja pidempinä 26

versioina päivälähetykseen. Juttuja käytetään myös valtakunnallisissa aamunpeili ja päivänpeili-lähetyksissä. Muut mediat Radiouutisten sähkeet ovat aina kirjoitettuna uutisten järjestelmässä (Lotassa) ja sieltä ne siirretään sellaisenaan nettiin. Samat nettisähkeet päivittyvät automaattisesti alueellisille teksti-tv-sivuille. Joskus uutispäällikkö joutuu muokkaamaan radioversion kirjoitettua muotoa esimerkiksi aikamääreiden osalta. (Nettiversiossa tai teksti-tv:ssä ei voi sanoa tunti sitten tai näillä hetkillä ). Oma ongelmansa on taittamisessa, sillä teksti-tv:ssä otsikko on erittäin tärkeä ja se näyttää parhaalta ja tehokkaalta yhdellä rivillä. Teksti-tv:n riville ei kuitenkaan mahdu kuin 30 merkkiä. Toinen järjestelmässä oleva asia, joka pitää ottaa huomioon, on se, että jutut otsikoidaan listaan. Listassa oleva otsikko kertoo muille järjestelmässä oleville, mikä uutinen on kyseessä. Radiossa otsikkoa ei lueta ja ennen aloituslause olikin sama kuin otsikko. Teksti-tv versio ottaa otsikoksi tämän Lotta-järjestelmään annetun otsikon ja aloituslause radiossa onkin vasta toisena teksti-tv:ssä. Tästä johtuu, että automaattisesti päivittyvillä teksti-tv:n sivuilla otsikko ja ensimmäinen lause kertoo saman asian, mutta eri sanoin. Nettisivujen oma erikoisuutensa pääsee esiin parhaiten suurten onnettomuuksien yhteydessä. Silloin sivuja luetaan paljon. Tutkittua tietoa lukijoista ei ole mutta netin luonteen vuoksi todennäköisesti ulkomailla olevat suomalaiset seuraavat aktiivisesti alueellisia tapahtumia, silloin kun jotain merkittävää tapahtuu. Syyskuun tilastojen mukaan esimerkiksi normaalina sunnuntaina kävijöitä Tampereen radion sivuilla oli 365 henkeä, mutta New Orleansin hirmumyrsky päivänä 1308 (Kuusinen 2005). Jos tapahtuma olisi ollut enemmän Pirkanmaata koskettava, olisi kävijämäärät aivan toiset. Vaikka YLE:ssä on alueellisilla nettisivuilla päivystysjärjestelmä isojen onnettomuuksien, katastrofien yms. varalle, ei YLE:n virallisen aseman ja uutiskriteerien tiukkuuden takia voida täysin kilpailla yksityisten sivujen kanssa. Esimerkiksi tsunamikatastrofin aikana yksityinen sukellusyritys pystyi julkaisemaan uhrien ja henkiin jääneiden nimiä ja muita yksityisiä tietoja. 27

Uusia medianhallintajärjestelmiä rakennettaessa otetaan huomioon myös erilaiset mobiilialustat. Kännykkä-tv:tä on kokeiltu jo Helsingin seudulla. Kolmen kuukauden ajan keväällä 2005 250 ihmistä pystyi seuraamaan tietyllä Nokian älypuhelimella kotimaisia digilähetyksiä ja ulkomaisia teemakanavia. Lisäksi käytössä oli jonkin verran erikoispalveluita. Nyt olemassa olevalla YLE:n mobiilipalveluilla voi tilata uutisia ja urheilu-uutisia tekstiviesteinä, katsella uutiskatsaus multimedia viestinä, lukea nettisivuja wap-palveluna ja etsiä tekstiviestillä paikkakunnalla kuuluvat radiotaajuudet. 28

Kuva 7. Sama uutinen Tampereen radion nettisivulla ja teksti-tv:ssä 29

Tv-materiaalin lisäkäyttö Tv-materiaalilla on paljon käyttöä. Mielenkiintoisimmat alueuutisjutut tulevat seuraavana päivänä aamu-tv:n uutisissa. Kaikki merkittävät kulttuurijutut lähetetään kulttuuriuutisissa. Valtakunnalliset tv-uutiset koostavat usein alueellisesti tärkeistä aiheista lyhyitä sähkeitä, jotka kuvitetaan alueuutisjutun materiaaleilla. Lauantaina uutisviikko lähetyksessä on kaikista viikon aikana tehdyistä uutisjutuista koottu lähetys. 4.4 Materiaalin arkistointi Lähetykset arkistoidaan lähetyksinä. Yhdelle dvd-levylle arkistoidaan aina viikon lähetykset kerralla. Lähetykset arkistoidaan OnAir-muodossa, eli kuva wav- muodossa ja ääni avi-muodossa. Niin sanottuun raakamateriaalikirjastoon arkistoidaan sähkekuvitukset sellaisenaan, paitsi erikoisen mielenkiintoiset tai käyttökelpoiset kuvat arkistoidaan pidempinä raakamateriaalista. Jutuista tehdään aina arkistokooste, joka tehdään raakamateriaalista. Dvd-levyillä materiaali on Quicktime moviemuodossa ja pienennettyinä Quicktime-kuvina, jotka on tallennettu myös raakamateriaalikirjaston tietokantaan. Pieniä Quicktime kuvia voi näin katsella kaikilta tietokoneilta, kun etsii materiaalia.. Varsinainen materiaali pitää siirtää itse dvd-levyltä työaseman koneelle, josta se importoidaan Avidin ohjelmaan. Tv-arkistolla on Pasilassa ja Tohlopissa 350.000 nauhaa. Vaikka tiedetään että medianhallintaan digitoituja materiaaleja käytetään huomattavasti todennäköisemmin, kuin vain nauhalla säilytettäviä, ei kaikkia nauhoja ole mahdollista eikä järkevää digitoida medianhallintajärjestelmään. Tv-arkistosta saadaan materiaalia aluetoimituksiin nauhoina tai tiedostosiirtoina arkistotietojen perusteella digitoiduista kohdista. 30

5. Tulevaisuus Nyt syksyllä 2005 suomalaisessa media kuohuu. YLE:ssä ja MTV3:ssa irtisanotaan väkeä ja henkilöstö marssii ulos. Onko perinteisen tv-yhtiön aika ohi? Uutistoimintaa yhtenäistetään ja tehostetaan. Uutistoiminta ainakin YLE:n strategia-suunnitelmien mukaan jää yhtiön sisälle, ydinosaamisalueeseen. Ulkoistetaanko kaikki muu toiminta? Kaiken tekniikan ja yhteiskunnan muuttumisen keskellä ammattiyhdistys on huolissaan siitä, ettei uudistusten myötä romuteta koko työehtosopimusjärjestelmää. Neloskanavan työntekijöille ei koskaan ole saatu kattavaa työehtosopimusta. MTV3:n ulkoistaessa ohjelmateknisen henkilökuntansa, ensimmäinen yt-neuvottelu uudessa yrityksessä koski henkilökunnan vähentämistä tai työehtosopimuksen huomattavaa väljentämistä. Myös YLE:n ohjelmateknisten yt-neuvotteluissa toisena pääkohtana on toimenkuvien laajentaminen. Toivottavasti jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy, eikä meistä kaikista tule kahvinkeittäjä-kuvaaja-ohjaaja-yleisihmisiä, joilla ei ole työaikoja, vaan odotamme puhelimen ääressä toimeksiantoja. Samaan aikaan tekniikan kehitys on entistä nopeampaa ja aivan yhtä arvaamatonta kuin ennenkin. Tuleeko kaksisuuntainen digi-tv lyömään itsensä läpi vai katoaako koko televisio tietokoneen vallatessa koko tiedonvälityksen ja kodin viihdekeskuksen paikan? Median tulevaisuuden ennustaminen on varmasti vaikeimpia asioita ennustaa. Kuka olisi 15 vuotta sitten kuvitellut, ettei analoginen teräväpiirto-tv koskaan ehdi valmistua, mutta samaan aikaan ihmiset alkavat kirjoitella tekstiviestejä kännykällä. Onko tulevaisuuden tv taskutv vai seinän kokoinen taulu-tv? Todennäköisesti molemmat kehittyvät, ja lisäksi vielä paljon sellaista jota emme osaa ennustaa. Netistä ladattavat maksulliset ohjelmat ovat tulossa parin seuraavan vuoden kuluessa. Kovalevytallentimet, joilla voidaan ohjelmat katsoa sopivampana ajankohtana kehittyvät. Pian niillä voi tallentaa useita kanavia yhtä aikaa ja muisti riittää kymmenien, satojen tai tuhansien tuntien tallentamiseen. Kaikki tämä on tekniikkaa, mutta lähes varmaa on, että sisällönkin on sopeuduttava alati sirpaloituviin jakelukanaviin. Bitteinä olevaa tietoa on osattava jalostaa yhä useammalla tavalla. 31