KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 1/2010 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Paletti Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Minna-Mari Tiihonen KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Matkailukartta Länsi-Uusimaa, sivu 1 MALe - uutisia, sivu 8 Sparrausfoorumin fiiliksiä ja KOKO, sivu 2 Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle, sivu 9 Teknologiatulevaisuusfoorumi, sivu 3 SeutuNet - tilastotietoa, sivu 9 Kolmen teeman tapahtumat sivut 4-5 Kooste AKO 2007-2009 sivu 10 Matkailupalveluiden kartoitus, sivu 6 Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010, sivu 11 Luova Talous, sivu 7 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-uudellamaalla - liite, sivu 12 (Kärkihanke: Teknologia uudet sovellukset) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Käyttäjälähtöiset palvelut) Uusi Länsi-Uusimaa matkailukartta ohjaa matkailijat perille! Vierailijat liikkuvat tänä päivänä hyvin impulsiivisesti. Usein mietitään vasta paikan päällä minne paikkakunnalla mennään ja mihin tutustutaan. Matkailijat liikkuvat paljon myös omalla autolla perheen kesken. Näissä tilanteissa painettu kartta kulkee helposti liikkuvan vierailijan mukana. Koko Länsi-Uusimaan kattava uusi seudullinen CITY-OPAS matkailukartta ohjaa matkailijat perille ja kertoo seudulle saapuville matkailijoille seudun matkailullisesta tarjonnasta. Sisällöltään kattava matkailukartta pitää sisällään laadukkaan seudullisen GT-tiekartan sekä Hangon, Raaseporin, Karkkilan ja Lohjan taajamakartat. Kartalta löytyvät Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kaupunkien ja kuntien yleisesittelyt sekä tietoa keskeisistä tapahtumista ja matkailukohteista. Uusi seudullinen matkailukartta on parhaillaan jakelussa seudun kaupunkien ja kuntien matkailuneuvonnoissa ja sitä jaetaan veloituksetta matkailijoille Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin matkailuneuvonnoista ja infopisteistä. Kartan painosmäärä on 65 000 kappaletta. Kartan toteuttavat yhteistyössä Suomen City-Opas ja KOKO LänsiUusimaa/Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy sekä seudun kaupungit ja kunnat. 1
KOKO Länsi-Uusimaa alueen kehittämisen ytimessä Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät Työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun Alueen elinkeinojen vahvistamiseen KOKOssa kehitämme aluetta Vahvistamalla alueen osaamista ja ennakointitaitoja Toteuttamalla seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita Hyödyntämällä alueen toimijoiden kaksikielisyyden mahdollistavat resurssit Keräämällä alueen eri toimijat verkostoiksi ja Toimimalla aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisten kehittämishankkeiden toteuttamiseksi KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman Sparrausfoorumi 9.3.2010 kokosi yhteen lähes 200 henkilöä laaja-alaisesti elinkeinoelämän, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin edustajista KOKO Länsi-Uusimaan toimialueelta Hangosta Karkkilaan. Tilaisuuden kunnianhimoisena tavoitteena oli hakea ja löytää yhteinen tahtotila ja toteutus alueen kehittämiseen. Tilaisuudessa herätteitä jakoivat valtiosihteeri Riina Nevamäki, rahoitustahon edustajana maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ihmismielen kyvykkyydestä professori Kirsti Lonka sekä käytännön toteutuksista FT Kari Viinisalo ja kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen. Tilaisuuden vetäjänä toimi vastaava päätoimittaja Jaakko Puomila. Kuvassa yllä: Tilaisuuden osallistujat jaettiin ryhmiin ja innovatiivisen kahvihetken aikana ideoivat vuoden 2020 lööppejä lehteen. Kuvassa oikealla: Toimituksen pöytään kutsuttiin ryhmien vetäjät. Lisää Sparrausfoorumin fiiliksiä osoitteessa www.länsi.fi/koko 2
Teknologia - kärkihanke TEKNOLOGIA yksi avaintoimialoistamme muuttuneessa maailmassa KOKO-selvitystyönä Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 käynnistyi helmikuussa 2010 ja varsinainen Tulevaisuusfoorumi 2010 - tilaisuus pidettiin Karkkilassa 22.4.2010. Päätavoitteina työlle on varmistaa - alueen teknologiateollisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn lisääntyminen - toimialan alueellisen painoarvon säilyminen Selvitystyö aloitettiin haastattelemalla kuuden alueella toimivan merkittävän teknologiateollisuusyrityksen edustajaa. Toisessa vaiheessa pidettiin kaksi tulevaisuustyöpajaa, joissa alueen teknologiayritysten edustajat yhdessä alueen kehittämistoimijoiden kanssa selvittivät teollisuuden nykytilaa ja miten kehitämme toimialaa tulevaisuudessa siten, että se säilyttää paikkansa ja kasvaa alueen avaintoimialana. Tulevaisuusfoorumin yhtenä jatkotoimena käynnistettiin kesäkuussa yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa selvitystyö suurempien eteläsuomalaisten teknologiateollisuuden päähankkijoiden odotuksista ja tarpeista järjestelmä- ja komponenttialihankkijoille. Selvitystyön odotetaan lisäävän etenkin alueen metalliteollisuuden alihankkijoiden mahdollisuuksia laajentaa asiakaskuntaansa nykyistä laajemmalle ja parantaa alihankkijoiden kyvykkyyttä palvella isoja suomalaisia päähankkijoita niiden vaatimusten mukaisesti. Tämä selvitystyö valmistuu elokuun 2010 lopussa. Taustaa Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuus on pääosin metalliteollisuuden alihankintateollisuutta. Lopputuotteen valmistajia eli ns. päähankkijoita on alueella vähän. Alihankintateollisuus on kasvanut päähankkijoiden kasvun vanavedessä ja asiakaskunta on ollut suppea. Taantuman aiheuttama kysynnän voimakas putoaminen on heilauttanut alueen metalliyritysten vakaata elämää ja alueen kehittämisorganisaatioiden apu on tarpeen. Markkinatilanne muuttui olennaisesti vuonna 2009 selvityshetken tilanteesta ja taantuman vaikutus näkyy voimakkaasti alueen teknologiateollisuudessa. Tästä syystä vuoden 2006 klusteriselvityksen työryhmä kokoontui pohtimaan muuttunutta tilannetta marraskuussa 2009. Ryhmä ehdotti uuden selvityksen tekemistä muuttuneessa tilanteessa. Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa - 60 % Suomen koko viennistä - 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista - Alan yritykset työllistävät suoraan 255 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Kuvassa: Karkkilassa järjestetyn teknologiafoorumin osallsitujia. Kolmas vaihe oli selvitystyön tulosten esittely ja yhteinen aivoriihi alueen teknologiateollisuuden edustajille Karkkilan Tehtaanhotellissa huhtikuussa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä yritys- ja julkishallinnonedustajaa. Selvitystyön tuloksena saatiin joukko toimenpide-ehdotuksia yrityksille itselleen, alueen kehittämistoimijoille sekä julkishallinnolle. Loppuraportti on nähtävissä tietoverkossa www.lansi.fi/koko ja siellä selvitykset/ julkaisut. Foorumin jälkeen tilaisuuteen osallistuneille yritysedustajille lähetettiin kehitystarvekysely, jonka tuloksena priorisoidaan jatkotoimenpiteet. Kysely päättyi 15.6.2010. Alla kaaviossa: Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 - toimenpideaihioita Uusia yrityksiä alueelle Yritykset, joilla on tuoteidea mutta ei valmistusta Alueen osaamiseen tukeutuva yritystoiminta Pk-yrityksiä tukeva yrityspalvelutoiminta Kasvu Kansainvälistyminen Omistusjärjestelyt Yritysten välinen benchmarking Yritysfoorumit toiminnoittain Hankintojen keskittäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Energiaratkaisut Ympäristöteknologia Kaivosklusteri Elektroniikka/ohjelmistot Palveluliiketoiminta Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusteri 2015 Perustuu alueella pitkään toimineisiin yrityksiin, jotka ovat mahdollisesti uudelleenjärjestäytyneet nuoren johtajasukupolven yhteistyöverkostojen sukupolvenvaihdosten omistusjärjestelyjen kautta Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä Aalto-yliopisto Laurea HAMK Yhteistyökykyiset toimihenkilöt Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen Projektijohtaminen Monitaitoiset työntekijät Ammattikoulutus Oppisopimukset Muuntokoulutus Sisäinen koulutus ja työnopastus 3
Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - kärkihanke 1. Hoivaverkoston tapaaminen 26.4.2010 2. Käyttäjälähtöiset palvelut (aloitussessio) 27.4.2010 3. Lohja Forum - Palveluseteli-info 29.4.2010 4. Matkailupalveluiden kartoitus - kysely käynnissä 1. Hoivaverkoston tapaaminen Päivänkakkara, orkidea vai rengas? Hoivaverkostomallit pohdittavina. Sipilän esitykseen samoin kuin tilaisuuden muihin esityksiin voit tutustua www.länsi.fi/koko. Kirjallinen raportti valmistui toukokuun lopulla. Kuvassa yllä: Tässähän meillä on jo valmis päivänkakkara, totesivat Minna Kuusela (vas.), Heli Mäntylä, Terttu Louhikoski-Alasuutari, Maarit Källman ja Jussi Peltonen lopuksi konsultille. Syitä uusien palvelumallien etsimiseen tulee väestönrakenteen muukosesta (Poiminta esiselvityksestä, sivulta 14) Verkostokonsultti Petri Sipilä, SPP-Finland Oy (kuvassa alla), julkisti 26.4. Lohjan Meriturvassa esiselvityksen Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkosta. Selvityksessä oli kuultu mm. kolmea seudun perusturvajohtajaa, jotka olivat yhtä mieltä verkottumisen välttämättömyydestä ja kuntatahon sitoutumisesta sen aktiiviseen kehittämiseen. Kunnille ei kuitenkaan katsottu kuuluvan vetovastuun. Seudun hyvinvointiyrittäjien verkottumista Sipilä kuvasi kolmella symbolilla. 1. päivänkakkara, jossa on keskellä selvä mykiö eli yhteinen palvelukeskus, johon organisoidaan kaikki haluttavat palvelut. 2. orkidea, jossa keskiönä on yksi tai useampi kumppanuusperusteinen, vahva veturiyritys 3. rengasmalli, jossa toimijat olisivat tasavertaisia ilman keskitystä. Rengasmalli voisi olla myös välivaihe. Kaikki paikalla olleiden yritysten ja kuntatoimijoiden edustajat halusivat olla mukana verkostojen kehittämisessä. Sipilän mukaan alueelle voitaisiin esiselvityksen perusteella hyvin rakentaa yksi tai kaksi verkostopilottia ja useampia alaverkostoja, joihin hän on jo saanut ehdotuksia. Hyvinvointiverkostoitumiseen vaikuttavat myös seudullisen yhteistoiminnan kehittyminen. Väestön ikääntyminen on sosiaali- ja terveyspalveluihin keskeisimmin vaikuttava tekijä. Työikäisen väestön väheneminen näkyy työvoiman tarjonnassa, heikentää alue- ja kuntataloutta sekä supistaa alueen yrittäjäpotentiaalia. Nykyisen 360 000 työllisen lisäksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 120 000 työllistä, mikäli tuottavuus ja palvelutarve pysyvät ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat kilpailevat työmarkkinoilla osaavasta työvoimasta muiden toimialojen rinnalla. Tässä asetelmassa työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja oleellista tuottavuuden parantamista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti 2.2.2009 strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Hyvinvointihankkeen (HYVÄ) tavoitteet ovat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja alan tuottavuuden parantaminen. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niissä TEM:n hallinnonalan vastuisiin. Hyvinvointihankkeen lähtökohtana on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, jonka mukaan hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa sekä kannustaa tilaaja tuottaja -mallien käyttöönottoa. 4
2. Käyttäjälähtöiset palvelut Käyttäjälähtöiset palvelut on 2010 käynnistyneen KO- KO Länsi-Uusimaa -ohjelman yksi kärkiteemoista. Siinä korostuu asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä kehitetään uusia palveluiden tuottamistapoja tukemaan innovatiivista yrittäjyyttä. Käynnistyssessio järjestettiin Lohjan Meriturvassa Käyttäjälähtöisten palveluiden ja palvelumuotoilun perusteemasta seminaarissa kertoivat yliopettaja Katri Ojasalo ja lehtori Leena Alakoski Laurea ammattikorkeakoulusta ja toivat esille että asiakkaan arvojen syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa käyttäjälähtöisyyttä. Lohjan ja Mikkelin välille kehittyikin seminaarin tuloksena käytännön yhteistyön siemen, koska Mikkelissä on mietitty nuorten palveluihin liittyen alueellisen osallistumisen ja palvelutarjonnan kehittämistä. Seminaarin lopuksi sovittiin, että Lohja ja Mikkeli ovat jatkossa yhteydessä keskenään ja vertailevat kokemuksiaan lasten ja nuorten palveluiden osallistavassa kehittämisessä. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä esitteli Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Mikkeli on käyttäjälähtöisyydessä ollut edistyksellinen, kuntalaisia on osallistettu Mikkeli-foorumien avulla sekä virtuaalisesti Minun Mikkelini.fi sivustolla. Jatkokehityspolkuna Mikkelissä on hallintokuntien välisen yhteistyön edelleen kehittäminen mm. prosessityön muodossa. Mikkelissä on käynnistynyt myös palveluosaajavalmennus hallintokuntien sisällä palveluajattelun ja käyttäjälähtöisyyden sisään ajamiseksi sekä palveluiden uudistamiseksi. 3. Lohja Forum, mikä Palveluseteli? Lohjan Yrittäjät ry:n hankintatoimi yhdessä Lohjan kaupungin hankintatoimen kanssa järjesti info tilaisuuden palveluseteleistä. Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry:stä kertoi vauhdikkaaseen tyyliin palveluseteleistä ja niiden käyttötarkoituksesta ylipäätään. Perusajatus oli, että kunnan tehtävänä on järjestää palvelut, mutta järjestämistapa on vapaasti valittavissa. Palveluseteli on yksi suurimmista innovaatioista palvelun tuottamiseksi. Vastaus otsikon kysymykseen = Palvelusetelillä kuntalainen voi ostaa tarvitsemansa palvelun keneltä tahansa palvelun tuottajalta. Palvelusetelin arvon pitäisi olla sama kuin, mitä vastaava palvelu kunnan tuottamana maksaisi. Mikäli palvelu maksaa enemmän, maksaa kuntalainen erotuksen itse. Väliraha on valinnanvapauden hinta. Sitran viestintäkonsultti Ville Tapio kertoi Palvelusetelihankkeen nykytilasta ja projekteista, joita tällä hetkellä on vireillä isommissa kaupungeissa. Arja Ylluoma kertoi Lohjan tämän hetkisestä tilanteesta. Vuonna 2011 on tarkoitus ottaa setelit käyttöön omaishoidossa ja vuonna 2012 kotihoidossa ja päivähoidossa. Jykesin edustaja Riitta Pylvänen kertoi palvelusetelien käytöstä Jyväskylässä. Palvelua tuottavat yritykset on keskitetty klemmari. fi sivuston alle. Jokaisella yrityksellä pitää olla vähintään sähköposti. Palvelusetelien käyttö on lisännyt huomattavasti palveluntuottajien määrää. Palvelusetelit ovat mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää! 5
Kuva: Merellinen maisema, paikkana Kopparnäs, Inkoo 4. Matkailutuotteiden kartoitus tehdään Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelman osana on tekeillä matkailutuotteiden ja palvelujen kartoitus Länsi-Uudenmaan kunnissa. Aluekeskusohjelma AKOn puitteissa kartoituksen tekee markkinointiyritys Visit Southpoint Finland. Kartoitus on jatkoa vuonna 2009 valmistuneeseen alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin tuloksiin. Kuvassa: Helene Schjerbeckiä esittävä opas. Yli tuhannelle matkailualan toimijalle on lähetetty kyselykaavake, joka kattaa kaikki matkailun osa-alueet, kuten esim. majoituksen, ravitsemuspalvelut, kuljetukset, vierassatamat ja opaspalvelut. Lähiruuan merkitys matkailuvalttina on otettu huomioon ja niinpä kyselyn ovat saaneet myös maatilat, jotka harjoittavat suoramyyntiä tai itsepoimintaa. Kulttuurikin sisältyy matkailupalvelujen kartoitukseen, koska se on yksi tärkeimpiä syitä matkalle lähtöön ja kulttuuritarjonta vaikuttaa olennaisesti matkailukohteen valintaan. Kartoituksesta saatujen tietojen perusteella jatketaan, nyt KOKO:n toimesta, matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa. CreaMentors Oy niminen jyväskyläläinen konsulttiyritys selvittää tämän kartoituksen perusteella mahdollisuuksia rakentaa koko Länsi-Uuttamaata kattavaa matkailuyhteistyötä samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa on tehty jo vuosia. Kylselylomakkeen vastaukset on koottu kevään aikana ja kyselyyn on vastannut n. 30% matkailupalvelujen tuottajista. Yleisesti kyselyyn osallistuneet toivoivat yhteistyön lisäämistä ja katto-organisaation aikaansaamista. Saatujen vastausten perusteella alla muutama toteamus ja kehittämisen aihe: - Länsi-Uudemaan matkailupalvelujen tarjoajia on 10 kunnassa (Kirkkonummi ja Vihti mukaanluettuina) n. 1000. - Vajaalta kolmannekselta puuttuu omat verkkosivustot sekä sähköpostiosoite. - Matkailuyrittäjät ovat yksinäisiä puurtajia: 44% vastaajista työskentelevät yksin. - Sähköisiä varausjärjestelmiä on vain harvalla ja luottokortteilla maksavilta jää 25% palveluista ostamatta kun korttia ei hyväksytä maksuvälineeksi. - Matkanjärjestäjiä ja jälleenmyyjiä Suomessa ja maailmalla ei mielletä jakelukanaviksi eikä näiden tekemästä myynti- ja markkinointityöstä meillä juurikaan makseta komissiota. - Varaus- ja peruutusehtoja sovelletaan yli 100 erilaista versiota. - Mökkejä ja loma-asuntoja on Länsi-Uudellamaalla tarjolla yllättävänkin paljon. Niitä pitäisi löytää ja jopa olla varattavissa yhdestä ja samasta paikasta. - Kolmannes ravintoloistamme ja kahviloistamme ovat auki vain kesäisin. - Kokoustiloja meillä on runsaasti, pienistä kodikkaista todella isoihin. - Kuljetuspalvelujen matkailullinen pullonkaula on säännöllinen vesiliikenne niin saaristossa kuin Lohjanjärvellä. - Kirkkonummelta löytyy seudun hauskin kuljetus: Juhlalinjan saunabussi on huippu paikka. Järjestaa koukoukset, saunaillat kuin myös polttarit. Juhlalinja on Suomen ensimmäinen infrapunasaunabussi jossa voi myös lauleskella karaokea. - Ulkoilma-aktiviteetteja, liikuntaa ja luontoa on runsaasti tarjolla. Nämäkin alueemme vetonaulat voisivat olla paremmin löydettävissä. - Kulttuuritarjontaa on molemmilla kotimaisilla runsaasti tarjolla kesällä. Erittäin onnistunut Länsi-Uudenmaan yhteistyösatsaus on uusi museoportaali www.lansiuudenmaanmuseot.fi. Loppuraportti valmistuu kesäkuun aikana. Jos tämä kysely on ns.kädenojennus verkostoitumiselle, niin hieno asia koska jokainen yrittäjä varmaan haluaa olla kehittämässä ja palvelemassa uusia asiakkaita läntiselle Uudellemaalle ja olla tarjoamassa omaa palveluaan. Kiitos kun sain osallistua tähän kyselyyn. Tämä on erään kyselyyn vastanneen yrittäjän kommentti. 6
Käyttäjälähtöiset palvelut - kärkihanke Luova Talous - kehittää 1. HELMI - hanke 2. Jalostamo - klinikka Työllisyys-ja yrityspolitiikan rooli konsernistrategian toteutuksessa on tukea yritysten ja työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjua työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Lähde: Työllisyys-ja yrittäjyysstrategia 2009 1. HELMI - hanke HELMI-nauha Palveluinnovaatioita monialaisuudesta. Suomen elinkeinorakenteen vahvistamisja rikastuttamis-hankkeen valmistelu sekä HELMI-kehittämishankkeen rakenne. Helmi kehittämishankkeen rakenne 1. Alueiden vahvistaminen - Alueiden vahvuuksien tunnistaminen (tapahtuu valmisteluhankkeen aikana) - Alueellisten painopisteiden ja yritysten valinta - Yritysten liiketoiminnan kehittäminen yrityksille sopivien mallien mukaisesti - Luovan talouden lisäarvontuottamismallien kehittäminen 1. Sauna from Finland Jyväskylä, Jykes Harvia, matkailu, muotoilu, puurakentaminen, hyvinvointi 2. Puutarha Raasepori, Kaupunki/ Novia Fiskars, Mustio, Billnäs, Tahvoset, Novia 3. Energia Satakunta, Pori (Rauma ym.) Elintarvike, kulttuuri, ydinvoima, uusiutuva energia 4. Asuminen Hämeenlinna, Sos.kehitysOy Asumisen kaupunki, historia, rakentaminen 5. Aalto & Valo Hanko, Matkailutoimisto Satama, meri, matkailu, uusiutuva energia 6. Vesi Lohja, Lykes Järvi, kaivokset, teollisuus 7. Puu Lahti, Lahden kaupunki Puuarkkitehtuuri, ympäristö, muotoilu 2. Verkostoituminen - Verkostomaisten toimintamallien; Helminauhan rakentaminen - Kansainvälisten verkostojen ja kansainvälistymisen vahvistaminen 3. Tulevaisuusprosessi - Tiedon tuottaminen julkiseen yrityspalvelujärjestelmään - Elinkeinoelämän rakennemuutoksen edistäminen 2. Jalostamo-klinikka liikunta-, elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO Länsi-Uusimaa jatkaa aluekehittämistä ja tarjoaa seudun yrityksille suunnattuja mahdollisuuksia ja välineitä heidän oman liiketoimintansa kehittämiseen. KOKO Länsi-Uusimaa yhdessä luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry kanssa järjesti liikunta- elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille suunnatun neuvonta-päivän, jonka tavoitteena oli kysellen ja keskustellen kartoittaa asiakkaan tilanne ja tarpeet sekä arvioida yrityksen liikeideaa ja sen markkinakelpoi- suutta. Jalostamo-klinikka järjestettiin osana Digesissä käynnissä olevaa alan ennakointityötä Uudenmaan ELYkeskukselle. Päivän vetäjänä toimi asiantuntija Petteri Huvio, Diges ry. Diges ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää luovien alojen pk-yritysten valmiuksia kannattavaan liiketoimintaan ja auttaa alkuun alalle tulevia uusia yrittäjiä. Toinen painopiste on edistää yritysten tuotekehitystoimintaa sparraamalla ja jalostamalla innovatiivisia t&k-hankkeita. 7
MALe - maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot MALessa nyt: ELINKEINOPAINOTTEINEN EXCURSIO to 2.9.2010 Uuteenkaupunkiin Excursio on MAL -työryhmän ja Aluekehitystyöryhmän yhteinen tutustumismatka Hiilineutraaliksi kunnaksi matkaavan Uudenkaupungin kehitykseen taantuvasta teollisuuskaupungista aktiiviseksi tulevaisuudentekijäksi Excursiolle ovat tervetulleita mukaan työryhmien ulkopuolelta kaikki aiheesta kiinnostuneet maankäytön ja elinkeinopolitiikan toimijat. Sitova ennakkoilmoittautuminen 9.8.2010 mennessä: mariitta.vuorenpaa@lohja.fi. Kutsu excursiolle lähetetään myös MAL-työn ohjausryhmälle. Excursion sisältö: - Excursion isäntänä toimii Suomen luovimmaksi kunnaksi valitun Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. - Lisäksi kuulemme Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen koordinoija Reijo Lainetta kokemuksista hankkeen eteenpäin viemisessä. MALe:ssa järjestettiin 2.3.2010 Länsi-Uudenmaan yhteisen asuntopoliittisen ohjelman haasteet, työryhmän ja yhdyskuntasuunnittelijoiden katse tulevaisuuteen 2030 - seminaari. Tarkoituksena oli tarkastella lähtökohtia ja näkökulmia 1. MAL-työhön ja yhteiseen asuntopolitiikkaan 2. Mitoituslähtökohtiin ja skenaarioihin 3. Tulevaisuuden asumismalleihin: omavaraista, ahdasta, ekologista, high-techiä, pilvenpiirtäjiä? (Tulevaisuuden asukkaiden vetovoimatekijöitä, tarpeita ja toiveita luotaava TULE- VAISUUSDIALOGI asuntorakentamisen haasteista ja profiileista Länsi-Uudellamaalla seuraavan 20-vuoden aikana mitä ryhmää lapsesi ja lapsenlapsesi edustavat silloin?) Lisää tietoa MALe-hankkeesta löytyy osoitteesta www.länsi.fi/koko >> MALe - Tutustumme uuteen yritystoimintaan, mm. THINK City kaupunkisähköautojen valmistukseen. - Toiveissamme on myös kuulla hiilineutraaliustavoitteiden ja elinkeinomyönteisyyden toteuttamisesta maankäytönsuunnittelussa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä sekä myönteisen imagon hyödyntämisestä yhteysjohtaja Kristiina Saloa. - Ennen raskasta kotimatkaa virkistäydymme noin tunnin jaloittelemalla mm. Uudenkaupungin ainutlaatuisella tavalla säilyneessä puukaupunginosassa. - Ja bussimatkat tietysti pohdimme Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvaa päästövähennystavoitteita tukevan elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Kuvissa Uusikaupunki ilmasta ja mereltä. Kysymyksiä ja esittelytoiveita voi lähettää ennen excursiota MAL-koordinaattorille. Miksi Uuteenkaupunkiin? Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke eli HINKU on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa viisi kuntaa pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80% vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa mukaan on saatu jo nelisenkymmentä yritystä. HINKU -hanke on ollut yksi keino autoteollisuuden hiipumisen takia tarvittavaan elinkeinojen monipuolistamiseen niin, että yli 30%:n työttömyydestä on nyt päästy 10%:iin. Lisää aiheesta: Kuntalehti 1/2010 s.16, Kuntatekniikka 1/2010 s. 14 8
Yhteisen Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle Uudenmaan ELY-keskus (elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) on laatinut selvityksen Länsi-Uudenmaan kehittämismahdollisuuksista työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä, jossa pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Länsi- Uudenmaan alueen kuntien yhteisen Hangosta Karkkilaan ulottuvan yrityspalveluorganisaation käynnistämismahdollisuudet. Yhteisen elinkenoyhtiön mahdollisuudet ja hyödyt ovat mm. yhtiön markkinointimahdollisuuksien laajentuminen, synergiaedut, kustannussäästöt, uskottavuus toimijana, mahdollisuus hoitaa suurempien lomautusten jälkihoitoa, yritysverkostojen rakentuminen, koko alueen elinkeinostrategian tekeminen ja toteuttaminen, alueen sijainnin hyödyntäminen pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen mukaan Länsi-Uudellemaalle perustetaan kokonaan uusi yhtiö siten, että alueella tällä hetkellä toimivat erilliset pienet yhtiöt yhdistävät voimansa uuden yhtiön pohjaksi. Toimenpide- ja organisointisuunnitelma esitellään 30.9.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokouksessa. Tilastotietoa seudusta löydät www.stat.fi/tup/seutunet SeutuNet SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien, omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen - helppokäyttöisenä ja nykyaikaisena Internet-palveluna. Palvelu räätälöidään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaattisesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. Palvelu toteutetaan extranet-ratkaisuna ja aineisto linkitetään suoraan seutukunnan ja/tai kunnan omille kotisivuille, josta kuvat ja taulukot ovat selailtavissa ja tulostettavissa. Asiakkaan tarvitsee vain lisätä sivuilleen linkki, joka johtaa Tilastokeskuksen sivuilla sijaitsevaan palveluun. Käy tutustumassa sivustolla Länsi-Uudenmaan lukuihin! 9
Keskeiset toteutukset AKO kausilla 2007-2009 AKO Länsi-Uusimaa kokosi ohjelmakaudella 2007 2009 Hiiden ja Raaseporin alueet yhteiseksi toiminta-alueeksi. Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä osana metropolialuetta Hiiden ja Raaseporin alueiden yhteisistä vahvuuksista lähtien näiden alueiden omat erityispiirteet huomioon ottaen sekä osana Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa. Ohjelma yhdisti myös alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä oli kytköksissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomiin uudistuksiin. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinot sisältävä MAL -selvitystyö toteutettiin vapaaehtoisena yhteistyönä koko Länsi-Uudenmaan alueelle ja sen toteutusohjelma käynnistyi AKO:n ohjauksessa. Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 16 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka YritysSuomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän Sähäkän kanssa. Toiminto on alansa ensimmäinen Suomessa tehty toteutus, jota tullaan soveltamaan muualle Suomeen TEM:n toimesta. Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puite-suunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 matkailutoimialan ja asumisen osa-alueet avattiin portaaliin. 5. Matkailun taloudellisen merkityksen läpinäkyväksi tekeminen Länsi-Uudellamaalla 6. Keskustelun avaus palvelumarkkinoista alueen kunnissa (public-private) 7. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen asiakaslähtöinen arviointi 8. Henkilökohtaiset ja sähköiset palvelut (yrittajannavigaattori.fi) seudullisessa yrityspalvelumallissa 9. Yrityspalvelujen fokusointi mm. yrittäjän- ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusketjuihin ja eri suhdannevaiheiden vaatimiin toimenpiteisiin. 10. Alueportaalit (länsi.fi, luako.fi) 11. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekeminen AKO Länsi-Uusimaa haluaa kiittää kaikkia yhteistyötahojaan panoksesta ohjelmakauden 2007-2009 onnistumiseen! Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyö-alueella voidaan nähdä: Highlights - Top Ten + One 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille 2. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klusterien rakenneanalyysit ja kehittämispolut (teknologia, hyvinvointi, matkailu) 3. Länsi-Uudenmaan kaupallisen rakenteen ja kaupan kehittymismahdollisuuksien arviointi kunnallisen päätöksenteon tueksi 4. Länsi-Uudenmaan mahdollisuudet logistiikka-alueena mukaan lukien Hanko Hyvinkää -radan sähköistys ja Kehä V:n kehittäminen Kuvassa: Yleisöä kuntayhteistyöseminaarista 1.4.2009 Siuntiossa. 10
Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010 Kehittämisselvitys Täktomin lentokentästä (Toteuttaja: ISS Proko Infra Oy) Aluekeskusohjelman toimesta selvitettiin Hangon lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämistä. Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet. Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (materiaali yrityskehittäjille) (Toteuttaja: CreaMentors Oy) Nyt tehty selvitys on jatkoa Länsi-Uudellemaalle vuonna 2009 luovan talouden selvitykseen, jossa nousi esille tarvetta perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous -aiheeseen sekä hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi materiaalin tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen työhön. Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Service Park Provider Oy) Selvityksessä tarkasteltiin alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua ja koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli ja Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille 2010-2013 (Toteuttaja: Innolink Oy) Tässä työssä selvitettiin, mitkä ovat vuoteen 2013 kaikkia kuntia yhdistävät työllisyyteen liittyvät painopisteet ja kehittämistarpeet. Työ pohjautuu työllisyyteen liittyvien avaintoimijoiden yrittäjien, yhdistysten ja julkisen sektorin kuulemiseen. Kuuleminen oli laaja-alaista mutta samalla joustavaa. Yrityksille tehtiin kattava puhelinhaastattelututkimus, johon vastasi yhteensä 300 alueen yrittäjää. Muut sidosryhmät haastateltiin sähköisellä tutkimuksella, jota täydennettiin henkilökohtaisin haastatteluin. Esiselvitys viljaa raaka-aineenaan käyttävän bioetanolitehtaan sijoittumismahdollisuuksista Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Ari Pulkkinen) Tehtävänä on ollut selvittää Länsi-Uudenmaan alueen edellytyksiä bioetanolitehdashankkeen sijoitukseen sekä tuotannosta vakavasti kiinnostuneita yrityksiä ja yrittäjäryhmiä. Esiselvitys toteutettiin neljässä viikossa, helmikuun 2010 aikana ja tulokset sekä niiden pohjalta harkittavat jatkotoimenpiteet arvioitiin alueen toimijoiden yhteisessä työseminaarissa maaliskuussa. Nämä ja muut KOKOssa valmistuneet selvitykset ovat luettavissa www.länsi.fi/koko >> selvitykset ja julkaisut. 11
Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla-liite ilmestyy elokuussa 2010 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla liite julkaistaan elokuussa 2010 ja sen jakelu on laajalle alueelle Västra Nylandin, Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin liitteenä. Länsi-Uudenmaan tunnettavuuden lisääminen on yksi KOKOn kärkitavoitteista! Kuvassa oleva tulevan liitteen kansi-kuva on viitteellinen. Kokoukset ja tulevia tapahtumia 2010 17.-18.8.2010 Hyvinvointi (kansallinen teemaverkosto) 24.08.2010 Innovaatiofoorumi (kansallinen teemaverkostotyö) 25.08.2010 KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä 02.09.2010 MALe - tutustumismatka Uuteenkaupunkiin 07.09.2010 MALe: Maapoliittinen ohjelmatyö 14.09.2010 MALe-työryhmän kokous 15.09.2010 Luovien alojen kansainvälistymis- ja vientipäivä 16.09.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ilmoittautuminen tapahtumiin osoitteessa www.länsi.fi/koko 23.09.2010 MALe: Maapoliittisenohjelman työseminaari 12.10.2010 Teknologia - klusteritapaaminen 14.10.2010 MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö 26.10.2010 MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö 18.11.2010 KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä 02.12.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Tapahtuma-ajat ovat alustavia ja niiden muutokset mahdollisia! Aluepoliittinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, 08100 Lohja puh. 019-369 1865 gsm. 019-369 1860 www.länsi.fi/koko Ohjelmaa hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi KOKO Länsi-Uusimaa toivottaa kaikille yhteistyötahoille Hyvää Juhannusta ja Aurinkoista Kesää! 12 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Hangö Ingå Karislojo Högfors Lojo Raseborg Sjundeå