TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-5680 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun 16.7.2013. Loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 5. 6.8.2013 paitsi Paraisten Kirkkoselältä (148), jonka näytteenotto jouduttiin siirtämään elokuun suppean tutkimuksen yhteyteen (21.8.2013), sillä vene ei päässyt kulkemaan Kirkkosalmen läpi. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukesän vesitutkimustuloksista (liite 1 ja 2), mutta suppean tarkkailun yhteydessä otettujen kasviplanktonnäytteiden tulokset valmistuvat myöhemmin. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta sekä kuun keskivaiheilla että lopulla oli useita hellepäiviä. Heinäkuussa sademäärä oli varsin pieni. Elokuun alkupuolella oli sää jatkui kesäisenä. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan heinäkuun lopussa Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaama oli paikoin selvästi ajankohtaan nähden keskimääräistä pienempi. Aurajoen virtaamatietojen (haku ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelusta 29.8.-13) mukaan heinäkuun alussa virtaama oli alle 0,8 m 3 /s, mutta kuun lopussa virtaama nousi lyhytaikaisesti ja oli 1 m 3 /s. Elokuun alussa laajan näytteenoton aikaan virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen noin 0,5 m 3 /s koko heinäkuun ja ainakin elokuun puoliväliin saakka. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan Turussa heinäkuussa meriveden korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa. Kuun lopulla vesi laski 0-linjalta lukemaan noin -20 cm, ja ennen elokuun alun laajaa näytteenottoa vesi oli kääntynyt nousuun. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Heinäkuun puolivälin (16.7.2013, liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli 16 20 ºC. Pilvisyys oli vaihtelevaa ja luoteistuuli navakkaa. Paraisten jätevedenpurkupaikalla (PARPUR) oli paljain silmin havaittava leväesiintymä. Elokuun alun (5. 6.8.2013, liite 2) laajan tutkimuksen päivinä lämpötila oli 21 25 ºC. Pilvisyys vaihteli melkoselkeästä melko pilviseen. Tuuli oli ensimmäisenä päivänä lännestä tai luoteesta ja toisena päivänä lounaasta. Molempina päivinä tulli oli heikkoa. Kuuvannokan havaintopaikan lähellä oli ruoppauslautta, joka seuraavana päivänä oli sisempänä salmessa, mutta ruoppaus ei ollut käynnissä kumpanakaan päivänä.

4 3.2. Meriveden lämpötila Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 16 20 ºC. Heinäkuun verrattuna vesi oli hieman viilentynyt, ja Naantalinsalmessa, Viheriäistenaukolla, Väskin edustalla sekä Kotkanaukolla ero oli 2 3 ºC. Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat 19 22 ºC, joten lämpötilaerot olivat pieniä. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet 2003 2012) mukaisia. Yli 10 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 2 9 ºC, joten vesi oli kerrostunut. Noin 10 metrin syvyisillä alueilla Aurajokisuulla ja Kalkkiniemen edustalla lämpötilaero oli edelleen noin 2 ºC, ja kerrostunut kausi jatkui myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä. Myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren kohdalla oli selvä lämpötilaero. 3.3. Suolaisuus ja sameus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli pinnassa 5,1. Missään suolaisuus ei ollut alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Selvää suolaisuuden alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli salmialueilla, ja Airiston tuntumassa aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus pinnassa oli 5,0 5,8 (kuva 2), eikä suolaisuus ollut missään alentunut voimakkaasti (<5 ). Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa sekä Raisionlahden pohjukassa suolaisuuden aleneminen tuntui selvänä (suolaisuus 5 5,4 ) mutta muualla lievänä (suolaisuus 5,5 5,9 ). Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, mutta erot pinnan ja pohjaläheisen veden suolaisuudessa olivat pieniä. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 alusvedessä Bläsnäsinlahden syvänteessä. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 12 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,1 26 FNU (kuva 2). Vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) sameusarvoja oli Raisionlahden keskiosassa, Pohjoissalmen sisäosassa ja Pitkässäsalmessa. Sameusarvot olivat pinnassa Airismaalla Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), ja myös Rajakarilla, Lapilassa ja Vapparin reunalla päästiin lähelle raja-arvoa. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai salmissa.

5 Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvot olivat pinnassa lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2003 2012) Naantalinsalmessa ja Väskin edustalla. Muissa paikoissa sameusarvot olivat ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä. Pinnan suolaisuuden ja sameuden perusteella heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa joki- ja valumavesien määrä oli pieni. Turussa purkupaikalla pinnassa jätevedet alensivat suolapitoisuutta ja lievensivät sameutta. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa eroja ei ollut havaittavissa. 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Happi ei ollut pohjan läheltä täysin loppu missään (happikyllästys<2 %, kuva 3), mutta käytännössä happea ei ollut juuri jäljellä Vapparilla Bläsnäsin syvänteen pohjalla, ja myös Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli käymässä hyvin vähiin; näissä paikoissa happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 10 15 metrin syvyyteen asti. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) Vapparin, Haarlansalmen, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon syvänteissä, ja näissä paikoissa alusvedessä happea oli vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pohjan lähellä happitilanne oli hyvin heikko alueen mataluuteen nähden. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli monin paikoin. Ylikyllästys oli voimakasta (happikyllästys>110 %) Vapparilla ja Turun lähisalmissa mutta myös Naantalinsalmessa ja Kotkanaukolla. Kesällä 2013 vesi oli syvänteissä selvästi kerrostunutta kesäkuun alussa. Loppukesällä syvänteiden pohjalla veden happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt, ja vain Papinluodossa alusvedessä happitilanne oli hieman kohentunut. Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pohjan lähellä happitilanne oli kuten heinäkuun alussa hyvin heikko. Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli hyvin vähissä ja sedimentin pinta oli ilmeisesti jo hapeton, ja elokuun aikana happi todennäköisesti loppui. Ennen syystäyskiertoa happi saattoi loppua pohjan läheltä Lessorilla, mutta Haarlansalmessa lämpötilaero on saattanut tasoittua ja happitilanne kohentua jo tätä ennen. Muilla paikoilla ei ollut hapen loppumisen vaaraa.

6 5,5 Merimasku 5,7 5,5 Luonnonmaa Rymättylä 5,7 5,5 Naantali Raisio 5,1 Satava 5,5 5,1 5,0 5,3 5,3 5,5 Kakskerta Kaarina Kuusisto 5,3 5,5 5,7 5,5 5,5 Suolaisuus (%), pinta Elokuu 2013 5,3 5,3 5,1 5,3 5,0 5,3 Airismaa 5,8 5,7 5,7 Parainen <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 6,4 Merimasku 1,6 2,2 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 1,5 6,4 5,0 Naantali 3,6 2,4 Raisio 4,3 26 11 9,6 Satava 3,1 9,1 12 8,1 9,5 13 14 9,0 9,1 2,9 3,7 Kakskerta Kaarina Kuusisto 7,9 6,0 3,9 1,7 9,1 9,1 9,0 12 Sameus (FNU), pinta Elokuu 2013 7,3 11 8,1 9,2 9,5 13 Airismaa 1,1 1,6 4,3 Parainen 1,4 1,9 6,4 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2013. Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin 21.8.2013.

7 40 Merimasku 63 61 41 Luonnonmaa Rymättylä 69 43 59 Naantali 65 64 86 53 73 100 109 69 100 Raisio 79 93 108 126.. 92 Kaarina 54 25 Kuusisto Satava Kakskerta 24 9 40 25 73 92.. 109 Happikyllästys (%) pohjan lähellä Elokuu 2013.... 100.. 79 108 Airismaa 71 61 39 Parainen 29 3 86 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2013. Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin 21.8.2013.

8 3.5. Typpipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 320 870 µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla ja korkea myös Uittamolla. Samoissa paikoissa mineraalityppiyhdisteistä nitraatti- ja nitriititypen määrä oli jätevesien vaikutuksesta selvästi korkeampi kuin muualla, mutta ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä. Turussa salmialueilla ja Raisionlahdessa kokonaistypen pitoisuus oli noin 400 600 µg/l. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla kokonaistyppeä oli noin 340 µg/l. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 870 µg/l. Ammoniumtypen määrä (17 µg/l) sekä nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä (110 µg/l) olivat varsin pieniä, ja suuri osa typpikuormituksesta tuli ilmeisesti eloperäiseen ainekseen sitoutuneena. Merialueella laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuudet olivat 360 2 200 µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa pitoisuus oli noin 600 850 µg/l. Muualla Turun lähisalimissa ja Askaistenlahdelta Luonnonmaan eteläosiin pitoisuus oli noin 400 500 µg/l. Vapparilla ja Airistolla sekä Viheriäistenaukolla ja Raisionlahden uloimmissa osissa pitoisuus oli noin 360 400 µg/l. Ammoniumtypen määrä oli vain Turussa purkualueella voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l, kuva 4), ja muualla ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä tai hyvin pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkein Turussa purkupaikalla (940 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Uittamolla (120 260 µg/l). Muualla määrät olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (v. 2003 2012) pienempiä Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja Raisionlahdessa Hahdenniemessä. Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla pitoisuus oli selvästi keskimääräistä suurempi, mutta muissa paikoissa tulokset olivat varsin tavanomaisia. Vertikaalinäytteissä kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa 350 1 500 µg/l, joten erot koontanäytteisiin olivat pieniä; paikoin tosin ilmeisesti jäte- ja valumavedet nostivat koontanäytteissä typpipitoisuutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina, ja elokuun alussa jätevedet nostivat typpipitoisuuksia Linnanaukon tuntumassa, mutta kauempana Aurajoen vaikutusta ei voinut erottaa jätevesikuormituksesta. Paraisilla paikallinen jätevesikuormitus ei erottunut typpiyhdisteiden määrissä. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat jonkin verran nostaa kokonaistypen määrää.

9 440 Merimasku 380 420 430 Luonnonmaa Rymättylä 390 510 440 Naantali 430 410 Raisio 390 550 420 390 Satava 410 450 540 2200 770 710 760 650 480 460 420 Kakskerta Kaarina Kuusisto 740 470 420 360 450 480 650 540 Kok.typpi (µg/l), koonta Elokuu 2013 920 760 2200 830 770 710 Airismaa 360 400 370 Parainen 380 370 460 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km <3 Merimasku 7 <3 Luonnonmaa Rymättylä 5 4 3 5 Naantali 3 12 Raisio 7 <3 <3 6 Satava 7 9 4 11 10 7 Kakskerta 9 260 8 11 11 Kaarina Kuusisto 13 6 7 9 7 4 9 9 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Elokuu 2013 22 17 260 8 8 11 Airismaa 7 8 6 Parainen <3 4 <3 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella elokuun alussa 2013. Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin 21.8.2013.

10 3.6. Fosforipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 14 76 µg/l. Korkein pitoisuus oli Papinsaaren edustalla ja Uittamolla. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuudet olivat 14 15 µg/l eli hyvin pieniä. Fosfaattifosforia oli kokoomanäytteissä 3 26 µg/l, ja määrä oli korkein Raisionlahden Hahdenniemessä. Turussa jäteveden purkupaikalla sekä kokonaisfosforin että fosfattifosforin määrä oli tavanomaista pienempi. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaisfosforin määrä oli 74 µg/l ja fosfaattifosforin 13 µg/l. Merialueen laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 16 56 µg/l paitsi Turussa purkupaikalla 110 µg/l ja Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l (kuva 5), ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan korkeimpien pitoisuuksien alueilla tila oli huono. Tila ei ollut missään erinomainen ja hyvä vain osassa Vapparia ja Airistoa. Fosfaattifosforia oli <2 75 µg/l, ja pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna varsin tavanomaisia. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja fosforia vapautui veteen. Turussa jätevedenpurkualueella kokonaisfosforimäärä oli pinnassa oli korkea mutta pitoisuudet pienenivät lähialueilla; fosfaattifosforin määrät olivat pieniä. Jätevesien vaikutuksia ei voinut erottaa Linnanaukolla, sillä savisameus ja jokivedet aiheuttavat alueella suurta vaihtelua fosforimäärissä. Naantalinsalmessa ja Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei erottunut jätevesien vaikutusta. 3.7. Klorofyllipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 2 14 µg/l. Määrä oli korkein Uittamolla ja lähes yhtä korkea Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Pitoisuudet olivat pienimmät Airistolla ja Vapparilla. Elokuun alussa klorofyllipitoisuudet olivat 3,8 41 µg/l (kuva 5). Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Papinsaaren edustalla klorofyllimäärä oli korkea ja tila huono Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan. Muualla Pitkässäsalmessa ja Pukinsalmessa sekä Naantalinsalmessa klorofylliä oli 9 22 µg/l. Käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä tai välttävä, ja hyvään luokkaan lukeutui vain osa Vapparia.

11 29 Merimasku 19 26 28 Luonnonmaa Rymättylä 24 36 28 Naantali 31 21 Raisio 25 130.. 53 37 Satava 29 34 53 110 50 51 56 47 38 32 26 Kakskerta Kaarina Kuusisto 55 36 42 17 34 38 47 53 Kok.fosfori (µg/l), koonta Elokuu 2013 49 46 110 54 50 51 Airismaa 18 23 17 Parainen 16 16 34 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km 8,2 Merimasku 7,1 11 7,6 Luonnonmaa Rymättylä 6,2 14 12 Naantali 13 6,0 Raisio 6,6 13.. 8,5 6,2 Satava 8,2 11 17 41 19 18 25 15 9,3 13 6,4 Kakskerta Kaarina Kuusisto 32 9,9 6,5 3,8 11 9,3 15 17 Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu 2013 22 13 41 24 19 18 Airismaa 6,5 7,0 4,2 Parainen 5,0 5,0 10 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa 2012. Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin 21.8.2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin merialueella elokuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän mukaan. Aurajoen Halisissa jokivedessä pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml, ja jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 110 kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila pinnassa vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella erinomaisesta välttävään. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Linnanaukon tuntumassa ja Aurajokisuulla tila oli tyydyttävä ja vain Raisionlahden pohjukassa välttävä. Aurajoen tulosten perusteella jokiveden mukana tuli bakteerikuormitusta hyvin vähän. Merialueen tulosten mukaan Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa vain lievästi purkupaikan lähialueilla. Naantalinsalmessa tai Paraisilla purkupaikoilla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. 11 Merimasku 0 1 10 4 Naantali 0 Luonnonmaa 2 1 Rymättylä 1 Raisio 0 110 5 8 Satava 2 <2 10 30 80 40 20 10 <10 3 0 Kakskerta Kaarina Kuusisto 6 0 0 1 <2 <10 10 10 Hygieeninen tila pinnassa Elokuu 2013 70 30 30 40 80 40 Airismaa 0 0 0 Parainen 0 1 3 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa 2013. Huom. Paraisten Kirkkoselän näyte otettiin 21.8.2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui loppukesän tutkimuksilla. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun 16.7.2013 ja loppukesän laajan tarkkailun 5. 6.8.2013. Paraisten Kirkkoselältä (148) laajan tutkimuksen näytteenotto jouduttiin siirtämään elokuun suppean tutkimuksen yhteyteen (21.8.2013). Merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli Aurajoen virtaamatietojen perusteella hyvin pientä. heinäkuun alussa virtaama oli alle 0,8 m 3 /s, mutta kuun lopussa virtaama nousi lyhytaikaisesti ja oli 1 m 3 /s. Elokuun alussa laajan näytteenoton aikaan virtaama oli taas hyvin pieni (<1 m 3 /s). Turussa heinäkuussa meriveden korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa. Kuun lopulla vesi laski 0-linjalta lukemaan noin -20 cm, ja ennen elokuun alun laajaa näytteenottoa vesi oli kääntynyt nousuun. Veden lämpötila oli pinnassa heinäkuun puolivälissä 16 20 ºC. Elokuun alussa lämpötila oli 19 22 ºC, ja intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon (vuodet 2003 2012) mukaisia. Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni molemmilla kerroilla. Suolaisuus oli pinnassa 5,0 5,8 eikä suolaisuus ollut missään alentunut voimakkaasti (<5 ). Elokuun alun tutkimuksessa syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, mutta erot pinnan ja pohjaläheisen veden suolaisuudessa olivat pieniä. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 alusvedessä Bläsnäsinlahden syvänteessä. Vesi oli erittäin sameaa (>20 FNU) vain Raisionlahden pohjukassa, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) sameusarvoja oli Raisionlahden keskiosassa, Pohjoissalmen sisäosassa ja Pitkässäsalmessa. Sameusarvot olivat pinnassa Airismaalla Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), ja myös Rajakarilla, Lapilassa ja Vapparin reunalla päästiin lähelle raja-arvoa. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai salmissa. Merialueen happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt. Happi ei ollut pohjan läheltä täysin loppu missään (happikyllästys<2 %). Bläsnäsin ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happi oli hyvin vähissä, ja happitilanne oli hyvin huono myös pohjasta noin 10 15 metrin syvyyteen asti. Näissä paikoissa sedimentin pinta oli ilmeisesti jo hapeton, ja elokuun aikana happi todennäköisesti loppui. Pohjan lähellä hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %) Vapparin, Haarlansalmen, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon syvänteissä Ennen syystäyskiertoa happi saattoi loppua pohjan läheltä Lessorilla, mutta Haarlansalmessa lämpötilaero on saattanut tasoittua ja happitilanne kohentua jo tätä ennen. Muilla paikoilla ei ollut hapen loppumisen vaaraa. Typpipitoisuudet olivat heinäkuun puolivälissä 320 870 µg/l ja elokuun alussa noin 360 2 200 µg/l. Pitoisuus oli molemmilla kerroilla korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, joskin heinäkuun puolivälissä kokonaistypen määrä oli tavanomaista pienempi. Elokuun alussa Vapparilla ja Airistolla sekä Viheriäistenaukolla ja Raisionlahden uloimmissa osissa pitoisuus oli noin 360 400 µg/l. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui veteen.

14 Ammoniumtypen määrät olivat heinäkuun puolivälissä pieniä. Elokuun alussa määrä oli vain Turussa purkualueella voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l), ja muualla ammoniumtyppipitoisuudet olivat pieniä tai hyvin pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli korkein Turussa purkupaikalla (940 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla, Aurajokisuulla ja Uittamolla (120 260 µg/l). Muualla määrät olivat pieniä. Fosforipitoisuudet olivat heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteissä 14 130 µg/l. Elokuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Raisionlahden pohjukassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla, missä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli huono. Tila ei ollut missään erinomainen ja hyvä vain osassa Vapparia ja Airistoa. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) vain Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä fosforia vapautui veteen hapettomuuden vuoksi. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 2 14 µg/l, ja Airistolla ja Vapparilla pitoisuudet olivat varsin pieniä. Elokuun alussa klorofylliä oli 3,8 41 µg/l. Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Papinsaaren edustalla klorofyllimäärä oli korkea ja tila huono. Muualla käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan tila oli tyydyttävä tai välttävä, ja hyvään luokkaan lukeutui vain osa Vapparia. Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 110 kpl/100 ml. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Linnanaukon tuntumassa ja Aurajokisuulla tila oli tyydyttävä ja vain Raisionlahden pohjukassa välttävä. Aurajoen virtaama oli pieni, mutta jokivesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa. Jätevesien vaikutus tuntui Turussa purkupaikalla etenkin typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Elokuun alussa vaikutus tuntui Linnanaukon tuntumassa typpiyhdisteiden määrässä ja hygieenisen tilan lievänä heikkenemisenä, mutta kauempana Aurajoen ja jätevesien vaikutusta ei voinut erottaa toisistaan. Paraisilla purkupaikoilla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi nostaa typpimäärää. Turussa 5. syyskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSME c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.7.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,6 930 5,3 0-4 380 <5 9 20 5 2,5 P 16.7.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,8 900 5,1 0-2 620 <5 15 76 19 11 P 16.7.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,5 910 5,2 0-2 840 220 27 70 14 14 P 16.7.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,6 960 5,5 0-4 390 <5 8 20 5 3,3 P 16.7.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,2 960 5,5 0-4 340 <5 <3 14 3 2,3 P 16.7.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,0 980 0-6 320 <5 5 15 3 2,0 P 16.7.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,6 950 5,5 0-4 430 <5 4 37 9 5,4 P 16.7.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,5 950 5,4 0-2 420 <5 <3 53 26 4,9 P 17.7.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17,5 960 5,5 0-4 420 6 16 33 11 2,9 P 17.7.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 17,5 940 5,4 0-4 530 8 33 28 7 3,5 P 17.7.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,8 950 5,5 0-4 610 <5 15 31 13 3,1 P 17.7.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja RM, TP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,1 930 5,3 0-4 520 <5 27 31 6 3,5 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 16.7.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 18,5 910 5,2 0-2 870 260 30 43 7 12 16.7.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JH (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,1 930 5,3 0-6 370 <5 12 21 2 2,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.8.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 9,4 108 3,9 970 8,2 430 70 5 27 2 0 5 20,1 2,0 980 10 15,8 3,7 980 5,7 7,6 320 <5 7 18 4 20 10,2 4,3 40 990 5,7 520 100 81 40 21 0-4 420 <5 7 42 <2 6,5 6.8.2013 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9,7 111 4,3 990 5,7 8,3 360 17 0 5 19,7 2,1 980 5,7 10 15,8 6,7 70 2,4 980 7,6 320 13 20,5 9,0 4,3 39 1000 5,7 610 54 0-6 370 <5 6 17 2 4,2 6.8.2013 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,2 9,6 110 1,7 980 5,7 8,3 370 16 1 5 19,8 1,9 980 10 15,2 6,2 64 3,4 980 7,5 330 16 19 8,8 2,8 25 990 5,7 690 68 0-6 360 <5 9 17 <2 3,8 6.8.2013 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,6 10,1 116 1,9 970 8,4 360 16 1 5 19,6 1,9 10 14,6 57 1,8 980 7,4 330 16 20 3,1 1,0 8 1020 5,9 800 64 25 2,4 0,43 3 1060 6,1 28 2,4 0,37 3 1060 6,1 1000 620 0-6 370 <5 4 16 <2 5,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 5.8.2013 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,6 10,3 117 1,6 990 5,7 8,4 380 16 0 5 19,0 1,7 990 5,7 10 16,6 8,3 88 1,9 990 5,7 7,9 310 14 20 7,1 6,9 59 1000 5,7 420 34 27 6,2 7,3 61 1020 5,9 420 35 0-6 400 <5 8 23 <2 7,0 21.8.2013 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 8,1 91 6,4 980 8,0 450 33 3 6 19,5 7,7 86 9,0 970 7,9 460 31 0-2 460 <5 <3 34 4 10 6.8.2013 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,9 9,1 106 6,0 950 5,5 8,1 490 <5 41 0 5 20,3 8,5 98 6,0 960 5,5 10 14,3 4,7 48 6,9 980 7,4 400 28 28 15 9,5 3,4 31 970 20 3,2 2,7 21 990 5,7 830 150 34 25 2,7 1,9 15 1000 5,7 30 2,5 1,4 11 1010 5,8 1000 42 32 2,4 1,2 9 1020 5,9 1000 78 53 0-2 470 <5 6 36 7 9,9 6.8.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,0 11,4 132 7,9 920 5,3 8,3 740 29 13 58 5 6 5 20,2 7,0 80 14 960 5,5 450 39 6,0 18,7 2,2 24 27 950 5,5 7,2 640 25 110 83 21 0-2 740 30 13 55 7 32 6.8.2013 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,2 11,1 127 14 920 5,3 8,1 770 62 20 2 20,1 11,1 126 16 910 5,2 8,1 750 58 0-2 760 69 11 56 7 25 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.8.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,8 10,4 118 13 930 5,3 8,0 690 120 9 48 8 40 2 19,4 9,6 108 21 920 5,3 7,9 690 62 0-2 710 120 11 51 9 18 6.8.2013 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 11,3 128 9,5 880 5,0 8,1 780 52 80 5 18,7 12 930 5,3 7 17,9 7,2 79 20 940 5,4 7,6 700 53 0-2 770 160 8 50 8 19 6.8.2013 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 9,0 950 5,5 650 48 10 0-2 650 85 9 47 7 15 6.8.2013 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,2 9,4 107 3,7 980 8,2 400 <3 28 0 5 19,8 8,8 99 3,5 970 10 15,8 2,4 25 15 970 7,2 460 130 33 0-4 420 <5 10 26 3 6,4 6.8.2013 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,1 10,5 119 9,1 970 8,3 490 34 <10 5 19,0 8,4 970 5,5 10 17,4 8,5 92 32 970 7,9 470 62 0-2 480 <5 4 38 6 9,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 5.8.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,1 10,2 114 2,9 980 8,3 440 <5 8 29 <2 3 5 18,9 2,4 980 10 16,2 8,2 86 6,2 980 7,9 360 13 7 21 3 20 7,1 7,2 61 1000 5,8 440 37 21 6,7 6,4 54 1010 5,8 500 49 99 54 26 0-4 460 <5 11 32 <2 13 5.8.2013 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,2 10,0 112 2,4 980 8,3 360 21 2 5 18,8 2,0 980 10 16,4 8,1 86 2,8 970 7,9 330 17 20 7,0 8,0 68 1000 5,8 40 5,4 8,1 66 1010 5,8 400 35 52 5,2 7,9 64 1010 5,8 430 44 0-4 410 <5 12 21 <2 6,0 5.8.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,9 10,1 113 1,5 990 5,53 5,7 8,4 10 370 <5 3 21 <2 1 4,9 0,84 5 18,3 9,8 108 1,6 980 5,54 5,7 10 17,6 9,4 102 2,7 990 5,58 5,7 8,2 340 <5 7 18 <2 4,6 20 6,8 8,3 71 3,3 1010 5,71 5,8 380 46 38 27 16 40 4,8 8,8 71 4,0 1020 5,74 5,9 380 58 38 33 21 51 4,8 8,5 69 7,6 1020 5,75 5,9 7,6 7,5 400 <5 43 44 33 2,4 0-4 390 <5 5 24 <2 6,2 5.8.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,7 10,2 113 1,1 1000 5,59 5,8 8,3 7,5 350 <5 5 16 <2 0 4,8 0,74 5 18,1 9,7 106 1,4 1000 0 5,7 10 16,3 8,6 91 1,4 990 5,58 5,7 7,9 300 <5 6 13 <2 4,6 20 8,9 8,4 76 1,7 1030 5,82 5,9 290 13 11 22 12 40 5,3 9,1 75 2,5 1020 5,77 5,9 350 48 35 26 18 60 5,2 9,1 74 2,1 1010 5,77 5,8 350 48 37 29 19 79 4,5 8,8 71 5,8 1030 5,77 5,9 7,5 7,5 380 55 40 39 29 2,0 0-6 360 <5 7 18 <2 6,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 5.8.2013 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,8 9,7 112 12 950 5,5 8,2 560 <5 9 51 9 10 2 20,7 9,5 109 13 950 5,4 8,2 540 48 0-2 540 <5 9 53 9 17 5.8.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,6 10,6 122 9,1 970 8,5 470 <5 <3 37 6 <2 5 19,2 5,8 970 10 15,7 7,0 73 10 980 7,7 370 <5 5 29 7 0-4 450 <5 7 34 5 11 5.8.2013 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,2 10,6 121 3,1 970 8,4 410 28 2 5 19,2 3,6 970 10 16,6 7,6 80 7,0 970 350 28 14 8,8 5,9 53 1000 5,8 7,4 510 63 0-4 410 <5 7 29 2 8,2 5.8.2013 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulsuunt. NW; 0.5 21,7 7,4 86 26 890 5,1 7,8 130 110 0-0.5 550 <5 <3 130 75 13 5.8.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,9 8,9 103 11 970 8,2 420 <5 <3 54 19 8 3 20,3 8,7 100 15 970 8,1 400 <5 6 50 19 0-2 420 <5 <3 53 20 8,5 5.8.2013 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 20,3 9,6 110 9,6 970 8,2 440 46 5 5 19,3 7,9 970 23 10 15,8 6,6 69 9,1 970 7,6 350 28 0-4 390 <5 6 37 6 6,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 5.8.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 19,7 10,1 114 4,3 970 8,3 410 <5 4 28 3 0 5 19,0 2,8 980 5,7 9 17,5 8,7 93 7,4 980 8,0 340 <5 6 22 4 0-4 390 <5 7 25 3 6,6 5.8.2013 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11,3 129 3,6 980 8,5 440 33 0 5 18,6 2,8 980 10 16,0 8,1 85 5,9 980 7,8 340 21 20 6,4 7,9 66 1010 5,8 7,5 400 32 31,5 6,0 7,8 65 990 5,7 410 33 0-4 430 <5 3 31 <2 13 5.8.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,8 10,1 114 5,0 970 8,3 450 <5 5 34 2 4 5 18,4 3,9 980 10 15,3 8,0 82 5,0 980 5,7 7,8 330 <5 9 21 5 20 7,4 7,3 63 1010 5,8 430 38 25 6,6 7,0 59 1010 5,8 460 60 92 56 40 0-4 440 <5 5 28 <2 12 5.8.2013 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,9 10,3 120 6,4 960 5,5 8,3 510 37 10 5 20,5 5,7 960 5,5 10 1 7,2 75 6,0 970 7,6 350 22 20 7,8 5,1 44 990 5,7 23 7,6 5,0 43 1010 5,8 620 48 0-4 510 <5 3 36 3 14 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 5.8.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11,4 129 2,2 980 8,5 440 <5 7 25 <2 1 5 18,5 1,5 980 10 15,2 7,3 75 3,4 970 7,7 320 <5 4 17 2 20 8,4 7,1 63 990 5,7 320 21 28 5,2 7,4 61 1000 5,8 440 35 0-4 420 <5 <3 26 <2 11 5.8.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulsuunt. W; 1 20,7 9,5 109 5,3 960 5,5 8,2 430 <5 <3 28 2 1 5 19,9 6,9 950 5,4 10 13,1 6,2 61 4,6 960 5,5 7,5 330 8 15 21 6 15 8,6 5,3 47 970 17 8,4 4,7 41 1000 5,7 600 82 170 41 25 0-2 430 <5 4 28 <2 7,6 5.8.2013 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 P 9,2 73 6,4 960 5,5 8,1 450 32 11 5 19,8 7,4 950 5,5 10 13,3 5,9 58 7,0 960 5,5 7,5 410 26 15 8,9 5,0 45 980 5,7 19 8,4 4,5 40 980 5,7 640 39 0-2 440 <5 <3 29 4 8,2 5.8.2013 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS/JaLa; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 11,1 126 1,6 990 5,7 8,5 360 19 0 5 18,2 1,5 980 5,7 10 16,0 8,1 85 2,1 990 5,7 7,8 310 15 20 6,9 30 5,2 8,0 66 1010 5,8 390 27 42 4,9 7,7 63 1010 5,8 430 46 0-4 380 <5 7 19 <2 7,1 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 6.8.2013 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 9,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,3 7,3 920 5,3 920 49 70 0-2 920 260 22 49 5 22 6.8.2013 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,4 9,2 920 5,3 840 55 40 0-2 830 180 8 54 6 24 6.8.2013 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,7 11 930 5,3 780 39 30 0-2 760 200 17 46 9 13 6.8.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,3 11,2 125 8,1 900 5,1 7,7 1500 560 83 82 6 30 5 18,6 9,2 910 5,2 41 9 18,6 9,0 100 9,9 930 5,3 7,8 800 46 0-2 2200 940 260 110 9 41 6.8.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 10,1 115 1,4 970 8,4 370 <5 6 17 2 0 5 20,1 1,6 980 10 14,3 56 2,8 970 7,4 620 90 170 24 7 15 9,4 3,2 29 980 560 180 12 32 13 0-6 380 <5 <3 16 <2 5,0 5.8.2013 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JH (RS); Ilm.lt. 26 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; Lämpöt 21,2 C; 0,4 12 870 110 17 74 13 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8