Raportti 2.1.2012 Rakennusinventointi KANGASALA Huutijärven asemakaava-alue Rakennuskullttttuuriittyö Kiiviikenkä Paauul lli iii iinnaa TTi iiuussaanneenn Nuolikuja 24 D 21, 36200 Kangasala p. 040-5227 865 pauliina.tiusanen@kolumbus.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1. 2. HISTORIAA 2. 3. NYKYTILANNE JA INVENTOIDUT KOHTEET 3. 3.1. Inventoidut kohteet 5. 3.2. Arvottamisperusteet 6. LÄHTEET 7. LIITEET 1-14, INVENTOINTILOMAKKEET
1 1. Johdanto Tämä rakennusinventointi on tehty perusselvityksenä Kangasalan Huutijärvelle laadittavaa asemakaavaa varten. Työn tilaajana on ollut Kangasalan kunta. Alue sijaitsee Kangasalan nauhataajama-aluella, Kuohunharjun itäpäässä. Alue muodostuu Jokioisten ja Vääksyn kylien maista. Kylien maita on myös kaavoitettavan alueen ulkopuolella, mutta tämä selvitys koskee ainoastaan kaavoitettavaa aluetta. Huutijärven- Jokioisten kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas. Alueelta on inventoitu ennen 1940-lukua rakennetut rakennukset, jotka ovat maisemallisesti, historiallisesti ja / tai rakennushistoriallisesti merkittäviä. Inventointi on tehty asemakaavatasoisesti sisältäen Museoviraston lomakkeen tiedot. Lomakkeet on tehty Excelillä, jolloin ne on mahdollista liittää paikkatietojärjestelmään. Omistajat on pyritty tavoittamaan ja ne jotka on tavoitettu, on haastateltu. Pohjapiirrokset ovat pääosin inventoijan piirtämiä. Ne on tehty silmämääräisesti eivätkä ole mittakaavassa. Osaa omistajista ei tavoitettu eikä sisätiloihin ole päästy. Valokuvat on otettu digitaalisesti. Ne ovat inventoijan ottamia ellei muutoin mainita. Inventoidun alueen rajaus
2 2. Historiaa Vesijärveä ja Längelmävettä yhdisti ennen vuonna 1604 tapahtunutta maanpinnan kohoamista, nykyisen Vääksynjoen kohdalla, Sarsansalmi. Salmen puolivälissä alkoi vuolas Sarsanvirta, jota pitkin vedet laskivat Roineeseen. Virta muuttui edempänä koskeksi, jonka 12 myllyssä jauhettiin maakunnan viljat. Sarsanvirta laajeni järveksi, jonka yli kuljettiin ruuhilla tai lautoilla. Matkalaisten oli järven yli huudettava soutajaa tai lautturia ja näin kylän nimeksi tuli Huutijärvi. Nykyiset piirteensä Huutijärvi sai v. 1830, kun Kaivannon kanavan sulkulaitteet pettivät ja Längelmäveden pinta laski liki kaksi metriä. Huutijärvi muodostuu Vääksyn ja Jokioisten kylien maista. Jokioisten kylässä on ollut vuoden 1540 maakirjan mukaan seuraavat talot: Rekola, kaksi Mikkolaa, Jussila, Seppälä ja Marttila. Rekolasta on halottu Katila v. 1605, Mikkolat on yhdistetty v.1619, Jussilasta erotettu Prinssi-Jussila v.1849 ja Marttila halottu v.1799. Mikkola ja Prinssi-Jussila ovat olleet yhdysviljelyksessä v:sta 1850. Seppälä on ollut yhdysviljelyksessä Joutsiniemen kanssa 1700-luvulta lähtien. Vääksyn kylässä on ollut yksi rälssitila jo 1500-luvun alussa. 1520- ja 30-luvuilla siihen liitettiin kylän muut tilat ja Vääksystä muodostettiin säterikartano. Huutijärven itäosan asutus on muodostunut Vääksyn kartanon torppareista. Länsipuolella oli ensin Jokioisten kylän yhteismetsiä, jossa kesäisin paimennettiin kylän karjaa. Vähitellen maatyöläiset saivat rakentaa itselleen, ja läntisen Huutijärven tilat ovat entisiä Jokioisten kylän talojen torppia, mäkitupia ja muonamiehen pirttejä sekä itsellisten taloja. Torpat ja mäkituvat alkoivat itsenäistyä vuonna 1918. Huutijärven kautta kulkevat tiet ovat olleet merkittäviä kauppateitä. Tietä ovat kulkenet mm. Ruotsin kuningas Kustaa III v. 1775 sekä myöhemmin Keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II. Huutijärvi vakiintui 1700-luvulla hollipaikaksi. Kun hollinpito katsottiin taloille liian raskaaksi liikenteen lisääntyessä, alkoi kunta myydä kestikievarioikeuksia huutokaupalla. Vuonna 1880 osti Kustaa Helander Seppälä-nimisen talon, jossa alkoi pitää kestikievaria. Rakennuksessa on toiminut myös posti 1904-1913 sekä 1919-1959. Postia jatkoi toimintaansa Laurila-nimisessä talossa vuodesta 1959 vuoteen 1974. Huutijärven ensimmäinen kauppa on avattu 1859 Mäntymäki-nimisessä talossa. Taloa on pidetty myös käräjäpaikkana ja kouluna v. 1906, kun kansakoulua rakennettiin. Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1906 nykyisen koulun paikalla. Vuodesta 1918 koulua pidettiin myös alakouluksi kunnalle myydyssä rakennuksessa aina vuoteen 1952, jolloin nykyinen kivikoulu valmistui. Rakennus on kaava-alueen ulkopuolella, Kuohunharjuntien varressa. Koulua pidettiin myös Seppälässä hetken 1950-luvun alussa. Huutijärven vanha tienristeys 1900-luvun taitteessa. Etualan suutari Anton Aution sauna sekä Lentolan torpan rakennukset ovat hävinneet, mutta taustalla näkyvät talot; Huutijärvi, Humalamäki ja Mäntymäki, ovat edelleen reunustamassa Huutijärven kylänraittia. Mäntymäen edessä näkyvä pieni torppa on perimätietojen mukaan siirretty lännemmäksi.
3 3. Nykytilanne ja inventoidut kohteet Kuohunharjuntien kaakkoispään kyläraitin talot ovat vanhoilla paikoillaan. Julkissivuihin on tullut muutoksia, käyttötarkoitusten muuttuessa. Raittia reunustaa myös muutama torppa ja vaikka niihin on tehty muutoksia, isompien talojen ja torppien kokosuhteet ovat kuitenkin säilyneet, joten sosiaaliset kerrostumat on erotettavissa. 1.Tämä talo on perimätietojen mukaan sama joka näkyy 1900-luvun taitteessa otetussa valokuvassa Mäntymäen alapuolella. 2. Humalamäki ja Huutijärvi nykyasussa. Kuohunharjuntien luoteispää, Ristimäentieltä eteenpäin, on sekalaista, eri aikoina rakentunutta. Yhtenäistä rakennustyyliä ei ole. Ristimäentien kaksi vanhinta rakennusta on sen länsipuolella, rinteessä tien varressa. Korkeammalla mäen päällä on muutama 1980-luvulla rakennettu sekä tien alkupäässä muutama aivan viime vuosien aikana rakennettu. Sekä vanhat, että uusimmat rakennukset ovat suurikokoisia. Ne ovat lautaverhottuja, 1980luvulla rakennetut tiilestä. Tien itäpuolella on 1940-50-luvuilla rakennettuja, 1½-kerroksisia, noppamaisia ja ryhdikkäitä rakennuksia. Talot ovat massaltaan selvästi pienempiä. Ne ovat satulakattoisia ja pääosin lautaverhoiltuja. Kahdessa talossa on rappaus. 3. Ristimäentien itäpuolen taloja. 4. Ristimäentien länsipuolen uusia taloja.
4 Rinteessä, matkalla kohti Vesijärveä, on nk. Lievosen huvila, yksi noppamainen talo sekä yksi uusi massaltaan suurempi omakotitalo. Vesijärven tuntumaan, Jokioisten kylän yhteisrannan läheisyyteen, entiselle vesijättömaalle, on rakennettu kaksi huvilaa todennäköisesti 1930-40-luvuilla. Vesijättö muodostui vuonna 1862 kun Vesijärven pintaa laskettiin 1.3 metriä. Jokioisten kylän yhteisranta esiintyy jo 1600-luvun asiakirjoissa. Lännemmässä, aivan rantaviivan tuntumassa on yksi kesämökki, jossa useita ulkorakennuksia ja pari saunaa. Harjun rinteessä, tien toisella puolella, on kaksi kesämökkiä. Mökit on rakennettu todennäköisesti 1940-60-luvuilla. Ne ovat massaltaan hyvin pieniä. 5. Lievosen huvila (oikealla) ja 6. noppamainen, 1½-kerroksinen talo sijaitsevat Ristimäentien vastakkaisilla puolilla, rantaan johtavassa mäessä. Alempana rinteessä on yksi uusi omakotitalo. 7. Kuva oikealla on mökistä aivan Vesijärven rantaviivan tuntumassa. Takana Mäntylän sauna.
5 3.1 Inventoidut kohteet 7 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Huutijärvi, Vääksy 1:51 Humalamäki, Vääksy 1:36 Mäntymäki, Jokioinen 1:151 Pohtio, Jokioinen 1:51 Rajala, Jokioinen 1:18 Laurila, Jokioinen 1:8 Huutijärven koulu, Jokioinen 1:1 Seppälä I, Jokioinen 1:156 Varjo, Jokioinen 1:127 Päivärinne, Jokioinen 1:139 Ristimäki, Vääksy 1:69 Mäntylä, Jokioinen 5:84 Kesämaa, Jokioinen 1:38 Ainola, Jokioinen 1:35 14 13 12 5 6 11 9 10 3 4 8 1 4 3 2 6 5 7 VALOKUVAT 1-7, kuvauspaikat ja suunnat Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus 1 2
6 3.2 Arvoluokitus Inventointikohteiden arvottamisen perusteena on käytetty Pirkanmaan maakuntamuseolta saatua kolmijakomallia mukauttaen sitä tähän inventointiin: (Sulkeissa kortissa vastaavaa arvoa nimittävä kohta) 1. Arkkitehtoniset, rakennustekniset ja rakennusperinteiset arvot (Rakennushistoriallinen) 2. Ympäristöarvot (Maisemallinen) 3. Historialliset arvot (Historiallinen) Rakennushistorialliset ja perinteiset arvot, arkkitehtoniset arvot: - Arkkitehtonisesti (rakennustaiteellisesti) arvokas: tiettyä arkkitehtonista tyyliä henkivä kohde. - Rakennusteknisesti arvokas: käytetty rakennusteknisesti tyypillisiä tai uniikkeja ratkaisuja. - Rakennusperinteisesti arvokas: oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja. Puhtaasti tiettyä arkkitehtonista tyyliä edustavia kohteita alueella ei ole. Tietyn aikakauden rakennustapaa suurin osa rakennuksista silti henkii. Inventoidulla alueella oli neljään taloon vaihdettu mansardikatto joko 1930- tai 40-luvulla. Näin voidaan sanoa kattotyypin olevan alueelle tyypillinen. Todennäköisesti yhden talon mallin mukaan, tyyli on levinnyt alueella. Ympäristöarvot: Maisemallisesti/kaupunkikuvallisesti merkittävä: - Arvokas osana ympäristökokonaisuutta, - Näkyy ympäristössään hyvin - Muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Kuohunharjuntien eteläpään rakennuskanta muodostaa laajahkon oman kokonaisuuden. Rakennukset ovat näkyvällä paikalla tienvarsimaisemassa. Koulu muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Kaikki inventoidut kohteet olivat maisemassa näkyvällä paikalla, erityisesti Kuohunharjuntien varteen sijoittuvat. Historialliset arvot: - Asutushistoriallisesti arvokas: kantatilat, lohkotilat ja torpat sekä muut paikallisesti merkittävät asutushistoriaan liittyvät kohteet. - Taloushistoriallisesti arvokas: teollisuus-, kauppa- tai liikennehistorian kannalta merkittävä. Liittyy merkittävään taloudelliseen toimintaan. - Sivistyshistoriallisesti arvokas: esimerkiksi kirjastot ja koulut - Aatehistoriallisesti arvokas: esimerkiksi työväentalot, seurojen talot. Voidaan arvioida myös esimerkiksi kansanperinteeseen (ja uskomuksiin yms. ) liittyviä rakenteita ja rakennuksia. - Henkilöhistoriallisesti arvokas: liittyy johonkin historiallisesti merkittävään henkilöön. - Tapahtumahistoriallisesti arvokas: jonkin ilmiön kehitykseen liittyvä rakennus tai paikka, jossa on tapahtunut jotain merkittävää. - Sosiaalihistoriallisesti arvokas: edustaa havainnollisella tavalla alueelle tyypillistä sosiaalista kerrostumaa, elämäntapaa yms. Kaikki inventoidut kohteet ovat asutushistoriallisesti merkittäviä. Lisäksi suurella osaa kohteista on myös liikenne- sivistys-, tapahtuma tai sosiaalihistoriallista merkitystä. Koulu edustaa sivistyshistoriallisesti merkittävää kohdetta.
7 Näiden arvojen perusteella valitut kohteet tarkastellaan varsinaisiin arvoluokkiin sijoittamista varten seuraavien kriteerien pohjalta: - edustavuus - tyypillisyys - harvinaisuus - alkuperäisyys, säilyneisyys, muutosten eri tasot - yhtenäisyys - kerroksisuussymbolimerkitys - opetus- ja tutkimusarvo - intensiteetti PÄÄARVOLUOKAT Kohteet on jaettu tässä inventoinnissa kolmeen eri arvoluokkaan 1. Kohde on historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä sekä hyvin tai melko hyvin säilyttänyt rakennushistoriallisen luonteensa. 2. Kohteella on historiallista ja/tai maisemallisesta arvoa. Lisäksi se on säilyttänyt melko hyvin rakennushistorialliset ominaispiirteensä. 3. Kohde on osa suurempaa historiallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävää kokonaisuutta, vaikka siihen on tehty melko runsaasti/runsaasti rakennushistoriallista arvoa heikentäviä muutoksia. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvien rakennusten kaavamerkintöjen tulisi olla sellaisia, että rakennusten säilyminen taataan. Toiseen arvoluokkaan kuuluvien rakennusten säilyminen tulisi myös olla ensisijainen tavoite ja niiden purkamiselle pitäisi olla painavat perusteet. Molemmissa luokissa julkisivuremonttien tulisi olla sellaisia, että rakennusten luonne säilyy. Kolmanteen luokkaan kuuluvat ovat merkittäviä kokonaisuuden kannalta ja myös niiden säilyminen olisi toivottavaa. Julkisivujen tulisi säilyä nykyisen kaltaisena, kertoen rakennuksen myöhemmästä historiasta, tai korjauksissa tulisi palauttaa alkuperäistä luonnetta. LÄHTEET: Anttila Olavi,1987. Kangasalan historia III 1865-1975. Kangasalan kirjapaino. Eeva Eitsi, Pauliina Tiusanen, 2002. Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma. Kangasala-Seura ry. Kangasala Kangasala-Seura ry. 1991. Kangasalan nauhataajama 1900-luvun alkukymmeninä. Kangasalan rakennusperintö 5, Kävelyretki Huutijärvellä. Kirjapainopalvelu Pekka Niemi Oy.