Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys



Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Turvallisuus osana hyvinvointia

Somalien ja venäläisten näkökulma

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja Marjaana Seppänen

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Ammatillinen osallisuus

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Ikäihmisten yksinäisyys

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio /Mona Hägglund

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Mukana ihmisten arjessa

VANHA, MUTTA EI KÄYTTÖKELVOTON

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Hyvän elämän edistäminen

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? Novetos Oy Tapio Aaltonen

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Osallisuus, osa-alueet ja palastyö

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Hallinnon kuva hallinnosta

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Transkriptio:

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1

Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys katsotaan lähtökohtaisesti hyväksi Odotukset ikääntyneiden kohdalla yhteisöjen roolista huolenpitäjänä Jälkimodernin yhteiskunnan yhteisöllisyys Kommunikatiivisten prosessien kautta muotoutuvaa Liudentuneet rajat Päällekkäisiä, jaksottaisia kuulumisia Kuulumisen etsiminen keskeistä (Bauman 2001; Delanty 2010) 10.11.2015 2

Keskeisiä yhteisöllisyyden ulottuvuuksia Paikka Yhteinen intressi Identiteetti Kuuluminen Vuorovaikutus Toiminta Ymmärrys yllä mainittujen tekijöiden suhteesta vaihtelee Tässä tutkimuksessa lähtökohtana kiinnostus paikallisesta yhteisöllisyydestä 10.11.2015 3

Yhteisöllisyys ja paikka ikääntyessä Nyky-yhteiskunnassa ihmiset ovat yhä vähemmän riippuvaisia paikkaan sidotuista yhteisöistä (Gilleard & Hicks 2015) Silti ikääntymiseen liittyy paikkasuhteen tiivistyminen (Shcarf ym. 2003) Iäkkäillä asukkailla muita ikäryhmiä vahvempi kuulumisen tunne ja kiinnittyminen alueen sosiaalisiin suhteisiin (Seppänen ym. 2012) Paikan ja sen sosiaalisten suhteiden merkitys ikääntyneiden hyvinvoinnille tärkeä huomioida (Adams ym. 2011; Phillipson 2004; Wahl & Oswald 2010) 10.11.2015 4

Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus vanhuusiässä (Wahl & Oswald 2010)

Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena etnografisin menetelmin vuosina 2014 2015. Tutkimuskohteena oli lahtelainen Liipolan lähiö. Aineistona olivat: alueella toimivien organisaatioiden edustajien haastattelut asukkaiden ja toimintoihin osallistuvien yksilöhaastattelut asukkaiden ja toimintaan osallistuneiden ryhmähaastattelut havainnointi etnografiset keskustelut vuonna 2010 kerätty lomakekyselyaineisto Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla 10.11.2015 6

Tutkimuskysymykset Millaisia muotoja ikääntyneiden ihmisten yhteisöllisyys saa kaupunkiympäristössä? Millainen on ikääntyneiden rooli paikallisen yhteisöllisyyden rakentamisessa ja yllä pitämisessä? Miten yhteisöllisyyden eri elementit jäsentyvät osaksi urbaania paikallista yhteisöllisyyttä? 10.11.2015 7

Liipola ikääntyy muuta Lahtea nopeammin Yli 64-vuotiaiden väestöosuudet Liipolassa ja koko kaupungissa vuosina 1990-2014 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Koko Lahti Liipola

Yli 64-vuotiaiden sijoittuminen pienalueittain (Lähde: TILDA-tietokanta 9.2.2015) 45 % Ala-Liipolassa (alueet 2-3) 464 9 194 309 55 % Ylä-Liipolassa (alueet 4-6) 86

10.11.2015 12

Seuraavia asioita ongelmana Liipolassa pitävien osuudet ikäryhmittäin Katukuvassa näkyvä alkoholin käyttö Paikkojen rikkominen Rikollisuus Maahanmuuttajien suuri määrä Väkivalta ja sen uhka Ostarin rappeutuminen Epäviihtyisät ravintolat Asuntojen huono kunto Huumeet Naapurien aih. häiriöt Häiritsevät nuorisojengit 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Alle 35 v 35-64 v 65+ v

Seuraavia asioita ongelmina Liipolassa pitävien osuudet (kaksi vanhinta ikäryhmää) Paikkojen rikkominen Ostoskeskuksen rappioituminen Paikkojen sotkeminen (esim. graffitit) Vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puute Maahanmuuttajien liian suuri määrä Katukuvassa näkyvä alkoholin käyttö Epäviihtyisät ravintolat Rikollisuus Ihmisten eristäytyminen asuntoihinsa Huumeet Väkivalta tai sen uhka Häiritsevät nuorisojengit Rasismi Asuntojen huono kunto Naapurien aiheuttamat häiriöt 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 65-74 v 75+ v 10.11.2015 16

Ikääntyneiden yhteisöllisyyden muodot Yhteisöllisyyden organisoidut ilmenemismuodot: Asuinaluetasolla tapahtuva toiminta: Toimela, seurakunnan toiminta, asukasyhdistys Talokohtaimen toiminta: talokerhot, tapahtumat, asukastoiminta Spontaani vuorovaikutus ja toiminta yhteisöllisyyden ilmenemismuotona: Kohtaamiset ja spontaani yhdessä tekeminen kynnys- ja siirtymävyöhykkeillä: hissit, pihat, bussipysäkit, ulkoilureitit 10.11.2015 17

Yhteisöllisyyttä määrittäviä ja tukevia elementtejä Jatkuvuus Totunnaistuneet tavat Huumori Mielekäs toiminta yhteisöllisyyden käyttövoimana Paikan rajat liukuvia Autobiografisen paikkasuhteen merkitys yhteisöllisyyttä vahvistavana tekijänä 10.11.2015 18

Ikääntyneiden ihmisten rooli yhteisöllisyyden rakentumisessa i) arjen sankarit ii) ahertajat iii) osallistujat iv) ikkunasta katsojat 10.11.2015 19

Lopuksi (1) Vanhimpien asukkaiden juurtuminen alueelle vahvempaa ja mielikuvat asuinalueestaan positiivisempia kuin nuorempien Ostari ja mäki ongelmana, luonto voimavarana Paikallisella yhteisöllisyydellä suuri merkitys; kuuluminen ja vuorovaikutus sekä yhteinen toiminta merkityksellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta tuovia elementtejä Liipola yhteisöllisyyden paikkana ennemmin kuin paikallisyhteisönä; vahva paikkasuhde alueeseen edistävä mutta ei välttämätön tekijä yhteisöllisyydelle Kokoontumispaikat sekä eri organisaatioiden tutki tärkeitä yhteisöllisyyden toteutumista vahvistavia elementtejä 10.11.2015 20

Lopuksi (2) Yhteisöllinen toiminta sosiaalisten identiteettien muotoutumisen areenana Yhteisöllisyyden toteutuminen valintana: ihminen tietoisesti sijoittaa itsensä osaksi yhteisöä sekä myös tarvittaessa irtautuu siitä Paikallinen yhteisöllisyys ei avainasemassa hoivan toteutumisen suhteen Miten mahdollistuu kaikkien huonokuntoisempien osallisuus paikallisesta yhteisöllisyydestä? 10.11.2015 21