sivu 1 1 HAKEMUS 1.1 Luvan hakija Savon Voima Lämpö Oy, Y-tunnus 1740587-2 PL 1024 70101 KUOPIO Hakijan yhteyshenkilö: Eero Kuusela, puhelin 0290 223 502, eero.kuusela@savonvoima.fi Laitoksen yhteyshenkilö: Hannu Messo, puhelin 0290 223 570, hannu.messo@savonvoima.fi 1.2 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 6986474, 3536286) Savon Voima Lämpö Oy:n Toivalan kotimaisia polttoaineita käyttävä lämpökeskus (biolämpökeskus) on osoitteessa Takojantie 12. Lämpökeskus on Siilinjärven kunnan omistuksessa olevasta Toivalan kylän tilasta Hietalanpelto 13:86 vuokratulla alueella (6 830 m 2 ). Alueen vuokraoikeus on voimassa 31.8.2036 saakka. Biolämpökeskus rakennetaan tontilla vuonna 2007 rakennetun raskasta polttoöljyä polttavan Toivalan lämpökeskuksen viereen. Biolämpökeskus on vahvistetun asemakaavan korttelissa 7510/1, joka on energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (EN-1). Keskuksen piha-alue on tasolla +106 +107. Lähin kiinteistö on noin 65 metrin päässä. 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toivalan biolämpökeskus on suunniteltu valmistuvan marraskuussa 2008. Toivalan biolämpökeskuksella tuotetaan Vuorelan ja Toivalan alueen kaukolämpö, noin 22 500 MWh vuodessa. Tontilla oleva raskasta polttoöljyä polttava lämpökeskus jää huippu- ja varalämpökeskukseksi. Myös Vuorelan 4 MW lämpökeskus on varalämpökeskus. Toivalan biolämpökeskus on toiminnassa noin 8 000 tuntia ja öljylämpökeskus 1 000 3 000 tuntia vuodessa. Vuorelan lämpökeskus on toiminnassa alle 1 000 tuntia vuodessa. 1.3.2 Polttoaineet ja muut raaka-aineet Biolämpökeskuksella poltetaan kotimaisia polttoaineita seuraavasti: POLTTOAINE MÄÄRÄ TEHOLLINEN TUHKAPITOISUUS KOSTEUS (%) (m3/vuosi ) LÄMPÖARVO (MJ/kg) (%) Jyrsinturve 14 000 8 11 3 8 40 56 Puuperäinen 20 000 6 10 1 3 40 50 polttoaine Kasvisperäinen 1 000 5 10 1 5 30 50 polttoaine YHTEENSÄ 35 000
sivu 2 Kotimaisten polttoaineiden rikkipitoisuus on alle 0,02 %. Polttoaine varastoidaan kolmessa 250 m 3 siilossa, alueen itäosassa. Kaukolämpöverkoston vesi pehmennetään eli siitä poistetetaan ns. kovuussuolat (kalsium ja magnesium). Kaukolämpöverkoston veteen lisätään korroosionestokemikaalia (Avantage K-350 A/B) noin 0,1 0,3 dl/m 3. Lämpökeskus kuluttaa sähköä noin 400 MWh vuodessa. 1.3.3 Prosessit Toivalan biolämpökeskus on Wärtsilä BE 6 IFT lämpökeskus. Lämpökeskuksen nimellisteho on 6 MW, polttoaineteho 6,9 MW ja käyttöalue on 1,5 6 MW. Kattila on arinakattila. Keskus toimii automaattisesti ja on miehittämätön. 1.3.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Uusi Wärtsilä bioenergy kattilalaitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksella on sähkösuodatin; hiukkaspäästö on alle 100 mg/mj (250 mg/nm 3 ). Lämpökeskuksilla käytettävien polttoaineiden laatu ja savukaasunpuhdistimet varmistavat, että keskuksen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt ovat alle BAT-raja-arvojen. Keskuksen keskimääräinen hyötysuhde on 86,4 %. Savon Voima Lämpö Oy:llä, joka on Savon Voima Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö, ei ole sertifioitua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hallinta perustuu Savon Voima Oy:n 7.2.2000 hyväksymään ympäristöpolitiikkaan. Savon Voima Lämpö Oy:n ympäristöasioista vastaavat toimitusjohtaja Juha Venäläinen ja ympäristöinsinööri Eero Kuusela. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Lämpökeskus liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Kaukolämpöverkostoon lisätään verkostovettä noin 250 m³ vuodessa. Toiminnassa ei synny jätevesiä. Biolämpökeskus on raskasta polttoöljyä polttavan lämpökeskuksen kanssa samalla alueella. Kestopäällystetyn öljynpurkausalueen sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta laitosalueen eteläpuolen avo-ojaan. Toiminnasta ei synny päästöjä vesistöön. 1.4.2 Päästöt ilmaan Lämpökeskusten savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste on 80 95 %. Lämpökeskusten päästöt ovat seuraavat:
sivu 3 PÄÄSTÖ VUOSIPÄÄSTÖ (tonnia) SUURIN TUNTIPÄÄSTÖ (kg/h) OMINAISPÄÄSTÖ (mg/mj) Rikkidioksidi 15,4 3,1 1) Hiukkaset 9,4 2) 2,5 100 3) Typenoksidit 18,1 4,4 200 (typpidioksidina) Hiilidioksidi 5 500 1 300 106 1) polttoaineesta puolet on puuta, puolet turvetta. Puun ominaispäästö on 26 mg/mj, turpeen 300 mg/mj ja öljyn 439 mg/mj. 2) pienhiukkasia (PM10) 80 100 % 3) takuuarvo alle 140 mg/nm3 (alle 60 mg/mj). Lämpökeskuksen savukaasut johdetaan 40 metriä korkean piipun kautta ilmaan. Piipun suu on tasolla +146,90. Savukaasujen virtausnopeus piipun suulla on noin 20 m/s. Savukaasujen lämpötila piipun suulla on 200 o C. Kattila nuohotaan noin 3 000 käyttötunnin välein, tarvittaessa useammin. Lämpökeskuksen ilmapäästöt kulkeutuvat taajaman yli verraten laajalle alueelle samalla laimentuen aiheuttamatta välitöntä haittaa asutukselle ja luonnolle. Savon Voima Lämpö Oy oli teettämässä Ilmatieteen laitoksella Siilinjärven alueen vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen leviämisselvitystä (kts. kohta 3.1). 1.4.3 Melu ja tärinä Polttoaine tuodaan täysperävaunurekoilla, joista polttoaine puretaan polttoainevarastoon. Polttoainekuljetuksia on noin 300 vuodessa pääasiallisesti arkipäivinä. Polttoöljykuljetuksia on noin 5 10 vuodessa. Käytönvalvontaan liittyvä liikenne on yleensä henkilö- ja pakettiautoliikennettä ja se tapahtuu yleensä arkisin normaalina työaikana. Laitoksen aiheuttama ulkomelu ei ylitä 50 dba 50 metrin päässä laitoksen seinästä. Laitoksen käytöstä aiheutuvat melutasot ovat alle valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettujen meluntason ohjearvojen. 1.4.4 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Pääosa lämpökeskuksella syntyvistä jätteistä, noin 300 tonnia vuodessa on savukaasupuhdistimen erottamaa lentotuhkaa, arinatuhkaa ja nuohouksesta tulevaa nuohoustuhkaa. Tuhka kerätään tuhkakonttiin ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Mikäli hyötykäyttöä ei löydy, toimitetaan tuhka Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n tai Jätekukko Oy:n kaatopaikalle. Kiinteät ja nestemäiset öljyjätteet (noin 500 kg/vuosi) varastoidaan lämpökeskuksella. Kiinteä öljyjäte kerätään tontilla olevaan noin 200 litran kannelliseen jäteastiaan ja nestemäinen öljyjäte kerätään suljettuihin noin 200 litran tynnyreihin. Iisalmen Keräysöljy Oy vie öljyjätteet Riihimäen ongelmajätelaitokselle tarvittaessa, noin kaksi kertaa vuodessa.
sivu 4 Muut ongelmajätteet kerätään Harjamäen varastolle ja toimitetaan eteenpäin. Sekalaista kiinteistöjätettä syntyy erittäin vähän. Jäte kerätään noin 200 litran kannelliseen jäteastiaan, jonka Jätekukko Oy tyhjentää tarvittaessa. 1.4.5 Päästöt maaperään Normaalitoiminnasta ei synny päästöjä maaperään. 1.5 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 1.5.1 Käyttötarkkailu ja raportointi Lämpökeskus on miehitetty ainoastaan normaaleina työpäivinä tarkastus- ja huoltokäyntien ajan. Tarkastuskäynnin toimenpiteitä ovat mm. palamisen silmämääräinen tarkastus, savukaasujen lämpötilan ja tummuuden tarkastus, savukaasupuhdistimen toiminnan varmistaminen, tulipesän ja palamisilman paineen tarkistus ja palamisilman paine-eron tarkistus. Polttimen toimintaa tarkistetaan tarvittaessa, vähintään 2 kertaa vuodessa mittaamalla savukaasun jäännöshappi (hiilidioksidi CO 2 /happi O 2 ). Lämpökeskuksella pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan normaalien käyttötapahtumien lisäksi ympäristön kannalta merkitykselliset tapahtumat. Lämpökeskuksella syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden laadusta, määrästä, käsittely- ja hyödyntämistavasta sekä ongelmajätekuljetusten toimituspäivämääristä pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti. 1.5.2 Päästötarkkailu Lämpökeskusten hiukkas- (suuremmat kuin hengitettävät hiukkaset PM 10 ), rikkidioksidi ja typen oksidipäästöt mittaa ulkopuolinen mittaaja 3 vuoden välein. 1.6 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen sekä toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Lämpökeskus on suunniteltu ja hyväksytty miehittämättömään käyttöön. Lämpökeskuksen suunnittelussa on otettu huomioon korkea käytettävyys ja käyttövarmuus, jotka osaltaan vähentävät häiriötilanteita. Tämä varmistetaan jatkuvalla ympärivuorokautisella varallaolojärjestelmällä. Häiriötilanteiden aiheuttamia potentiaalisia riskejä toiminnallisille häiriöille ja onnettomuuksille on minimoitu viranomaismääräysten mukaisin vähimmäisvaatimuksin. Lämpökeskuksen mahdollisia riskitekijöitä ovat polttoprosessin häiriöt, nokipäästöt, savukaasupuhdistimen häiriöt, kattilavauriot,
sivu 5 putkistovauriot, sähkökatkot, tulipalo, lämmön tuotantokatkon aiheuttamat häiriöt, säätö- ja mittauslaitteiden vikaantumiset sekä kone- ja laiterikot. Oleellisimmat käyttö- ja tuotantohäiriöt aiheuttavat hälytyksen. Lämpökeskuksen hälytyskeskus on akkuvarmennettu. Hälytykset ohjautuvat summahälytyksenä valvomoon, jossa on jatkuva päivystys. Päivystäjä kutsuu varallaolijan poistamaan häiriön. Ilmanlaatuun vaikuttavia, toiminnallisia ja hälytyksen aiheuttavia häiriöitä ovat poltinhäiriö, palamisilman painevahti, savukaasupuhaltimen pyörimisvahti, savukaasuntummuusvahti, sähkömoottoreiden lämpörelelaukaisut sekä lämpötilahälytykset. Hälytykset tilastoidaan ATK-järjestelmään, jossa ilmanlaatuun vaikuttavat hälytykset erotetaan omaksi ryhmäkseen. 1.8 Liitteet 20.12.2007 päivätty ympäristölupahakemus on laadittu Kattilalaitosten ympäristölupahakemuslomakkeelle (lomake 6012/06.2005). Hakemuksen liitteet ovat 27.12.2007 päivätty Toivalan KPA-lämpökeskuksen ympäristölupahakemus (liite 1) ilmapäästöjen prosessikaavio kattilalaitosten ympäristölupahakemuksen liite 6012a lomake yhteenveto Simpantien 6 MW ja 4 MW lämpökeskusten toiminnasta vuonna 2006 Vuorelan ja Toivalan lämpökeskuksen sijainti peruskartalla Toivalan asemakaavan muutos (korttelit 7510 ja 7516 sekä virkistys- ja suojaviheralueet) 10.1.2007 päivätty Toivalan lämpökeskuksen asemapiirustus kopio 27.4.1998 Savon Voima Oy:n allekirjoittamasta kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittymisestä raskaan polttoöljyn (HiFuel ECO 180) tuotetiedote 2004/01 kevyen polttoöljyn (HiLight, kesälaatu) tuotetiedote 2004/01 raskaan polttoöljyn (Teboil HiFuel, HIFuel ECO, HIFuel ECO+, HIFuel ECO 100, HIFuel ECO 150, HIFuel ECO 180, HIFuel ECO 380, HIFuel E-4, HIFuel F-5) 20.2.2003 päivätty käyttöturvallisuustiedote korroosionestoaineen (Avantage-K350 A, B, D) 8.9.2002 päivätty käyttöturvallisuustiedote
sivu 6 Ilmatieteen laitoksen 8.10.2007 päivätty raportti Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen ja Kuopion vuoden 2005 autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ympäristöpäällikön 20.2.2008 lähettämään sähköpostiin perustuen hakijan edustaja korjasi 21.2.2008 sähköpostilla hakemuksen liitteenä olevaa kattilalaitosten ympäristölupahakemuksen liite 6012a lomakkeessa ilmoitettuja ilmaan johdettavien päästöjen ominaispäästöarvoja. 2 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 2.1 Asian vireille tulo Hakemus on jätetty 28.12.2007 (asianumero 315). Hakija täydensi hakemusta 3.1.2008 asemapiirroksella ja rajanaapureita koskevalla selvityksellä. Hakija korjasi 21.2.2008 hakemuksen liitteenä olevassa kattilalaitosten ympäristölupahakemuksen liite 6012a lomakkeessa ilmoitettuja ilmaan johdettavien päästöjen ominaispäästöarvoja. Hakemusta koskevat täydennykset ja korjaukset sisältyvät kohdassa 1 esitettyyn. 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Savon Voima Lämpö Oy:n Toivalan biolämpökeskuksen ympäristölupaa koskevat hakemusasiakirjat olivat nähtävillä 14.1. 12.2.2008 kunnan ympäristötoimistossa. Asiakirjojen nähtävillä pitoa koskeva kuulutus oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla 11.1. 13.2.2008. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli paikallislehti Uutis-Jousessa 13.1.2008. Erikseen tieto hakemuksen vireillä olosta annettiin naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille lähettämällä kopio asiakirjojen nähtävillä pitoa koskevasta kuulutuksesta. 2.3 Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. 2.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. 2.5 Luvan hakemisen peruste Toivalan biolämpökeskus on uusi laitos. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa (YsL 28 1 momentti). Luvanvaraisuus on määritelty em. lain kohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Asetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3b mukaan ympäristölupa on oltava öljyä, puuta, turvetta tai muuta polttoainetta käyttävällä voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea. 2.6 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja
sivu 7 asetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 3 mukaan öljyä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävän voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 ja alle 50 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea koskevat lupa-asiat. 3 SELVITYKSIÄ 3.1 Ympäristön tila ja laatu Leviämislaskelmien (Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen ja Kuopion vuoden 2005 autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos 8.10.2007) mukaan Toivala Vuorela alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden vuosikeskiarvo on alle 13 µg/m 3, valtatien 5 lähellä 13 14 µg/m 3. PM 10 -raja-arvo on 40 µg/m 3 (VNa 711/2001). Huomattavin vaikutus hengitysvyöhykkeen PM 10 -pitoisuuksiin on autoliikenteen päästöillä, vaikka suurimmat hiukkaspäästöt aiheutuvat pistemäisistä lähteistä kuten Savon Sellu Oy:n tehtailta (77 tonnia vuonna 2005) ja Savon Voima Lämpö Oy:n Simpantien lämpökeskuksesta (0,7 tonnia vuonna 2005). Selvityksen korkein vuosikeskiarvo Siilinjärven alueella oli 19 µg/m 3, mistä autoliikenne muodosti 7,0 µg/m 3, kiinteistökohtainen lämmitys 0,3 µg/m 3, teollisuuslaitokset ja kaukolämmitys yhteensä 0,2 µg/m 3. Loppuosa oli taustapitoisuutta. Selvitykseen eivät sisältyneet Toivalan nykyisen lämpökeskuksen eivätkä nyt käsiteltävänä olevan lämpökeskuksen hiukkaspäästöt. Lämpökeskus ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lämpökeskuksen alueelta valumavedet ohjautuvat Iso-Jälään. Oja-yhteys lämpökeskusalueelta Iso-Jälän Suininlahteen laskevaan puroon on noin 2,1 km. Iso-Jälä on kirkasvetinen, karujärvi (Pohjois-Savon järvien vedenlaatukartoitus, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 49, 2004). 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Toivalan biolämpökeskus rakennetaan Toivalan teollisuusalueelle. Lähimmät asunnot ovat keskuksen luoteispuolella, noin 220 metrin päässä Riistapolun varressa. Asunnot ovat tasolla +101 - +108. Lähin asuntoalue on Vuorelassa, laitoksen länsipuolella. Noin 400 metrin päässä sijaitsevan Vuorelan taajaman ja lämpökeskuksen välisellä alueella on Savon rata, moottoritietasoinen valtatie 5 ja Vuorelantie. Lämpökeskuksen koillispuolella, noin 600 metrin päässä on Hietalan asuntoalue. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuor mitus alueella Toivala Vuorela -alueen ilmanlaatuun vaikuttavat Kuopion pohjoisosassa, Sorsasalossa sijaitsevan Savon Sellu Oy:n toiminnat, Savon Voima Lämpö Oy:n Toivalan ja Vuorelan alueella sijaitsevat lämpökeskukset sekä kiinteistökohtainen lämmitys ja tieliikenne. Alueen meluolosuhteisiin vaikuttavat erityisesti tie- ja raideliikenne.
sivu 8 3.4 Vuorelan ja Toivalan alueen kaukolämmöntuotannon ilmapäästöt Vuorelan taajaman tarvitsema kaukolämpö (noin 17 000 MW/vuosi) tuotettiin vuonna 2006 kokonaan Vuorelan lämpökeskuksella (osoite Simpantie 3). Lämpökeskuksella oli 6 MW ja 4 MW kattilat, joissa poltettiin raskasta polttoöljyä. Vuonna 2007 valmistui Toivalan lämpökeskus (osoite Takojantie 12). Samalla yhdistettiin Vuorelan ja Toivalan kaukolämpöverkot. Viime vuosina Toivalan teollisuusalueelle rakennettujen kiinteistöjen kaukolämmöntuotantoa varten perustetut pienet, kevyttä polttoöljyä polttavat laitokset Toivalan teollisuusalueella jäivät pois käytöstä. Toivalan lämpökeskuksella on kaksi 4 MW kattilaa ja niissä poltetaan raskasta polttoöljyä. Toivalan lämpökeskuksella on ympäristölautakunnan 4.4.2007 myöntämä ympäristölupa. Lämpökeskuksen piippu on 30 metriä korkea. Toivalan lämpökeskuksen valmistuttua Vuorelan lämpökeskukselle jäi 4 MW kattila. Kun Toivalan mm. puuperäisiä polttava biolämpökeskus (osoite Takojantie 12) valmistuu, Vuorelan ja Toivalan raskasta polttoöljyä polttavat lämpökeskukset jäävät vara- ja huippulämpökeskuksiksi. Vuorela-Toivala alueen kaukolämmöntarve on noin 22 500 MW vuodessa. Kaukolämpöhuollon uudelleen järjestelyissä ilman hiukkaspäästöt kasvavat. Muutosta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa, jossa ovat Vuorelan ja Toivalan kaukolämmön tuotannon ilmapäästöt vuonna 2006 ja vuosien 2007 ja 2009 ilmapäästöjä koskevat arviot. Vuosien 2007 ja 2009 laskelmat perustuvat ympäristölupien määräyksiin ja nyt vireillä olevaan ympäristölupahakemukseen. Huomattavaa on, että lämpökeskusten hiukkaspäästöt ovat lähtökohtaisesti alempia kuin ympäristölupien määräyksissä edellytetyt. ILMAN PÄÄSTÖMÄÄRÄ (tonnia) EPÄPUHTAUS 2006 1) 2007 2) 2009 3) Hiukkaset4) 0,7 3,2 9,5 Rikkidioksidi 33,5 34,5 20,3 Typen oksidit 15,3 15,7 20,4 (typpidioksidina) Hiilidioksidi 6 030 6 280 6 470 1) Vuorelan lämpökeskuksen (4 + 6 MW; yhteensä 9 716 käyttötuntia) päästöt. Päästöihin eivät sisälly Toivalan teollisuusalueella olleiden kevytpolttoöljylaitosten päästöt. 2) Teoreettiset Toivalan (4 + 4 MW; 8 700 käyttötuntia) ja Vuorelan (4 MW; 1 000 käyttötuntia) raskasta polttoöljyä polttavien lämpökeskusten päästöt. 3) Arvio Toivalan biolämpökeskuksen (8 000 käyttötuntia) sekä raskasta polttoöljyä polttavien Toivalan (3 000 käyttötuntia) ja Vuorelan (1 000 käyttötuntia) lämpökeskusten päästöistä. 4) Vuoden 2006 hiukkaspäästöt ovat laskettu ko. vuonna tehtyihin savukaasun hiukkasmittauksiin perustuen; 4 MW:n kattilan hiukkaspäästö 6 mg/mj, 6 MW:n kattilan hiukkaspäästö 14 mg/mj. Ympäristöluvan 3/2002 mukaan 6 MW:n lämpökeskuksen hiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/mj ja 4 MW:n lämpökeskusten hiukkaspäästö saa olla enintään 60 mg/mj. Vuosien 2007 hiukkaspäästöt ovat laskettu ympäristöluvan määräyksiin perustuen (Toivalan lämpökeskusten hiukkaspäästö on 40 mg/mj, Vuorelan lämpökeskuksen 60 mg/mj). Vuoden 2009 hiukkaspäästöt ovat laskettu kuten vuonna 2007 lisättynä Toivalan biolämpökeskuksen ympäristölupahakemuksen mukaisella hiukkaspäästöllä (100 mg/mj).
sivu 9 3.5 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Toivalan 19.6.2006 hyväksytyssä asemakaavassa korttelin 7510 rakennuspaikka 1 on varattu energiahuollon korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kaukolämpökeskuksen (EN-1).
sivu 10 4 ASIAN RATKAISU 4.1 Ratkaisu Siilinjärven ympäristölautakunta myöntää Savon Voima Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Toivalan biolämpökeskuksen toimintaa varten. 4.2 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi: 4.2.1 Päästöt ilmaan Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 painoprosenttia. Biolämpökeskuksen hiukkaspäästö saa olla enintään 100 mg/mj, typen oksidien päästö enintään 200 mg/mj ja rikkidioksidipäästö enintään 300 mg/mj. Lupamääräyksen mukainen päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kohdassa 4.2.6 esitettyjen määräysten mukaisessa mittauksessa kolmen lyhytaikaisen mittauksen tulosten keskiarvo alittaa päästörajan. (YsL 43, VNa 766/2000) 4.2.2 Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Biolämpökeskuksen öljyt, muut vaaralliset aineet sekä ongelmajätteet ja jätteet on kerättävä, varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintaja pohjavesien pilaantumisvaaraa (YsL 43 ja 47, JäteL 4, 6 kohdat 4, 6 ja 8). 4.2.3 Melu ja tärinä Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ei saa asuinkiinteistöjen pihalla ylittää tasoa 50 dba. (YsL 43 ) 4.2.4 Jätteet ja jätteiden hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. Ongelmajätteet on pidettävä erillään, ne on pakattava tiiviisiin ja kestäviin pakkauksiin, jotka on merkittävä. Ongelmajätteet on varastoitava lukitussa, katetussa sekä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella maaperästä eristetyssä ja reunakorokkeilla varustetussa tilassa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja niin, että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Ongelmajätteiksi luokiteltujen jätteiden kuljetusta varten on laadittava siirtoasiakirja, joka on oltava mukana jätteen siirron aikana. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaiseen käsittelypaikkaan, ellei pidempään varastointiin ole
erityistä syytä. sivu 11 (YsL 45 :n 1 momentti, JäteL 3, 6, 15, 19, JäteA 3a, 5, 6 ; VNa 1129/2001, VNp 659/96, VNp 101/97). 4.2.5 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, poikkeuksellisista ilmapäästöistä sekä onnettomuuksista, joista voi aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä ympäristölautakunnalle. Ympäristövahinkojen torjuntatoimet on aloitettava välittömästi (YsL 43, 46, 62, YsA 30, JäteL 22 1 momentti ja 55 1 momentti). 4.2.6 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Polttoaineen palamisen ja ilmapäästöjen seurannassa on jatkuvatoimisesti mitattava savukaasun happipitoisuus ja lämpötila. Mittarit on huollettava ja kalibroitava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Lämpökeskusten hiukkaspäästö ja typen oksidien päästö on mitattava 3 vuoden välein. Ensimmäiset ilmapäästömittaukset on tehtävä ensimmäisen toimintavuoden aikana. Mittaukset tulee tehdä kolmella lämpökeskuksen käyttämällä tehotasolla siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa. Manuaalisessa hiukkasmittauksessa kussakin ajotilanteessa kolmen mittauksen (EN 13284-1) keskiarvo on ko. tehoa vastaava hiukkaspitoisuus. Typenoksidien päästö on mittava jatkuvatoimisella mittalaitteella. Mittaajalla tulee olla käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN / ISO / muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaustulokset on esitettävä kirjallisessa raportissa. Raportissa on tarkasteltava mittaustulosten edustavuutta ja mittaustuloksia on verrattava luvan määräyksiin. Mittausraportissa on esitettävä kattilan käyttötunnit edellisestä nuohouksesta. Mittaustulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua ympäristölautakunnalle. Lento- ja arinatuhkan laatua on seurattava jatkokäsittelyn (hyötykäyttö, loppusijoitus) edellyttämällä tavalla. Lämpökeskuksella tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. 1. lämpökeskuksen valvontaa koskevat tiedot. 2. polttoaineiden kulutus- ja laatutiedot (alkuperä, kosteus, lämpöarvo, rae- tai palakoko, rikkipitoisuus sekä turpeen arseeni-, kadmium-, koboltti-, kromi-, nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet). 3. palamisolosuhteiden seurantatiedot (happi ja lämpötila). 4. laitteistojen toimintaa koskevat tiedot ja huoltotiedot (kattila, erotinlaitteet, mahdolliset erotinlaitteiden ohitukset). 5. mittalaitteiden huollot ja kalibroinnit. 6. tehdyt mittaukset ja niiden tulokset sekä niihin liittyvät dokumentit. 7. poikkeukselliset tilanteet, syyt ja korjaustoimenpiteet. 8. laitokselle tehdyt sen ympäristönsuojelutoimia koskevat valitukset.
sivu 12 9. ilmoitukset valvontaviranomaisille. Laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista on laadittava vuosittain yhteenveto, jossa on vähintään 1. käytettyjen polttoaineiden määrä- ja laatutiedot. 2. käyttötunnit ja tuotantotiedot. 3. kattiloiden laskennalliset hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt. Päästöjen laskennassa on käytettävä mm. päästömittaustietoja. Päästöihin on sisällytettävä myös häiriöiden aikaiset päästöt. 4. laitoksella syntyneet jätteet ja ongelmajätteet sekä niiden käsittely ja toimituspaikat. 5. häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet, joilla on pyritty estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä. 6. annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet. 7. mittauslaitteiden huolloissa ja kalibroinneissa ilmenneet poikkeamat. 8. laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Yhteenveto on toimitettava ympäristölautakunnalle toimintavuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvetotietojen toimittamisessa on ensisijaisesti käytettävä ns. VAHTI-järjestelmää. Luvan saajan on osallistuttava Siilinjärven kunnan alueella järjestettyyn ilmanlaadun seurantaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla. Tark kailusta päätetään tarvittaessa erikseen. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Luvan saajan on ilmoitettava ympäristölautakunnalle viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamisesta sekä esitettävä suunnitelma maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. (YsL 5, 43, 46, JäteL 6, 51 3 momentti ja 52 1 momentti, VNa 591/2006, VNp 861/1997). 4.2.7 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YsL 56 ) 5 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
sivu 13 1. terveyshaittaa 2. merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa 3. maaperän tai pohjaveden pilaantumista 4. erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella 5. eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1. toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski 2. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset 3. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (YsL 6-8 ja 42 ). 5.1 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Siilinjärven kaukolämpöhuolto perustuu Toivalan teollisuusalueelle rakennettavaan biolämpökeskukseen. Järjestelyt ovat ratkaistu Simpan 9.12.1985 vahvistetussa asemakaavassa ja 19.6.2006 hyväksytyssä Toivalan asemakaavassa. Kaukolämpöhuollon uudelleen järjestelyissä kaukolämpöhuollon aiheuttamat ilman hiukkaspäästöt kasvavat (kts. kohta 3.4). Biolämpökeskus on teollisuusalueen korkeimmalla kohdalla. Lämpökeskusta lähellä ei ole korkeita rakennuksia tai muita leviämiseen vaikuttavia esteitä. Hakemuksen mukainen keskuksen piipun korkeus (40 m) on riittävä lämpökeskuksen savukaasujen laimenemiselle. Vaikka hiukkaspäästöjen leviämisselvitykseen ei sisältynytkään Toivalan lämpökeskuksia, tehdyn leviämisselvityksen perusteella voidaan arvioida, että ko. lämpökeskusten hiukkaspäästöt eivät merkittävästi heikennä Toivala Vuorela alueen ilmanlaatua. Lupaharkinnassa on otettu huomioon, että laitos on uusi. Savukaasupäästöjen rajoittamisessa on edellytetty käytettävän keskuksen kokoluokka ja polttoaine huomioon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Referenssiaineistona lupaharkinnassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisua 649 (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa, 2003). Kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat määräykset, biolämpökeskuksen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa
sivu 14 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelaissa jätehuollon järjestämiselle asetetut vaatimukset. Siten Savon Voima Lämpö Oy:lle voidaan myöntää ympäristölupa rakennettavan biolämpökeskuksen toimintaa varten. 5.2 Lupamääräysten perustelut Kohdassa 4.2.1 annettavilla määräyksillä estetään ympäristön pilaantumista ja savukaasujen aiheuttamia terveyshaittoja. Kyseessä on uusi laitos ja ilmapäästöjen raja-arvot ovat saavutettavissa käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Päästömittaukset ovat tarpeen hiukkaspäästörajan toteutumisen varmistamiseksi (kohta 4.2.1 ja 4.2.6). Kohdassa 4.2.2 annettavalla määräyksellä ehkäistään maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen. Kohdassa 4.2.3 annettavalla määräyksellä varmistetaan, että lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta terveydellistä haittaa lähiympäristön asutukselle. Melutasoa koskeva rajoitus on asetettu yöaikaa koskevan melutason ohjearvon perusteella, koska laitoksen toiminnan aiheuttama melutaso päivä- ja yöaikaan on sama. Vaadittu melutaso on hakemuksessa esitetty. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- ja käsittelypaikkaan ja helpotetaan valvontaa. Valtioneuvoston päätöksessä öljyjätehuollosta edellytetään, että öljyjäte on hyödynnettävä ensisijaisesti uudistamalla. (kohta 4.2.4) Erilaisten häiriötilanteiden ja onnettomuuksien aikaiset päästöt ovat usein merkittäviä ympäristövaikutusten (terveyshaitta, ilman pilaantuminen, maaperän saastuminen) ja laitoksen kokonaispäästöjen kannalta. Tämän vuoksi tällaisista häiriötilanteista ja niissä syntyvistä päästöistä ja jätteistä on tarpeen ilmoittaa erikseen. Häiriö- ja onnettomuustilanteista ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat haitat voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi, kun torjuntatoimet aloitetaan viivytyksettä. (kohta 4.2.5) Kohdissa 4.2.6 ja 4.2.7 annetut määräykset ovat tarpeen toiminnan päästöjen valvomiseksi sekä päästöjen ympäristö- ja terveysvaikutusten tarkkailemiseksi. Lämpökeskuksella syntyvän tuhkan laatu on varmistettava, jos tuhka käytetään maanrakentamisessa (VNa 591/2006), sellaisenaan lannoitevalmisteena (maa- ja metsätalousministeriön asetus 12/2007) tai jos tuhka loppusijoitetaan kaatopaikalle (VNp 861/1997) Kirjanpidon ja raportoinnin avulla myös toiminnanharjoittaja voi seurata toiminnassa syntyviä päästöjä ja arvioida niiden ympäristövaikutuksia. Asetuksen noudattamisesta on säädetty ympäristönsuojelulaissa.
sivu 15 6 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 30.6.2018 mennessä. (YsL 55 ) 7 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toivalan bioämpökeskuksen toiminta voidaan aloittaa, kun ympäristölupa on lainvoimainen. 8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään 3 300 euroa sekä kuulemisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kulut erillisen laskun mukaisesti. Maksu on Siilinjärven kunnanvaltuuston 11.12.2006 hyväksymän taksan mukainen. 9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 9.1 Päätöksen antaminen Lupapäätös on annettu 3.3.2007. 9.2 Päätöksen lähettäminen Päätös on lähetetty 3.3.2008 postitse Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Siilin-järven kunnanhallitukselle, rakennuslautakunnalle ja Pohjois-Savon pelastuslaitokselle. 9.3 Tieto päätöksestä Päätöksen antamisesta on ilmoitettu 3.3.2008 lähettämällä kopio ympäristölupapäätöksen julkipanoa koskevasta kuulutuksesta niille, joille on erikseen lähetetty tieto hakemuksen vireilläolosta. 9.4 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla ja julkaisemalla ilmoituksen Uutis-Jousessa. 10 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 2.4.2008. Valitus on toimitettava Siilinjärven ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL) 4-5, 7-8, 28, 31, 36-38, 41-43, 45-46, 52-56, 62, 72, 76, 81, 83, 90, 96-97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA) 1 :n 1 momentin kohta 3b, 7 :n 1 momentin
sivu 16 kohta 3, 16-19, 30 Jätelaki (JL) 3, 4, 6, 12, 15, 19, 22, 51-52, 54, 55 Jäteasetus (JA) 3a, 5-7 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) 17-18 Valtioneuvoston asetus 766/2000 (raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus) Valtioneuvoston päätös 993/1992 (melutason ohjearvot) Ympäristöministeriön päätös 867/1996 (yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo) Valtioneuvoston päätös 659/1996 (ongelmajätteistä annettavat tiedot sekä ongelmajätteiden pakkaaminen ja merkitseminen) Valtioneuvoston päätös 101/1997 (öljyjätehuolto) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus 591/2006 (eräiden jätteiden hyödyntäminen maanrakentamisessa) Siilinjärven kunnanvaltuuston 11.12.2006 hyväksymä ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 3 / liitteen 1 kohta Energiantuotanto, 4 Arja Saarelainen ympäristöpäällikkö