EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 9.11.2007 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (KOM(2007)0528 2007/0195 (COD)) ja ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (KOM(2007)0529 2007/0196 (COD)) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Valmistelijat: Alexander Lambsdorff (sähkö) ja Toine Manders (maakaasu) DT\693906.doc PE 396.797v01-00
Näiden kahden yhteisiä sääntöjä koskevan ehdotuksen tavoitteena on lisätä eriyttämistä, parantaa lainsäädäntökehystä, lisätä markkinoiden avoimuutta, tehostaa markkinoiden yhdentymistä ja parantaa mahdollisuuksia luoda yhteyksiä vähittäisasiakkaisiin. EU:n säännöillä ei ole vielä kyetty tarjoamaan syrjimätöntä pääsyä verkkoihin eikä myöskään tasoltaan yhdenmukaista viranomaisvalvontaa jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti antoi hiljattain kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden mahdollisuuksista päätöslauselman, jossa esitetään pääpiirteittäin parlamentin yleinen kanta asiaan (ks. loppuviite 1). 1. Energiapaketin johdanto 1.1 "Energiapaketin" tärkeimpänä tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja kilpailua, jotka ovat olennaisen tärkeitä energiainvestointien varmistamiseksi, energian aseman turvaamiseksi Euroopan teollisuuden kilpailukykyä lisäävänä tekijänä ja kohtuullisten hintojen takaamiseksi Euroopan kansalaisille. Tehokkuus ja kilpailukyky ovat lisäksi ennakkoedellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tärkeitä keinoja Euroopan energiansaannin turvaamisessa. 1.2 Energian sisämarkkinoiden haasteina ovat muun muassa markkinoiden pirstoutuminen kansallisten rajojen mukaisesti, korkea alakohtaisen yhdentymisen aste ja markkinoiden keskittyminen. Markkinoiden vapautuessa Euroopan kansalaiset ovat hyötyneet valinnanmahdollisuuksien ja kilpailun lisääntymisestä, ja myös palvelut ja toimitusvarmuus ovat parantuneet. Vielä ei kuitenkaan voida puhua todellisista eurooppalaisista vähittäismarkkinoista. Kaikki energian vähittäismarkkinat avattiin EU:ssa kilpailulle 1. heinäkuuta 2007, mutta käytännössä monet eurooppalaiset kuluttajat ovat sidoksissa entisiin toimittajiinsa, koska tehokasta lainsäädäntökehystä ei ole olemassa. Todellinen valinnanmahdollisuus puuttuu aivan liian monelta EU:n kansalaiselta ja yritykseltä. 1.3 Energiapaketissa ehdotetaan seuraavia toimia täydellisesti toimivien sisämarkkinoiden turvaamiseksi: Toimitus- ja tuotantotoimien tehokas erottaminen verkkotoiminnoista (eriyttäminen) Energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltuuksien ja riippumattomuuden lisääminen Toimenpiteet markkinoiden toiminnan tehostamiseksi Yhteistyö toimitusvarmuuden parantamiseksi PE 396.797v01-00 2/5 DT\693906.doc
Riippumaton elin kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä ja päätöksentekoa varten: EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto Siirtoverkonhaltijoiden tehokas yhteistyö 2. Sähkön ja maakaasun yhteisiä sääntöjä koskevat ehdotukset yksityiskohtaisesti Sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä tehdyillä ehdotuksilla muutetaan direktiivejä 2003/54/EY (sähkö) ja 2003/55/EY (kaasu). Tarkoituksena on saada aikaan molemmille aloille täysin toimivat sisämarkkinat. Direktiiveihin tehdyt tärkeimmät muutokset ovat seuraavat: 2.1 Toimenpiteet, joilla taataan käytännössä verkostojen (siirtoverkkojen ja niiden haltijoiden) omistuksen eriyttäminen toimituksista ja tuotannosta (molempien ehdotusten 1 artiklan 4 kohta ja 1 artiklan 8 kohta). 2.2 Alueellisen yhteistyön ja erityisesti verkonhaltijoiden yhteistyön edistäminen energiansaannin paremmaksi turvaamiseksi yhdenmukaistamalla kansallisia säädöksiä ja vahvistamalla alueellista solidaarisuutta (molempien ehdotusten 1 artiklan 3 kohta) sekä sallimalla maiden rajat ylittävät siirtoverkonhaltijoiden alueelliset yhteisyritykset (molempien ehdotusten 1 artiklan 4 kohta ja 5 artikla). 2.3 Vaihtoehdon tarjoaminen omistuksen eriyttämiselle perustamalla riippumattomia verkonhaltijoita, vaikkakin omistuksen eriyttäminen on edelleen komission ensisijaisena vaihtoehtona. Jäsenvaltioille tarjotaan vaihtoehtona verkkoomaisuutensa omistavien alakohtaisesti yhdentyneiden yritysten säilyttäminen, mikäli itse siirtoverkkoa hallinnoi komission hyväksymä riippumaton verkonhaltija (molempien ehdotusten 1 artiklan 8 kohta). 2.4 Uusi luku (VII a), jossa ehdotetaan, että jokainen jäsenvaltio nimeää riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen, jolla on enemmän valtaa (säännöt riippumattomuudesta, tehtävistä ja toimivaltuuksista) ja selkeä poliittinen tavoite edistää sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita. Sääntelyviranomaisten erityistehtävänä on seurata tukku- ja vähittäismarkkinoiden avautumista ja kilpailua markkinoilla, taata sähköön liittyvän yleispalvelun ja julkisten palvelujen korkea taso sekä nykyisten kuluttajansuojatoimenpiteiden tehokkuus. Sääntelyviranomaisten on lisäksi tehtävä tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä ja käytävä rajat ylittäviä neuvotteluja (1 artiklan 12 kohta (sähkö) ja 1 artiklan 14 kohta (kaasu)). 2.5 Ehdotuksissa esitetään myös kuluttajansuojatoimenpiteiden tehostamista ja erityisesti asiakkaiden vapaata pääsyä henkilökohtaista kulutusta koskeviin tietoihin, oikeutta antaa ne toimiluvan saaneiden kilpailijoiden käyttöön ja oikeutta muuttaa toimittajaa milloin tahansa (1 artiklan 15 kohta (sähkö) ja 1 artiklan 17 kohta (kaasu)). DT\693906.doc 3/5 PE 396.797v01-00
2.6 Lisätään sääntöjä, joiden nojalla merkittävät uudet kaasuinfrastruktuurit (jäsenvaltioiden väliset yhdysputket) voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa eriyttämissäännöksistä jne. (1 artiklan 13 kohta (kaasu)). 2.7 Säännöt siirtoverkon omistajista (omistajina eivät voi olla kolmannet maat) ja siirtoverkonhaltijoiden nimeämisestä ja sertifioinnista (molempien ehdotusten 1 artiklan 5 kohta). 3. Keskustelunaiheita Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan keskusteluissa olisi keskityttävä luomaan sähkö- ja kaasualalle kilpailulliset kuluttajamarkkinat niin, että kuluttajat hyötyvät lisääntyneistä valinnanmahdollisuuksista ja reiluista hinnoista todellisilla EU:n sisämarkkinoilla. 3.1 Verkkojen ja toimitusten eriyttäminen. Ehdotuksissa esitetään toimenpiteitä, joilla taataan (siirtoverkkojen tai siirtoverkonhaltijoiden) verkostojen todellinen eriyttäminen toimituksista ja tuotannosta, jotta sähkön ja maakaasun sisämarkkinat vapautuisivat edelleen ja hyödyttäisivät näin kuluttajia. Ensinnäkin on keskusteltava näiden voimassa olevan EU:n lainsäädännön tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuudesta. Toiseksi on mietittävä, miten omistusta voidaan eriyttää tehokkaasti ilman tarpeetonta sääntelyä. 3.2 Riippumattomat verkonhaltijat. On keskeistä tietää, toimiiko ajatus riippumattomista verkonhaltijoista käytännössä ja voidaanko niiden avulla taata kilpailu markkinoilla. Onko realistista ja riittävää, että verkko- ja toimitustoiminnot erotetaan toisistaan fyysisesti saman alakohtaisesti yhdentyneen ryhmittymän sisällä? Tarkasteltavaksi on otettava useita haasteita. 3.3 Alueelliset verkonhaltijat. Molemmissa ehdotuksissa mahdollistetaan siirtoverkonhaltijoiden alueellinen yhteistyö. Miten alueellisia verkonhaltijoita voidaan käyttää EU:ssa markkinoiden vapautumisen edistämiseksi, kun niitä verrataan markkinoiden eriyttämistoimien vaikutuksiin? 3.4 Kansalliset sääntelyviranomaiset. Onko ehdotettu riippumattomuus riittävä? Onko ehdotuksessa lisäksi saavutettu lainsäädännön laadun parantamissuunnitelman mukaisesti oikea tasapaino kansallisten sääntelyviranomaisten ehdotetuissa tehtävissä, jotta sisämarkkinat saataisiin avattua ja vältettäisiin samalla liiallinen sääntely? 3.5 Kuluttajansuoja. Ehdotuksissa esitetään kuluttajansuojaa koskevia lisätoimenpiteitä, kuten oikeus vaihtaa toimittajaa ja saada haltuunsa kulutustietoja, mutta ovatko nämä toimenpiteet riittäviä? Kansallisten sääntelyviranomaisten on lisäksi huolehdittava siitä, että nykyiset kuluttajansuojatoimenpiteet ovat tehokkaita, mutta miten tämä ajatus pannaan täytäntöön? Heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojaaminen ja yleisverkkoon pääsy ovat asioita, jotka on myös otettava tarkasteltavaksi. 3.6 Vastavuoroisuuslauseke. Kaikkien yritysten on noudatettava samoja sääntöjä PE 396.797v01-00 4/5 DT\693906.doc
riippumatta siitä, mistä ne ovat peräisin. Siksi ehdotuksissa onkin säännöksiä, joilla varmistetaan, että EU:n ulkopuoliset yritykset eivät saa automaattisesti hankittua merkittäviä osuuksia EU:n siirtoverkoista. Tarkoituksena on välttää liiallinen riippuvuus tällaisista yrityksistä. Kyseisten säännösten pitäisi kuitenkin olla WTO:n sääntöjen mukaisia. 3.7 Säännellyt tariffit. Kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden mahdollisuuksista annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 1 kehotettiin luopumaan asteittain yleisestä hintasäännöstelystä (tietyin, muun muassa heikossa asemassa olevia asiakkaita koskevin poikkeuksin) ja poistamaan tuet uusiutumattomille energialähteille. Nämä asiakohdat vaativat lisätarkastelua, koska komission paketissa ei ole esitetty niiden osalta jatkotoimia. 1 (2007/2089(INI)) 10. heinäkuuta 2007, esittelijä: Alejo Vidal-Quadras (PPE-DE). DT\693906.doc 5/5 PE 396.797v01-00