ICT, tuottavuus ja talouskasvu

ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219

ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Ongelma: elintason kasvu on hidastunut, Suomessa elintaso on jopa laskenut Elintaso eli bkt/asukas = työn tuottavuus eli x työn määrä bkt/tehdyt työtunnit eli työtunnit/asukas dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 55 Yhdysvallat 5 Ruotsi 45 Saksa Suomi 4 Euroalue 35 3 25 2 15 1 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 65 6 Yhdysvallat Saksa 55 Ruotsi 5 Euroalue 45 Suomi 4 35 3 25 2 15 1 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 tuntia vuodessa 1 1 1 9 8 7 6 5 Yhdysvallat 4 Ruotsi 3 Suomi 2 Saksa Euroalue 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: OECD Database

Syynä on työn tuottavuuden kasvun hidastuminen Bkt/tehdyt työtunnit, muutosvauhti, % (liukuva keskiarvo) 6 5 4 3 2 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Euroalue Suomi Työn tuottavuus kasvoi nopeasti sodan jälkeen Kasvu hidastui 197- ja 198-luvuilla Kiihtyi ICT-teknologian vaikutuksista vuosina 1995-25 mutta on ollut sen jälkeen hidasta 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Eivätkö digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka enää kiihdytäkään tuottavuuden kasvua? Lähde: OECD Database

Työn tuottavuus on arvonlisäystä, joka syntyy teknologiasta eli ideoista siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita, erityisesti yleiskäyttöisestä teknologiasta (sähkö, ICT ym) Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut 5

Työn tuottavuuden kasvun lähteet Koulutus - ja työpanoksen muu rakenne (mm. ikä) Kiinteä pääoma (työntekijää tai tehtyä työtuntia kohden) - ICT-pääoma (laitteet, ohjelmistot ja tietokannat) - T&K-pääoma - muu pääoma (koneet, laitteet ja rakenteet) Teknologia eli ideat (= kokonaistuottavuus) - tieto, ideat ja osaaminen siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita - uudet tuotteet - uudet tavat valmistaa jo tunnettuja tuotteita - tieto- ja viestintäteknologia (ICT) luo nyt uusia tuotteita ja toimintatapoja samalla tavoin kuin sähkövoima aikanaan Työn uudelleen kohdentuminen - siirtyminen matalan tuottavuuden toimialoilta korkean tuottavuuden aloille

Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-217 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % 19951996199719981999221222324252627282921211212213214215216217 Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Kiinteän pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 28 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

Toimialojen kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun Suomessa 1995-217 Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Työn tuottavuuden kasvusta yli puolet on syntynyt tehdasteollisuudessa mutta se ei ole kiihdyttänyt kansantalouden työn tuottavuuden kasvua enää vuoden 27 jälkeen Markkinapalvelut ovat kasvattaneet työn tuottavuutta kaiken aikaa Muiden toimialojen merkitys on ollut vähäinen Tehdasteollisuuden kontribuutio Muiden toimialojen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Markkinapalvelujen kontribuutio Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-217 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % 19951996199719981999221222324252627282921211212213214215216217 Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Kiinteän pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 28 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa 1995-217: ICT-pääoman merkitys Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 19951996199719981999221222324252627282921211212213214215216217 Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Muun pääoman kontribuutio T&K-pääoman kontribuutio ICT-pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Kiinteän pääoman kasvukontribuutiosta 1/3 syntynyt ICT-pääomasta 1/3 T&K-pääomasta ICT-pääoma on pitänyt kaiken aikaa työn tuottavuuden kasvua yllä, joskin kontribuutio on viime vuosina heikentynyt T&K-pääoman kasvukontribuutio on viime vuosina supistunut Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

ICT-pääoman kasvukontribuution muodostuminen toimialoittain 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ICT-pääoman kontribuutio, kumulatiivinen kasvu, % 19951996199719981999221222324252627282921211212213214215216217 Muuiden toimialaojen osuus Muiden markkinapalvelujen osuus Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus Tehdasteollisuuden osuus ICT-pääoman kontribuutio kansantalouden työn tuottavuuteen ICT-pääoman vaikutus kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun on syntynyt valtaosin tehdasteollisuudessa ja markkinapalveluissa Nyt tehdasteollisuuden ICT ei enää kiihdytä kasvua mutta markkinapalvelujen, erityisesti tietointensiivisten, vaikutus vahvistuu Tietointensiivisiä palveluja ovat - Informaatio ja viestintä - Rahoitus ja vakuutus - Ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta

Työn tuottavuuden kasvu ja ICT-pääoman kontribuutio: kansainvälistä vertailua 38 Kumulatiivinen kasvu, % 36 34 32 3 28 26 Suomessa ICT-pääoman kontribuutio on pienin, vain puolet siitä mitä se on Ruotsissa 24 22 2 18 16 14 12 Työn tuottavuden kasvu - Ruotsi Työn tuottavuuden kasvu - USA Työn tuottavuuden kasvu - Suomi ICT-pääoman kontribuutio - Ruotsi ICT-pääoman kontribuutio - USA ICT-pääoman kontribuutio - Suomi 1 8 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: OECD Database

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 1) Meillä investoidaan vähemmän ICT-investointien osuus bruttokansantuotteesta vuonna 215, % % 4 3 Software IT equipment Communications equipment Breakdown not available Ruotsi USA Suomi 2 1 Czech Republic Switzerland Sweden Netherlands New Zealand France Austria United States Japan Belgium Denmark Estonia Israel OECD United Kingdom Korea Canada Spain Australia Portugal Italy Slovenia Finland Germany Slovak Republic Norway Ireland Latvia Iceland Greece Hungary Mexico Luxembourg Lähde: OECD Digital Economy Outlook 217

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 2) Suomessa ICT-pääomaa on runsaasti tehdasteollisuudessa, muissa maissa tietointensiivisillä palvelualoilla teollisuuden merkitys vähenee Toimialojen osuudet kansantalouden ICT-pääomakannasta vuonna 215, % 7 6 Yhdysvallat Ruotsi Suomi 5 4 3 2 1 Tietointensiiviset markkinapalvelut Muut markkinapalvelut Tehdasteollisuus Muut toimialat

Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 3) Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys on vähäisempi kuin verrokkimaissa Tietointensiiviset markkinapalvelut = hinnoitellaan markkinoilla; tuottavat tietoa ja/tai käyttävät muita enemmän koulutettua työvoimaa = informaatio ja viestintä; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; rahoitus ja vakuutus Tehdasteollisuuden osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus, % 45 3 4 25 35 Kiina 3 Saksa 2 Iso-Britannia 25 2 Suomi Ruotsi Maailma 15 Yhdysvallat Ruotsi Tanska 15 1 5 Tanska Yhdysvallat Norja 1 5 Saksa Suomi 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22

ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Talouskasvu syntyy teknologian kehityksestä, mutta valinnoillaan kuluttajat määräävät sen, mihin kasvu kohdistuu => toimialarakenteen ja työllisyyden muutos Teknologian kehitys: - talouskasvun lähde panosten tuottavuus tuotteiden suhteelliset hinnat Kansantalouden toimialarakenne tuotteiden kysyntä Kuluttajien tarpeet: - rakennemuutoksen suunta Talouskasvu 18

Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut ovat pitäneet sekä kasvua että työllisyyttä yllä Kokonaistuotanto eli bruttoarvonlisäys Työllisyys kansantalous julkisyhteisöjen palvelut yksityiset palvelut tehdasteollisuus kansantalous julkisyhteisöjen palvelut yksityiset palvelut tehdasteollisuus muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto 18 16 miljardia euroa viitevuoden 21 hinnoin 2,8 2,6 2,4 miljoonaa henkilöä 14 2,2 12 2, 1,8 1 1,6 8 1,4 1,2 6 1, 4,8,6 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22,4,2, 19 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22

Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys talouskasvussa on ollut pienempi kuin muissa Pohjoismaissa Bruttoarvonlisäyksen volyymin keskimääräinen vuosikasvu 21-216, % 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 2,2 1,4 1,3 Bru?oarvonlisäyksen kasvu Tietointensiivisten markkinapalvelujen kontribuueo Kaupan kontribuueo Tehdasteollisuuden kontribuueo Ruotsin Suomea parempi talouskasvu on syntynyt valtaosin palvelualoilla, erityisesti tietointensiivissä palveluissa 1,2 1,,9 1,1 1,,9,8,6,4,2,4,3,6,3,1,2,2,4,4,4,2,2,1,2,5,1,1, Ruotsi Norja Saksa Euroalue Suomi Tanska

ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Suomen suurimmat ongelmat: tuottavuuskasvun hidastuminen, työikäisen väestön väheneminen ja väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen Työn tuottavuus: bkt/tehdyt työtunnit dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 65 6 Yhdysvallat Saksa 55 Ruotsi 5 Euroalue 45 Suomi 4 35 3 25 2 15 1 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: OECD Database Väkiluku (miljoonaa) 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, Väestö 1,5 15-64-vuo7aat 1,,5, 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sataa työikäistä (15-64) kohden 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 26 27 22

Ratkaisu: uuden teknologian hyödyntäminen (robotisaatio, digitalisaatio, tekoäly...) 1) Väestön ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa Teollisuusrobottien määrän kasvu 2) => palkat nousevat 3) => yritykset automatisoivat työtä (robotit, digitalisaatio, tekoäly) 4) => tuottavuus ja tuotanto kasvavat Suomi Acemoglu & Restrepo, Demographics and automation, MIT 218 Yli 55-vuotiaat/21-55-vuotiaat työntekijät, muutos 23

Suomi on robotisaatiossa ja digitalisaatiossa kuitenkin verrokkejaan jäljessä Teollisuusrobo*t tuha/a työntekijää kohden ICT-pääomakanta/BKT, % 35 3 3,9 12 1 9,9 25 2 15 22,3 21,1 18,9 13,8 8 6 8,3 8, 4,8 1 4 5 2 Saksa Ruotsi Tanska Yhdysvallat Suomi Ruotsi Yhdysvallat Tanska Suomi Lähde: Suomen Robotiikkayhdistys Lähde: OECD Database 24

ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

Olisiko Suomessa digiloikka vielä tekemättä? Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot), % 3,5 3, 2,5 2, Yhdysvallat Suomi 1,5 1,,5, 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Lähde: BEA ja Tilastokeskus

Jos on, niin se ei ainakaan synny ICT- ja T&K-investoinneista leikkaamalla Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa Henkisiä omaisuustuotteita ovat: Ohjelmistot ja tietokannat Tutkimus ja kehittäminen, 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 27

Talouspolitiikkaa Ideoiden kasvuvauhtiin ja siten talouskasvuun voidaan vaikuttaa lisäämällä koulutusta sekä investoimalla tutkimukseen ja kehittämiseen purkamalla sääntelyä, edistämällä kilpailua ja poistamalla rakennemuutosta hidastavia yritystukia Työtehtäviä automatisoituu ja mutta työ ei lopu sillä uusia tehtäviä ja työtä syntyy katoavien tilalle Tarvitaan toimia, jotka auttavat työllistymään uusiin tehtäviin Uusia ideoita (eli tuotteita ja tuotantotapoja) syntyy erityisesti tietointensiivisillä palvelualoilla joilla sekä tuottavuus että työllisyys kasvavat Suomi kulkee tässä rakennemuutoksessa verrokkimaiden perässä Tietointensiivisten palvelujen bkt-osuus on 5-1 % pienempi kuin verrokkimaissa Rakennemuutoksen edistäminen on järkevää politiikkaa Työmarkkinoiden rakenteella ja verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun Niitä pitää tarkastella työllisyyden, tulonjaon ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen näkökulmista