5 syyskuu 09 Tampereen yliopisto ja Nokia tiivistävät yhteistyötä Sivu 11 Gemilo tuo kaupunkikartat puhelimeen Sivu 23 Tampereen Kauppa kamari lehti Kaija Holli Metsässä on tilaa ajatella
Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä. Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja, joka tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkuus tuo sinulle myös muita kullanarvoisia etuja tuotteista ja palveluista. Tule konttoriimme keskustelemaan Etuohjelmaan liittymisestä. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen konttorit nordea.fi 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. www.varma.fi Mukana suomalaisessa työelämässä. Tavaramerkit aysonblanco81x120bomanmakela.indd 1 14.2.2007 15:18:57 Patentit ayson.indd 1 6.3.2006 13:30:46 Hyödyllisyysmallit Mallioikeudet Domainit Lakiasiat IPR-strategiapalvelut Tutkimus- ja valvontapalvelut www.berggren.fi BERGGREN-YHTIÖT TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY Hermiankatu 1 B, 33720 Tampere, Puh. 010 227 2600, Fax 010 227 2662 tampereen kauppakamarilehti 3
509 sisältö 39. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Sales & Marketing Oy Mikko Nykänen, 040 5676 400 Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 43 Ilmoitusaineistot 5.10.2009 Painos 19 000 kpl Levikki osoitteellinen jakelu 3 200 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu 15 600 kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi 13 Alueen brändiä on vaikeampi rakentaa kuin esimerkiksi tuotteen brändiä. Muuttujia ja toimijoita on paljon, eikä kohderyhmänkään määrittely ole yksiselitteistä. Aikanaan Tampere oli tehdaskaupunki, nyt kaupungille antavat leimansa myös yliopistot, high tech ja kulttuuri. Onko Tampereen persoona silti edelleen tehty PUNATIILESTÄ? 21 Vielä pari kolme vuotta sitten riitti, että yrityksellä oli hyvät kotisivut internetissä. Nyt kuva yrityksestä muodostuu yhä enemmän keskustelupalstoilla ja verkkoyhteisöissä. Yritysten on tavalla tai toisella osattava reagoida SOSIAALISEEN MEDIAAN Kannen kuva Aila Välikoski Seuraava lehti ilmestyy viikolla 43 / aineistopäivä 5.10.2009 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI OPPISOPIMUKSELLA Syksyllä 2009 alkamassa mm: Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, 17.9. ja 26.10. Liiketalouden pt, merkonomi, 21.10. Yritysjohtamisen eat, sosiaali- ja terveysalan yrityksille, 25.10. Yrittäjän ammattitutkinto, 25.11. Lisätietoja koulutuksista ja lisää alkavia oppisopimuskoulutuksia: www.oppisoppi.fi Ota yhteyttä! Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere Asiakaspalvelu: (03) 3155 5800 Oppisopimusinfotilaisuudet Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa: 5.10. klo 17 18 2.11. klo 17 18 7.12. klo 17 18 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
5. sivun sitaatti 7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Taantuma kolhii Pirkanmaata muuta maata pahemmin 16 Profiilissa Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli 19 Pirkanmaalla: Elematic Oy Ab 24 Osakeyhtiön pääomanpalautusten verotus muuttuu Kuuntele, kunnioita, puhu suoraan. Sanni Luoto Pirkanmaan verotoimiston toimistopäällikkö Kaikuviesti Valtiokonttorin lehti työhyvinvoinnista ja riskienhallinnasta 1/2009 26 Ajankohtaista kauppakamarista 33 Pirkanmaalla NYT 34 CV puhuu: Pekka Savolainen Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku. E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan. E-lasku on kustannustehokas luotettava ekologinen valinta Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja. Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle. Tampere, Hämeenkatu 9, puh. 010 546 0200 Tampere, Hämeenkatu 20, puh. 010 546 0880 Tampere-Hervanta, puh. 010 546 1300 tampereen kauppakamarilehti 5
Hyöty irti Teollisoikeuksista Patentti on investointi. Tavoitteeni on kertoa asiakkaille, miten he voivat saada siitä myös parhaan hyödyn, patenttiasiamies Harri Koivisto Papula-Nevinpatin Tampereen toimistosta sanoo. Teollisoikeuksiin - patentteihin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin - erikoistunut Papula-Nevinpat vahvisti Tampereen toimiston osaamista teollisuuskokemuksella. Toimistoa vetävällä Harri Koivistolla on vankka kokemus muun muassa patenttiriidoista, väitteistä, lisensoinnista sekä IPR-strategian kehittämisestä toimittuaan 10 vuotta patenttien parissa teollisuuden palveluksessa. Hän painottaa IPR-strategian merkitystä. Esimerkiksi alihankintaketjussa toimiville yrityksille on olennaista, että osapuolten oikeudet on määritelty selkeästi. Usein myös rahoittaja haluaa tietää, miten yritys suojaa tuotekehityksensä, jota se on rahoittamassa. Papula-Nevinpatilla on omat toimistot Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa sekä laaja yhteistyöverkosto kaikkialla maailmassa. Venäjälle yritys meni ensimmäisenä länsimaisena patenttitoimistona vuonna 1990, siis jo ennen nykyisen Venäjän syntyä. Nyt alueen teollisoikeusasioiden osaaminen tunnustetaan maailmanlaajuisesti. www.papula-nevinpat.com Puh. (09) 3480 060 PL 981 00101 Helsinki papula@papula-nevinpat.com Tampereen toimiston käyntiosoite: Dynamo Business Park, Hatanpään valtatie 24, ilmoittautuminen aulan infopisteessä Harri Koivisto puh. 040 540 9164 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus markus sjölund Tampereen kauppakamari Asiamies Vahva aluebrändi luo kilpailukykyä Kaupunkien ja alueiden imagosta on tullut yhä tärkeämpi tekijä alueen menestyksen kannalta. Positiivisella ja vahvalla aluebrändillä kilpaillaan esimerkiksi yritysten investoinneista tai sillä voidaan pyrkiä kääntämään muuttotappio voitoksi. Alueen imago on onnistuneimmillaan, kun se yhdistää yhteisöä ja antaa alueen asukkaille ylpeyden tunnetta. Menestyksekäs aluebrändi myös kuuluu alueen rajojen ulkopuolelle ja tuo esiin paikan mahdollisuudet myös kansainvälisille kentille. Kaupungit ja kunnat ovatkin pikkuhiljaa heränneet tähän todellisuuteen, jossa imago on yhä merkittävämpi kilpailukykytekijä. Yhden lauseen sloganeihin perustuvista neliväriesitteistä ollaan siirtymässä pitkäjänteiseen ja ammattimaiseen alueen brändäykseen. Uunituoreessa Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksessä 1059 yritysjohtajalta kysyttiin tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen. Selvityksestä käy ilmi, että kuntien imago ja siihen suoraan liittyvät tekijät, kuten viihtyisä ja turvallinen elinympäristö nostavat päätään. Yritykset haluavat toimia alueella, jolla on hyvä imago. Alueen imagon tärkeys näkyy myös Tampereen kauppakamarin edunvalvonnan kohteita kartoittavassa vaikuttamiskyselyssä. Viime vuonna alueen brändiä pidettiin yhtenä tärkeimmistä vaikuttamisen kohteista. Tämän vuoden kyselystä voidaan alustavasti nähdä, että sama trendi jatkuu. Pirkanmaan elinkeinoelämä pitää imagoasioita tärkeinä. Positiivisesta aluebrändistä hyötyvät lukuisat toimijat. Alueen on helpompi houkutella yrityksiä ja sitä kautta investointeja. Aluebrändillä voidaan myös vaikuttaa muihin erittäin tärkeisiin kilpailukykytekijöihin. Keskuskauppakamarin selvityksessä merkittävin sijoittumiseen vaikuttava tekijä oli sopivan työvoiman saanti. Sen saaminen alueelle on varmasti helpompaa, kun imagotekijät ovat kunnossa. Toisaalta alueem me koulut tuottavat huippuosaajia omasta takaa. Se on tärkeä viesti, joka tulee yhdistää brändiimme ja viedä viesti eteenpäin alueemme rajojen ulkopuolelle ja yritysten tietoon. Vahvasta aluebrändistä hyötyy suoraan Ottamalla kasan kuntaesitteitä ja peittämällä niistä kunnan nimen, voi tekstiosat yhdistää mihin kuntaan tahansa. monet toimialat kuten matkailu- ja elämysteollisuus. Kansainvälisesti tunnettu aluebrändi tukee vientiteollisuuden intressejä, mikä on alueellemme erityisen arvokasta. Alueen imago, sen rakentaminen ja viestin saaminen alueen rajojen ulkopuolelle on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jossa on monta sudenkuoppaa. Eräs merkittävä tekijä on erilaistuminen muista alueista. Kirjassaan Imagoa etsimässä tutkija Topiantti Äikäs väittää, että ottamalla kasan kuntaesitteitä ja peittämällä niistä kunnan nimen, voi esitteen tekstiosat yhdistää mihin kuntaan tai kaupunkiin tahansa. Sijaitsipa kunta missä tahansa niemennotkossa, on se omissa mainoksissaan erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Myös korkeammalla sarjatasolla tarvitaan erilaistumista. Vuosituhannen vaihteen it-buumin aikana Helsingin seutu rummutti omaavansa pohjoismaiden parhaan it-klusterin. Täysin samaa väittivät myös Tukholma ja Kööpenhamina ja lukuisat muut suurkaupungit. Tampereella ja Pirkanmaalla on moni asia hyvällä tolalla. Tutkimusten mukaan Tampereella on hyvä imago, tänne halutaan muuttaa ja opiskelupaikkamme ovat Suomen halutuimpia. Kaupunkiin yhdistetään vireä kulttuuri ja luovuus. Ei ole syytä kuitenkaan nostaa jalkoja pöydälle ja tuudittautua hyvänolontunteeseen. Mikäli asiaan ei panosteta, saavutetut edut menetetään ja aluebrändi alkaa rappeutua. Markkinointityö on vielä melko hajanaisesti johdettu ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken on parantamisen varaa. Suomessa alueen markkinointi on monin paikoin organisoitu seudullisten elinkeinoyhtiöiden kontolle. Toiveet on kohdistettu kaupunkiseudun kehittämisyhtiöön myös Tampereella. Tredeaan on nimitetty kehitysjohtaja, jonka toimialaan tulee kiinteästi kuulumaan seutumarkkinointi. Se on askel oikeaan suuntaan ja tulee selkeyttämään alueen markkinointia.l tampereen kauppakamarilehti 7
Vuokrauksella joustoa ajoneuvotarpeisiin Kannattaako yrityksen omistaa autokalustoa, kun sitä voi vuokrata tarpeen mukaan? Myyntipäällikkö Timo Keskinen Europcarista sanoo, että vuokra-auton käyttö on järkevää etenkin sesonkiluonteisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa vaihdella paljonkin. Yrityksen kannattaa omistaa vain ympärivuotisessa käytössä olevat ajoneuvot ja käyttää ruuhkaaikoina vuokrakalustoa. Vuokraus soveltuu erittäin hyvin myös projekteihin, joiden pituus ei ole selvillä. Minimiajan jälkeen auton voi palauttaa tarpeen loputtua, eikä yrityksen tarvitse maksaa seisovan auton kustannuksia, Timo Keskinen sanoo. Sama koskee esimerkiksi käynnistettäessä toimintaa uudella paikkakunnalla. Näin pääomia ei tarvitse sitoa autokalustoon ennen kuin sen lopullinen tarve selviää. Monissa yrityksissä mietitään, onko järkevää ajaa työmatkoja omilla autoilla ja missä on raja, minkä jälkeen vuokra-auton käyttö on kannattavampaa. Timo Keskisen mukaan raja on noin 150 kilometrin päivämatkassa. Yrityksille on usein tärkeää, että ajokalusto näkyy tien päällä. Autovuokraamon käyttö ei ole este tässäkään tapauksessa, sillä vuokra-auto on myös mahdollista brändätä yrityksen ilmeen mukaiseksi. Uusinta teknologiaa Europcarilla on Suomessa alan paras ja laadukkain kalusto pienistä kaupunkiautoista pakettiautoihin, pikkubusseihin ja kuorma-autoihin. Yrityksen 1800 auton keskiikä on noin viisi kuukautta. Tällä hetkellä pidämme autoja maksimissaan vuoden verran, Keskinen kertoo. Europcar kuuluu Suomen johtaviin autonvuokrausyrityksiin. Sen lisenssioikeuksien haltija Suo messa on Interrent Oy, jossa työskentelee noin 150 ammattilaista 35 eri paikkakunnalla 75 eri vuokrauspisteessä. Tampereella Europcar toimii Terveystalossa, rautatieaseman pysäköintitalon yhteydessä. Puh. 040 306 2400 www.europcar.fi 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu SILK vauhdittaa innovaatioita näkökyvyn säilyttämiseksi Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatio keskus SILKin avajaisseremoniassa Finn-Medissä nauhanleikkaajina Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi (vas.) ja TAYSin johtajaylilääkäri Matti Lehto. Taustalta tilannetta tarkkailee SILKin johtaja, professori Hannu Uusitalo. Tulevaisuuden haasteita ei ole koskaan voitettu sillä, että on jääty paikoilleen, totesi Finn-Medissä sijaitsevan silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILKin avajaisissa keskuksen johtaja, Tampereen yliopiston silmätautiopin professori Hannu Uusitalo. Vaikka SILK vasta vietti avajaisiaan elokuun puolivälissä, keskuksen toiminta on jo hyvässä vauhdissa. Juhlapäivänä tiedotettiin muun muassa SILKin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Biosensing Competence Centren kanssa kehittämästä innovatiivisesta tekomykiöstä, jonka taittovoimaa voidaan säätää leikkauksen jälkeen ulkoisella energialla. Keksinnöstä on jo jätetty patenttihakemus. Teemme yhteistyötä parhaillaan myös esimerkiksi lääkeyhtiö Santen Oy:n kanssa säilöntäaineettoman glaukoomalääkkeen testaamisessa ja kantasolututkimukseen erikoistuneen Regean kanssa silmän kantasovellutuksissa, Uusitalo kertoo. SILKin kohteena ovat krooniset näköä uhkaavat silmäsairaudet. Keskuksen tavoitteena on muun muassa kehittää vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä lääkekehitykseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen, kokeellisia silmäsairausmalleja ja kliinisen tutkimuksen menetelmiä sekä tutkia uusia lääke- ja kudosteknologisia hoitomuotoja, diagnostisia mittaus- ja kuvantamislaitteita sekä uusia annostelumuotoja. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja VTT:n eri yksiköt, Finn-Medi Tutkimus Oy sekä alalla toimivat yritykset. SILK on yksi BioneXt Tampere -kehitysohjelman kärkihankkeista.l Insta kasvaa Sarankulmassa Insta Group Oy rakennuttaa Sarankulmaan nykyisten toimitilojensa viereen korkeatasoista tuotantotilaa ja toimistotilaa. Rakennus valmistuu kesäkuussa 2010, ja siihen siirtyy työskentelemään noin 100 henkilöä. Investointien arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa. Otis osti Pirkanmaalta Otis Oy on ostanut Pirkanmaan Hissipalvelu Oy:n huoltoliiketoiminnan. Pirkanmaan Hissipalvelu huoltaa yli 400:ää hissiä ja nosto-ovea Pirkanmaalla. Yrityksen huoltohenkilökunta jatkaa Otiksen palveluksessa. Kauppa vahvistaa Otiksen pitkän tähtäimen kasvustrategiaa Suomessa. Otis Elevator Company on maailman suurin hissien, liukuportaiden, liukukäytävien ja muiden horisontaalisten kuljetusjärjestelmien toimittaja. Otis Oy asentaa, modernisoi ja huoltaa hissejä, liukuportaita ja liukukäytäviä Suomessa ja Baltiassa. Tampereen Työterveys laajentaa Pirkanmaan suurin työterveyshuoltopalvelujen yksityinen tuottaja Tampereen Työter veys ry laajentaa toimintansa Hämeenlinnaan ja Mänttä-Vilppulaan. Tampereen Työterveyden työterveyshuollon piiriin tulee yhteensä noin 3400 uutta työntekijää. Tampereen Työterveys ry:n omistavat sen jäsenyritykset. Jäsenyrityksiä on nyt noin 800 ja työterveyshuollon alaisena on yhteensä noin 27 800 työntekijää. Pirkanmaalla työterveysasemia on nyt 20. Voittoa tavoittelematto- man yhdistyksen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 9,6 miljoonaa euroa. Solteqilta talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Tuko Logisticsille Päivittäistavarakaupan hankinta- ja logistiikkayhtiö Tuko Logistics on valinnut Solteqin talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkumppanikseen. Sopimus on jatkoa Tuko Logisticsin ja Solteqin jo vuosia jatkuneelle yhteistyölle logistiikkajärjestelmissä. Kaupan arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Metso ja Fortum tutkivat happipolttoteknologiaa Metso ja Fortum alkavat yhdessä kehittää happipolttoteknologiaa. Tutkimuksen aikana Met- son koelaitos Tampereella muutetaan happipolttoon sopivaksi. Happipoltto on osa teknistä konseptia, joka mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton sähkön ja lämmön tuotannossa. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten kiertoleijuteknologialla toimivan suuren kokoluokan voimalaitoksen kattilat voidaan muuntaa happipolttoon. Vuoden 2010 aikana tehdään perusteellisia happipolttotestauksia, joiden tuloksia voidaan hyödyntää olemassa olevien voimalaitosten modernisoinneissa ja uusien voimalaitoksien suunnit- Kesäiset pikkujoulut Särkänniemessä Yritysmyynti puh. 0207 130 212 Kysy lisää pikkujoulutarjonnasta! www.sarkanniemi.fi
telussa, ja luoda edellytyksiä tulevaisuuden CO2-talteenottoa varten. Happipolton soveltaminen kiertoleijuteknologiaa käyttävissä voimalaitoksissa on lupaava menetelmä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, sanoo teknologiajohtaja Kari Kuukkanen Metsosta. Metso ja UPM kehittävät bioöljyn valmistusta biomassasta Metso ja UPM ovat kehittäneet tuotantokonseptin, jossa biomassasta valmistetaan bioöljyä korvaamaan fossiilisia polttoaineita lämmityksessä ja voimantuotannossa. Bioöljyn koetuotanto alkoi Metson koelaitoksessa Tampereella kesäkuussa. Metso ja UPM ovat kehittäneet bioöljyn valmistusmenetelmää yhdessä VTT:n kanssa Tekesin tuella. Bioöljytuotannon ja biovoimalaitoksen yhteiskonsepti on patentoitu. Se voidaan nähdä jatkona Suomessa kehitetylle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle. Metsolta voimakattila Espanjaan Metso toimittaa voimakattilan espanjalaisen Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Zaragozan alueelle. Tilauksen arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi Metso toimittaa Keuruun Lämpövoima Oy:lle biomassakattilalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon Keuruulle. Investoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Hiab ja Molok laajentavat yhteistyötään Cargotecin kuormankäsittelyyn erikoistunut liiketoiminta-alue Hiab on sopinut merkittävästä kansainvälisestä yhteistyöstä jätteiden syväkeräysjärjestelmiä toimittavan Molok Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksen mukaan Hiab vastaa yksinoikeudella Molokin syväkeräysjärjestelmien jälleenmyynnistä koko Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueella. Molokin syväkeräysjärjestelmät muodostavat tärkeän osan Hiabin ympäristöliiketoiminnan tarjonnasta, joka keskittyy koko jätevirtojen käsittelyn logistiikkaratkaisujen tarjoamiseen.aasian ja Tyynenmeran alueella Hiab ja Molok ovat jo aikaisemmin toteuttaneet useita hankkeita, kuten esimerkiksi Beijingin olympiapuiston jätteidenkeräysjärjestelmän. A-Insinöörit 50 vuotta Yksi Suomen suurimmista rakennusalan konsulttitaloista, A- Insinöörit yhtiöryhmä täytti 50 vuotta kesäkuussa. Kalevi Ahonen ja Pentti Palenius perustivat yrityksen vuonna 1959. Konserni yhtenäisti 50-vuotisjuhlansa kynnyksellä yritysnimensä. Emoyhtiö on nyt A-Insinöörit Oy, Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:stä tuli A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy:stä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Vastaavasti Insinööritoimisto Geotesti Oy vaihtaa nimensä alkusyksystä A-Insinöörit Geotesti Oy:ksi. Yhtiöryhmässä työskentelee yli 300 talo-, teollisuus- ja infrarakentamisen sekä kiinteistönpidon ja korjaussuunnittelun asiantuntijaa. Yhtiön liikevaihto oli 25 miljoonaa euroa vuonna 2008, ja sen toimipaikat sijaitsevat Tampereella, Espoossa sekä Turussa. Lisäksi A-Insinööreillä on edustusto Moskovassa. Piramkin kautta kauppiaaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Ruokakesko Oy ovat sopineet yhteistyöstä kauppiasyrittäjyysvalmennuksessa. K-ryhmä tarjoaa Piramkin opiskelijoille mahdollisuuden osallistua K- kauppiastrainee-ohjelmaan kuuluvaan, ammattikorkeakouluille sovellettuun Kauppiasyrittäjyyspolkuun. 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Tampereen yliopisto ja Nokia tutkimusyhteistyöhön Kauppiasyrittäjyyspolku antaa valmiudet kauppiasyrittäjäuralle. Ohjelmaan kuuluu kauppiastyön harjoittelu K-kaupassa, tarvittava tietopuolinen koulutus sekä alueellinen kokemustenvaihto. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Kauppiasyrittäjyyspolku on avoinna aluksi opiskelijoille liiketalouden koulutusohjelmassa Ikaalisissa sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman aikuisryhmässä Tampereella. TTY-säätiön hallitus valittiin uudelleen Tampereen teknillisen yliopiston hallitus valitsi elokuussa TTY-säätiön hallituksen uudelleen. TTY-säätiön hallituksen jäsenet ovat toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja Sixten Korkman, pääjohtaja Erkki Leppävuori, professori Leena Peltonen-Palotie, toimitusjohtaja Marjo Miettinen, muotoilujohtaja Anne Stenros ja toimitusjohtaja Mika Uusi- Pietilä. Maaliskuussa nimetyn hallituksen uudelleen valinta johtuu yliopistolakiin eduskunnassa tulleista muutoksista. Lain voimaanpanolain mukaan TTYsäätiön ensimmäisen hallituksen valitsee TTY:n nykyinen hallitus. TTY-säätiön sääntöjen ja uuden yliopistolain mukaan hallituksen jäsenten on edustettava monipuolisesti tieteiden sekä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeinta asiantuntemusta. Hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Lisäksi hallitus valitsee rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa. Operatiivisista ja akateemisista asioista säätiömuotoisessa TTY:ssä päättää sisäinen akateeminen hallitus eli konsistori.l Tampereen yliopisto on tehnyt Nokia Research Centerin (NRC) kanssa avoimeen innovaatiotoimintaan perustuvan tutkimusyhteistyösopimuksen. Sopimukseen perustuvissa hankkeissa työskentelee sekä yliopiston että Nokian tutkijoita tiiviissä yhteistyössä. Sopimuksen johdosta Tampereen yliopisto liittyy Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston rinnalle vuonna 2007 perustetun Nokia Innovation Centerin toimintaan. Tampereen yliopistosta tuli näin kolmas suomalainen yliopisto, Yliopistojen liiketalouden yksikön runko valmistumassa EK:n suhdannebarometri: Lasku lievenee Suhdannetilannetta kuvattiin EK:n suhdannebarometrin tiedotustilaisuudessa Tampereella eri sanakääntein: lasku lievenee, laskun ei odoteta jatkuvan, pudotus jatkuu mutta aikaisempaa loivempana, tilanne on vähemmän heikko kuin alkuvuodesta. Positiivinen vire on kuitenkin kovin hento, sillä yritysten tilauskannassa se ei näy mitenkään, ja työllisyystilanne heikkenee vielä merkittävästi. Teollisuuden yrityksistä 62 prosentilla on liikaa kapasiteettia. Pirkanmaalla teollisuudessa ja rakentamisessa 65 prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan, 28 prosenttia odotti niiden heikkenevän ja 7 prosenttia uskoi tilanteen paranevan. Palveluissa vastaavat prosentit olivat 80, 10 ja 10. Pirkanmaalaisen rakennusteollisuuden joka solmii yliopistotasoisen yhteistyösopimuksen Nokian kanssa. Koko maailmassa tällaisia yliopistoja on kaksitoista, esimerkiksi Massachusetts Institute of Technology (MIT), Stanford University, UC Berkeley ja University of Cambridge. Tampereen yliopisto on jo pidempään tehnyt Nokian kanssa yhteistyötä muun muassa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen, pelitutkimuksen ja yhteisöllisen median aloilla. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen liiketaloustieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ottaa harppauksen kohti toteutumista. Asiaa valmistelevan työryhmän on määrä jättää syyskuun loppuun mennessä selvitys yksikön rakenteesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä asemasta. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtorit asettivat viime keväänä työryhmän, jonka tavoitteena on TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden sekä Tampereen yliopiston kauppatieteellisten alojen yhteistyön kehittäminen. Työryhmän konkreettisena tehtävänä on ollut valmistella yliopistojen yhteistä koulutus- ja tutkimusyksikköä, työnimeltään Tampere International Business Schoolia. Kari Kankaalan johtamaan työryhmään kuuluu kyseisten alojen professoreja ja lehtoreita molemmista yliopistoista. Työryhmän varapuheenjohtaja, Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Timo Salli kuvaa työskentelyn henkeä positiiviseksi. Rehtorien allekirjoittama toimeksianto oli rohkea ja selkeä. Olen toiveikas, että nyt Tampereelle syntyy alan vahva toimintayksikkö, joka yhdistää yliopistojen resurssit palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää, hän sanoo. tilannetta avannut NCC:n aluejohtaja Jussi Tanhuanpää arvioi, ettei merkittävää elpymistä ole lähikuukausina luvassa. Mutta erikoisessa tilanteessa ollaan: asuntomyynti on vilkasta ja valmiiden myymättömien asuntojen varanto loppuu tämän vuoden aikana. Rakennusliikkeet aloittavat uusia rakennuskohteita vasta, kun niiden ennakkovarausprosentti on 30 50. Nyt ihmiset eivät kuitenkaan sitoudu ennakkovarauksiin, joten rakennuskohteita ei aloiteta riittävästi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat kääntyvät taas nousuun. Tampereella pitäisi rakentaa 1600 1800 uutta asuntoa vuosittain, koko Suomessa 30 000. Nyt rakennetaan tästä määrästä vain puolet.l tampereen kauppakamarilehti 11
Taantuma kolhii Pirkanmaata muuta maata pahemmin Pirkanmaan talouskatsaus 2009 Talouden taantuma kohtelee vientiteollisuudesta elävää Pirkanmaata muuta maata pahemmin. Pirkanmaalle keskeisten toimialojen liikevaihto on laskenut alkuvuodesta selvästi enemmän kuin muualla maassa. Sama trendi näkyy myös työvoimatilastoissa, työttömien määrä on kasvanut nopeammin kuin muualla. Synkät luvut näkyvät Tilastokeskuksen syyskuun lopulla ilmestyvää Pirkanmaan talouskatsausta varten keräämistä, eri toimialojen liikevaihdon ja palkkasumman kehitystä kuvaavista tilastoista sekä Pirkanmaan TEkeskuksen työvoimatilastoista. Reippaasta kasvusta jyrkkään alamäkeen Pirkanmaan yritysten liikevaihto kasvoi viidellä prosentilla vielä vuonna 2008. Talouden suunnan kääntyminen alkoi näkyä liikevaihdon pienenemisenä pääosin vasta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin yritysten liikevaihto supistui 16 prosentilla vuoden 2008 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Muutos oli rajuinta viennistä riippuvilla toimialoilla, teknologiateollisuudessa (-36 %), kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa (-26 %) sekä metsäteollisuudessa (-22 %). Teollisuuden vienti vuonna 2008 kasvoi lähes neljällä prosentilla. Voimakkainta kasvu oli kemikaalien sekä kumi- ja muo- vituotteiden valmistuksessa (10 %) sekä teknologia-teollisuudessa (6 %). Sen sijaan metsäteollisuudessa vienti laski lähes kuudella prosentilla. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden vienti laski 30 prosentilla vuoden 2008 vastaavasta ajankohdasta. Kauppa ja palvelut kärsivät vähemmän Kaupan osuus Pirkanmaan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 28 prosenttia. Liikevaihdosta kaksi kolmasosaa syntyi tukkukaupasta, jonka liikevaihto kasvoi kuudella prosentilla vuodesta 2007. Vähittäiskaupassa liikevaihdon kasvu oli hieman alhaisempi, 4 prosenttia. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tukkukaupan liikevaihto laski 16 prosentilla vuoden 2008 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vähittäiskaupan puolella lasku oli huomattavasti pienempi, 3 prosenttia. Liike-elämän palvelujen osuus Pirkanmaan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 16 prosenttia. Toimialan liikevaihto kasvoi 10 prosentilla vuodesta 2007. Liikenteessä liikevaihdon kasvu oli 11 prosenttia, informaatio ja viestintä toimialalla kuusi prosenttia. Kaikista toimialoista liikevaihto kasvoi eniten muissa liike-elämän palveluissa (13 %). Rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan käsittävä toimiala kattaa lähes puolet kaikista liike-elämän palveluista. Tällä toimialalla liikevaihdon kasvu jatkui myös vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosentilla, kun liikenteessä liikevaihto pieneni 10 prosentilla sekä informaatioja viestintäalalla lähes kahdella prosentilla. Työllisyys heikeni jo loppusyksystä Erityisesti vientiteollisuuden lomautukset ja rakennemuutos näkyvät Pirkanmaan työllisyystilanteessa, joka alkoi heikentyä jo syksyn 2008 loppulla erityisesti lomautusten nopeana kasvuna. Työttömien määrä on kasvanut vuodenvaihteen jälkeen niin, että kesäkuussa oltiin minilaman 2002 2003 tasolla. Silloin työttö mien työnhakijoiden kokonaismäärä oli Pirkanmaalla noin 28 000 ja työttömyysaste oli noussut 12 prosentin tasolle. Tilanteen vakavuutta lisää se, että työttömien määrä on prosentuaalisesti kasvanut rajusti, Pirkanmaalla kesäkuussa 2009 peräti 43 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan lukuun. Vastaava luku koko maan osalta oli 32. Pahiten on työllisyystilanne heikentynyt rakennusalalla, jossa työttömiä oli lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuon- Talouskatsaus ilmestyy 29.9., jolloin painettu katsaus pdf-tiedostona ja katsauksen grafiikka löytyvät osoitteesta www.pirkanmaantalous.fi. Tiistaina 29.9. kello 9 11 järjestetään avoin informaatiotilaisuus talouskatsauksesta Tampereen Cumulus Koski kadun tiloissa. Ilmoittautumiset: info@ tampereenkauppakamari.fi, puhelin (03) 230 0555 Lisätietoja: Anja Taskinen, 040-556 8717. na 2008 vastaavana ajankohtana. Työttömien määrät kasvoivat myös voimakkaasti teollisuudessa ja kuljetusaloilla, joissa molemmissa työttömien määrä kasvoi kolmanneksella. Palvelualoilla työttömyyden kasvu jäi 13 prosentin tasolle ja terveydenhuollossa työttömien määrä lisääntyi 7 prosenttia. Työttömyyden rakenneongelmat näkyivät erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän erittäin suurena kasvuna. Alle 25-vuotiaiden työttömiä oli Pirkanmaalla lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä nousi vain vähän ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt kesän 2008 tasolla. Avoimia työpaikkoja oli kesäkuussa 2009 Pirkanmaan työja elinkeinotoimistoissa 45 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaava luku koko maassa oli 32,4.l 10 8 6 4 2-4 Aktia 1/09-6 %-muutos Nordea 1/09 PT 2/09 Työttömyysaste-2010e Työttömyysaste-2009e BKT-2010e PPT OP Sampo SP VM Etla BKT-2009e Lähde: Pirkanmaan TE-keskus Eri tutkimuslaitosten ja pankkien näkemykset talouden suunnasta tälle ja ensi vuodelle ovat samansuuntaisia. Niiden mukaan lasku ainakin pysähtyy ensi vuonna, vaikkei noususta voi vielä puhua. Pankkien ennusteet ovat tutkimuslaitoksia positiivisempia. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Mikä on Tampereen persoon persoona? persoona? Siitä puhe mistä puute, sanotaan. Ainakin puhetta on riittänyt aiheesta Tampereen ja Pirkanmaan brändi jo vuosikausia. Brändiä on peräänkuulutettu ja kaivattu, heitetty pallo, mutta jääty sitten odottamaan, ottaisiko joku kopin. Noukitaanpa pallo maasta ja nakataan se taas ilmaan. teksti ja kuvat annikaisa knuutila Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa 2009 alueen brändin kehittäminen on nostettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Syöttöjä asian miettimiseen antoivat kauppakamarilla järjestetyssä keskustelussa Tredean markkinointipäällikkö Johanna Heikkilä, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammiston viestintäkonsultti, Kuntaliiton kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun tuomariston jäsen Marketta Tammisto, Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Mainostoimisto Divico Oy:n toimitusjohtaja, kauppakamarin brändityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Rautiola ja kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila puheenjohtajana. Tampere vai Pirkanmaa? Mikko Leinonen urheilumiehenä avaa pelin: Alueen brändiä mietittäessä mielenkiintoinen kysymys on, onko se Tampereen vai Pirkanmaan brändi. Kaikki brändin aineksethan tulevat Tampereelta. Kauppakamarin brändityöryhmän mielestä se on Tampereen brändi, vastaa Jarmo Rautiola. Ja jos kansainvälisesti mietitään ja mitä kauemmas mennään, olemme kyllä kiinni Suomi-brändissä, huomauttaa Johanna Heikkilä ja lisää, ettei Tampere brändinimenä varmastikaan miellytä maakunnan kaikkia paikkakuntia, vaikka kuinka mielikuvaa rakentavat asiat olisivatkin Tampereelta. Tärkeää on, miten se jalkautettaisiin maakuntaan. En kyllä näe vaihtoehtoja Tampereelle, tuumaa Mikko Leinonen. Marketta Tammisto arvioi Tampere-nimen selkeyttävän brändiä kansallisellakin tasolla, ja mitä kauempana on kohderyhmä, sitä helpompaa voi olla yleisemmän Tampere-tason hyväksyminen maakunnassakin. Onnellista kyllä, Pirkanmaa on jo englanniksi Tampere Region. Tommi Rasila toteaa, että kyse on siis Pirkanmaan brändistä, jonka nimi on Tampere. Kova vai pehmeä? Brändi tarkoittaa samanlaista mielleyhtymää, mielikuvaa ja mainetta riittävän laajassa keskeisessä tai potentiaalisessa kohderyhmässä. Sen pohjana on aina todellisuus ja siihen liittyy tunne. Tampereen alueen brändiainesten todellisuus on hyvin hallussa asumisen viihtyisyydestä tänne tulemisen helppouteen, opiskelijakaupungista teatteri- ja urheilukaupunkiin sekä tiettyjen toimialojen huippututkimukseen ja -osaamiseen. Voiko meillä edes olla yhtä yleisesti hyväksyttyä käsitystä alueesta? Brändi latistuu, jos se on kovin yleisellä tasolla. Brändin pitäisi olla rohkea ja särmikäskin, että se puhuttelisi, huomauttaa Johanna Heikkilä. Niin, jos ei olla kohderyhmän mielissä, niin ei ole mitään brändiä, ja tampereen kauppakamarilehti 13
Alueen brändiä on kansallisesti kirkastettava ja kansainvälisesti ajateltava ihan eri lailla, tuumaa Marketta Tammisto. Kansainvälinen aluebrändimme kyllä yhtenäistyy Suomi-kuvan kanssa, jossa tärkeitä ovat turvallisuus, puhtaus, luonnonläheisyys ja hyvä koulutustaso, arvioi Jarmo Rautiola. Brändiä on ajateltava nimenomaan kansainvälisesti, se on niin paljon tärkeämpi ulottuvuus ja kaiken lisäksi sisältää kansallisenkin osuuden. Kansainvälisesti Tampereen-brändi on aika näkymätön, sanoo Mikko Leinonen. persoona? on sama mitä tehdään. Pitäisi olla roh- Vaikuttamissuunnitelmassaan 2009 Tampereen kauppakamari esittää, että mielikuvissa Pirkanmaan on profiloiduttava kansainväliseksi ja vetovoimaiseksi kasvukeskukseksi. tampereen kauppakamari > pitää huolta, että alueelle tehdään markkinointistrategia > on aloitteellinen brändisateenvarjon luomisessa ja alueen tarinan kertomisessa > vaatii elinkeinoelämän lisäämistä kaupunkiviestinnän kohderyhmäksi > osallistuu Tampereen seudun markkinointia suunnittelevaan advisor boardiin > kannustaa alueen näkyvyyttä tukevien tapahtumien järjestämistä > edistää alueen verkkomainonnan parantamista. kea eikä aloittaa miettimistä siitä päästä, mikä on slogan tai ydinviesti, vaan mikä on alueemme persoona. Se kestää, vaikka jokin osaamiseen tai bisnekseen liittyvä vahvuustekijä heikkenisikin eikä sitä voi matkia, sanoo Marketta Tammisto. niin kuin Rakkaus ja Pariisi, synti ja Las Vegas, Johanna Heikkilä havainnollistaa ja kaipaa adjektiiveja. Jarmo Rautiola on samaa mieltä: Juuri näin! Tarvitaan persoonaa, adjektiiveja, jotka erottavat tuotteita ja paikkoja toisistaan, ei niinkään kovia faktoja. Niillä on nykyään vaikea erottautua. Marketta Tammisto huomauttaa, että paikan markkinointi tuli omana erityisalanaan Suomeen kymmenen vuotta sitten, ja nyt kunnissa aletaan pikkuhiljaa olla valmiita irrottamaan faktalistoista ja katsomaan omaa paikkaa vähän etäämpää: mikä täällä puhuttelee muita, miksi joku tulisi tänne näkemään sitä persoonaa. Tommi Rasilan mieleen tulee tamperelainen punatiili, joka personoi kaupunkia. Mutta alkaako se jo olla rasite, koska se liitetään niinkin järkevään sisältöön kuin teollisuus, tehtaat. Vai liitetäänkö? kysyy Marketta Tammisto. Nuoret eivät välttämättä yhdistä punatiiltä teollisuuteen, rakennukset eivät edusta heille tehtaita ja vuorotyötä, vaan hyvää mestaa teattereineen, ravintoloineen, oppilaitoksineen. Aivan Punatiilen imago onkin muuttunut, nyt vanhat rakennukset yhdistetään viihtymiseen, Tommi Rasila tuumaa. Onko brändiä vai ei? Onko Tampereen kaupunkiseudulla sitten brändi vai ei? Jarmo Rautiola muistuttaa Tampereen menestyksestä vetovoimatutkimuksissa, eli kyllä Tampereella on hyvä brändi ja imago kotimaassa. Eri kysymys on, miten brändiä johdetaan ja hallinnoidaan. Marketta Tammistonkin mielestä kansallisesti Tampere on brändi, sitä ei vain ole määritelty, sen ohjaamisesta ei ole sovittu eikä ajateltu, mihin sen halutaan kehittyvän. Kauppakamarin mielestä niin kaupungin, kaupunkiseudun kuin maakunnankin brändi on hajanaisesti johdettu: eri toimijoilla on omat brändinsä ja alueen markkinointimateriaalin tekemistä ei ole koordinoitu yhteen. Särkänniemi, Tampere-talo kai- 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Tuumasta toimeen Tredeaan on nimitetty seutumarkkinoinnista vastaavaksi kehitysjohtajaksi KTT Anne-Mari Järvelin. Hän aloittaa työt 1. lokakuuta. Kansainvälinen brändi on tärkeä, koska kasvu ja ulkopuolinen raha tulevat ulkomailta, sanoo Johanna Heikkilä. Kansainvälinen erottautuminen on aikamoinen haaste, koska pelkästään Euroopassa on meidän lisäksemme 1302 maakuntaa, laskeskelee Tommi Rasila. Vaikeuskerrointa kerrakseen killa on oma loistava brändinsä, ja hyvä niin. Mutta yhteistyötä tehdään vähän eivätkä brändit tue toisiaan, arvioi Johanna Heikkilä. Marketta Tammisto sanoo, että brändin eteen on kyllä tehty monia hyviä asioita, mutta kehys puuttuu. Se helpottaisi brändin ja alabrändien rakentamista. Ja jos et rakenna jotain isoa, kukaan ei tiedä Tampereesta mitään kansainvälisissä yhteisöissä, Mikko Leinonen huomauttaa. Entäs sitten? Parhaimmillaan brändi muun muassa kehittää alueen kiinnostavuutta investointikohteena, parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, lisää matkailua sekä parantaa edellytyksiä alueen kilpaillessa asukkaista ja osaavasta työvoimasta. Brändiparlamenttimme on yhtä mieltä siitä, että jotain täytyy alueen brändin rakentamiseksi tehdä. Mutta kenen? Pallo on taas lähdössä ilmaan Kauppakamari osallistuu toki työhön, mutta ei sillä ole resursseja ottaa vetovastuuta. Onko markkinointistrategian teko Tredean hommia, kysyy Tommi Rasila, ja Johanna Heikkilä ehdottaa yhteistyötä. Jarmo Rautiola kaipaa markkinointijohtajan tapaista vetäjää, ja Johanna Heikkilä kertoo, että markkinointijohtajaa Tredea on syksyn aikana juuri hakemassakin. Tarvitaan vahva veturi, joka saa asian liikkeelle oikeastaan tarvittaisiin valistunut yksinvaltias, joka varmistaisi, ettei lopputuloksesta tule vesitetty kompromissi, Rautiola korostaa, ja Mikko Leinonen on samaa mieltä: Työssä pitää olla vahva johto. Senkin brändiparlamentti toteaa, että hyvän johtamisen lisäksi olennaista brändityössä on sitoutuneisuus, pitkäjännitteisyys ja johdonmukaisuus sekä rohkeus tehdä valintoja ja rohkeus muuttaa kurssia, jos tarve vaatii.l Tampere virtaa Tampereen uusi, vuoteen 2020 ulottuva kaupunkistrategia Tampere virtaa määrittelee Tampereen vision vuodelle 2020: tavoitteena on olla sujuvan elämän suuri kaupunki ja vastuullisesti kehityksen kärjessä. Kaupunkistrategiassa sitoudutaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, sujuvan arjen mahdollistamiseen sekä osaamisen ja vetovoiman vahvistamiseen. Alueen brändi on vaikeammin rakennettavissa kuin esimerkiksi tuotteen brändi, koska muuttujia on useita eikä ketään voi pakottaa noudattamaan brändimääräyksiä. Vaikeuskerroin kasvaa entisestään, kun vielä kysytään, kenelle brändiä tehdään, kenen päähän ja sydämeen pyritään: muille suomalaisille vai kansainväliselle yleisölle, asukkaille, matkailijoille, investoijille vai liike-elämälle Voi olla niinkin, että jotkin asiat ovat kilpailuvaltteja alueen omasta mielestä, mutta eivät lainkaan puhuttele kohderyhmää, paikan asiakkaita. Paikan markkinointiin perehtynyt bränditohtori Seppo Rainisto toteaa Kunnasta brändi? -kirjassaan: Vain sellaiset kilpailutekijät, jotka hyödyttävät suoraan paikan asiakkaita, toimivat aitoina vetovoimatekijöinä.l Alueen brändiasiaa myös Tampereen kauppakamarilehdessä 6/2008 www.tampereenkauppakamarilehti.fi tampereen kauppakamarilehti 15
profiili. Saha laulaa Holliwoodissa. Kaija Holli ei voisi elää ilman metsää. Se on latautumisen paikka, ja siellä syntyvät ideat. Määrätietoinen heittäytyjä 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Viidentoista hehtaarin metsäpalstalla Sahalahden Töykänässä on aivan erityinen merkitys Tampereen yliopiston rehtorille Kaija Hollille. teksti päivi eskelinen kuvat aila välikoski, ari ijäs Kymmenkunta vuotta sitten Kaija Holli alkoi etsiä itselleen pientä maatilaa. Oman hevosen olisi mukava antaa laiduntaa niityllä, ja kenties tilaan kuuluisi metsää, jota voisi hoitaa ja raivata. Kaipuuni maalle oli valtava. Sattumalta löysin pikkuilmoituksen myynnissä olevasta autiotilasta. Siitä oli jo kaupat tekeillä, mutta pyysin saada käydä kuitenkin katsomassa. Kun ajoin pihaan, tiesin, tässä se on. Näky ei ollut mieltä ylentävä. Pellot puskivat miehenmittaista pujoa, ja 1900-luvun alussa rakennettua hirsitorppaa ympäröivät ulkorakennukset lahosivat hyvää vauhtia. Minut sai pauloihin pihapiiristä avautuva metsä. Soitin siitä paikasta miehelleni, että nyt me joudumme ostamaan tällaisen tilan. Nykyään lahonneen piharakennuksen paikalla komeilee uusi talo. Pihapiirissä kukkivat perinnekasvit, puutarha tuottaa mansikat ja perunat, ja vanhan ajan kasvimaan keskelle Kaija Holli on perustanut komean yrttipenkin. Aitauksessa hörähtelee tamma Demi. Osuva nimikin tilalla on: Holliwood. Ja se metsä. Se on melkein samanlainen kuin Kaija Hollin lapsuuden metsä Ilomantsissa, jonka istutukseen hän sai osallistua isän apulaisena viiden, kuuden vanhana. Töykänän tilan metsä on minun toteutunut unelmani. Unelmiahan pitää ihmisellä olla! Vaikka ihminen vuosien saatossa muuttuu ja joutuu sopeutumaan, unelmistaan ei saa luopua, hän sanoo. Lääkäri ja opettaja Tätä haastattelua tehtäessä Kaija Holli on ollut Tampereen yliopiston rehtorina runsaan viikon. Hyvältä ja levolliselta tuntuu, vaikka uusia ja vaikeitakin asioita on tulossa. Yliopisto saa minusta kuuntelevan ja osallistuvan rehtorin. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja uskon, että lääkärin ammattitaidostani on hyötyä: Molemmissa tehtävissä on kysyttävä ja kuunneltava, tutkittava, evaluoitava ja analysoitava. On kyettävä tekemään vaikeitakin päätöksiä ja kannettava niistä vastuu. Kaija Hollista piti tulla alun perin opettaja. Kun olin kymmenen, isäni kuoli äkisti sydäninfarktiin, ja päätin ryhtyä lääkäriksi. Näin jälkeenpäin katsellen tulihan minusta se opettajakin. Kymmenen viime vuotta olen lääketieteen professorina opettanut yliopistossa ja sitä ennen muissa oppilaitoksissa. Tie lääkärin ammattiin ei kulkenut tavanomaisinta reittiä. Keskikoulusta päästyäni aloitin erityisluvalla hyvin nuori kun olin Tampereen keskussairaalan isotooppilaboratoriossa tutkimusapulaisena. Olin yksi neljästä tytöstä, jotka laboratorio otti koulutettavaksi. Samaan aikaan aloitin lukion iltaoppikoulussa, jossa ei ollut mahdollista opiskella pitkää matematiikkaa. Se tiesi hankaluuksia lääkärin uraa ajatellen, sillä tuohon aikaan lääketieteellisen pääsykokeet olivat hyvin fysiikka- ja kemiapainotteiset. Kun lääketieteellisen ovet eivät avautuneet ensi yrittämällä, Kaija Holli pyrki lääkintävoimistelijan koulutukseen, pääsi, ja opiskeli lukion fysiikan ja kemian oppimäärät vapaa-ajallaan. Valmistuttuaan hän vietti välivuoden Sveitsissä ja pyrki lääketieteelliseen uudestaan. Tällä kertaa hän onnistui. Keskusteleva pohtija Jo laboratorioharjoittelussa Kaija Holli tutustui tulevaan erikoistumisalaansa, syöpään. Laboratoriossa kuvattiin syöpäpotilaita, ja tutkimusapulaisena hän keskusteli paljon heidän kanssaan. Ne olivat pysäyttäviä tapaamisia. Syöpä on rankka, mutta kliinisesti hyvin kiinnostava sairaus, ja minussa syttyi halu työskennellä sen parissa. Kaija Holli valmistui lääkäriksi 1983, väitteli rintasyöpäpotilaiden seurannan vaikuttavuudesta 1987 ja sai syöpätautien erikoistumisopinnot päätökseen 1989. Syöpäosastolla työskentely oli nuorelle lääkärille haastavaa erityisesti silloin, kun vastassa oli nuori ihminen. Pohdin usein, miten ihmisiä pitäisi hoitaa vaiheessa, jolloin taudin suhteen ei ollut enää mitään tehtävissä. Tätä elämän loppuvaiheen problematiikkaa käsittelin myös väitöskirjassani. Valitettavan usein hoito keskittyy sairauteen liiallisine lääkityksineen ja toimenpiteineen. Aktiivista hoitoa saatetaan jatkaa potilaan kuolemaan saakka, ja kuoleva ihminen jää teknologian jalkoihin. Potilaalle ja hänen omaisilleen ei jää aikaa valmistautua kuolemaan. Kaija Holli tunnetaan paitsi rintasyöpäasiantuntijana myös oireenmukaisen eli palliatiivisen hoidon aktiivisena puolestapuhujana. Vuonna 1999 Tampereen yliopistoon perustettiin Suomen ensimmäinen ja edelleen ainoa palliatiivisen lääketieteen professuuri. Kaija Holli on hoitanut virkaa sen perustamisesta lähtien. Hain tehtävään vähän puolipakosta pyyntöjen jälkeen. En ollut niinkään kiinnostunut virasta, vaan aiheen tärkeydestä. En ole koskaan lääketieteen pääsykokeita lukuun ottamatta pyrkimällä pyrkinyt mihinkään tehtävään. Ne ovat pikemminkin osuneet kohdalleni. Olen tarttunut niihin, sillä olen hurskaasti uskonut, että minulla voisi olla jotain annettavaa. Tosin eräs kollega sanoi kerran viisaasti, etteivät tehtävät tipahda eteen noin vain, haasteille on oltava avoin ja vastaanottavainen. Hän on oikeassa. Minulle on tyypillistä heittäytyä mukaan erilaisiin asioihin. En tähdännyt koskaan hallinnollisiin tehtäviin, mutta kun tulin valituksi Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajaksi, tehtävät imaisivat mukaansa. En erityisesti rakasta lukuja ja numeroita, toki niitäkin oppii tampereen kauppakamarilehti 17
On upeaa, kun pystyy luomaan ammattilaisille tekemisen mahdollisuuksia. profiili. Kaija Holli > Kotoisin Ilomantsista, koti Sahalahden Töykänässä. > Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti 1983, lääketieteen tohtori 1988, syöpätautien erikoislääkäri 1989. > Ura: Erikoislääkärinä TAYS:ssa vuoteen 1999, välillä puoli vuotta epidemiologian yliassistenttina ja puoli vuotta apulaisopettajansa Tampereen yliopistossa, onkologian dosentti. Palliatiivisen lääketieteen professoriksi 1999, ylilääkärin sivuvirka TAYS:ssa vuodesta 1999. Lääketieteen laitoksen varajohtaja 2001-2004, lääketieteen laitoksen johtaja Tampereen yliopiston rehtorin viran vastaanottamiseen asti. Lukuisia kansainvälisiä tutkimusprojekteja, hoito-, opetus- ja tutkimussuosituksia EU-työryhmissä. Käynnisti Suomen Rintasyöpäryhmän ja johti sitä yli 10 vuotta. palliatiivisen hoidon yksikön luominen TAYS:iin. > Perhe: Puoliso Heimo Holli, eläkkeellä, kaksi aikuista lasta. Kissa Harmi ja hevonen Demi. > Sidosryhmätoiminta: Coxa Oy:n ja Pirkanmaan Kulttuurirahaston hallitusten jäsen. Luopunut kaikesta muusta aikapulan takia. Kulttuurirahasto on tärkeä, sillä nuorten tieteentekijöiden tukeminen on sydäntä lähellä. > Harrastukset: Metsänhoito, ratsastus, kulttuuri, runojen ja proosan kirjoittaminen keinona purkaa työpaineita. pyörittämään. Minun juttuni on ihmisten kanssa toimiminen. On upeaa, kun pystyy luomaan ammattilaisille tekemisen mahdollisuuksia. Kontaktien solmija Kaija Holli on toiminut lääketieteen laitoksen johtajana ja palliatiivisen lääketieteen professorina kymmenen viime vuotta ja hoitanut samalla ylilääkärin sivuvirkaa TAYS:ssa. Lääketieteen laitos on Tampereen yliopiston laitoksista suurin. Aloin saada pyyntöjä hakea yliopiston rehtorin virkaa. Ajattelin, miksipä ei. Useiden tehtävien hoitaminen samanaikaisesti vei vähitellen kaiken vapaa-ajankin, ja tunsin riittämättömyyttä. Minusta kymmenen vuotta samassa tehtävässä on sitä paitsi ajanjakso, jona ihmisellä yleensä riittää annettavaa. Sen jälkeen kannattaa miettiä, olisiko jo aika antaa tilaa uusille tekijöille. Elokuun alussa tuli voimaan uusi yliopistolaki, jolla lisätään yliopistojen autonomiaa ja vauhditetaan muutoinkin meneillään olevaa yliopistouudistusta. Kaija Hollin mielestä reformi on erittäin tervetullut. Laki suo lisää vapautta, josta yliopistoväki on pitkään haaveillut. On itsestämme kiinni, osaammeko tätä vapautta hyödyntää. Tavoitteena on, että jokainen maam me yliopisto löytää paikkansa valtakunnallisessa yliopistokentässä ja profiloituu. Tästä seuraa, että Tampereen yliopistossakin opetuksen ja tutkimuksen sisällöllinen tarkastelu, rakenteiden uudistaminen ja laadullinen kehittäminen ovat tarpeen. Valtio säilyy yliopisto-opetuksen järjestämisen ja tutkintojen tuottamisen tärkeimpänä rahoittajana, mutta uuden lain mukaan yliopistot voivat itse laajentaa rahoituspohjaansa varainhankinnalla. Mistä Tampereen yliopisto aikoo etsiä rahoitusta? Kaikkialta säätiöiltä, yhdistyksiltä, teollisuudelta, elinkeinoelämältä Emme aio kiertää hattu kourassa ja kerjätä rahaa, vaan pyrimme yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista Kaija Hollin mielestä on Tampereen yliopiston näkyvyyden parantaminen. Meidän pitää suuntautua ulospäin ja tehdä entistä aktiivisempaa yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyön lisääminen voi toisaalta herättää pelkoa yliopistoväessä tutkijan vapauden menettämisestä. Minusta siihen ei ole aihetta, pikemminkin päinvastoin. Yhteistyön avulla löydämme uusia ideoita ja saamme perustutkimuksen tulokset elämään. Näkyvyyttämme parantaa myös uusi säännös, jonka mukaan yliopiston hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Haluamme mukaan avarakatseisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita Tampereen yliopiston kehittämisestä. Yhteistyön rakentaja Yliopistouudistuksessa synnytetään myös uusia yksiköitä yhdistämällä olemassa olevia yliopistoja. Tunnetuin esimerkki on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama Aalto-yliopisto. Entäpä jos Tampereella olisi vain yksi yliopisto? Pitää muistaa, ettei yhdistäminen ole itseisarvo vaan keino, jolla voidaan saavuttaa laadullisesti parempaa. Tampereen yliopisto ja TTY tekevät jo nyt paljon yhteistyötä. Bioteknologian koulutuksen yhdistäminen on suunnitteilla, yhteistyötä tehdään myös kieltenopetuksessa ja it-koulutuksessa. Lisäksi kuulumme yliopistoallianssiin, jossa on mukana Jyväskylän yliopisto. Juuri nyt Tampereen yliopisto ja TTY virittävät yhteistä kauppatieteellistä koulutus- ja tutkimusyksikköä. Meillä on kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta jossain määrin molemmissa yliopistoissa. Yhdistämällä voimamme pystymme entistä paremmin kilpailemaan esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa. Kaija Holli jopa laventaisi tamperelaista kauppatieteen koulutusyhteistyötä. Miksei kauppatieteen perusopetusta voisi osin antaa ammattikorkeakoulussa, jolloin yliopistot voisivat panostaa maisteri-, DI- ja tohtoritutkintoihin. Nyt meillä olisi tässä huipputilaisuus luoda jotain ihan uutta!l 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pirkanmaalla Maailmaa ei ole vielä valmiiksi rakennettu, ja nousu tulee nytkin. Ollaanko tilauksissa jo 2011-2012 sillä tasolla, jolta pudottiin, pohtivat Elematicin varastopäällikkö Arto Korpela (vas.) ja toimitusjohtaja Leo Sandqvist. Pohjalle näkyy jo ainakin vihreää valoa Akaan tähtifirma Elematic saa suhdanteilta -N 50-vuotislahjaksi kylmää kyytiä. teksti ja kuva aila välikoski yt ollaan pohjalla, ja tätä jatkuu ainakin vuoden. Vuodesta 2010 tulee yleisesti vaikea. Toisaalta on ehkä joitakin merkkejä siitä, että pudotus olisi tasaantunut ja että kysyntä voisi tästä jopa pikkuhiljaa lähteä kasvuun. Nähtäväksi jää, Elematic Oy:n toimitusjohtaja Leo Sandqvist toteaa. Betonielementtitehtaita ja -tuotantolinjoja valmistava Elematic Oy tekee kaikesta huolimatta tänä vuonna positiivisen operatiivisen tuloksen, kiitos tilauskannan, joka kasvoi vahvasti elokuuhun 2008 asti. Sillä on eletty tähän asti, ja joitakin toimituksia jatkuu ensi vuoden puolellekin. Elematicin Toijalan ja Valkeakosken yksiköiden paristasadasta työntekijästä noin 70 on toistaiseksi lomautettuna. Myynnissä lomautuksia ei ole, päinvastoin. tampereen kauppakamarilehti 19
pirkanmaalla Elematic Oy Ab Perustettu 1959 Omistus Pääomarahasto Pamplona Capital Management, yhtiön johto Liikevaihto 2008137 MEUR Henkilöstö 215 Vienti noin 95 prosenttia tuotannosta, päämarkkina-alueet Lähi-itä, läntinen Eurooppa, Baltia, CIS-maat Tarjouskanta on pidetty korkeana, ja joitain kauppoja on voitettukin, viimeksi Valko-Venäjälle toimitettavaksi isohko betonielementtitehdas. Sitä päästään tekemään ensi keväänä, ins allah, kuten sanotaan, Sandqvist sanoo. Hän muistuttaa, ettei asuntojen tarve maailman kehittyvillä alueilla ole hävinnyt minnekään. Kysyntä on olemassa, mutta rahoitus puuttuu. Uuteen sementtituotantoon investoidaan nyt voimakkaasti muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa, Filippiineillä. Se kertoo, että markkinat valmistautuvat kysynnän kasvuun niin asuntokuin infrarakentamisessakin. Rakentamisen elpyessä vaikutukset ehtivät Akaan Toijalaan viiveellä. Betonielementtiteollisuus alkaa investoida uuteen kapasiteettiin, kun olemassaolevat tuotantolaitokset käyvät täysillä. Projektien toteutuminen kaupoista töiksi asti vie tyypillisesti yli puoli vuotta. Toivon, että nyt toteutetulla sopeutuksella selvitään. Jos ei, sitten on puututtava yhtiön rakenteeseen ja lähdettävä ihan puhtaalta pöydältä katsomaan kuka tekee, missä ja miten. Betonista valetaan pienempi hiilijalanjälki Elematicin bisneksen perustaa lama ei horjuta. Ennusteiden mukaan betonirakentaminen kasvaa nopeammin kuin rakentaminen keskimäärin, kunhan talous tasaantuu. Myös ympäristötietoiset vihreät vaatimukset sopivat betonielementeille. Erityisesti Elematic tunnetaan rakennusten ala- ja välipohjina käytettävien betonisten ontelolaattojen valmistuslinjojen tekijänä. Niiden maailmanmarkkinoista sillä on noin 80 prosenttia. Yhtiö on markkinajohtaja myös valmiiksi eristettyjen julkisivuelementtien tuotantolaitteistojen toimittajana. Eristys kurittaa energiankulutusta niin kylmässä kuin kuumassakin. Eristetyt rakennuselementit onkin nopeassa tahdissa otettu rakentamismääräyksiin esimerkiksi Arabimaissa ja Etelä-Euroopassa. Energiansäästöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien ratkaisujen merkitys kasvaa rakentamisessa koko ajan. Asumisen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin teollisuuden ja kuljetusten yhteensä. Kaikki kohdat, joilla päästöihin voidaan tarttua, ovat tärkeitä, Leo Sandqvist sanoo. Esimerkiksi sementtiä tehdään maailmassa 2,5 miljardia tonnia vuodessa. Se tietää 2 miljardia tonnia hiilidioksidia eli yhtä paljon kuin 500 miljoonan henkilöauton vuosipäästöt. Ontelolaattoja käyttämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi sementinkulutukseen. Esijännitystekniikat vähentävät niinikään teräksen tarvetta elementeissä. Tehdasvalmisteisten elementtien tuotannossa myös kokonaisjätemäärä jää paljon pienemmäksi kuin rakennuksilla paikan päällä valettaessa.l Sanojen takaa löytyy lukematon on sosiaalinen media. teksti martti tammisto Facebook, Monissa yrityksissä ne vielä sivuutetaan lasten ja nörttien puuhasteluina. Olisikohan nyt aika muuttaa käsityksiä ja ottaa selvää, mitä sosiaalinen media voi yrityksille tarjota? Verkossa yritys ei ole sitä, mitä yritys omilla sivuillaan itsestään kertoo, vaan sitä, mitä keskustelupalstoilla ja ulkopuolisilla sivustoilla siitä puhutaan, sosiaalisen median tutkija ja kehittäjä, Gemilo Oy:n luova johtaja Katri Lietsala muistuttaa. Viestintä tapahtuu muualla kuin yrityksen omilla sivuilla. Gemilo Oy:n tekemän selvityksen mukaan suurimmalle osalle yrityksistä ja kunnista sosiaalinen media on käsitteenä tuttu, mutta sen hyödyntäminen on lapsenkengissä. Osaamisen, ajan, rahan ja kiinnostuksen puute ovat tärkeimmät syyt siihen, ettei sosiaalista mediaa hyödynnetä. Liki viidennes vastaajista kertoi syyksi sosiaalisen median riskit. Useimmiten yritykset uskovat voivansa hyödyntää sosiaalista mediaa markkinointiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Kunnissa viestinnän lisäksi nähtiin mahdollisuuksia käyttää sitä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Facebookilla on tällä hetkellä yli miljoona täysi-ikäistä suomalaista käyttäjää, silti 62 prosenttia kyselyn vastaajista ei käyttänyt sitä lainkaan. Vain todella harvalla yrityksellä on oma Facebook-sivu, vaikka sen tekeminen maksaa vain tekemisen vaivan. Vieläkin vähemmän Facebookia käytetään kunnissa. Selvityksen mukaan sekä wikit että blogit ovat sekä kunnissa että yrityksissä liki tuntemattomia. Yrityskysely lähetettiin 50 suomalaiselle suurelle tai keskisuurelle yritykselle ja sadalle suurimmalle kunnalle. Mitä Facebookissa voi tehdä? Sosiaalisen median hyödyntämisessä Lietsalan mukaan pitää ensin miettiä oma tarve, haluaako edesauttaa markkinointia tai viestintää, vai haluaako käyttää sosiaalista mediaa vaikka avoimen innovaation kehittämiseen. Ei ole olemassa yhtenäistä sosiaalista mediaa. Skaala on laaja, eikä esimerkiksi Facebookiin kannata mennä Facebookin takia. Mutta jos yrityksen asiakkaat käyttävät sitä, näkymistä siellä kannattaa harkita. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi