Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Luentoni rakenne Mitä huono-osaisuus tarkoittaa? Tutkimustuloksiamme huonoosaisuuden ylisukupolvisuudesta Mistä ylisukupolvisuus voi johtua? Mitä voitaisiin tehdä? Kuva: Karoliina Kallio
Huono-osaisuus, mitä se on? Määritellään usein hyvinvoinnin vajeiden kautta (kasautuminen) Taloudellinen, sosiaalinen ja terveydellinen Heidän elintasonsa nojaa lähinnä perusturvaan kuuluvien tukien ja erilaisten erityispalvelujen varaan Heidän elämänsä eroaa laadullisesti useampien muiden suomalaisten elämästä Hyvinvointi ja terveys Elintaso, elämänlaatu ja elämäntapa Keskeistä kokemus huono-osaisuudesta: Identiteetti Kokemus ulossulkemisesta
Objektiivinen huono-osaisuus Subjektiivinen huono-osaisuus Elintasoon liittyvät resurssimittarit Pitkäaikaistyöttömyys Koulupudokkuus Asunnottomuus Etuus- tai hyvätekeväisyysriippuvuus Esim. toimeentulotuen (pitkäaikainen) asiakkuus, ruoka-avun saaminen Korkea köyhyysriski Tuloköyhyys Ylivelkaantuneisuus Köyhyyskokemus Niukkuuskokemus Koetun hyvinvoinnin puutteet Kokemus ulossulkemisesta Identiteetti
Mittaamme huono-osaisuutta tutkimuksissamme: Koulupudokkuudella (vain perusaste) Työttömyydellä Tuloköyhyydellä Toimeentulotuen asiakkuudella Eri tekijöiden kasautumisella Rekisteritutkimuksen rajoitteet: Ei mittaria subjektiivisesta kokemuksesta
Sosiaalinen liikkuvuus Sosiaalinen liikkuvuus tarkoittaa yksilöiden ja ryhmien liikettä eri sosioekonomisten asemien välillä Sukupolvien välinen liikkuvuus (sosiaalinen periytyvyys) Sukupolvien sisäinen liikkuvuus (uraliikkuvuus) Suomi osana pohjoismaista liikkuvuusregiimiä (mobility regime) Suhteellisen pienet tuloerot Laadukas ja universaali varhaiskasvatus Ilmainen koulutus, järjestelmässä ei umpikujia jne. Suomi on rankattu koulutuksen suhteen yhdeksi avoimimmista yhteiskunnista Euroopassa
Kuitenkin Suomessa Korkeasti koulutettujen lapset suorittavat todennäköisemmin ylemmän korkeakoulututkinnon Huono-osaisten perheiden lapset kokevat todennäköisemmin huono-osaisuutta omassa aikuisuudessaan Köyhien ja rikkaiden perheiden lapset päätyvät keskituloisia herkemmin samoille sijoille kuin vanhempansa (Sirniö 2016) Kehnommat lähtökohdat vaivaavat, vaikka onnistuisi kouluttautumaan: pienituloisen perheen lapsi tienaa samalla koulutuksella vähemmän kuin varakkaan perheen lapsi Työurakin etenee takkuisemmin vaikka koulutustaso olisi sama
Vaikka koulutus on Suomessa ilmaista Nuorisobarometrin (2018) mukaan joka kolmas toisen asteen opiskelija on joutunut valitsemaan koulutusalansa taloudellisin perustein tai viivyttämään valmistumistaan rahapulan takia rahan puute keskeyttää opintoja erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa alojen välillä suuriakin eroja opiskelun kustannuksissa
Korkea sosiaalinen liikkuvuus tärkeää, koska: Mahdollisuuksien tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Yhteiskunnan tehokkuus Kaikkiin tehtäviin valikoituvat niihin parhaiten soveltuvat yksilöt ja väestön kykyreservi tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi. Tehottomuus ilmenee tilanteessa, jossa lahjakkaan lapsen kyvyt jäävät piileviksi tai hyödyntämättä perheeseen kasautuvan huono-osaisuuden vuoksi. Kansantalouden näkökulmasta tätä voidaan pitää tuhlauksena.
Vanhempien huono-osaisuus ennustaa lasten koulupudokkuutta Toimeentulotuen asiakkuus Työttömyys Köyhyys Äidin matala koulutus Lapsella ei toisen asteen tutkintoa 22-vuotiaana
Sukupuolittaista tarkastelua Vanhempien huono-osaisuus ennustaa voimakkaammin poikien kuin tytärten koulupudokkuutta Äidin korkean koulutuksen suojaava merkitys on isän koulutusta suurempi sekä tyttärille että pojille Syitä varmasti monia, mutta esim. äidit viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa
Koulupudokkuus huonoosaisuuden mittarina Suomessa koulupudokkaiden määrä on ollut pitkään laskussa Joka vuosi noin 5 8 % 16-vuotiaista jättää koulun kesken heti peruskoulun jälkeen Noin 85 % nuorista aikuisista suorittaa ammatillisen tai ylioppilastutkinnon 24 ikävuoteen mennessä Toisen asteen tutkinto on nykyään lähes poikkeuksetta vaatimus työllistymiselle Koulupudokkuus lisää yksilön riskiä kokea aikuisuudessa monia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia
Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Toimeentulotuen asiakkuudella, työttömyydellä, koulupudokkuudella ja kasautuvalla huono-osaisuudella on taipumus periytyä Erityisen voimakkaasti periytyy toimeentulotuen asiakkuus, koulupudokkuus ja kasautuva huono-osaisuus Pitkittyneellä huono-osaisuudella on lyhytaikaista voimakkaammat ylisukupolviset vaikutukset
Tuloksia: Vanhempien toimeentulotuen asiakkuus lapsen ollessa 15 vuotta Lapsen toimeentulotuen asiakkuus 22- vuotiaana Ei toisen asteen tutkintoa 22- vuotiaana Lapsen työttömyys 22- vuotiaana
Tuloksia: Hypoteesimme Tuloksemme Vanhempien toimeentulotu en asiakkuus Vanhempien työttömyys Vanhempien koulupudokkuus Vanhempien toimeentulotuen asiakkuus Vanhempien työttömyys Vanhempien koulupudokkuus Perheen tuloköyhyys Lapsen aikuisuuden huono-osaisuus Lapsen aikuisuuden huono-osaisuus
Miksi ylisukupolvinen huono-osaisuus? Mekanismia vanhempien huonoosaisuuden ja lasten aikuisuuden asemien välillä ei ole täysin ymmärretty Geneettiset tekijät selittävät vain osan Suuremmassa roolissa ovat ympäristötekijät Kuva: Karoliina Kallio
Miksi ylisukupolvinen huono-osaisuus? RESURSSIT OPPIMINEN Huono-osaisilla vanhemmilla on vähemmän taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja käytettävissään Niiden avulla hyväosaisten perheiden vanhemmat voivat turvata lapsilleen saman yhteiskunnallisen aseman, jonka he itse saivat Lapset oppivat vanhemmiltaan arvoja, asenteita ja käyttäytymismalleja Stigmaan, häpeään ja huono-osaisuuteen tottuminen Huono-osainen elämäntapa normalisoituu Jatkuva niukkuus kaventaa näköaloja ja sinnittely toimeentulon kanssa syö ihmisen henkisiä voimavaroja Sosiaalinen vetäytyminen Jos ei ole keinoja saavuttaa yhteiskunnassa arvostettuja asioita, lapsi saattaa kokonaan luopua niiden tavoittelusta
Miksi ylisukupolvinen huono-osaisuus? Niukkuusteoria Jatkuvassa köyhyydessä/niukkuudessa: Mieli tunneloituu Mentaalinen kapasiteetti vähenee Älykkyystestien pistemäärä putoaa Lainaaminen lisääntyy Vanhemmuuden laatu huononee Niukkuus yhteydessä esim. rankaisevaan ja epäjohdonmukaiseen kasvatukseen Köyhyys ja jatkuva niukkuus voivat aiheuttaa vanhemmissa stressiä, toivottomuutta, heikkoa itsetuntoa ja näköalattomuutta Lasten oma stressi
Mitä voitaisiin tehdä? Tuloerojen tasaaminen ja ensisijainen sosiaaliturva Järjestelmän väliinputoajat Varhaiskasvatus Oppivelvollisuuden pidentäminen Eri asemista tulevien ihmisten sekoittaminen Tärkeät muut aikuiset Ylisukupolvisuuden näkyväksi tekeminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien rakentaminen Kuva: Karoliina Kallio
Mitä teemme nyt: Huono-osaisuuden ylisukupolvisuudelta suojaavat ja sille altistavat tekijät Suojaavat tekijät Vanhempien huonoosaisuus Altistavat tekijät Lapsen aikuisuuden huono-osaisuus
jomkall@utu.fi