Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1

Nro 1/2019 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 6 Lausunto varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä... 1

1 D/4740/12.00.01/2018 6 Lausunto varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä Elvo 24.1.2019 6 Valmistelija Vs. kehitysjohtaja Toni Vanhala, puh. 040 512 3356 Esittelyteksti Varhaiskasvatus ja opetustoimi ovat pyytäneet lautakuntien lausuntoja marraskuun lopussa 2018 valmistuneesta palveluverkkoselvityksestä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 31.1.2019 mennessä. Kotkan kaupunki toteutti alkuvuodesta 2018 kouluverkkoselvityksen Pihkoon ja Karhulan alueilta sekä kesällä 2018 varhaiskasvatusselvityksen koko kaupungin alueelta. Osaselvityksiä laadittaessa havaittiin, että varhaiskasvatusta ja perusopetusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, joten kesällä 2018 päätettiin laajentaa tarkastelu koskemaan koko kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa. Kokonaisselvityksen tavoitteena on laatia suunnitelma Kotkan kaupungin optimaalisesta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta ja tarkastella palveluverkkosuunnitelmasta nousevien investointi- ja kehittämistoimien toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen johtopäätökset on laadittu väestötarkasteluiden, lapsi- ja oppilasmäärän kehittymisarvioiden, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulevaisuuden palvelutarvearvioiden sekä nykyisten palveluverkkojen arvioinnin pohjalta. Selvityksessä on huomioitu lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kokonaiskustannukset mukaan lukien kiinteistöt, niiden kunto ja tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä esitettyjen vaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Palveluverkkoselvityksen johtopäätöksistä käy ilmi, että väestön ja lasten määrän merkittävä väheneminen johtaa väistämättä Kotkan alueella varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden vähenemiseen. Nykyisellä palveluverkolla kaupunkiin muodostuu lähivuosien aikana merkittävää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjonnan ylikapasiteettia, joka näkyy resurssien vajaakäyttönä ja käyttökustannuspuolella merkittävänä taloudellisena rasitteena. Varhaiskasvatuksen osalta selvitys perustuu periaatelinjaukseen, että pienistä 2-3 ryhmän päiväkodeista luovutaan kokonaisuudessaan. Palveluverkkoselvityksessä Karhulaan esitetään rakennettavaksi uudet tilat sekä varhaiskasvatukselle että perusopetukselle jollakin seuraavista, tässä yksinkertaistaen kuvatuista, ratkaisutavoista. Ratkaisutavat poikkeavat kokonaiskustannuksiltaan hyvin merkittävästi toisistaan. Kannattavaksi vaihtoehdoksi on selvityksessä todettu ainoastaan VE 2.b.

2 Palveluverkkoselvityksessä esitetyt ratkaisuvaihtoehdot ovat: VE 1.a Yhdistetään Alahovin, Helilän, Metsäkulman, Raitin ja Rauhalan ml. Käpylän päiväkodit ja mahdollisesti myös Malmingin päiväkoti, Hakalan ja Rauhalan alakoulut, Helilän ja Karhulan yläasteet sekä lukio. Toteutetaan Pihkoon uudisrakennus. Karhulan uudisrakennuksen laajuuteen on laskettu mukaan 6-ryhmäinen päiväkoti, 760 oppilaan peruskoulu ja Karhulan lukio sekä Pihkoon koulun uudisrakennus. Suuntaa antava hinta-arvio on laskettu oletuksella, että kaikki Karhulan toiminnot sijoitetaan Karhulassa samaan rakennuskokonaisuuteen ja Pihkoon koulu toteutetaan Pihkoon nykyisen koulun tilalle. VE 1.b Muutoin sama kuin VE 1.a, mutta Pihkoon koulua ei toteuteta. VE 2.a Yhdistetään Alahovin, Helilän, Metsäkulman, Raitin ja Rauhalan ml. Käpylän päiväkodit ja mahdollisesti myös Malmingin päiväkoti, Hakalan ja Rauhalan alakoulut, Helilän ja Karhulan yläasteet sekä lukio. Toteutetaan Pihkoon uudisrakennus. Karhulan uudisrakennus on muodostettu siten, että päiväkodille, perusopetuksen alakoululle ja perusopetuksen yläkoululle on arvioitu erilliset laajuudet, joiden pohjalta karkea kustannuksen suuntaa antava hinta-arvio on laskettu. Pihkoon koulu toteutetaan omana investointinaan. Mahdollisen lukion uudisrakennus on arvioitu erillisenä lisätietona, mutta tämän vaihtoehdon tarkemmassa taloudellisessa tarkastelussa lukion vaikutusta kuntatalouteen ei ole huomioitu. VE 2.b Muutoin sama kuin VE 2.a, mutta Pihkoon koulua ei toteuteta. Elinvoimalautakunnan lausunto: Keväällä 2018 hyväksytyn kaupunkistrategian mukaan Kotka haluaa panostaa vahvasti koulutukseen ja osaamiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Strategian poiju 1:n mukaan kaupunki tarjoaa laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta sekä vapaata sivistystyötä perustuen yhteistyöhön ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kaupunkistrategia painottaa näin ollen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisältöä, mutta ei ota kantaa palveluverkkoon.

3 Kaupungin elinvoiman kannalta tulee huomioida eri asuinalueiden houkuttelevuus, jonka pohjalta kaupunkilaiset ja kaupunkiin muuttavat tekevät asuinpaikkavalintoja. Päiväkodin ja alakoulun saavutettavuus kävellen tai pyörällä todennäköisesti lisää asuinalueen houkuttelevuutta, tukee koululaisten omaehtoista liikkumista sekä vaikuttaa positiivisesti koululaisten ja lapsiperheiden arjen sujuvuuteen. Toisaalta alueiden houkuttelevuus asuinpaikkana laskee, jos etäisyys kouluihin ja päiväkoteihin koetaan pitkäksi. Kotkan ja koko seudun elinvoiman näkökulmasta päivähoidon ja peruskoulun kaltaiset peruspalvelut tulee nähdä vetovoimatekijöinä, jotta Kotka asuinpaikkana on riittävän houkutteleva työvoiman varmistamiseksi kasvaville aloille. Kaupungin houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden näkökulmasta päiväkotija kouluverkko tulee olla hyvin saavutettavissa eri kaupunginosissa, kaupungin rakenne huomioiden. Kaupungin keskustoilla on suuri merkitys kaupungin elinvoiman kannalta. Karhulassa lukion ja mahdollisesti myös yläkoulun sijainti keskusta-alueella voidaan nähdä keskustan elinvoimaa lisäävänä tekijänä. painottaa, että kouluverkkoratkaisua suunniteltaessa tulee huomioida myös väliaikaistiloissa toimivan Karhulan kirjaston tilatarpeet. Kirjasto olisi luontevaa sijoittaa samaan paikkaan yläkoulun ja lukion kanssa. Selvityksessä todetaan, että kirjaston lisäksi on tarvetta tarkastella myös nuorisotilojen, liikuntatoimen iltakäytön ja mahdollisen maakunnallisen perhekeskuksen sijoittumista Karhulaan. Palveluverkon kehittämistä tulee tarkastella lisäksi kaupungin talouden kantokyvyn näkökulmasta. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen edellyttää mittavia investointeja ja varautumista käyttökulujen kasvuun tilanteessa, jossa kaupungin väkiluku kokonaisuudessaan laskee ja sen seurauksena verotulokertymä vähenee. Palvelutuotannon laadun ja pitkän tähtäimen kestävyyden kannalta on oleellista, että kaupungin talouden tasapaino pystytään tässäkin tilanteessa säilyttämään. Palveluverkkoselvityksen väestötarkastelut on tehty tilastokeskuksen tietoihin perustuen. Näiden tarkastelujen täydennykseksi on tehty viime vuosien kehitykseen perustuva väestökehityksen trendiennuste, joka on merkittävästi tilastokeskuksen ennustetta negatiivisempi. Väestökehityksen ja lapsimäärien kehityksen pohjalta selvityksessä on arvioitu tulevaisuuden palvelutarpeet. Peruslinjauksena käytetty oletus lapsimäärän vakiintumisesta noin 400 lapseen per ikäluokka on todennäköisesti oikeansuuntainen linjaus. Se on nykyistä tilannetta pienempi, kuten kaikki ennusteet myös osoittavat, mutta kuitenkin em. trendiennustetta suurempi.

4 Yhteenvetona voidaan todeta, palveluverkkoselvityksessä esitetty päiväkoti- ja kouluverkon harventaminen näyttäisi olevan kaupungin lapsimäärän vähentyessä ainakin jossakin määrin perusteltua. Palveluverkon fyysisten toimipisteiden, niiden saavutettavuuden ja yhteiskäyttöominaisuuksien lisäksi suunnittelussa on huomioitava myös henkilökuntaresurssin optimaalinen käyttö, joka olisi työn organisoinnin näkökulmasta helpompaa suuremmissa yksiköissä. ei ota kantaa selvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen puolesta tai niitä vastaan, vaan toteaa, että optimaalinen toteutustapa löytynee näitä vaihtoehtoja muokkaamalla. Palveluverkkoa on kehitettävä huomioiden yhtäältä palveluntarvitsijoiden vähenevä määrä ja kaupungin talouden kantokyky sekä toisaalta kaupungin houkuttelevuus lapsiperheiden asuinpaikkana, jolla on suora yhteys kaupungin elinvoiman kehittymiseen. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Asian käsittely: Varhaiskasvatus- ja kouluverkkoselvitys, selvitystä esittelevä diasarja sekä koulu- ja päiväkotikohtaiset kortit ovat luettavissa Kotkan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa: http://www.kotka.fi/asukkaalle/ajankohtaista_kotkassa/101/0/vaeston_vaheneminen_muokkaa_varhaiskasvatus-_ja_kouluverkon_uuteen_uskoon Vs. kehitysjohtaja Toni Vanhala hyväksyy esittelytekstin lausuntonaan hyvinvointilautakunnalle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä. Lausunnosta keskusteltiin ja Olli Lehtonen esitti seuraavan lisäselvityksen: Keväällä 2018 hyväksytyn kaupunkistrategian mukaan Kotka haluaa panostaa vahvasti koulutukseen ja osaamiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Strategian poiju 1:n mukaan kaupunki tarjoaa laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta sekä vapaata sivistystyötä perustuen yhteistyöhön ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kaupunkistrategia painottaa näin ollen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisältöä, mutta ei ota kantaa palveluverkkoon.

5 Kaupungin elinvoiman kannalta tulee huomioida eri asuinalueiden houkuttelevuus, jonka pohjalta kaupunkilaiset ja kaupunkiin muuttavat tekevät asuinpaikkavalintoja. Päiväkodin ja alakoulun saavutettavuus kävellen tai pyörällä todennäköisesti lisää asuinalueen houkuttelevuutta, tukee koululaisten omaehtoista liikkumista sekä vaikuttaa positiivisesti koululaisten ja lapsiperheiden arjen sujuvuuteen. Toisaalta alueiden houkuttelevuus asuinpaikkana laskee, jos etäisyys kouluihin ja päiväkoteihin koetaan pitkäksi. Kotkan ja koko seudun elinvoiman näkökulmasta päivähoidon ja peruskoulun kaltaiset peruspalvelut tulee nähdä vetovoimatekijöinä, jotta Kotka asuinpaikkana on riittävän houkutteleva työvoiman varmistamiseksi kasvaville aloille. Kaupungin houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden näkökulmasta päiväkotija kouluverkko tulee olla hyvin saavutettavissa eri kaupunginosissa, kaupungin rakenne huomioiden. Kaupungin keskustoilla on suuri merkitys kaupungin elinvoiman kannalta. Karhulassa lukion ja mahdollisesti myös yläkoulun sijainti keskusta-alueella voidaan nähdä keskustan elinvoimaa lisäävänä tekijänä. painottaa, että kouluverkkoratkaisua suunniteltaessa tulee huomioida myös väliaikaistiloissa toimivan Karhulan kirjaston tilatarpeet. Kirjasto olisi luontevaa sijoittaa samaan paikkaan yläkoulun ja lukion kanssa. Selvityksessä todetaan, että kirjaston lisäksi on tarvetta tarkastella myös nuorisotilojen, liikuntatoimen iltakäytön ja mahdollisen maakunnallisen perhekeskuksen sijoittumista Karhulaan. Palveluverkon kehittämistä tulee tarkastella lisäksi kaupungin talouden kantokyvyn näkökulmasta. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen edellyttää mittavia investointeja ja varautumista käyttökulujen kasvuun tilanteessa, jossa kaupungin väkiluku kokonaisuudessaan laskee ja sen seurauksena verotulokertymä vähenee. Palvelutuotannon laadun ja pitkän tähtäimen kestävyyden kannalta on oleellista, että kaupungin talouden tasapaino pystytään tässäkin tilanteessa säilyttämään. Palveluverkkoselvityksen väestötarkastelut on tehty tilastokeskuksen tietoihin perustuen. Näiden tarkastelujen täydennykseksi on tehty viime vuosien kehitykseen perustuva väestökehityksen trendiennuste, joka on merkittävästi tilastokeskuksen ennustetta negatiivisempi. Väestökehityksen ja lapsimäärien kehityksen pohjalta selvityksessä on arvioitu tulevaisuuden palvelutarpeet. Peruslinjauksena käytetty oletus lapsimäärän vakiintumisesta noin 400 lapseen per ikäluokka on todennäköisesti oikeansuuntainen linjaus. Se on nykyistä tilannetta pienempi, kuten kaikki ennusteet myös osoittavat, mutta kuitenkin em. trendiennustetta suurempi. Yhteenvetona voidaan todeta, palveluverkkoselvityksessä esitetty päiväkoti- ja kouluverkon harventaminen näyttäisi olevan kaupungin lapsimäärän vähentyessä ainakin jossakin määrin perusteltua.

6 Selvitykseen sekä lisämateriaaliin paneuduttuaan elinvoimalautakunta katsoo, että päiväkoti- ja kouluverkosta päätettäessä on huomioitava seuraavat asiat: 1) Pitkän ajan oppilasmääräennuste 2032 ei ole tieteellisesti pätevä. Aikasarjamallinnuksen perusteella voidaan todeta, että yhtä todennäköistä olisi suunnitella kouluverkkoa tilanteessa, jossa oletettaisiin lasten lukumäärän hieman kasvavan. Pitkän aikavälin suunnittelu ei voi pohjautua harhaisiin lukuihin. 2) Alakouluverkon maantieteellisiä ominaisuuksia ei ole analysoitu eikä selvitystä tehtäessä ole selvyyttä siitä, montako päiväkotia tai alakoulua toteuttaa lähipalveluperiaatteen Kotkassa. Selvitys ei siten tunnista, että Kotkan hajautunut yhteiskuntarakenne edellyttäisi hajautettuja ratkaisuja, kuten maantieteelliset optimointimallit osoittavat. Maantieteellisten ominaisuuksien huomioiminen olisi todennäköisesti ohjannut selvitystyötä myös siihen suuntaan, että palvelujen integrointia koulurakennuksiin olisi tarkasteltu nykyistä enemmän. 3) Poliittisesti ei ole Kotkassa linjattu päiväkoti- ja kouluverkkoa koskevia periaatteita esimerkiksi lähipalveluiden tuottamisesta. Poliittisesti tulisi osata katsoa asioita pidemmällä perspektiivillä ja toimintaa tulisi ohjata pidemmän ajan visio siitä, miten palveluita Kotkassa järjestetään. 4) Kiinteän pääoman eli rakennusten kulumista ei huomioida selvityksessä. Rakennukset kuitenkin kuluvat, joten on todennäköistä, että vuonna 2032 osa nykyisistä koulurakennuksista on käyttökelvottomia. Tämä tulisi huomioida päätöksiä tehtäessä, koska nyt investoitavat koulut ovat kouluverkon ydinosaa vuonna 2032. Päätöksenteossa tulee muutenkin pystyä katsomaan kouluverkkoratkaisua pidemmällä aikavälillä. 5) Pihkoo, Otsola ja Hakala ovat osa 7 alakoulun optimaalista kouluverkkoa, jossa oppilaiden koulumatkojen pituus minimoituu (vaikutusta mm. koulukuljetuksiin ym.) ja siksi näihin kohteisiin olisi nyt turvallista investoida. Sama asia koskee korostetusti myös päiväkotiverkkoa, jossa keskittäminen on selvityksessä alakouluverkkoa voimakkaampaa. Keskittämisessä vaarana on, että tulevaisuudessa Kotkan päiväkoti- ja alakouluverkko ovat maantieteellisesti epätasapainossa (Itä- vs. Länsi-Kotka). 6) Asuinalueiden eriarvoisuus kasvaa, jos päiväkoti- ja alakouluverkon karsinta osuu vain tiettyihin osiin Kotkaa. Selvityksessä päiväkotien ja koulujen lakkauttamiset keskittyvät kaupungin itäisiin osiin. Tällä on suuria vaikutuksia asuinalueiden elinvoimaisuuteen ja niiden houkuttelevuuteen erityisesti lapsiperheiden asuinalueina.

7 7) Lapsivaikutuksia ei ole arvioitu yhdessä selvityksen kanssa. Tämä johtaa siihen, että lapsivaikutukset eivät ole vaikuttaneet muodostettuihin ehdotuksiin. Todennäköisesti selvityksessä ehdotetut vaihtoehdot olisivat toisenlaiset, jos lapsivaikutukset olisi huomioitu selvityksen teon yhteydessä. Selvityksessä ei ole huomioitu erityisopetusta tarvitsevia. He muodostavat kuitenkin merkittävän osan päiväkotien ja koulujen käyttäjistä. 8) Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää osata katsoa tulevaisuuteen. Koulutus on tekijä, joka luo tulevaisuudessa kasvua ja elinvoimaa paikallistalouteen. Siksi koulutukseen tulee ohjata riittävät resurssit, vaikka kaupungin taloustilanne onkin heikko. Suomessa menestyvät ja kehittyvät kunnat panostavat koulutukseen. Näihin yllä esitettyihin asioihin perustuen elinvoimalautakunta ehdottaa lausunnossaan, että päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä syvennetään niin, että selvitykseen lisätään vaihtoehdoiksi päiväkotiverkon laajentamisen Karhulan alueella vähintään kahteen erilliseen päiväkotiin. Alakouluverkon osalta elinvoimalautakunta ehdottaa vaihtoehtoa, jossa tarkastellaan alakoulujen rakentaminen ainakin Pihkooseen, Otsolaan ja Hakalaan. Keskustelun jälkeen esitettiin, että esittelytekstistä poistetaan: Palveluverkon fyysisten toimipisteiden, niiden saavutettavuuden ja yhteiskäyttöominaisuuksien lisäksi suunnittelussa on huomioitava myös henkilökuntaresurssin optimaalinen käyttö, joka olisi työn organisoinnin näkökulmasta helpompaa suuremmissa yksiköissä. ei ota kantaa selvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen puolesta tai niitä vastaan, vaan toteaa, että optimaalinen toteutustapa löytynee näitä vaihtoehtoja muokkaamalla. Palveluverkkoa on kehitettävä huomioiden yhtäältä palveluntarvitsijoiden vähenevä määrä ja kaupungin talouden kantokyky sekä toisaalta kaupungin houkuttelevuus lapsiperheiden asuinpaikkana, jolla on suora yhteys kaupungin elinvoiman kehittymiseen. Olli Lehtosen lisäselvitystä kannatettiin yksimielisesti, ja se lisätään elinvoimalautakunnan lausuntoon. Päätös: hyväksyy muutetun esittelytekstin Olli Lehtosen lisäselvityksellä lisättynä lausuntonaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä. Toimeenpano: Ote: Hyvinvointilautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta (KuntaL 136 ) Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 30.01.2019 Sihteeri Heidi Kivinen