Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat ja työssäkäyntialueet Väestö Yritykset ja toimipaikat Seutukunta- ja maakuntakatsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös AlueOnline-palvelusta. Tutustu palveluun osoitteessa: tilastokeskus.fi/alueonline Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 on seutukunnittaiseen ja maakunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Se tarjoaa päättäjille, asiantuntijoille ja muille tiedonkäyttäjille ajankohtaista valmiiksi muokattua aluetietoa Suomesta. Aluekatsaus-sarjan julkaisut: Kuntakatsaus 2014 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 ISSN 2324 0164 (pdf) ISBN 978 952 244 498 1 (pdf) ISSN 1456 2480 (print) ISBN 978 952 244 472 1 (print) Tuotenumero 3277 (print) Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Tilastokeskus Statistikcentralen puh. 09 1734 2220 tfn 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi Communication and Information Services Statistics Finland tel. +358 9 1734 2220 www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Publication orders: Edita Publishing Oy tel. +358 20 450 05 www.editapublishing.fi Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Helsinki Helsingfors 2014

Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: vastavalo.fi / Olli Aalto Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Irene Koumolou 2014 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 2324 0164 (pdf) ISBN 978 952 244 498 1 (pdf) ISSN 1456 2480 (print) ISBN 978 952 244 472 1 (print) Edita Prima Oy, Helsinki 2014

Alkusanat Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 on seutukunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti kuvioin ja kartoin. Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teemakarttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011 alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös sähköisestä AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen ja Leena Jäntti sekä korkeakouluharjoittelija Maija Toivanen. Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2014 är en samlingspublikation som baserar sig på indelningen i ekonomiska regioner. I publikationen beskrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en grundindelning för regionutvecklingslagarna och infördes i början av år 1994. Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekonomiska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland. Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbetsoch näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen. Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilastokeskus.fi/alueonline). Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hiltunen och Leena Jäntti samt högskolepraktikant Maija Toivanen. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2014 Statistikcentralen i juni 2014 Heli Mikkelä Tietopalvelujohtaja Direktör, informationstjänst

Sisällys SIVU Alueet... 7 Väestö... 11 Ikä- ja sukupuolirakenne... 18 Syntyvyys ja kuolleisuus... 31 Muuttoliike.... 35 Ulkomaan kansalaiset... 40 Asuminen ja rakentaminen... 42 Asunnot ja asuntokunnat... 42 Kesämökit... 50 Rakentaminen... 52 Kansantalous... 57 Koulutus... 66 Kunnallistalous... 72 Liikenne ja matkailu... 77 Maa-, metsä- ja kalatalous... 85 Palvelut... 92 Sosiaaliturva... 96 Teollisuus... 101 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta... 111 Tulot ja kulutus... 117 Työmarkkinat... 123 Työllisyys... 123 Yrittäjät... 131 Työttömyys... 133 Yritykset ja toimipaikat... 140 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset... 144 Konkurssit... 146 Työssäkäyntialueet... 148 Aluemuutokset... 154 Käytetyt tietolähteet ja käsitteet.... 155 Kuvaluettelo Liitteet

7 Alueet Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilastollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alueluokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappaleessa. Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa 2014. Kuntia 320 Suuralueita 5 Maakuntia 19 Seutukuntia 70 Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa) Työssäkäyntialueita 42 Taajamia 745 Seutukunnat Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa. Vuoden 2014 alussa seutukuntarajoissa ei tapahtunut muutoksia. Seutukuntajako on lakkautettu virallisena aluejakoluokituksena vuoden 2014 alussa. Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1 17 välillä. Yhden kunnan muodostama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutukunnassa. Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Pohjois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta. Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, yli 965 asukasta/km 2.

8 Maakunnat ja seutukunnat 2014 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kemi-Tornio Koillismaa Oulunkaari Oulu Ylivieska Raahe Torniolaakso Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kehys-Kainuu Jakobstadsregionen Kokkola Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala Ålands landsbygd Mariehamns stad Ålands skärgård Pieksämäki Sydösterbotten Vaasa Kyrönmaa Seinäjoki Kuusiokunnat Helsinki Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat 2014. Järviseutu Saarijärvi- Viitasaari Äänekoski Suupohja Keuruu Jyväskylä Ylä- Luoteis- Pohjois- Pirkanmaa Pirkanmaa Satakunta Jämsä Joutsa Pori Lounais- Tampere Pirkanmaa Rauma Etelä- Pirkanmaa Lahti Hämeenlinna Vakka-Suomi Loimaa Forssa Turku Riihimäki Åboland- Turunmaa Salo Raasepori Loviisa Porvoo Sisä- Savo Kouvola Mikkeli Kuopio Varkaus Koillis- Savo Lappeenranta Kotka-Hamina Joensuu Keski-Karjala Savonlinna Imatra

9 Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2014 Lappi Maakuntakeskus Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kuntaraja Oulu Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kajaani Kokkola Keski- Pohjanmaa Pohjanmaa Vaasa Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Jyväskylä Pohjois-Savo Kuopio Pohjois-Karjala Joensuu Maarianhamina Pori Satakunta Ahvenanmaa Turku Varsinais- Suomi Pirkanmaa Tampere Hämeenlinna Kanta-Häme Uusimaa Päijät-Häme Helsinki Lahti Etelä-Savo Kouvola Mikkeli Kymenlaakso Etelä-Karjala Lappeenranta Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2014. Maakunnat Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Suomessa on yhteensä 19 maakuntaa. Viimeisimmät muutokset maakuntien rajoissa tapahtuivat vuoden 2013 alussa Suomenniemen (Etelä- Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi. Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään.

10 Väestöntiheys seutukunnittain 2014 Maakuntaraja Asukkaita/neliökilometri 0,5-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-965,5 Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain 2014. Maapinta-ala maakunnittain 2014 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 21 500 17 762 16 768 16 703 14 260 13 444 12 585 10 661 9 097 7 819 7 752 5 329 5 199 5 148 5 124 5 019 1 552 35 508 92 660 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Maapinta-ala, km² Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2014.

11 Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 451 270 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 24 596 henkilöllä eli 0,5 prosenttia. Vuonna 2013 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa (1 465 354 as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahvenanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2013 lopussa 2 161. Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 620 as.). Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2013 lopussa 1 585 473 asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita oli alle 100 000. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 22 seutukunnassa ja 10 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Keuruun ja Torniolaakson seutukunnat sekä Kainuun maakunta. Pidemmällä tarkastelukaudella vuodesta 2008 vuoteen 2013 väkiluku kasvoi 23 seutukunnan alueella, eniten Oulussa (7,7 %). Väkimäärä väheni tuona ajanjaksona eniten Itä-Lapin seutukunnassa (8,5 %). Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viidenneksen pienempi kuin ennusteen lähtövuonna 2011. Väkiluku Suomessa 1850 2013 6 5 4 3 2 1 0 Väkiluku, miljoonaa Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%) 4 2 0-2 -4-6 1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000 Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa 1850 2013. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 5,1 4,6 4,1 3,7 3,6 3,3 3,3 3,3 3,2 3 2,8 2,4 1,5 1,3 0,5 9,2 8,6 7,4 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus koko maan väestöstä (%) Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2013. 29,1

12 Väkiluku seutukunnittain 2013 Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Seinäjoen Joensuun Vaasan Hämeenlinnan Kouvolan Lappeenrannan Kotka-Haminan Mikkelin Rauman Rovaniemen Salon Kemi-Tornion Porvoon Ylä-Savon Kajaanin Kokkolan Jakobstadsregionen Savonlinnan Riihimäen Ylivieskan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Imatran Loimaan Forssan Raahen Varkauden Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Suupohjan Kehys-Kainuun Äänekosken Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Pohjois-Satakunnan Järviseudun Oulunkaaren Koillismaan Keski-Karjalan Loviisan Sydösterbotten Itä-Lapin Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Kaustisen Ålands landsbygd Sisä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Kyrönmaan Koillis-Savon Keuruun Mariehamns stad Torniolaakson Joutsan Ålands skärgård 386 902 316 634 238 703 202 424 178 407 137 204 131 680 126 519 124 032 99 963 94 332 93 907 89 335 86 938 73 222 65 533 65 369 63 624 59 718 58 440 56 792 56 767 52 706 49 874 48 111 46 467 44 255 43 366 43 342 42 917 37 110 34 682 34 456 32 277 31 736 31 185 30 993 29 935 28 684 24 988 24 547 23 456 23 208 22 923 22 873 22 519 22 318 21 819 21 684 21 092 20 203 18 540 18 313 17 686 17 612 16 957 16 250 15 971 15 112 14 839 14 643 14 637 12 861 12 842 12 087 11 393 8 221 5 620 2 161 1 465 354 0 250 000 500 000 750 000 1 000 000 1 250 000 1 500 000 1 750 000 Väkiluku Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2013.

13 Väkiluku seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Väkiluku 2 161-20 000 20 001-50 000 50 001-100 000 100 001-1 465 354 Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain 2013. Väkiluku maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 500 166 470 880 403 287 275 320 248 430 224 556 202 424 193 977 182 514 180 845 180 384 175 481 165 445 152 518 132 252 79 975 68 677 28 666 1 585 473 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 Väkiluku Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2013.

14 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2008 2013 Maakuntaraja Muutos (%) -8,5 - -5,0-4,9-0,0 0,1-3,0 3,1-7,7 Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2008 2013. Väkiluvun muutos maakunnittain 2008 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -3,8-3,1-0,4-0,8-0,8-1,0-1,0 0,2 0,0 1,4 1,3 1,0 0,8 2,5 2,3 2,1 3,8 3,6 4,4 5,6-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Muutos (%) Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain 2008 2013.

15 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Muutos (%) -1,8 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-1,5 Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013. Väkiluvun muutos maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -0,9-0,6-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,7 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Muutos (%) Kuva 2.9. Väkiluvun muutos maakunnittain 2013.

16 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013 Oulun Helsingin Tampereen Kuopion Tunturi-Lapin Turun Vaasan Ålands landsbygd Jyväskylän Porvoon Pohjois-Lapin Seinäjoen Mariehamns stad Rovaniemen Kokkolan Lappeenrannan Hämeenlinnan Jakobstadsregionen Ylivieskan Joensuun Riihimäen Ålands skärgård Rauman Lahden Loimaan Mikkelin Kyrönmaan Loviisan Vakka-Suomen Porin Oulunkaaren Pohjois-Satakunnan Kotka-Haminan Etelä-Pirkanmaan Raahen Kouvolan Åboland-Turunmaan Kajaanin Raaseporin Kemi-Tornion Forssan Salon Sydösterbotten Imatran Ylä-Savon Kaustisen Järviseudun Nivala-Haapajärven Sisä-Savon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Jämsän Keski-Karjalan Varkauden Kuusiokuntien Savonlinnan Äänekosken Pielisen Karjalan Suupohjan Saarijärven-Viitasaaren Haapaveden-Siikalatvan Koillis-Savon Koillismaan Kehys-Kainuun Itä-Lapin Ylä-Pirkanmaan Keuruun Torniolaakson -0,1-0,1-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,3-0,4-0,5-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-0,9-0,9-0,9-1,0-1,0-1,0-1,0-1,0-1,1-1,1-1,1-1,2-1,2-1,3-1,3-1,4-1,6-1,6-1,6-1,8-1,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 1,0 1,3 1,2 1,5-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos (%) Kuva 2.10. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013.

17 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Maakuntaraja Muutos vuodesta 2011 (%) -23,4 - -10,0-9,9-0,0 0,1-10,0 10,1-27,4 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Kuva 2.11. Väestöennuste seutukunnittain 2030. Väestöennuste maakunnittain 2030 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -7,9-8,3-0,5-0,8-1,6-2,3-2,7-3,6 3,1 7 6,7 5,7 5,2 8,3 10,7 10,1 10 13 17,3 21,3-10 -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva 2.12. Väestöennuste maakunnittain 2030.

18 Ikä- ja sukupuolirakenne Tilastokeskuksen kehittämä tilastollinen kuntaryhmitys kuvaa kunnan kaupunkimaisuutta ryhmittelemällä kunnat taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen. Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja kuntaryhmien välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorten aikuisten osuus on huomattavasti suurempi kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä oli vastaavasti pienempi kaupunkimaisissa kunnissa (18 %) kuin maaseutumaisissa kunnissa (25 %) vuonna 2013. Väestöennusteen mukaan näiden ikäryhmien osuus vuonna 2030 on kaupunkimaisissa kunnissa 23 % ja maaseutumaisissa kunnissa 33 %. Ikäryhmä 95 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 5 4 3 2 1 Osuus väestöstä (%) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2013 ja ennuste 2030 Kaupunkimaiset kunnat Ikäryhmä 95 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 0 1 2 3 4 5 5 Ikäryhmä 95 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 5 4 3 2 1 Osuus väestöstä (%) Maaseutumaiset kunnat 4 3 2 1 Osuus väestöstä (%) 0 1 2 3 4 5 Taajaan asutut kunnat 0 1 2 3 4 5 Miehet 2013 Naiset 2013 Ennuste 2030 Kuva 2.13. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2013 ja ennuste 2030. Vuonna 2013 suurimman ikäryhmän koko maassa muodostivat 65-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä, samoin kuin kaikissa yli 52-vuotiaiden ikäryhmissä, on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73 % on naisia. Alle 15-vuotiaiden määrä väheni koko maassa vuosittain ajanjaksolla 1995 2010. Kolmen viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on kuitenkin kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäinen väestötilastojen historiassa, kun yli 64- vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2013 heitä oli jo 161 500 enemmän.

19 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2013 Ikä 100+ 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Miehet Naiset Kuva 2.14. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2013. Väestö ikäryhmittäin koko maassa 1970 2013 ja ennuste 2015 2060 2 000 000 Henkilöä Ennuste 1 750 000 1 500 000 1 250 000 1 000 000 750 000 500 000 250 000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 /Väestöennuste 2012 0 14 15 24 25 44 45 64 65 74 75 Kuva 2.15. Väestö ikäryhmittäin koko maassa 1970 2013 ja ennuste 2015 2060. Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna 2013. Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten (10,5 %) ja Ylivieskan seutukunnassakin 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä- Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa sekä Etelä-Savon maakunnassa. Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain 54,7 prosentista 67,9 prosenttiin. Suhteellisesti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa ja vähiten Joutsan, Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin. Myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enemmän kuin koko maassa

20 keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin. Yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli yli kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, 13,3 % väestöstä vuonna 2013. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohti. ssa huoltosuhde oli 55,8 vuonna 2013. Pienin huoltosuhde oli Helsingin seutukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa. Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen 2040. Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja ylittyy vuonna 2028. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi ennusteen mukaan koko maassa 77. Seutukunnittain vaihtelun ennustetaan olevan 58 ja 129 välillä vuonna 2030. Tuolloin 17 seutukunnassa huoltosuhde olisi yli 100 ja koko maassa hieman yli 71. Vuonna 2013 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,8 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön keski-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. ssa keski-ikä oli 41,9 vuotta. Maakunnista 15 ja seutukunnista 38 on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että miesenemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa tuhatta miestä kohti on 1 087 naista ja vastaavasti Ålands skärgårdin seutukunnassa 876. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutukunnissa. Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970 2013 ja ennuste 2014 2060 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 80 Ennuste 70 60 Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat 50 40 30 20 10 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 /Väestöennuste 2012 Kuva 2.16. Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970 2013 ja ennuste 2014 2060.

21 Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 4,0-6,0 6,1-7,0 7,1-8,0 8,1-10,5 Kuva 2.17. Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2013. Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 8,4 8,2 8 8 7,9 7,8 7,5 7,5 7,3 7,3 7 7 6,9 6,8 6,6 6,4 6,4 5,9 9,1 10 0 2 4 6 8 10 12 Osuus väestöstä (%) Kuva 2.18. Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2013.

22 Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 10,1-14,0 14,1-15,5 15,6-17,0 17,1-21,2 Kuva 2.19. Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013. Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 17,3 17,2 16,9 16,5 16,4 16,4 16,4 16,2 15,6 15,5 15,3 15,2 15,2 14,8 14,5 14,4 14,1 13,5 18,9 20,6 0 5 10 15 20 25 Osuus väestöstä (%) Kuva 2.20. Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2013.

23 15 64-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 54,7-59,0 59,1-61,0 61,1-63,0 63,1-67,9 Kuva 2.21. 15 64-vuotiaat seutukunnittain 2013. 15 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 67,5 64,3 64,2 63,9 63,8 63,4 63,3 63,2 63,2 63,2 62,5 62,5 62,3 62,1 62 61,9 61,4 61,2 61,2 60,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Osuus väestöstä (%) Kuva 2.22. 15 64-vuotiaat maakunnittain 2013.

24 Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 13,3-21,0 21,1-24,0 24,1-27,0 27,1-33,7 Kuva 2.23. Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2013. Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 16,2 15,7 23,6 23,6 23,6 23,4 22,3 22 21,6 21,5 21,1 21,1 20,6 20,6 20,2 19,9 19,9 19,4 19,3 26 0 5 10 15 20 25 30 Osuus väestöstä (%) Kuva 2.24. Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013.

25 Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013 Joutsan Torniolaakson Itä-Lapin Ålands skärgård Pielisen Karjalan Ylä-Pirkanmaan Sisä-Savon Kehys-Kainuun Koillis-Savon Sydösterbotten Keuruun Keski-Karjalan Imatran Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Jämsän Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Varkauden Kuusiokuntien Järviseudun Loviisan Mikkelin Vakka-Suomen Suupohjan Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Kotka-Haminan Forssan Raaseporin Loimaan Kouvolan Porin Äänekosken Salon Rauman Pohjois-Lapin Lahden Etelä-Pirkanmaan Kaustisen Koillismaan Lappeenrannan Haapaveden-Siikalatvan Hämeenlinnan Oulunkaaren Kajaanin Nivala-Haapajärven Kyrönmaan Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Mariehamns stad Jakobstadsregionen Seinäjoen Joensuun Raahen Vaasan Kokkolan Turun Ylivieskan Riihimäen Porvoon Ålands landsbygd Kuopion Tampereen Rovaniemen Jyväskylän Helsingin Oulun 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus väestöstä (%) Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat Kuva 2.25. Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013.

26 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013 Joutsan Ylä-Pirkanmaan Keuruun Sisä-Savon Torniolaakson Saarijärven-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Koillis-Savon Kaustisen Järviseudun Kuusiokuntien Sydösterbotten Itä-Lapin Oulunkaaren Jämsän Pielisen Karjalan Ålands skärgård Luoteis-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Kehys-Kainuun Lounais-Pirkanmaan Loimaan Savonlinnan Imatran Äänekosken Jakobstadsregionen Kyrönmaan Ylivieskan Pieksämäen Loviisan Suupohjan Vakka-Suomen Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Raaseporin Raahen Salon Pohjois-Satakunnan Forssan Varkauden Mikkelin Porin Rauman Kotka-Haminan Kokkolan Koillismaan Kouvolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kemi-Tornion Lahden Kajaanin Ålands landsbygd Lappeenrannan Riihimäen Porvoon Vaasan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Joensuun Oulun Mariehamns stad Turun Tampereen Kuopion Rovaniemen Jyväskylän Helsingin 74,3 74,1 73 72,6 72,5 71,4 70,9 70,9 70,8 70,7 70,6 70,6 70,5 70,5 70,5 70,1 69,7 69 68,9 68,5 68,4 68,4 67,8 67,7 67,1 66,9 66,8 66,6 66,5 66,4 66,1 65,8 65,7 64,8 64,8 64,7 64,4 64,4 63,9 63,2 63,2 63 62,9 62,2 62,2 61,3 60,8 60,8 60,7 60,4 60,3 60,1 58,9 58,2 57,6 57,2 56,4 56,3 56,2 55,8 54,9 54,8 52,7 52,3 52,3 52,1 51,8 51,6 51,4 47,3 82,8 0 20 40 60 80 100 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva 2.26. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013.

27 Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030 Torniolaakson Joutsan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Keuruun Sisä-Savon Jämsän Ålands skärgård Savonlinnan Järviseudun Pohjois-Lapin Kuusiokuntien Oulunkaaren Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Sydösterbotten Vakka-Suomen Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Kaustisen Ylä-Savon Suupohjan Imatran Äänekosken Åboland-Turunmaan Mikkelin Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Forssan Loviisan Raahen Kouvolan Loimaan Kemi-Tornion Raaseporin Salon Rauman Kajaanin Kyrönmaan Lahden Kotka-Haminan Porin Jakobstadsregionen Joensuun Lappeenrannan Hämeenlinnan Tunturi-Lapin Kokkolan Seinäjoen Etelä-Pirkanmaan Porvoon Riihimäen Rovaniemen Ålands landsbygd Kuopion Turun Vaasan Mariehamns stad Oulun Jyväskylän Tampereen Helsingin 129,2 124,4 122,3 122,3 119 117,2 111,9 108,1 106,9 106 104,7 104,5 102 101,8 101,4 100,7 100,4 99,9 99,5 98,5 98 97,4 97 96,8 96,6 96,5 96 94,9 94,9 94,4 94 90,7 90,2 89,9 89,2 87,7 87,5 87 86,9 85,4 85,3 83 82,8 82,7 82,2 81,9 80,8 80 79,9 79,7 79,2 78,7 77 76,7 76,3 75,7 75,5 75,1 73,6 73,3 71,8 71,2 70,1 69,4 65,6 65,6 65,1 65,1 64,6 63,5 58,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva 2.27. Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.

28 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Maakuntaraja Demografinen huoltosuhde 47,3-60,0 60,1-65,0 65,1-70,0 70,1-82,8 Kuva 2.28. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013. Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2013 Kuva 2.29. Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2013. 65,1 63,5 63,4 62,7 61,6 61,4 61,1 60,6 60,1 60,1 58,3 58,1 58,1 57,9 57,6 56,6 56,6 55,8 55,6 48,2 0 10 20 30 40 50 60 70 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat

29 Väestön keski-ikä seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 36,8-43,0 43,1-45,0 45,1-47,0 47,1-51,5 Kuva 2.30. Väestön keski-ikä seutukunnittain 2013. Väestön keski-ikä maakunnittain 2013 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 46,7 45,4 45,1 45 44,4 44,2 43,9 43,6 43,6 43,1 42,9 42,6 42,5 42,1 41,9 41,8 41,6 41,2 39,8 38,8 0 10 20 30 40 50 Keski-ikä, vuotta Kuva 2.31. Väestön keski-ikä maakunnittain 2013.

30 Sukupuolirakenne seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä 876-980 981-1 000 1 001-1 030 1 031-1 087 Kuva 2.32. Sukupuolirakenne seutukunnittain 2013. Sukupuolirakenne maakunnittain 2013 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 1 062 1 061 1 054 1 038 1 034 1 034 1 034 1 031 1 031 1 025 1 020 1 020 1 018 1 012 1 009 1 004 994 994 990 984 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 Naisia/1 000 miestä Kuva 2.33. Sukupuolirakenne maakunnittain 2013.

31 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2013 koko maassa syntyneitä (58 134 henkeä) oli enemmän kuin kuolleita (51 472 henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin pienenevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo vuosien määrän, jonka verran 0- vuotias eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteen kasvu osoittaa, että huolimatta iäkkäiden henkilöiden määrän kasvusta ja väestön vanhenemisesta kuolleisuus on alentunut. Elinajanodote on kasvanut yli kymmenellä vuodella tarkastelujaksolla 1971 2013. Vuonna 2013 Oulun seutukunnassa oli sekä korkein syntyvyys (15,3 promillea keskiväkiluvusta) että matalin kuolleisuus (6,1 promillea). Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 4,7 promillea. Kuolleisuus oli suhteellisesti korkein Joutsan seutukunnassa, 17,9 promillea. Vuonna 2013 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 19 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Syntyneiden enemmyys oli suurin Oulun ja pienin Torniolaakson seutukunnassa. Maakunnista suhteellisesti eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa. Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1970 2013 sekä ennuste vuoteen 2060 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 Syntyneet ja kuolleet Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste 40 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 /Väestöennuste 2012 Kuva 2.34. Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1970 2013 sekä ennuste vuoteen 2060. Vastasyntyneiden elinajanodote sukupuolen mukaan koko maassa 1971 2013 86 84 82 80 78 76 74 72 70 68 66 64 Elinajanodote, vuotta Naiset Miehet Molemmat sukupuolet 1971 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva 2.35. Vastasyntyneiden elinajanodote sukupuolen mukaan koko maassa 1971 2013.

32 Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2013 Oulun Ylivieskan Raahen Nivala-Haapajärven Kaustisen Kokkolan Jakobstadsregionen Jyväskylän Oulunkaaren Tampereen Kyrönmaan Seinäjoen Helsingin Rovaniemen Ålands landsbygd Vaasan Kuopion Haapaveden-Siikalatvan Riihimäen Kemi-Tornion Tunturi-Lapin Turun Joensuun Porvoon Loimaan Kajaanin Äänekosken Etelä-Pirkanmaan Järviseudun Hämeenlinnan Rauman Vakka-Suomen Koillismaan Porin Salon Lahden Lappeenrannan Ylä-Savon Kuusiokuntien Åboland-Turunmaan Mariehamns stad Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Keuruun Pohjois-Satakunnan Kotka-Haminan Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Raaseporin Forssan Kouvolan Mikkelin Pohjois-Lapin Varkauden Jämsän Sydösterbotten Ylä-Pirkanmaan Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Keski-Karjalan Savonlinnan Pielisen Karjalan Imatran Sisä-Savon Koillis-Savon Kehys-Kainuun Joutsan Itä-Lapin Torniolaakson Ålands skärgård 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Promillea väestöstä Syntyneet Kuolleet Kuva 2.36. Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2013.

33 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013 Oulun Jyväskylän Helsingin Raahen Ylivieskan Tampereen Rovaniemen Kokkolan Ålands landsbygd Porvoon Kaustisen Vaasan Jakobstadsregionen Kuopion Seinäjoen Kyrönmaan Turun Nivala-Haapajärven Oulunkaaren Tunturi-Lapin Riihimäen Joensuun Vakka-Suomen Kajaanin Kemi-Tornion Mariehamns stad Hämeenlinnan Etelä-Pirkanmaan Rauman Lahden Pohjois-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan Lappeenrannan Porin Loimaan Salon Äänekosken Raaseporin Åboland-Turunmaan Kouvolan Mikkelin Järviseudun Kotka-Haminan Loviisan Forssan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Lounais-Pirkanmaan Keuruun Keski-Karjalan Varkauden Kuusiokuntien Suupohjan Jämsän Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbotten Ålands skärgård Saarijärven-Viitasaaren Imatran Sisä-Savon Pieksämäen Savonlinnan Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Itä-Lapin Joutsan Koillis-Savon Torniolaakson -10-10,1-10,1-10,8-11 -0,3-0,3-0,3-0,7-0,7-0,8-1 -1-1,3-1,4-1,6-1,7-2,1-2,2-2,3-2,3-2,3-2,3-2,6-2,8-2,9-3,1-3,3-3,6-3,9-3,9-4,3-4,4-4,5-4,8-4,8-4,9-5 -5,1-5,3-5,8-5,8-6 -6,3-6,5-7 -7-7,6-7,7-7,7-8,6 4,7 4,7 4,5 4,1 3,7 3,1 3,1 2,9 2,6 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 1,2 1,2 0,4 0,2 8,5-15 -10-5 0 5 10 Promillea väestöstä Kuva 2.37. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013.

34 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä -11,0 - -3,0-2,9-0,0 0,1-3,0 3,1-8,5 Kuva 2.38. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013. Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo -5,6-3,4-3,5-3,8-1,5-1,5-1,6-2 -2,4-0,2-0,8 1,5 1,2 1,1 0,6 0,1 2 2,9 4,3 5,7-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 7 Promillea väestöstä Kuva 2.39. Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013.

35 Muuttoliike ssa kirjattiin 160 000 seutukuntien välistä muuttoa vuonna 2013. Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Seutukuntien välisessä muutossa 14 seutukuntaa oli muuttovoittoisia. Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2013 Suomeen muutti yli 18 000 henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Kaikissa seutukunnissa ja maakunnissa nettomaahanmuutto oli tuolloin positiivinen. Suhteellisesti voimakkainta kansainvälinen netto oli Sydösterbottenin seutukunnassa ja Pohjanmaan maakunnassa. Muuttotase kokonaisuudessaan, sisältäen seutukuntien väliset ja kansainväliset muutot, oli positiivinen 41 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Tunturi-Lapin, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Keuruun ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 13 oli muuttovoittoisia, kärjessä Uusimaa ja Ahvenanmaa. Kainuussa muuttotase oli alhaisin. Seutukuntien välinen muutto ikäryhmittäin 1994 2013 Henkilöä 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 19 20 29 30 39 40 49 50 59 60 Kuva 2.40. Seutukuntien välinen muutto iän mukaan 1994 2013. Siirtolaisuus koko maassa 1945 2013 60 000 Henkilöä 50 000 Maahanmuutto Maastamuutto 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva 2.41. Siirtolaisuus koko maassa 1945 2013.

36 Seutukuntien välinen muuttotase 2013 Tampereen Kuopion Tunturi-Lapin Pohjois-Lapin Turun Oulun Helsingin Mariehamns stad Ålands landsbygd Porvoon Pohjois-Satakunnan Lappeenrannan Seinäjoen Jyväskylän Mikkelin Hämeenlinnan Vaasan Joensuun Joutsan Loviisan Loimaan Riihimäen Lahden Ålands skärgård Kokkolan Porin Sisä-Savon Rovaniemen Kouvolan Pieksämäen Vakka-Suomen Rauman Koillis-Savon Ylivieskan Åboland-Turunmaan Imatran Forssan Etelä-Pirkanmaan Kotka-Haminan Raaseporin Jämsän Savonlinnan Ylä-Savon Jakobstadsregionen Kyrönmaan Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Lounais-Pirkanmaan Varkauden Kehys-Kainuun Salon Torniolaakson Luoteis-Pirkanmaan Itä-Lapin Keski-Karjalan Oulunkaaren Äänekosken Suupohjan Järviseudun Kajaanin Kemi-Tornion Nivala-Haapajärven Raahen Haapaveden-Siikalatvan Kaustisen Koillismaan Ylä-Pirkanmaan Sydösterbotten Keuruun -13,8-0,3-0,5-0,7-0,7-0,7-0,8-0,9-1,3-1,3-1,9-1,9-2 -2,5-2,9-2,9-3 -3,2-3,2-3,2-3,4-3,9-3,9-4,2-4,2-4,6-4,8-4,9-5,3-5,6-5,8-5,8-5,8-6,3-6,4-6,5-6,7-6,8-6,9-7,2-7,3-7,3-8 -8,5-8,7-8,8-9 -9,7-9,8-10,4-10,5-11,1-11,9-12 -12-12,1 6,1 5,5 5,5 4,7 3,9 3,5 3 2,1 1,8 1,7 1,6 1,3 0,6 0,6-16 -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 Promillea väestöstä Vuoden 2014 seutukuntarajat Kuva 2.42. Seutukuntien välinen muuttotase 2013.

37 Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä 0,4-1,5 1,6-3,0 3,1-5,0 5,1-11,0 Kuva 2.43. Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2013. Nettomaahanmuutto maakunnittain 2013 Pohjanmaa Uusimaa Kymenlaakso Ahvenanmaa Lappi Etelä-Karjala Kainuu Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 3,1 2,8 2,8 2,6 2,3 2,3 2,2 2,1 2 2 1,9 1,6 4,1 4,9 6,1 0 1 2 3 4 5 6 7 Promillea väestöstä Kuva 2.44. Nettomaahanmuutto maakunnittain 2013.

38 Muuttotase seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä -12,9 - -5,0-4,9-0,0 0,1-5,0 5,1-8,8 Kuva 2.45. Muuttotase seutukunnittain 2013. Muuttotase maakunnittain 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu -5,5-2,1-0,2-0,4-0,5-1 0,9 0,8 0,8 0,3 0,3 3,3 3 2,5 2,3 1,7 4 5,1 5,1 7,6-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 Promillea väestöstä Kuva 2.46. Muuttotase maakunnittain 2013.

39 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013 Muuttotase maakunnittain 2013 Promillea väestöstä -5,6 - -2,5-2,4-0,0 0,1-1,5 1,6-5,7 Promillea väestöstä -5,5-0,0 0,1-2,0 2,1-4,0 4,1-7,6 Kuva 2.47. Syntyneiden enemmyys maa- Kuva 2.48. Muuttotase maakunnittain 2013. kunnittain 2013. 15 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Osuus väestöstä (%) 60,6-61,5 61,6-62,5 62,6-63,5 63,6-67,5 Osuus väestöstä (%) 15,7-20,0 20,1-21,0 21,1-23,5 23,6-26,0 Kuva 2.49. 15 64-vuotiaat maakunnittain Kuva 2.50. Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013. 2013.

40 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 1990- luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on kasvanut alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa 207 511 henkilöä vuonna 2013, mikä on 3,8 % väestöstä. Yli puolet heistä asui Helsingin seutukunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalaisten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (44 774 henkilöä) ja Venäjän (30 757) kansalaiset. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa 1976 2013 250 000 Ulkomaan kansalaiset, henkilöä 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 50 Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%) 40 30 20 10 0-10 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kuva 2.51. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa 1976 2013. Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2013 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Intia Britannia Saksa Vietnam Puola Afganistan Ent. Serbia ja Montenegro Ukraina Yhdysvallat (USA) Iran Nepal Italia Espanja Filippiinit Romania Ranska Nigeria Unkari Bosnia ja Hertsegovina Kongon dem. tasavalta Myanmar Pakistan Bulgaria Latvia Bangladesh Alankomaat Liettua Ghana Japani Etiopia Kenia Marokko Miehet Naiset 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Kuva 2.52. Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2013.

41 Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 0,7-1,5 1,6-2,0 2,1-2,5 2,6-11,9 Kuva 2.53. Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2013. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2013 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 3,8 3,7 3,6 3,3 2,9 2,7 2,4 2,2 2 1,9 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 1,5 4,6 6,9 9,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osuus väestöstä (%) Kuva 2.54. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2013.

42 Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 2,9 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden tai useamman asuinhuoneen käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asuntokannasta 25,9 % on rakennettu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Rivi- tai ketjutaloasunnot ovat keskimäärin hieman uudempia, sillä 33,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana. n vakinaisesti asutuista asunnoista 65,3 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,5 % vuokra-asuntoja vuonna 2012. Asuntojen omistusosuus oli Ålands landsbygdin seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutukunnassa pienin. n asuntokannasta 9,7 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna 2012. Ålands skärgårdin, Koillis-Savon ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu peseytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot. Vuonna 2012 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,9 neliömetriä. Asuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömetrillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,7 neliömetrillä. Vuonna 2012 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,6. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa. Vuonna 2012 koko maassa oli 2,58 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,0 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,6 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Näitä pieniä asuntokuntia oli suhteellisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Vuonna 2012 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,7 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteellisesti eniten. n asuntokunnista 43,9 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,4 % erillisissä pientaloissa ja 13,8 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukuntien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Joutsan seutukunnassa. Vuonna 2013 (ennakkotieto) vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 269 euroa. ssa kerrostalohuoneistot (2 398 euroa/m 2 ) olivat neliöhinnaltaan rivitalohuoneistoja (2 093 euroa/m 2 ) kalliimpia. Maakunnista Uudellamaalla osakeasuntojen hinnat olivat ylivoimaisesti kalliimpia muihin maakuntiin verrattuna. Halvimmat kerrostaloasunnot olivat Kymenlaaksossa ja rivitaloasunnot Lapissa.

43 Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2012 Ålands landsbygd Kyrönmaan Järviseudun Loimaan Suupohjan Sydösterbotten Åboland-Turunmaan Torniolaakson Jakobstadsregionen Lounais-Pirkanmaan Kuusiokuntien Kaustisen Vakka-Suomen Ylivieskan Oulunkaaren Koillis-Savon Luoteis-Pirkanmaan Joutsan Rauman Saarijärven-Viitasaaren Salon Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Etelä-Pirkanmaan Raahen Jämsän Forssan Pohjois-Satakunnan Kehys-Kainuun Seinäjoen Ålands skärgård Keuruun Pielisen Karjalan Loviisan Raaseporin Koillismaan Imatran Itä-Lapin Äänekosken Sisä-Savon Porin Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Riihimäen Ylä-Savon Porvoon Tunturi-Lapin Hämeenlinnan Kouvolan Kokkolan Varkauden Savonlinnan Kajaanin Kemi-Tornion Mikkelin Kotka-Haminan Pohjois-Lapin Vaasan Joensuun Lappeenrannan Lahden Tampereen Oulun Rovaniemen Kuopion Turun Jyväskylän Helsingin Mariehamns stad 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon Vuoden 2013 aluerajat Kuva 3.1. Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2012.

44 Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2012 Ålands skärgård Koillis-Savon Joutsan Keski-Karjalan Sisä-Savon Åboland-Turunmaan Pielisen Karjalan Lounais-Pirkanmaan Loimaan Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Satakunnan Suupohjan Oulunkaaren Kuusiokuntien Ylä-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Kehys-Kainuun Loviisan Tunturi-Lapin Itä-Lapin Ålands landsbygd Kyrönmaan Savonlinnan Ylä-Savon Jämsän Keuruun Imatran Pieksämäen Sydösterbotten Torniolaakson Salon Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Äänekosken Mikkelin Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Forssan Järviseudun Porvoon Porin Rauman Joensuun Kotka-Haminan Kouvolan Varkauden Hämeenlinnan Kaustisen Riihimäen Koillismaan Seinäjoen Kajaanin Lappeenrannan Vaasan Lahden Jakobstadsregionen Raahen Ylivieskan Tampereen Kokkolan Kemi-Tornion Jyväskylän Turun Kuopion Rovaniemen Oulun Helsingin Mariehamns stad 23,1 22,9 21,7 21 20,9 20,7 20,7 19,7 19,2 18,9 18,9 18,8 18,4 18,4 18,2 17,6 17,2 17,1 16,9 16,9 16,6 16,5 16,3 16,2 15,8 15,6 15,5 15,5 15,3 15,2 15,2 15 14,9 14,9 14,7 14,4 14,4 14,1 13,2 13,1 12,6 12,5 12 12 11,9 11,9 11,6 11,5 11,1 11,1 10,7 10,4 9,7 9,6 9,5 9,3 9 8,7 8,2 8 7,9 7,8 7,8 7,3 6,1 4,7 4,4 4,2 28,4 27,1 26,8 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus kaikista asunnoista (%) Sisältää myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot Vuoden 2013 aluerajat Kuva 3.2. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2012.

45 Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2012 Rakennusvuosi 1920 1921 1939 1940 1959 1960 1969 1970 1979 1980 1989 1990 1999 2000 2009 2010 2012 tuntematon 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Asuntojen lkm Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva 3.3. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2012. Asuntojen pinta-ala koko maassa 1970 2012 Kaikki asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Pinta-ala/henkilö 2012 2010 2000 1990 1980 1970 0 20 40 60 80 100 120 Asuntojen keskimääräinen pinta-ala, neliömetriä Kuva 3.4. Asuntojen pinta-ala koko maassa 1970 2012. Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat maakunnittain 2013* Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Kainuu Lappi Kymenlaakso Kerrostalot Rivitalot 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Ahvenanmaan tieto puuttuu *ennakkotieto Vanhat asunto-osakehuoneistot, euroa/neliömetri Kuva 3.5. Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat maakunnittain 2013.