li, Tilastokeskus Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2004

Transkriptio

1 li, Tilastokeskus Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2004

2 l/lf Tilastokeskus Hiili Statistikcentralen l r Statistics Finland Seutukunta- ja maakuntakatsaus Oulu 2004

3 Tiedustelut: Esko Syrjäkari Sirkku Hiltunen Leena Jäntti (08) (08) (08) fi Kansikuva: Jenni Riikonen ISSN ISBN Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 2004

4 Alkusanat Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2004 on seutukunnalliseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu, joka ilmestyy nyt yhdeksännen kerran. Aiemmin julkaisu ilmestyi aina joulukuussa. Vuodesta 2004 alkaen julkaisu valmistuu jo toukokuussa uusien väestötilastojen ilmestyttyä. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja pyritään kuvaamaan mahdollisimman helposti havaittavassa muodossa. Katsaus ei sisällä perinteisiä numeromatriiseja, vaan tiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty visuaalisesti seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teemakarttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako (NUTS 4) luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Päätös perustuu alueiden kehittämisestä annettuun lakiin, jonka Sisäasiainministeriö on vahvistanut. Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Seutukuntajaon käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran korjailtu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien lukumäärä muuttui vuoden 2004 alussa, jolloin seutukuntien määräksi tuli 80. Näistä 77 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Seutukunnittainen tarkastelu soveltuu alueellisten erojen tarkasteluun usein paremmin kuin perinteiset kunta-, maakunta- ja läänijaot. Kuntarajat eivät kuitenkaan juuri koskaan rajaa ihmistoimintaa. Ihmiset käyvät töissä, opiskelevat ja tekevät ostoksiaan hallinnollisista rajoista riippumatta. Katsauksen tietosisältö on pyritty pitämään kutakuinkin samanlaisena edellisten julkaisujen kanssa, jotta ajallinen vertailtavuus säilyisi. Tämänvuotisessa katsauksessa on 207 diagrammia tai teemakarttaa. Julkaisun tietolähteneenä on käytetty myös Tilastokeskuksen ulkopuolisia tiedontuottajia. Seutukunta- ja maakuntakatsaus ja sen sisältämä materiaali on kokonaisuudessaan saatavana Internetistä AlueOnline -palvelun kautta (tilastokeskus.fi/alueonline). Itse julkaisujen pdf-muotoisten tekstitiedostojen lisäksi tarjolla on kaikki katsausten teemakartat ja diagrammit PovverPoint-kuvina. Paperijulkaisuista poiketen intemetpalvelun koko kuvamateriaali on värillistä. Se on myös tietosisällöltään selvästi paperijulkaisuja laajempi. Intemetpalveluun kuvia päivitetään jatkuvasti ja saatavilla on aina tuorein tieto. Seutukunta-ja maakuntakatsaus 2004 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteutuksesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen sekä korkeakouluharjoittelija Anna Kujala. Helsingissä ja Oulussa, toukokuussa 2004 Jussi Melkas Tietopalvelujohtaja Esko Syijäkari Aluepäällikkö

5

6 SISÄLLYSLUETTELO SIVU Seutukunnat... 7 Maakunnat...7 Väestö Ikä-ja sukupuolirakenne sekä siviilisääty...13 Syntyvyys ja kuolleisuus Muutot Ulkomaalaisväestö...34 Elinkeinoelämä Yritykset ja toimipaikat...37 Työpaikat ja työllinen työvoima...43 Alkutuotanto Jalostus Korkea teknologia...63 Informaatioalat...65 Palvelut...68 Tulonsaajien tulot Bruttokansantuote ja aluetilinpito Työllisyys ja työttömyys Koulutus...95 Terveys-ja sosiaalipalvelut Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja matkailu Energiatalous Ympäristön tila Oikeustilastot Kunnallistalous Toimialamuutokset Seutukuntamuutokset Käytetyt tietolähteet ja lyhenteet Kuvaluettelo Liitteet

7 7 Seutukunnat Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia alueita, joiden muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on tarkistettu (sivu 143) ja vuoden 2004 muutosten jälkeen seutukuntien lukumäärä on 80 (liite 1). Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee yhdestä seitsemääntoista. Eniten kuntia on Turun seutukunnassa. Maarianhaminan kaupunki erkaantui omaksi seutukunnakseen vuoden 2001 alussa. Seutukuntajakoa muutettiin viimeksi , jolloin seutukuntien määrä väheni kahdella. Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat yhdistyivät tuolloin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnaksi ja Kaakkois-Satakunnan seutukunta lakkautettiin. Lisäksi usea kunta vaihtoi seutukuntaa vuoden 2004 alussa. Seutukunnat ovat eri kokoisia niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Koko Suomen väestöstä vajaa neljännes (23,3 %) asuu Helsingin seutukunnassa (1,2 milj. asukasta). Muita yli asukkaan seutukuntia on 7. Viiden seutukunnan alueella asui alle asukasta. Pienin niistä on Ahvenanmaalla sijaitseva Älands skärgärdin seutukunta, jossa asukkaita oli vuoden 2003 lopussa Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Pohjois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta. Pohjoisen seutukunnat ovat harvaanasuttuja. Suurin keskimääräinen asukastiheys on Helsingin seutukunnassa. Sisäasiainministeriö on määritellyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueeksi. Euroopan unionin hierarkkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) -alueluokitusjärjestelmässä seutukuntataso on NUTS 4 -taso. Vain kuudella EU:n jäsenvaltiolla on vastaavia aluetasoja. Maakunnat Maakuntataso on Euroopan unionin NUTS -alueluokitusjärjestelmässä NUTS 3 -taso. Maakuntien tarkoituksena on muodostaa toiminnallistaloudellisia alueita valtion aluejakojen yhtenäistämiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakunnan liittojen aluejako otetaan valtion aluehallintoviranomaisten aluejakojen pohjaksi. Maakuntia on nykyään 20 kappaletta. Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain kahdesta kahdeksaan. Kahden seutukunnan maakuntia ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Itä-Uusimaa. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kuntien määrä vaihtelee maakunnissa Kamuun ja Itä-Uudenmaan kymmenestä Varsinais-Suomen 56:een. Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2003 lopussa reilu 1,3 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kainuussa asukasluku oli alle Tiheintä asutus on Uudellamaalla, jossa asuu 210 ihmistä neliökilometrillä. Harvinta asutus on Pohjois-Suomen maakunnissa.

8 Kuva 1.1. Läänit ja maakunnat

9 9 Maakunnat ja seutukunnat 2004 Pohpis-Lapin Maakuntaraja Seutukuntaraja Härmänmaair Kyrönmaan Pohjoisten Seinänaapurien Eteläisten Seinänaapuriei \ Ilomantsin Luoteis-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan n* < ' (Pirkanmaan rs V J \ {unnan ) ^ sany-joutsan \ Van{'hnnan' - Mikkelin^ Kärkikuntien '.. Imatran. f Länsi- C " \.«f Hämeen- l Saimaan1 Vakka-, ' ' \ linnan Lahden \, m. \ Lappeen- Suom ^0 83 Forss^ ' Kouvolan v Sainan ( \ IRimnäen j T. & ^ Tu ^S aion. u- i! ^i3" Vlis^> Hanjirmn (Hi 05 -'ncltunfömgeh Tam, o 'UjHelsipgip " c" o Lähde: Tilastokeskus Kuva 1.2. Maakunnat ja seutukunnat 2004.

10 10 Uusimaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Itä-Uusimaa Kanta-Häme Satakunta Etelä-Kanala Pohjanmaa Ahvenanmaa ^K o to m a a KesTq-Suomi pqhjois-savo Etelä-Pöhianmaa Keski-PoHjanmaa _ - Befä-Savo Pöh ois-ppnjanmaa Pohjois-Ka.iiala *iappl Väestöntiheys maakunnittain 2003 Lähde: Tilastokeskus Asukkaita/neliökilometri Kuva 1.4. Väestöntiheys maakunnittain 2003,

11 11 Taulukko 1. Perustietoja seutukunnista ja maakunnista. Seutukunta Väkiluku Naisia/1000 miestä Syntyneiden enemmyys Kokonaisnettomuutto Valm. asun- not/1000 as. Toimipaik- koja/1000 as. Alkut. Elinkeinorak. (%) Jalost. Palv. I * tammi * 2002* 2002* I Eteläisten seinänaapurien , Etelä-Pirkanmaan , Forssan , Heinolan , Helsingin , Hämeenlinnan , Härmänmaan , Ilomantsin , Imatran , Itä-Lapin , Jakobstadsregionen , Joensuun , Joutsan , Juvan , Jyväskylän , Jämsän , Järviseudun , Kaakkois-Pirkanmaan , Kajaanin , Kaustisen , Kehys-Kainuun , Kemi-Tornion , Keski-Karjalan , Keuruun , Koillismaan , Koillis-Savon , Kokkolan , Kotka-Haminan , Kouvolan , Kuopion , Kuusiokuntien , Kyrönmaan , Kärkikuntien , Lahden , Lappeenrannan , Lohjan , Loimaan , Lounais-Pirkanmaan , Loviisan , Luoteis-Pirkanmaan , Länsi-Saimaan , Mariehamns stad , Mikkelin , Nivala-Haapajärven , Oulun , Oulunkaaren , Outokummun , Pieksämäen , Pielisen Karjalan , Pohjois-Lapin , Pohjois-Satakunnan , Pohjoisten seinänaapurien , Porin ,

12 12 Seutukunta Väkiluku Naisia/1000 Syntyneiden Kokonais- Valm. asun- Toimipaik- Elinkeinorak. (%) miestä enemmyys nettomuutto not/1000 as. koja/1000 as. Alkut. Jalost. Palv. I * tammi * 2002* 2002* Porvoon , Raahen , Rauman , Riihimäen , Rovaniemen , Saarijärvi-Viitasaaren , Salon , Savonlinnan , Siikalatvan , Sisä-Savon , Suupohjan , Sydösterbottens kustregion , Tam m isaaren , Tam pereen , T omiolaakson , Tunturi-Lapin , Turun , Vaasan , Vakka-Suomen , Varkauden , Ylivieskan , Ylä-Pirkanm aan , Ylä-Savon , A boland-t urunmaan , Älands landsbygd , Älands skärgärd , Äänekosken , Maakunta Väkiluku Naisia/1000 Syntyneiden Kokonais- Valm. asun- Toimipäik- Elinkeinorak, (%) miestä enemmyys nettomuutto not/1000 as. koja/1000 as. Alkut. Jalost. Palv. I * tammi * 2002* 2002* Ahvenanmaa , , Etelä-Karjala , , Etelä-Pohjanmaa , , Etelä-Savo , , Itä-Uusim aa , , Kainuu , , Kanta-Häm e , , Keski-Pohjanmaa , , Keski-Suomi , , Kymenlaakso , , Lappi , Pirkanmaa , , Pohjanmaa , Pohjois-Karjala , , Pohjois-Pohjanmaa , , Pohjois-Savo , , Päijät-Häm e , , Satakunta , , Uusimaa , Varsinais-Suomi , K oko m aa , , * ennakkotieto

13 13 Väestö Vuoden 2003 lopussa Suomen asukkaasta yli 23 % asui Helsingin seutukunnassa ( asukasta). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia. Yli kolmannes (35 %) koko maan väestöstä asuu näiden kolmen seutukunnan alueella. Väkiluvultaan maan pienimmässä seutukunnassa Älands skärgärdissa oli vuoden 2003 lopussa asukasta. Maakunnista Uudenmaan väestönosuus on selkeästi suurin ja se on myös kasvanut koko ja 1990-lukujen ajan siten, että nykyään yli neljännes koko maan väestöstä asuu Uudellamaalla. Väestö kasvoi vuoden 2003 aikana 27 seutukunnassa, suhteellisesti eniten Oulun ja Riihimäen seutukunnissa. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Keski-Kaijalan, Pielisen Karjalan ja Kärkikuntien seutukunnat. Maakunnittain tarkasteltuna väkimäärä lisääntyi eniten Itä-Uudellamaalla, yli 0,8 % ja väheni eniten Kainuussa ja Etelä-Savossa yli 0,5 %. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 1990 ja 2003 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Eteiä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Kainuu Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa E Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Osuus koko maan väestöstä (%) Vuoden 2004 aluerajat Kuva 2.1. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 1980,1990 ja Ikä- ja sukupuolirakenne sekä siviilisääty Suurimman ikäryhmän muodostivat 55-vuotiaat vuonna Heidän joukossaan oli hieman enemmän miehiä kuin naisia. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on kuitenkin miesten osuutta suurempi. Esimerkiksi kaikissa yli 94-vuotiaissa ikäryhmissä yli 80 % on naisia. Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja eri kuntaryhmien välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen. Nuoria ikäluokkia on hieman vanhempia vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa, joissa nuorten aikuisten osuus on huomattavan pieni. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus väestöstä on suurempi kuin miesten, maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen.

14 14 Väestön ikärakenne vaihtelee myös alueellisesti. Nuorten ikäluokkien osuus väestöstä on huomattavan suuri kaikissa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa. Ylivieskan seutukunnassa alle 15-vuotiaita oli 22 % koko väestöstä vuonna Tämän ikäryhmän osuus jäi 9 seutukunnassa alle 15 %:iin. Suhteellisesti vähiten alle 15-vuotiaita oli Kärkikuntien ja Joutsan seutukunnissa ja maakunnista Etelä-Savossaja Etelä-Kaijalassa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) osuudet vaihtelivat seutukunnissa yli 70 %:sta alle 60 %:iin. Suhteellisesti eniten tähän ikäryhmään kuuluvia oli Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun seutukunnissa ja vähiten Älands skärdgärdin ja Kärkikuntien seutukunnissa. Uudellamaalla vuotiaiden osuus oli muita maakuntia suurempi ja Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin. Vuonna 2003 yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä oli suurin Etelä-Savon ja pienin Uudenmaan maakunnassa. 51 seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Suurimmillaan vanhimpien ikäluokkien osuus oli 26 % Kärkikuntien seutukunnassa. Oulun seutukunnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus jäi reiluun kymmeneen prosenttiin. Oulun seutukunnissa väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 35,3 vuotta vuonna Kärkikuntien seutukunnassa keski-ikä oli 47,4 vuotta. Koko maassa se oli 40,1 vuotta ja se on noussut 0,7 vuotta vuodesta Tänä aikana keski-ikä on noussut myös kaikissa seutu- ja maakunnissa. Itä-Lapin seutukunnassa se nousi eniten, 2,2 vuotta. Oulun ja Jyväskylän seutukunnissa nousua oli vähiten, 0,3 vuotta. Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ( ) keski-ikä on noussut eniten Kainuussa (8,4 vuotta) ja vähiten Uudellamaalla (2,9 vuotta). 47 seutukuntaa ja suurin osa maakunnista on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Naisvaltaisimmat seutukunnat olivat vuonna 2003 Mariehamns stadin, Turun ja Helsingin seutukunnat, joissa tuhatta miestä kohti asui yli naista. Naisten suhteellinen osuus oli pienin (alle 920 naista tuhatta miestä kohti) Pohjois-Lapin ja Oulunkaaren seutukunnissa. Väestön ikärakenne koko maassa Ikäryhmä vuotiaat vuotiaat -± vuotiaat -s vuotiaat -* vuotiaat -r-yli 7 4 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 2.2. Väestön ikärakenne koko maassa

15 15 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Miehet Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Naiset Kuva 2.3. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa V ä e s tö iän ja s u k u p u o le n m u k a a n kunta ryhm ittä in k o k o m a a s s a Ikäryhmä Kaupunkimaiset kunnat Ikäryhmä Taajaan asutut kunnat Osuus väestöstä (%) Osuus väestöstä (%) Maaseutumaiset kunnat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Osuus väestöstä (%) Kuva 2.4. Väestö iän ja sukupuolen mukaan kuntaryhmittäin koko maassa 2003.

16 16 V äkiluku seutukunnittain Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Kouvolan Joensuun Vaasan Hämeenlinnan Kotka-Haminan Lohjan Porvoon Mikkelin Lappeenrannan Rauman Salon Rovaniemen Kemi-Tornion Ylä-Savon Pohjoisten seinänaapurien Kajaanin Kokkolan Savonlinnan Jakobstadsregionen Tam m isaaren Riihimäen Etelä-Pirkanmaan Ylä-Pirkanm aan Vakka-Suom en Imatran Ylivieskan Loimaan Saarijärvi-Viita saaren Forssan Raahen Varkauden Pielisen Karjalan Nivala-Haapajärven Härmänmaan Suupohjan Luoteis-Pirkanmaan Heinolan Kuusiokuntien Kehys-Kainuun Oulunkaaren Jämsän Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Äänekosken Eteläisten seinänaapurien Äboland-Turunmaan Koillism aan Järviseudun Itä-Lapin Keski-Karjalan Pieksämäen Koillis-Savon Juvan Länsi-Saimaan Sydösterbottens kustregion Loviisan Kaustisen Pohjois-Lapin Kyrönmaan Siikalatvan Sisä-Savon Tunturi-Lapin Keuruun Älands landsbygd Outokummun M arieham ns stad Kaakkois-Pirkanmaan Tom iolaakson Ilomantsin Kärkikuntien Joutsan Älands skärgard Vuoden seutukuntarajat Lähde:Tilastokeskus/V äestötilastot Väkiluku Kuva 2.5. Väkiluku seutukunnittain

17 17 V äkiluvun m uutos seutukunnittain 2003 Oulun Riihimäen Pohjoisten seinänaapurien Jyväskylän Tampereen Porvoon Lohjan Joensuun Helsingin Älands landsbygd Turun Kuopion Kaakkois-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Älands skärgard Lahden Jakobstadsregionen Salon K o ko maa Lappeenrannan Loimaan Vaasan Rovaniemen Lounais-Pirkanmaan Äänekosken Äboland-Turunmaan Kokkolan Kotka-Haminan Mariehamns stad Ylivieskan Porin Tammisaaren Luoteis-Pirkanmaan Kyrönmaan Loviisan Härmänmaan Forssan Mikkelin Eteläisten seinänaapurien Länsi-Saimaan Oulunkaaren Kemi-Tornion Kaustisen Kouvolan Rauman Tunturi-Lapin Varkauden Heinolan Torniolaakson Kajaanin Jämsän Suupohjan Savonlinnan Ylä-Pirkanmaan Kuusiokuntien Nivala-Haapajärven Raahen Sydösterbottens kustregion Juvan Pohjois-Satakunnan Siika latvan Imatran Vakka-Suomen Keuruun Koillis-Savon Pieksämäen Pohjois-Lapin Ylä-Savon Sisä-Savon Järviseudun Koillismaan Saarijärvi-Viitasaaren Ilomantsin Joutsan Outokummun Kehys-Kainuun Itä-Lapin Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Kärki kuntien -2-1,5-1 0,5 0 0,5 1 1,5 2 Vuoden seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Muutos (% ) Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2003

18 18 Väkiluvun muutos maakunnittain 2003 Itä-Uusimaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi K o ko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohiois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -1-0,75-0,5-0,25 0 0,25 0,5 0,75 1 Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Muutos (%) Kuva 2.8. Väkiluvun muutos maakunnittain 2003.

19 19 Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2003 Kuva 2.9. Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Vuoden 2004 seutukuntarajat Lahde: Tilastokeskus/Vaestötilastot Kuva Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2003.

20 20 Kuva vuotiaat seutukunnittain vuotiaat maakunnittain 2003 Kymenlaakso Kainuu Satakunta Kanta-Hame Keski-Pohjaiimaa Etela-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Osuus väestöstä (%) Kuva vuotiaat maakunnittain 2003.

21 21 Kuva Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Etelä-Savo Etelä-Kanala Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Kariala Kanta-Hame Pohiois-Savo Pätet-Häme Varsi nais-suomi Ahvenanmaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Koko maa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohja ~ ' anmaa isimaa Yli 64-vuotiaat maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Osuus väestöstä (%) Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2003.

22 22 Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2003 Kärkikuntien Joutsan Ilomantsin Sisä-Savon Älands skärgärd Sydösterbottens kustregion ""--- 1 I Torniolaakson... M ä i Juvan 13 i Koillis-Savon 3 i Ylä-Pirkanm aan 3 i Pielisen Karjalan 3 1 Itä-Lapin Keuruun......;...;... '... ;...*...;...t...i Saarijärvi-Viitasaaren Savonlinnan Kaakkois-Pirkanmaan Kehys-Kainuun...' ; *... i Keski-Karjalan i Kuusiokuntien i Äboland-Turunmaan i Heinolan i Imatran i Pieksäm äen i Lounais-Pirkanmaan Loimaan Suupohjan...i h Ylä-Savon Outokummun Jäm sän i Pohjois-Satakunnan i Loviisan i Luoteis-Pirkanm aan i Eteläisten seinänaapurien...;... t'v...;... t... ; 1... u...1 i i Härmänmaan s s ' ^.:r isi 1 i Mikkelin... V.... 'V J. " ' " i 1 i Forssan Kotka-Haminan Varkauden Porin Salon Etelä-Pirkanmaan Tam m isaaren - 2 t~i *2221 l i Kaustisen 1 i i Kouvolan i Hämeenlinnan s - **1 1 i Vakka-Suom en ' N...>...X... <... i Kyrönmaan i Rauman Siikalatvan Nivala-Haapajärven Äänekosken... ^...i.:.: t v ' Oulunkaaren Tunturi-Lapin Jakobstadsregionen... ' 1 Vaasan v : : i9 i i Kajaanin 1 i i Mariehamns stad... '.... ' 1...'...\Ä I i i Lappeenrannan i Kemi-Tornion i i Lahden i Riihim äen i 1 Koillism aan , ; ; ] b Pohjois-Lapin! l J! Koko maa Ylivieskan *»>*w*s,* * a * ^ ^, i Älands landsbygd '... J «Turun Kokkolan...i... j i i Pohjoisten seinänaapurien t i «i i Joensuun 3 i i i Tampereen ^ fsfiisis^ 5aSfs ^ iss, ' 1 «1 i Kuopion 1 1 i Rovaniemen...' i :: i 1 ' i Lohjan...; ! 4 Jyväskylän... u.::... :... :......i! ' Porvoon :...'..., _ i,, Helsingin 1,, ] ^ i i i i r ~ i ) Osuus väestöstä ( % ) V u o d en seutukuntarajat s Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva Yli 64-ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2003.

23 23 V äestön keski-ikä seutukunnittain Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Kuva Väestön keski-ikä seutukunnittain Väestön keski-ikä maakunnittain 1980 ja 2003 Etelä-Kanala Kymenlaakso Satakunta Kainuu Pohiois-Kanala Päijat-Hame Kartta-Hame Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lappi Varsi nais-suomi Pphianmaa Pintehmaa Kesti-Suomi K o k o maa Itä-Uusimaa Keski-Ponjanmaa Uusimaa Pohjois-Ponjanmaa 1980 BBS Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Keski-ikä, vuotta Kuva Väestön keski-ikä maakunnittain 1980 ja 2003.

24 24 Kuva Väestön keski-iän muutos seutukunnittain Väestön keski-iän muutos maakunnittain Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Kanala Pohjois-Savo,. Satakunta KeskL-Pohianmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-rohjanmaa Koko maa Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohianmaa Keskf-Suomi Varsinais-Suomi Pohj )hjanmaa uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Keski-iän nousu vuosina Kuva Väestön keski-iän muutos maakunnittain

25 25 Sukupuolirakenne seutukunnittain 2003 O M aaku ntaraja Naisia/1 000 m iestä Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: TilastokeskusA/äestötilasto Kuva Sukupuolirakenne seutukunnittain Kuva Sukupuolirakenne maakunnittain 2003.

26 26 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyvyys- ja kuolleisuusluvut kertovat syntyneiden ja kuolleiden määrän suhteessa koko väestöön. Syntyvyys oli korkeinta ja kuolleisuus matalinta vuonna 2003 Oulun seutukunnassa, jossa tuhatta asukasta kohti syntyi 16 lasta ja kuoli 6 henkilöä. Pienimmillään syntyvyys oli Kärkikuntien, Ilomantsin ja Tomiolaakson seutukunnissa, alle 6 syntynyttä tuhatta asukasta kohti. Joutsan seutukunnassa kuolleisuus oli vastaavasti korkein, yli 19 promillea. Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2003 koko maassa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita, mutta syntyneiden enemmyyden ennustetaan jatkuvasti pienenevän, kun syntyvyys alenee. Kuolleiden määrään taas vaikuttaa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen, joka lisää kuolleiden määrää. Vuoden 2015 jälkeen luonnollisen väestönmuutoksen odotetaankin kääntyvän Suomessa negatiiviseksi. Yli kolmasosassa seutukuntia syntyneitä oli vuonna 2003 enemmän kuin kuolleita, eli syntyneiden enemmyys oli positiivinen. Suurinta se oli Oulun seutukunnassa. Kärkikuntien seutukunnassa syntyneitä oli vähiten suhteessa kuolleiden määrään. 8 maakunnassa luonnollinen väestönmuutos oli positiivinen ja 12:ssa negatiivinen. Eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla. Heikointa luonnollinen väestönkehitys oli Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2030 Vuosi Lähde: TilastokeskusA/äestötiiastot Kuva Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2030.

27 27 S yntyneet ja kuo lle et seutukunnittain 2003 Oulun Ylivieskan Pohjoisten seinänaapurien Nivala-Haapajärven Helsingin Kokkolan Jyväskylän Jakobstadsregionen Raahen Porvoon Tampereen Kaustisen Äänekosken Kuopion Lohjan Oulunkaaren Vaasan Siikalatvan Riihimäen K o ko maa Rovaniemen Joensuun Kemi-Tornion Kyrönmaan Turun Härmänmaan Lounais-Pirkanmaan Alands landsbygd Forssan Hämeenlinnan Järviseudun Loimaan Koillismaan Kajaanin Alands skärgärd Lahden Salon Mariehamns stad Porin Etelä-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Lappeenrannan Rauman Tammisaaren Äboland-Turunmaan Tunturi-Lapin Kuusiokuntien Vakka-Suomen Eteläisten seinänaapurien Mikkelin Kotka-Haminan Suupohjan Saarijärvi-Viitasaaren Kouvolan Loviisan Keuruun Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Pohjois-Satakunnan Imatran Juvan Ylä-Savon Heinolan Jämsän Länsi-Saimaan Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Sydösterbottens kustregion Pieksämäen Keski-Karjalan Koillis-Savon Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Outokummun Itä-Lapin Tomiolaakson Ilomantsin Kärki kuntien o Syntyneet / kuolleet /1 000 asukasta Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot» S y n ty n e e t Kuolleet Kuva Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2003,

28 28 Syntyneiden enem m yys seutukunnittain 2003 Oulun Pohjoisten seinänaapurien Helsingin Jyväskylän Kokkolan Porvoon Tampereen Kuopion Ylivieskan Lohjan Raahen Rovaniemen Jakobstadsregionen Joensuun Vaasan Riihimäen Kaustisen Turun K o ko maa Koillismaan Äänekosken Kemi-Tornion Nivala-Haapajärven Siikalatvan Älands landsbygd Oulunkaaren Kyrönmaan M arieham ns stad Lahden Kajaanin Lappeenrannan Salon Hämeenlinnan Rauman Forssan Härmänmaan Porin Luoteis-Pirkanm aan Loimaan Tammisaaren Vakka-Suom en Etelä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Varkauden M ikkelin Kouvolan Kotka-Haminan Pohjois-Lapin Järviseudun Savonlinnan Äboland-Turunmaan Älands skärgard Kuusiokuntien Pohjo is-sata k u n na n Tunturi-Lapin Eteläisten seinänaapurien Jäm sän Suupohjan Kaakkois-Pirkanmaan Saarijärvi-Viitasaaren Heinolan Imatran Ylä-Savon Sydösterbottens kustregion Pieksämäen Ylä-Pirkanmaan Torniolaakson Itä-Lapin Loviisan Keuruun Keski-Karjalan Ilomantsin Länsi-Saimaan Juvan Sisä-Savon Outokummun Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Koillis-Savon Joutsan Kärkikuntien Vuoden seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2003,

29 29 Pohjois-Pohjai hjanmaa Uus uusimaa Keski* Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Koko maa Pohjanmaa Keslo-Suomi Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohtois-Savo Satakunta Pohjois-Kariala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Syntyneiden enemmyys maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Väestötllastot Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2003

30 Muutot 30 Muuttotase oli vuonna 2003 positiivinen 28 seutukunnassa. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Riihimäen ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät muuttoliikkeen seurauksena Koillismaan, Keski-Kaijalan ja Raahen seutukunnat. Maakunnista 10 oli muuttovoittoista, kärjessä Itä-Uusimaa ja Pirkanmaa. Kainuussa ja Keskipohjanmaalla muuttotase oli suhteellisesti negatiivisin. Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2003 nettomaahanmuutto oli kaikissa maakunnissa positiivinen. Suhteellisesti se oli voimakkainta Ahvenanmaalla. Vain 6 seutukunnista oli muuttotappiollisia maiden välisessä muutossa. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa sai Älands skärgärdin seutukunta. Siirtolaisuus koko maassa Muuttaneiden maara (1000 henkilöä) Kuva Siirtolaisuus koko maassa Muuttovoittoa saaneet seutukunnat Muuttovoittoa saaneet seutukunnat, kpl Lähde: Tilastokeskus/Vaestötilastot Sisältää siirtolaisuuden Vuoden 2004 seutukuntarajoilla Kuva Muuttovoittoa saaneet seutukunnat

31 31 M uuttotase seutuku nnitta in 2003 Riihimäen i i Kaakkois-Pirkanmaan i i Tampereen m m m ' Jyväskylän r, mmm ' Porvoon i Älands landsbygd i i l M rnm m M im iim i Älands skärgard i i s i Pohjoisten seinänaapurien Etelä-Pirkanmaan i ' Oulun i Lohjan i i! Joensuun i i Hämeenlinnan i i 1 I I Turun i i i i Loviisan m m m m m m m ' ' Salon Äboland-Turunmaan i i, \ Länsi-Saimaan i i 1 i Loimaan W M W M $m i i Lahden i i 1 i Lappeenrannan m m m m m 1 1 Lounais-Pirkanmaan ' Kotka-Haminan i i, ( Kuopion i i i i Helsingin i i m m m i i Koko maa Tammisaaren m! ' Porin i, Luoteis-Pirkanmaan i i i i i Jakobstadsregionen i i i i Eteläisten seinänaapurien 1 1 E i i M ikkelin l 1 1 Mariehamns stad Vaasan i i 1 Tunturi-Lapin i i 1 i i Heinolan i i H i i Torniolaakson i i m i i Äänekosken 1 1 m i i Joutsan i m Härmänmaan i, Kyrönmaan i i m i i Juvan i i m m i i Forssan 1 1 i i Kouvolan i i Rovaniemen Koillis-Savon 1 Ylä-Pirkanmaan l l i i,, r ---- Varkauden i i Jäm sän i i Suupohjan 1 1 M i i Sydösterbottens kustregion, Rauman i i r t t.«...& Sisä-Savon i i Imatran i i i m i i Kokkolan 1 1 i i Ylivieskan 1 1 i i i Keuruun!! Oulunkaaren i j " " " 'V.LmmV.'.." Kärkikuntien i i r..:."...sss i i Savonlinnan 1 1 i.. m i i Pieksämäen,... - ^ i i i i Kemi-Tomion! Kuusiokuntien i. > w Pohjois-Satakunnan i K * Kajaanin i i i Ylä-Savon i i i Kaustisen 1 i i Ilomantsin... Outokummun Kehys-Kainuun i i Vakka-Suomen i r... - j i i Saarijärvi-Viitasaaren i m g i i Järviseudun 1 h i i Pohjois-Lapin ' L ' " Nivala-Haapajärven, a Siikalatvan i r r r z z. Pielisen Karjalan i i Itä-Lapin t..... i i Raahen 1 "...; ; ; i i Keski-Karjalan c: Koillismaan i... 1 i i i i i i i i i i i i 1 1! Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Promillea väestöstä Kuva Muuttotase seutukunnittain 2003.

32 32 Kuva Muuttotase seutukunnittain Kuva Muuttotase maakunnittain 2003.

33 33 Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2003 n M a a k u n ta ra ja P ro m ille a v ä e s tö s tä Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Kuva Nettomaahanmuutto seutukunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain 2003 Kymenlaakso Etelä-Kariala Pirkanmaa Kokomaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pohiois-Kariala Satakunta Päijät-Hame Pohjois-Pohjanmaa Pohipis-Savo Keski-P6njanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Promillea väestöstä Kuva Nettomaahanmuutto maakunnittain 2003.

34 Ulkomaalaisväestö 34 Ulkomaalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti koko luvun ajan. Vuonna 2003 ulkomaalaisia oli koko maassa henkeä, mikä on 2,0 % väestöstä. Lähes puolet ulkomaalaisista asui Helsingin seutukunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, 6,6 %. Pienimmäksi ulkomaalaisten osuus jäi Siikalatvan ja Koillis-Savon seutukunnissa. Ulkomaalaisia asui maakunnista suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Venäläiset ovat maassamme selvästi suurin ulkomaalaisryhmä. Venäläisiä asui Suomessa vuoden 2003 lopussa. Heistä naisia oli 62 %. Kuva Ulkomaalaisten maaraja muutos koko maassa. Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2003 Jugoslavia Britannia Saksa Iran Kiina Turkki Yhdysvallat Thaimaa Bosnia-Hertsegovina Vietnam Entinen Jugoslavia ukraina Afganistan Intia Ranska Italia Puola Alankomaat Kanada Japani Noria Tanska sb Marokko se Entinen Neuvostoliitto ga Filippiinit Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot U lkom aan kansa laiset, henkilöä Kuva Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2003.

35 35 Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2003 M a a k u n t a r a j a Vuoden 2004 seutukuntarajat Lahde: Tilastokeskus/Vaestötilastot Kuva Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Pohjanmaa Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Kariala Kanta-Hame Etelä-Savo Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohianmaa Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Ulkomaan kansalaiset maakunnittain Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Osuus väestöstä (%) Kuva Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2003,

36 36 Kuva Väestöntiheys maakunnittain Kuva Muuttotase maakunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2003 O suus v ä e s tö s tä (% ) ~ " H Kuva Alle 15-vuotiaat Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2003, maakunnittain Vuoden 2004 maakuntarajat Lähde: TilastokeskusA/äestötilasto

37 37 Elinkeinoelämä Yritykset ja toimipaikat Tukku- ja vähittäiskauppa oli vuonna 2002 suurin yksittäinen toimiala yritysten lukumäärällä mitattuna. Henkilökuntaa ja liikevaihtoa oli sen sijaan teollisuuden yrityksissä enemmän. Teollisuudessa syntyi 38 % kaikkien yritysten liikevaihdosta. Henkilökunnastakin lähes 32 % työskenteli teollisuudessa. Sekä teollisuuden että vähittäiskaupan yritysten määrä oli korkeimmillaan vuonna Sen jälkeen yritysten määrä väheni teollisuudessa vuoteen 1994 ja vähittäiskaupassa vuoteen 1995 asti. Muutaman vuoden nousun jälkeen vuonna 1999 yritysten määrät kääntyivät taas laskuun, joka jatkui edelleen vuonna Koko maan yritystoimipaikoista 28 % sijaitsi Uudellamaalla vuonna Uudenmaan osuus koko maan toimipaikkojen henkilöstöstä oli yli kolmannes ja liikevaihdosta 42 %. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan tammikuussa 2004 yritysten toimipaikkoja oli koko maassa (tarkistamaton rekisteritieto). Määrällisesti vähiten toimipaikkoja oli Älands skärgärdin seutukunnassa. Asukaslukuun suhteutettuna toimipaikkoja oli kuitenkin siellä eniten (109 kappaletta/1000 as). Maakunnista toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja suurin Ahvenanmaalla. Rekisteri kattaa kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina lukuun ottamatta julkisia viranomaisia. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 toimipaikkojen lukumäärä kasvoi suhteellisesti eniten Älands landsbygdin seutukunnassa. Toimipaikkojen henkilökunnan määrä kasvoi vastaavana aikana eniten Oulunkaaren ja liikevaihto Kemi- Tomion seutukunnassa. 25 seutukunnan alueella toimipaikkoja oli vähemmän vuonna 2002 kuin vuotta aiemmin. Toimipaikkojen henkilöstö on vähentynyt puolessa seutukunnista ja liikevaihtokin 34 seutukunnan alueella. Maakuntien väliset erot toimipaikkatietojen muutoksissa olivat suuria. Toimipaikkojen lukumäärä väheni kolmessa, liikevaihto viidessä ja henkilöstö kahdeksassa maakunnassa. Suhteellisesti voimakkainta väheneminen oli Kainuussa toimipaikkojen liikevaihdon ja henkilöstön määrissä mitattuna. Lukumäärä taas väheni Pohjois-Kaijalassa ja Etelä-Savossa eniten.

38 38 Yritysten lukumäärä, henkilöstöjä liikevaihto toimialoittain koko maassa 2002 Tukku- ja vähittäiskauppa Kiirit.-, vuokr.-, tutk.paiv. liike-el.palv. Rakentaminen Teollisuus Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Muut yhtkunn. ja henk.koht. palv. Terveydenhuolto- ja sos.palv. Majoitus-ja ravitsemistoiminta Maa-, riista-ja metsätalous Rahoitustoiminta Koulutus Kaivostoiminta ja louhinta Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto Kalatalous Julkinen hallintoja maanpuolustus Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Osuus kaikista yrityksistä (%) Kuva 3.1. Yritysten lukumäärä, henkilöstöjä liikevaihto toimialoittain koko maassa Yrityksiä, lkm T eo llisu u d e n ja vähittäiskaupan yritysten m ä ä rä koko m a a s s a Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot v.2001 toimialamuutos (TOL 2002) Kuva 3.2. Teollisuuden ja vähittäiskaupan yritysten määrä koko maassa T oim ip a ikko je n lu ku m äärä, h en k ilö s tö jä liikevaihto m aakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Osuus koko maan toimipaikoista / henkilöstöstä / liikevaihdosta (%) Kuva 3.3. Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstöjä liikevaihto maa' kunnittain 2002.

39 39 Ete«jhanmaa 99 Uusimaa Pohjanmaa Vai sinais-suomi Itä-Uusimaa Satakunta Koko maa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa E te lä ^ v o Kanta-Hame Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo KymenTaakso Ponjpis-Kaiiala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Toimipaikat maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Yritys-ja toimipaikkarekisteri (Tammikuu 2004, tarkistamaton rekisteritieto) Toimipaikat/1000 asukasta Kuva 3.5. Toimipaikat maakunnittain 2004.

40 40 Kuva 3.6. Toimipaikkojen lukumäärän muutos seutukunnittain ltä*uusi maa Ahvenanmaa Kymenlaakso Varsmais-Suomi Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Kainuu Kanta-Häme Pohiois-Savo Pohiois-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Kesto-Suomi Pöijät-Höme Lappi Etelö-Portanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Toimipaikkojen lukumäärän muutos maakunnittain ,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Muutos (%) Kuva 3.7. Toimipaikkojen lukumäärän muutos maakunnittain

41 41 Toimipaikkojen henkilöstön muutos seutukunnittain n M aa ku ntaraja Muutos (%) Vuoden 2004 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot, Kuva 3.8. Toimipaikkojen henkilöstön muutos seutukunnittain Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohiois-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Savo Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Pohjois-Karjala Pohjois-IPohjanmaa Toimipaikkojen henkilöstön muutos maakunnittain uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Muutos (%) Kuva 3.9. Toimipaikkojen henkilöstön muutos maakunnittain

42 42 Toimipaikkojen liikevaihdon muutos seutukunnittain o M aa ku ntaraja mm uutos (%) / V. Vuoden 2004 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Kuva Toimipaikkojen liikevaihdon muutos seutukunnittain Lappi Kanta-Höme Etelö-Savo Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Etelä-Karjala Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Toimipaikkojen liikevaihdon muutos maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Muutos (%) Kuva Toimipaikkojen liikevaihdon muutos maakunnittain

43 43 Työpaikat ja työllinen työvoima Suomessa oli vuoden 2002 lopussa (ennakkotieto) yhteensä työllistä työntekijää. Teollisuus on toimialoista merkittävin työllistäjä toimialaluokituksen kirjaintasolla mitattuna. Kalatalouden ja kaivostoiminnan ja louhinnan työllistävyys oli vähäisintä. Vuoden 2001 työssäkäyntiluvuista lähtien on käytössä uusi toimialaluokitus TOL 2002, joka korvaa toimialaluokituksen Toimialaluokituksen uudistamisen myötä muutamia toimintoja on siirretty eri toimialoille tai luotu uusia (ks. sivulta 141). Muutos vaikeuttaa joidenkin toimialojen vertailukelpoisuutta edellisiin vuosiin. Vuodesta 1995 työllisten määrä on lisääntynyt suhteellisesti eniten kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa ja liike-elämän palveluissa, yli 50 %. Suhteellisesti eniten työllisten määrä väheni alkutuotannon toimialoilla. Työpaikkojen määrä lisääntyi koko maassa yhden prosentin vuosina (ennakkotieto). Keski-Pohjanmaalla lisäys oli suurin, 3 %. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla työpaikkojen määrä lisääntyi samana aikana suhteellisesti vähiten (kuva 3.41.). Teollisuus Terveydenhuolto-ja sosiaalipalv Tukku- ja vähittäiskaupp«kiint.-, vuokr.-, tutk.palv. liike-el palv Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa 1995, 1998 ja 2002* Kuljetus, varastointi ja tietolnk Koulutus Rakentaminen Julkinen hallinto, maanpuol jne Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv Maa-, riista- ja metsätalous Majoitus-ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto^]* Mineraalien kaivu Kalatalous 1995» * -h Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Työllinen työvoima v toimialamuutos (TOL 2002) * ennakkotieto Kuva Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa 1995,1998 ja 2002.

44 44 Työllisen työvoiman muutokset toimialoittain koko maassa * Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv Muut yht-kunn. ja henk.koht. p a l\. Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Työlliset yhteensä Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Teollisuus Mineraalien kaivu Julkinen hallinto, maanpuol. jne. Rahoitustoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kalatalous Maa-, riista- ja metsätalous Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot v toimialamuutos (TOL 2002) * ennakkotieto Kuva Työllisen työvoiman muutokset toimialoittain koko maassa Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa 2002* M iehet Naiset Lähde: Tilastokeskus/Työssakäyntitilasto 'enn akkotieto Kuva Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa 2002.

45 45 Alkutuotanto Vuonna 2002 (ennakkotieto) alkutuotannossa työskentelevistä vuotiaiden osuus oli suurin sekä miesten että naisten joukossa. Miesten osuus alkutuotannon työllisistä on huomattavasti naisten osuutta suurempi. Alkutuotannon työllisten osuus koko työllisestä työvoimasta oli yli 20 % Kaustisen, Juvan ja Kärkikuntien seutukunnissa vuonna Helsingin, Mariehamns stadin ja Tampereen seutukunnissa vastaava osuus oli alle prosentin. Maakunnista alkutuotantovaltaisimpia ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Uudenmaan alueella alkutuotannon merkitys työllistäjänä on vähäisin. Työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa vuosien 2000 ja 2002 (ennakkotieto) välillä kaikissa Suomen seutukunnissa. Mariehamns stadin seutukunnassa alkutuotannon työpaikat vähenivät lähes 40 % ja Älands landsbygdin seutukunnissa viidenneksen. Suhteellisesti vähiten alkutuotannon työpaikkoja menettivät Jakobstadsregionen ja Lappeenrannan seutukunnat. Peltoalaltaan suurimmat maatilat sijaitsivat vuonna 2001 Itä-Uudellamaalla ja Uudellamaalla. Etelä-Savossa ja Lapissa tilojen keskimääräiset peltoalat jäivät pienimmiksi. Seutukunnittain peltoalat vaihtelivat Loviisan seutukunnan yli 43 hehtaarista Pohjois-Lapin seutukunnan 12 hehtaariin tilaa kohti. Tilojen keskimääräiset metsäalat olivat puolestaan suurimmat Lapissa ja Kainuussa. Keskimäärin eniten metsää oli Rovaniemen seutukunnan ja vähiten Loimaan seutukunnan tiloilla. Tilojen keskimääräinen verotettava tulo oli samana vuonna suurin Älands landsbygden seutukunnassa ja pienen Tunturi-Lapin seutukunnan alueella. Maakunnista Uudellamaalla tilojen tulot olivat suurimmat, Lapissa pienimmät. Seutukunnista maatilatalouden velat olivat suurimmat Salon seutukunnassa ja pienimmät Pohjois-Lapin seutukunnassa. Maatilatalouden tulo- ja velkatietoja ei voida esittää kahdeksan seutukunnan osalta, koska kuntatiedoissa on näiden alueella salassapitosäännösten mukaisia tietoja. Seutukunnittaiset maatilatalouden luvut on laskettu kunnittaisista tiedoista Ikäryh m ä Työllinen työvoim a alkutuotannossa iän ja sukupuolen m ukaan koko m aassa * Osuus alkutuotannon työllisistä (%) Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto M ie h e t «N a is e t * ennakkotieto Kuva Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002.

46 46 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2002* Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) * ennakkotieto Kuva Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2002.

47 47 E lin ke in o ra ke n n e seutu ku n n itta in * Seutukunnat järjestetty alkutuotannon mukaan Kaustisen Kärkikuntien Juvan Koillis-Savon Sydösterbottens kustregion Siikalatvan Järviseudun Joutsan Nivala-Haapajärven Sisä-Savon Keski-Karjalan Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Savon Alands skärgärd Pohjois-Satakunnan Suupohjan Kehys-Kainuun Eteläisten seinänaapurien Kuusiokuntien Länsi-Saimaan Pielisen Karjalan Loimaan Kaakkois-Pirkanmaan Itä-Lapin Ilomantsin Outokummun Oulunkaaren Härmänmaan Ylivieskan Tomiolaakson Kyrönmaan Pohjois-Lapin Jakobstadsregionen Koillismaan Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Ylä-Pirkanmaan Keuruun Loviisan Savonlinnan Lounais-Pirkanmaan Tunturi-Lapin Mikkelin Pieksämäen Heinolan Salon Forssan Alands landsbygd Kokkolan Raahen Aboland-Turunmaan Kajaanin Jämsän Kouvolan Äänekosken Pohjoisten seinänaapurien Varkauden Rauman Vaasan K o ko maa Porin Hämeenlinnan Etelä-Pirkanmaan Joensuun Tammisaaren Kotka-Haminan Rovaniemen Riihimäen Imatran Kuopion Kemi-Tornion Lahden Porvoon Lohjan Lappeenrannan Jyväskylän Oulun Turun Tampereen Mariehamns stad Helsingin 100% Osuus työllisestä työvoimasta A lkutuotanto ^ J a lo s tu s Palvelut T u n te m a to n Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järjestetty alkutuotannon mukaan.

48 48 A lkutuotannon työpaikkojen m uutos seutukunnittain * Jakobstadsregionen Lappeenrannan Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Ilomantsin Sydösterbottens kustregion Järviseudun Heinolan Itä-Lapin Varkauden Jämsän Kotka-Haminan Tammisaaren Oulun Kaakkois-Pirkanmaan Suupohjan Salon Koillism aan Helsingin Loviisan Raahen Länsi-Saimaan Kuusiokuntien Keuruun Eteläisten seinänaapurien Kajaanin Torniolaakson M ikkelin Kaustisen Pieksämäen Ylivieskan Porvoon Rauman Pielisen Karjalan Lahden Pohjois-Satakunnan Äänekosken Savonlinnan Kouvolan Kuopion Siikalatvan Koko maa Imatran Vakka-Suomen Saarijärvi-Viitasaaren Oulunkaaren Joensuun Juvan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Ylä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Lohjan Kehys-Kainuun Turun Älands skärgard Koillis-Savon Loimaan Riihimäen Tampereen Kokkolan Hämeenlinnan Pohjois-Lapin Kärkikuntien Outokummun Kemi-Tornion Lounais-Pirkanmaan Keski-Karjalan Kyrön maan Härmänmaan Pohjoisten seinänaapurien Porin Vaasan Äboland-Turunmaan Joutsan Sisä-Savon Forssan Tunturi-Lapin Älands iandsbygd Mariehamns stad Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Muutos (% ) * ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat v toim ialam uutos (T O L ) Kuva Alkutuotannon työpaikkojen muutos seutukunnittain

49 49 Tilojen keskimääräinen peltoala seutukunnittain 2001 O Maakuntaraja Peltoala (ha) El maatiloja Vuoden 2003 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä-ja kalatalous Kuva Tilojen keskimääräinen peltoala seutukunnittain Itä-Uusjmaa,,. Uusimaa. Varsinais-Suomi Tilojen keskimääräinen peltoala maakunnittain 2001 Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä-ja kalatalous Peltoala (ha) Kuva Tilojen keskimääräinen peltoala maakunnittain 2001.

50 50 Tilojen keskimääräinen metsäala seutukunnittain 2001 o M aa ku nta raja Metsäala (ha) Ei m aatiloja Vuoden 2003 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä- ja kalatalous Kuva Tilojen keskimääräinen metsäala seutukunnittain Kuva Tilojen keskimääräinen metsäala maakunnittain 2001.

51 51 Kuva Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa seutukunnittain Uusimaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Varsi nais-suomi Koko maa Pohjanmaa Etelä-Ponia nmaa KeskLPoh anmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Savo Pirkanmaa PohjoiSrPohianmaa Eteia-Kanala Pohjois-Savo Kesto-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä-ja kalatalous Tulot /maati la Kuva Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa maakunnittain 2001.

52 52 Kuva Maatilatalouden velat tilaa kohti seutukunnittain Maatilatalouden velat tilaa kohti maakunnittain 2001 Varslnais-Suom i Kaski-Pohjanmaa Pohjois-PoNanmaa Paijat-Häme Kanta-Hame Itä-Uusimaa Koko maa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-K^rjala Kainiiu Keski-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Kanala HhiHHffliiili^RHHHit^HHiuiiinnniuimmwm«"ww^^ imm HiniHi HNHhNHytiBHyHBtini l uj...ii»niw'ii"w«tm i i i ; i i i i - l- l M 1 j M j I M 1 I M 1 I I I I L ä h d e : T ila s to k e s k u s /M a a -, m e ts ä - ja k a la ta lo u s V e la t ^ /m a a tila Kuva Maatilatalouden velat tilaa kohti maakunnittain 2001.

53 53 Jalostus Kolme neljästä jalostuksen työntekijästä on miehiä. Vuonna 2002 (ennakkotieto) suurin ikäluokka jalostuksessa työskentelevistä olivat vuotiaat sekä miesten että naisten joukossa. Jalostuselinkeinoissa työskenteli vuonna 2002 koko maassa yhteensä reilu työllistä. Suhteellisesti eniten jalostus työllisti Etelä-Pirkanmaan, Raahen ja Äänekosken seutukunnissa, yli 41 % työvoimasta. Tunturi- ja Pohjois-Lapin sekä Mariehamns stadin seutukunnissa jalostuksessa työskentelevien osuus oli alle 13 %. Koko Ahvenanmaan maakunnan alueella ja lostus työllistää suhteessa vähän. Jalostuksen merkitys elinkeinona on suurin Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2000 ja 2002 (ennakkotieto) välillä jalostuksen työpaikat ovat vähentyneet 53 seutukunnan alueella, eniten Itä-Lapin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa. Kaustisen ja Sisä-Savon seutukunnissa nämä työpaikat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Suurimmat teollisuustoimipaikat henkilökunnan määrällä mitattuna olivat vuonna 2002 Äänekosken ja Raahen seutukunnissa, joissa toimipaikat työllistivät keskimäärin noin 30 henkilöä. Teollisuustoiminnan jalostusarvo suhteessa väestöön oli suurin Salon seutukunnassa, lähes euroa asukasta kohti. Maakunnista jalostusarvo asukasta kohti laskettuna oli suurin Itä-Uudellamaalla ja pienin Ahvenanmaalla vuonna Viennin osuus teollisuustoimitusten bruttoarvosta oli enimmillään samana vuonna Vakka- Suomen seutukunnassa. Älands skärgardin seutukunnassa vastaava osuus oli pienin. Maakunnittain tarkasteltuna 11 maakunnan alueella yli puolet teollisuustoimitusten bruttoarvosta meni vientiin. Vientiin menevä osuus oli suurin Lapissa ja pienin Etelä-Pohjanmaalla. Teollisuustoiminnan jalostusarvoa, henkilöstöä ja viennin arvoa seutukuntakohtaisesti laskettaessa perusyksikkönä on käytetty kuntaa. Jos kunnassa on alle kolme teollisuustoimipaikkaa, se ei ole laskennassa mukana. Ikäryhmä Työllinen työvoim a jalostuksessa iän ja sukupuolen m ukaan koko m aassa * Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto Kuva Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002.

54 54 Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain 2002 O s u u s s e u tu k u n n a s s a a s u v a s ta työ llisestä työ voim asta O Maakuntaraja Osuus (%) ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Lahde: Tilastokeskus/Työssakayntitilasto Kuva Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2002* Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) * ennakkotieto Kuva Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2002.

55 55 Etelä-Pirkanmaan Raahen Äänekosken Jämsän Salon Rauman Vakka-Suomen Varkauden Forssan Imatran Jakobstadsregionen Luoteis-Pirkanmaan Heinolan Kemi-Tornion Lounais-Pirkanmaan Kyrönmaan Ylä-Pirkanmaan Härmänmaan Kaakkois-Pirkanmaan Lohjan Lahden Suupohjan Kouvolan Porin Loimaan Eteläisten seinänaapurien Loviisan Ylivieskan Tammisaaren Porvoon Tampereen Outokummun Hämeenlinnan Järviseudun Lappeenrannan Kokkolan Siikalatvan Kotka-Haminan Pohjois-Satakunnan Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Vaasan Riihimäen Äboland-Turunmaan Keuruun Turun Saarijärvi-Viitasaaren Oulun Koko maa Kuusiokuntien Jyväskylän Sydösterbottens kustregion Keski-Karjalan Pohjoisten seinänaapurien Joensuun Pielisen Karjalan Pieksämäen Ilomantsin Kaustisen Länsi-Saimaan Savonlinnan Koillis-Savon Mikkelin Ylä-Savon Joutsan Juvan Kajaanin Kärkikuntien Itä-Lapin Sisä-Savon Alands landsbygd Kehys-Kaipuun Torniolaakson Kuopion Helsingin Koillismaan Rovaniemen Alands skärgärd Mariehamns stad Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin E lin ke in o ra ke n n e seutu ku n n itta in 2002* Seutukunnat järjestetty jalostuksen mukaan E C o% 2 0 % 40% 60% 80% 100% Osuus työllisestä työvoimasta Jalostus P a lv e lu t Alkutuotanto Tuntem aton Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järjestetty jalostuksen mukaan.

56 56 J a l o s t u k s e n t y ö p a i k k o j e n m u u t o s s e u t u k u n n i t t a i n * Kaustisen i i Sisä-Savon i i.»s; mmm \'A. \ i Tunturi-Lapin i i i i i i Äboland-Turunmaan i i 1 1 Jakobstadsregionen Kemi-Tornion,,. Mariehamns stad Juvan i i i mimmzmm},, Härmänmaan i i i, i i Ylä-Savon i i i i i i Kärkikuntien i i i i i i Suupohjan i i i Sydösterbottens kustregion m mt Kokkolan Etelä-Pirkanm aan m ' Savonlinnan n n Hämeenlinnan M, Kotka-Haminan W i i i M ikkelin i i i M i i i Tampereen i i i M t i i Keski-Karjalan i i i H i i > Jyväskylän i i i M Joensuun m Koillis-Savon m Siikalatvan Älands skärgard Porvoon.. E Keuruun i i i Ylivieskan i i i H i i Helsingin i i M i i Heinolan i i i i i Pielisen Karjalan i i i i i Vaasan Koko maa Loimaan Kaakkois-Pirkanmaan Eteläisten seinänaapurien Varkauden i i Pohjoisten seinänaapurien i m m m a i i Turun i i i km m m i i Kuopion 1 i i mrmzssmt i i Vakka-Suom en i i i tmm mm i i Rauman i I i mmmim. i i Loviisan Porin Tam m isaaren Lahden 1 Raahen 1 Ylä-Pirkanm aan 1 i G52HZ2-2E2 i i Kouvolan i i i i i Forssan i i Lounais-Pirkanmaan i i m m m im m m i i Outokummun i i i i i Jämsän Länsi-Saimaan Kyrönmaan Pieksäm äen Rovaniemen Oulunkaaren i i Järviseudun 1 l Z Z M i i Luoteis-Pirkanm aan i m i i Lappeenrannan i m i M i i Nivala-Haapajärven 1. M i i Imatran 1 t SS Saarijärvi-Viitasaaren m Oulun Pohjois-Satakunnan! 1 Tomiolaakson i 1 1 Kuusiokuntien i t Riihim äen i M 1 1 Pohjois-Lapin i M 1 1 Lohjan i i 1 1 Äänekosken M Kehys-Kainuun 1 1 m n ("H m i j-! i i i m i r ~ > ) Muutos (% ) * ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot v toimialamuutos (TO L 2002) Kuva Jalostuksen työpaikkojen muutos seutukunnittain

57 57 T e ollisuustoim innan henkilöstö seutuku nnitta in 2002 R a ahen Ä ä n e k o s k e n J ä m sä n O ulun V a rk a u d e n Im atran L a p p e e n ra n n a n E te lä -P irk a n m a a n R a u m a n K e m i-t o rn io n V a asan J a k o b s ta d s re g io n e n Salon H e ls in g in P o rvoon K o u vo la n K o tk a -H a m in a n T a m p e re e n F orssa n T urun H ä m e e n lin n a n T a m m is a a re n Loh jan Lahden Jo e n su u n J y vä skylä n Koko maa P orin H e in o la n K a a k k o is -P irk a n m a a n L o viisa n K a jaan in Y liv ie s k a n M ikke lin K o kko la n V a k k a -S u o m e n Y lä -S a vo n P ielisen K a rja la n Itä-Lapin K u o p io n S iik a la tv a n Y lä -P irk a n m a a n S yd ö s te rb o tte n s ku s tre g io n R iih im ä e n Ä b o la n d -T u ru n m a a n L u o te is -P irk a n m a a n P o hjoiste n s e in ä n a a p u rie n P ie ksä m ä e n N iv a la -H a a p a jä rv e n O u to k u m m u n S a vo n lin n a n H ä rm ä n m a a n L o u n a is -P irk a n m a a n K e s k i-k a rja la n K o illis -S a v o n Ilo m a n tsin E teläisten se in ä n a a p u rie n M a rie h a m n s sta d R o v a n ie m e n Loim a a n S a a rijä rv i-v iita s a a re n K e h ys-k a in u u n P o h jo is-s a ta ku n n a n Ä la n d s la n d s b y g d K o illism a a n K u u sio ku n tie n Ju va n K e uru un K yrönm aan K a u stise n S u u p o h ja n J ä rv is e u d u n O u lu n k a a re n S is ä -S a v o n L ä n s i-s a im a a n K ä rk ik u n tie n T o rn io la a k s o n J outsan P o h jo is -L a p in T u n tu ri-l a p in Ä la n d s s k ä rg ä rd Palkattu henkilöstö/toimipaikka n Toimihenkilöt» T y ö n te k ijä t Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Teollisuustoiminnan henkilöstö seutukunnittain 2002,

58 58 T e ollisuustoim innan jalo stu sa rvo seutukunnittain 2002 Salon Jäm sän Imatran Äänekosken Rauman Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Loviisan Raahen Porvoon Jakobstadsregionen Lappeenrannan Oulun Varkauden Kouvolan Tampereen Sydösterbottens kustregion Porin Vakka-Suom en Forssan Lohjan Turun Kotka-Haminan Heinolan Luoteis-Pirkanm aan Koko maa Kaakkois-Pirkanmaan Tam m isaaren Lahden Ylä-Pirkanm aan Joensuun Helsingin Hämeenlinnan Äboland-Turunmaan Pohjoisten seinänaapurien Kokkolan Härmänmaan Lounais-Pirkanmaan Siikalatvan Vaasan Ylivieskan Jyväskylän Outokummun Eteläisten seinänaapurien Pohjois-Satakunnan Loimaan Kajaanin Keski-Karjalan Itä-Lapin Järviseudun Keuruun Ylä-Savon Suupohjan M ikkelin Pieksämäen M arieham ns stad Nivala-Haapajärven Kuopion Koillis-Savon Pielisen Karjalan Kuusiokuntien Riihimäen Savonlinnan Saarijärvi-Viita saaren Kaustisen Älands landsbygd Oulunkaaren Ilomantsin Kyrönmaan Juvan Sisä-Savon Koillismaan Joutsan Kehys-Kamuun Länsi-Saimaan Torniolaakson Rovaniemen Kärkikuntien Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Älands skärgard o E uroa/asukas Lähde: T ilastokeskus/s tatfin Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain 2002,

59 59 Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Lähde: Tilastokeskus /S tatf in L a s k e ttu o s itta in s a la tu is ta k u n ta lu v u is ta V u o d e n s e u tu k u n ta r a ja t Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain 2002.

60 60 Teollisuustoim innan vienti seutukunnittain 2002 Vakka-Suomen Jämsän Imatran Oulun Vaasan Salon Kemi-Tomion Etelä-Pirkanmaan Tampereen Varkauden Helsingin Ilomantsin Itä-Lapin Kouvolan Äänekosken Lohjan Koillis-Savon Kajaanin K o k o maa Heinolan Kotka-Haminan M arieham ns stad Rauman Hämeenlinnan Pielisen Karjalan Kokkolan Luoteis-Pirkanmaan Porvoon Jyväskylän Porin Mikkelin Lappeenrannan Jakobstadsregionen Joensuun Kehys-Kainuun Turun Lounais-Pirkanmaan Järviseudun Sydösterbottens kustregion Rovaniemen Eteläisten seinänaapurien Tammisaaren Ylä-Pirkanmaan Härmänmaan Raahen Länsi-Saimaan Savonlinnan Saarijärvi-Viitasaaren Lahden Äboland-Turunmaan Keski-Karjalan Kyrön maa n Sisä-Savon Juvan Koillismaan Ylä-Savon Loimaan Joutsan Pohjois-Satakunnan Riihimäen Kuusiokuntien Kärkikuntien Keuruun Ylivieskan Pohjoisten seinänaapurien Kuopion Alands landsbygd Loviisan Nivala-Haapajän/en Tunturi-Lapin Siikalatvan Forssan Pohjois-Lapin Suupohjan Torniolaakson Outokummun Oulunkaaren Pieksämäen Kaakkois-Pirkanmaan Kaustisen Alands skärgärd Osuus teollisuustoiminnan bruttoarvosta (% ) Lande: TllastokesKUS/StatFin Laskettu osittain salatuista kuntaluvuista Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Teollisuustoiminnan vienti seutukunnittain 2002,

61 61 Kuva Teollisuustoiminnan vienti maakunnittain 2002.

62 62 Työpaikkojen muutos maakunnittain * Lahde Ti lastokeskus/tyossakayn ti tilasto Kuva Toimipaikat maakunnittain Kuva Työpaikkojen muutos maakunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostus- Kuva Teollisuustoiminnan vienti arvo maakunnittain 2002, maakunnittain 2002.

63 63 Korkea teknologia Korkean teknologian (huipputeknologia) toimialoiksi katsotaan tässä tarkastelussa OECD:n määrittelyn mukaisesti avaruus ja ilmailu, tieto- ja konttorikoneiden, elektroniikka- ja tietoliikennevälineiden sekä lääkkeiden valmistus. Korkean keskitason teknologian toimialoja ovat instrumenttien ja hienomekaniikan, sähköteknisten koneiden ja laitteiden, kulkuneuvojen, kemiallisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Vuonna 2002 korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla oli varsinaisia toimipaikkoja eli 24 % koko teollisuuden toimipaikoista. Näillä korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla työskenteli henkilöä, mikä vastaa 37 % koko teollisuuden henkilöstöstä. Liikevaihtoa nämä toimipaikat keräsivät yli 45 miljardia euroa, mikä vastaa 46 % kaikkien teollisuustoimipaikkojen liikevaihdosta. Korkean teknologian alat ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaammin kuin muut teollisuuden alat. Näillä aloilla henkilöstön määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 1994 vuoteen Liikevaihto kehittyi vieläkin voimakkaammin, yli kuusinkertaiseksi. Vuoden 2004 toukokuussa huipputeknologian toimipaikkoja oli väestömäärään suhteutettuna eniten Salon seutukunnassa. 19 seutukunnan alueella näitä toimipaikkoja ei ollut lainkaan. Maakunnista Kainuussa ja Pohjoispohjanmaalla huipputeknologian toimipaikkoja oli suhteellisesti eniten, Etelä- Kaijalassa vähiten. Teollisten toim ipaikkojen kehitys koko m aassa in deksi, 1994=100 Lukumäärän kehitys in de ksi, 1994=100 Henkilöstön kehitys in de ksi, 1994=100 Liikevaihdon määrän kehitys ^ Korkean teknologian alat Korkean keskitason teknologian alat Muu teollisuus Lähde: Tilastokeskus/Suomen yritykset Kuva Teollisten toimipaikkojen kehitys koko maassa

64 64 Huipputeknologian toimipaikat maakunnittain 2004 Pohiois-Pohjanmaa varsi nais-suomi Uusimaa Keski-Ponianmaa Pirkanmaa Kesto-Suomi Pohjanmaa K oko maa Päijät-Häme Pohiois-Savo Satakunta Kanta-Hame Pohjois-Karja?a Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Itä-uusimaa Etelä-Savo Ahvenanmaa Etelä-Kanala Lähde: Tilastokeskus/Yritys-ja toimipaikkarekisteri (Toukokuu 2004, tarkistamaton rekisteritieto) Toimipaikkoja/ asukasta Kuva Huipputeknologian toimipaikat maakunnittain 2004.

65 65 Informaatioalan työpaikat seutukunnittain 2002* L aaja m ääritelm ä inform aatioalasta n M a a k u n t a r a j a O suus kaikista työpaikoista (% ) T O L V u o d e n s e u tu k u n ta r a ja t L ä h d e : T ila s to k e s k u s /K a u p u n k i- ja s e u tu in d ik a a tto r it Kuva Informaatioalan työpaikat seutukunnittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kanta-häme Pohjois-Savo Kainuu Itä-Uusimaa Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Et elä-karjala Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Informaatioalan työpaikat maakunnittain 2002* Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Osuus kalkista työpaikoista (%) TOL 2002 ennakkotieto Kuva Informaatioalan työpaikat maakunnittain 2002.

66 66 Kuva Informaatioalan toimipaikkojen osuus seutukunnittain Informaatioalan toimipaikkojen osuus maakunnittain 2004 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Osuus kaikista toimipaikoista (%) (Toukokuu tarkistamaton rekisteritieto) Kuva Informaatioalan toimipaikkojen osuus maakunnittain 2004.

67 67 Inform aatioalan to im ip a ikat seutukunnittain 2004 Helsingin Mariehamns stad Tampereen Vaasan Turun Koko maa Porvoon Jyväskylän Lohjan Tammisaaren Pohjoisten seinänaapurien Lahden Oulun Sydösterbottens kustregion Äboland-Turunmaan Kuopion Lappeenrannan Riihimäen Loviisan Keuruun Alands skärgard Rovaniemen Salon Mikkelin Hämeenlinnan Savonlinnan Jakobstadsregionen Rauman Kokkolan Porin Joensuun Alands landsbygd Vakka-Suomen Forssan Kouvolan Härmänmaan Luoteis-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Heinolan Kotka-Haminan Jämsän Kajaanin Äänekosken Varkauden Pohjois-Lapin Järviseudun Loimaan Imatran Juvan Pieksämäen Kemi-Tornion Tunturi-Lapin Ylä-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Kuusiokuntien Eteläisten seinänaapurien Saarijärvi-Viitasaaren Ylivieskan Koillismaan Länsi-Saimaan Suupohjan Outokummun Kaakkois-Pirkanmaan Raahen Ylä-Savon Kyrönmaan Torniolaakson Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Ilomantsin Kaustisen Joutsan Koillis-Savon Kärkikuntien Sisä-Savon Nivala-Haapajärven Kehys-Kainuun Itä-Lapin Oulunkaaren Siikalatvan Toim ipaikat/1000 asukasta ICT-toim ialat Tavaratuo tan to» S isältö tuo tan to m Palvelutuotanto Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toim ipaikkarekisteri (Toukokuu 2004, tarkistam aton rekisteritieto) Kuva Informaatioalan toimipaikat seutukunnittain 2004,

68 68 Informaatiotoimialat Informaatiotoimiala jakaantuu tavara-, sisältö- ja palvelutuotantoon. Edellisten vuosien katsauksista poiketen tässä julkaisussa tarkastellaan informaatiosektoria ns. laajan määritelmän mukaisesti. Tarkemmat toimialoittaiset määritelmät löytyvät julkaisun lopusta. Vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan informaatioalan työpaikkoja oli suhteellisesti eniten Salon, Oulun ja Helsingin seutukunnissa, yli 16 % kaikista työpaikoista. Salon seutukunnissa osuus oli peräti 23 %. Maakunnista Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla tämä osuus oli suurin, Etelä-Pohjanmaalla pienin. Informaatioalan yritysten toimipaikkoja oli eniten Helsingin ja Mariehamns stadin seutukunnissa asukaslukuun suhteutettuna. Vähiten informaatioalan toimipaikkoja oli Siikalatvan, Oulunkaaren, Itä-Lapin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa, alle 1,5 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Tieto on Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin toukokuun 2004 tiedoista. Yhteensä informaatioalan (laaja määritelmä) toimipaikkoja oli tuolloin koko maassa yli , eli 10 % kaikista toimipaikoista. Palvelut Palvelutoimialojen työllisestä työvoimasta 53 % oli naisia vuonna 2002 (ennakkotieto). Suurimmat ikäryhmät palvelusektorilla muodostivatkin vuotiaat naiset. Mariehamns stadin, Helsingin, Rovaniemen, Kuopion ja Tunturi-Lapin seutukunnissa palvelutoimialojen merkitys työllistäjänä oli suurin. Niissä useampi kuin kolme neljästä työllisestä sijoittui palveluiden toimialoille. Kaustisen, Raahen ja Suupohjan seutukunnissa palvelut työllistivät vähiten. Maakunnista Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat palveluvaltaisimpia. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla palvelujen merkitys oli vähäisin. Palveluiden työpaikat ovat vähentyneet 8 seutukunnassa vuosien 2000 ja 2002 (ennakkotieto) välillä. Suhteellisesti eniten ne vähenivät Itä-Lapin seutukunnan alueella, lähes 5 %. Älands landsbygdin seutukunnassa palvelutyöpaikat lisääntyivät vastaavana aikana yli 12 %. Ikäryhmä Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko m aassa * Kuva Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002.

69 69 Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain 2002* O suus s e u tu k u n n a s sa asuvasta työ llisestä työvoim asta M a a k u n ta raja Osuus (% ) e n n a k k o tie to V u o d e n s e u tu k u n ta r a ja t L a h d e : T ila s to k e s k u s /T y ü s s ä k ä y n titlla s to Kuva Palvelutoimialojen työllistävyys seutukunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2002* Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto O suus m aakunnassa asuvasta työllisestä työvoim asta (% ) * ennakkotieto Kuva Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2002.

70 70 E lin ke in o ra ke n n e seutukunnittain 2002* Seutukunnat järjestetty palvelutoimialojen mukaan M arieham ns stad Helsingin Rovaniemen Tunturi-Lapin Kuopion Pohjois-Lapin Oulun Turun Koillismaan Älands landsbygd Jyväskylän Kajaanin Joensuun Älärids skärgard Riihimäen K o ko maa Tampereen Pohjoisten seiriähääpurien Kötka-Häminän Vaasan Lappeenrannan M ikkelin Porvoon Torniolaakson Pieksämäen Hämeenlinnan Äboland-Turunmaan Tammisaaren Savonlinnan Lahden Lohjan Itä-Lapin Porin Kokkolan Keuruun Kouvolan Kehys-Kainuun Kemi-Tornion Ilomantsin Länsi-Saimaan Imatran Sisä-Savon Loviisan Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Oulunkaaren Ylä-Savon Joutsan Varkauden Heinolan Ylivieskan Forssan Lounais-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Rauman Ylä-Pifkänm ään Outokummun Keski-Karjalan Sydösterbottens kustregion Saarijärvi-Viitasaaren Juvan Kärkikuntien Luoteis-Pirkanm aan Koillis-Savon Loimaan Kyrön maan Nivala-Haapajärven Härmänmaan Jakobstadsregionen Jäm sän Salon Kaakkois-Pirkanmaan Äänekosken Eteläisten seinänaapurien Etelä-Pirkanmaan Järviseudun Siikalatvan Vakka-Suom en Suupohjan Raahen Kaustisen o% 20% 4 0 % 6 0 % 8 0 % 100% Osuus työllisestä työvoimasta Palvelut «J a lo s tu s m Alkutuotanto T u n te m a to n Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järjestetty palvelutoimisto jen mukaan.

71 71 Palvelutyöpaikkojen muutos seutukunnittain * Älands skärgärd Kaakkois-Pirkanm aan Oulun Alands landsbygd Salon Kokkolan Pohjoisten seinänaapurien Hämeenlinnan Jyväskylän Tam pereen Eteläisten seinänaapurien Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Kuusiokuntien Ylä-Savon Siikalatvan Forssan M ikkelin Loimaan Kaustisen Lahden Lohjan Porin Riihim äen Koillism aan Jakobstadsregionen Rauman Lappeenrannan Kemi-Tornion Pohjois-Lapin Tam m isaaren Porvoon Savonlinnan Kuopion Turun Rovaniemen M arieham ns stad Kotka-Haminan K o ko maa Joutsan Jäm sän Järviseudun Joensuun Suupohjan Kouvolan Etelä-Pirkanm aan Vaasan Luoteis-Pirkanm aan Raahen Imatran Helsingin Saarijärvi-Viitasaaren Koillis-Savon Nivala-Haapajärven Pieksäm äen Kajaanin Varkauden Kyrönmaan Ylivieskan Äänekosken Vakka-Suom en Juvan Länsi-Saimaan Outokummun Torniolaakson Sydösterbottens kustregion Lounais-Pirkanmaan Ilom antsin Oulunkaaren Keski-Karjalan Heinolan Ylä-Pirkanm aan Pielisen Karjalan Härmänmaan Äboland-Turunmaan Sisä-Savon Keuruun Loviisan Kärkikuntien Kehys-Kainuun Itä-Lapin Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Muutos (% ) * ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat v toimialamuutos (TO L 2002) Kuva Palvelutyöpaikkojen muutos seutukunnittain ,

72 72 Tulonsaajien tulot Vuonna 2002 tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat koko maassa euroa, mikä oli 3,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Miehillä keskitulot olivat euroa ja naisilla euroa. Ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna suurituloisimpia olivat ja vuotiaat miehet, joiden keskimääräiset tulot ylsivät yli euroon. Nämä ikäryhmät olivat myös naisten joukossa eniten ansaitsevia yli euron vuosituloilla. Naisten veronalaiset keskitulot nousivat miesten tuloja enemmän, 3,8 % kun miehillä ne kasvoivat 2,5 %. Mariehamns stadissa valtionveron alaiset tulot olivat vuonna 2002 maan korkeimmat, lähes euroa tulonsaajaa kohti. Lisäksi seitsemässä muussa seutukunnassa tulot olivat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Keskitulot olivat pienimmät Kehys-Kainuun seutukunnassa ( euroa). Maakunnittain keskimääräiset tulot vaihtelivat Uudenmaan eurosta Kamuun euroon. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti vähenivät kolmessa seutukunnassa vuosien 2001 ja 2002 välillä, enimmillään 8 % Luoteis-Pirkanmaan seutukunnassa. Tulojen kasvu oli suurinta Härmänmaan seutukunnassa. Kokonaistulot nousivat vastaavana aikana koko maassa 3,8 % ja tulonsaajien lukumäärä lisääntyi 0,7 %. Yli puolessa seutukunnista tulonsaajien määrä väheni, eniten Tomiolaakson seutukunnan alueella. Valtionveron alaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002 Ikäryhmä Kuva 4.1. Valtionveron alaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva 4.2. Valtionveron alaisten tulojen muutos iän ja sukupuolen mukaan koko maassa

73 73 V altionveron alaiset tulot seutukunnittain 2002 Mariehamns stad Helsingin Porvoon Lohjan Härmänmaan Turun Tampereen Oulun K o kom a a Salon Riihimäen Rauman Hämeenlinnan Tammisaaren Kouvolan Alands landsbygd Kotka-Haminan Imatran Lappeenrannan Pohjoisten seinänaapurien Etelä-Pirkanmaan Jämsän Lahden Vaasan Kuopion Jyväskylän Jakobstadsregionen Raahen Porin Kemi-Tornion Kyrönmaan Vakka-Suomen Kokkolan Aboland-Turunmaan Varkauden Forssan Loviisan Äänekosken Loimaan Heinolan Rovaniemen Joensuun Lounais-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Ylivieskan Mikkelin Kajaanin Ylä-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Länsi-Saimaan Pieksämäen Eteläisten seinänaapurien Keuruun Savonlinnan Ylä-Savon Järviseudun Suupohjan Pohjois-Lapin Pohjois-Satakunnan Sydösterbottens kustregion Juvan Kaustisen Nivala-Haapajärven Kuusiokuntien Atands skärgärd Koillismaan Siikalatvan Keski-Karjalan Koillis-Savon Kärkikuntien Joutsan Pielisen Kaijalan Outokummun Saarijärvi-Viitasaaren Sisä-Savon Oulunkaaren Itä-Lapin Tunturi-Lapin Ilomantsin Torniolaakson Kehys-Kainuun Euroa/tulonsaaja Lähde: Tilastokeskus/Tulot ia kulutus... Vuoden seutukuntarajat Kuva 4.3. Valtionveron alaiset tulot seutukunnittain 2002.

74 74 Valtionveron alaiset tulot maakunnittain 2002 Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus Euroa/tulonsaaja Kuva 4.5. Valtionveron alaiset tulot maakunnittain 2002.

75 75 V altionveron alaisten tulojen m uutos tulonsaajaa kohti seutukunnittain Härmänmaan Sisä-Savon Eteläisten seinänaapurien Jakobstadsregionen Torniolaakson Kaustisen Sydösterbottens kustregion Kyrön maa n Pieksämäen Kaakkois-Pirkanmaan Kokkolan Järviseudun Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Lounais-Pirkanmaan Oulunkaaren Forssan Kemi-Tomion Ylä-Savon Rovaniemen Joutsan Keuruun Porvoon Ylä-Pirkanmaan Kärkikuntien Riihimäen Loimaan Äboland-Turunmaan Mikkelin Keski-Karjalan Suupohjan Hämeenlinnan Outokummun Lahden Tunturi-Lapin Länsi-Saimaan Kehys-Kamuun Turun Tammisaaren Alands landsbygd Pohjoisten seinänaapurien Porin Ilomantsin Koillismaan Oulun Kuopion Lappeenrannan Saarijärvi-Viitasaaren Siikalatvan Jyväskylän Vaasan Savonlinnan Rauman Kuusiokuntien Nivala-Haapajärven Varkauden Loviisan Kouvolan Kajaanin Etelä-Pirkanmaan Alands skärgärd K o ko maa Joensuun Kotka-Haminan Äänekosken Itä-Lapin Pohjois-Lapin Pielisen Karjalan Jämsän Raahen Vakka-Suomen Tampereen Salon Lohjan Mariehamns stad Imatran Heinolan Helsingin Juvan Ylivieskan Luoteis-Pirkanmaan Muutos tulonsaajaa kohti (% ) Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva 4.6. Valtionveron alaisten tulojen muutos tulonsaajaa kohti seutukunnittain

76 76 V altionveron alaisten tulojen ja tulonsaajien lukum äärän m uutos seutukunnittain Härmänmaan Alands landsbygd Oulun Jakobstadsregionen Porvoon Sisä-Savon Mariehamns stad Jyväskylän Eteläisten seinänaapurien Turun Riihimäen Kaakkois-Pirkanmaan Kaustisen Kyrönmaan Pohjoisten seinänaapurien Kokkolan Kuopion Loimaan Forssan Äboland-Turunmaan Lahden Oulunkaaren Tammisaaren Tampereen Hämeenlinnan Pohjois-Satakunnan Länsi-Saimaan Pieksämäen Sydösterbottens kustregion Rovaniemen Vaasan Joensuun Kemi-Tornion Lappeenrannan Mikkelin Joutsan Koillismaan Lounais-Pirkanmaan K o ko maa Porin Ylä-Savon Kärkikuntien Ylä-Pirkanmaan Lohjan Alands skärgärd Rauman Tunturi-Lapin Järviseudun Etelä-Pirkanmaan Outokummun Suupohjan Torniolaakson Koillis-Savon Keuruun Siikalatvan Varkauden Loviisan Kuusiokuntien Kouvolan Helsingin Kotka-Haminan Keski-Karjalan Salon Savonlinnan Kajaanin Saarijärvi-Viitasaaren Raahen Äänekosken Jämsän Nivala-Haapajärven Vakka-Suomen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Pohjois-Lapin Ilomantsin Heinolan Imatran Itä-Lapin Juvan Ylivieskan Luoteis-Pirkanmaan Muutos (% ) «a Valtionveron alaiset tulot Tulonsaajien lukum äärä Lähde: Tllastokeskus/Tulot ja kulutus Vuoden seutukuntarajat Kuva 4.7. Valtionveron alaisten tulojen ja tulonsaajien lukumäärän muutos seutukunnittain

77 77 Bruttokansantuote ja aluetilinpito Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli vuonna 2003 (ennakkotieto) 143 miljardia euroa, ja sen määrä kasvoi aikaisempaan vuoteen verrattuna 1,9 %. Vuonna 2002 bruttokansantuote kasvoi hieman enemmän, 2,3 % aiempaan vuoteen verrattuna. Arvonlisäyksen ^bruttokansantuotteen toimialoittainen arvo) volyymi kasvoi voimakkaimmin mineraalien kaivussa. Rahoitus- ja vakuutustoimialoilla arvonlisäys aleni yli 5,5 %. Myös majoitus- ja ravitsemispalveluissa sekä kalataloudessa arvonlisäys väheni vuonna 2002 (ennakkotieto). Alueellista tuotantoa kuvataan tässä julkaisussa arvonlisäyksen avulla. Aluetilinpidossa tarkastellaan Suomen suuralueiden, maakuntien ja seutukuntien taloudellista tilaa sekä kehitystä. Aluetilinpidon tietosisällön uudistuksen (EKT 1995-ohjeistus) jälkeen tiedot ovat yhteensopivia koko maan tietojen kanssa. Aiemmin laskettu bruttokansantuote alueittain ei ole vertailukelpoinen uudistettujen aluetilinpidon lukujen kanssa. Aluetilinpidon tietoja on vuosilta (ennakkotieto). Aluetilinpidon arvonlisäyksen tarkastelussa käytetään joko käypähintaisia tai kiinteähintaisia arvoja. Jos tarkastellaan useampaa vuotta tai kuvataan muutosta, kiinteähintainen arvo antaa todellisemman kuvan muutoksen suuruudesta. Arvolisäys kasvoi eniten vuosien 2000 ja 2002 (ennakkotieto) välillä Etelä- Pirkanmaan seutukunnassa, yli 18 % vuoden 2000 hinnoilla. Äänekosken seutukunnassa arvonlisäys laski eniten, yli 15 %. Mariehamns stadin seutukunta menestyi parhaiten vuonna 2002 (ennakkotieto) asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen määrällä niitattuna. Käypähintainen arvonlisäys oli siellä yli euroa asukasta kohti. Myös Salon ja Helsingin seutukunnissa arvonlisäys oli yli euroa asukasta kohti. Pienin se oli Kyrönmaan seutukunnassa, alle euroa, mikä vastaa vajaata puolta koko maan keskimääräisestä arvosta (kuva 5.6). Älands skärgärdin seutukunnassa alkutuotannon toimialojen asukaskohtainen arvo oli seutukuntien suurin, lähes euroa vuoden 2000 hinnoilla. Salon seutukunnassa teollisuuden ja rakentamisen osuus asukasta kohti laskettuna oli euroa. Palvelutoimialojen arvonlisäys oli suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, yli euroa asukasta kohti vuoden 2000 hinnoilla.

78 78 Bruttokansantuote * Miljardia euroa Lähde: Tilastokeskus/StatFin * ennakkotieto Kuva 5.1. Bruttokansantuote Bruttokansantuotteen muutos koko maassa * * Lahde: Tilastokeskus/Aluetilinpito/StatFin ennakko tie d o t Kuva 5.2. Bruttokansantuotteen muutos koko maassa Arvonlisäyksen muutos toimialoittain koko maassa 2002* M in e ra a lie n kaivu K iin te is tö -, v u o k ra u s -, tu tk.p a lv. R a k e n ta m in e n M a a -, m e ts ä -ja riis ta ta lo u s Kuljetus, varastointi ja tietoliik. T u k k u - ja v ä h ittä is k a u p p a K o u lu tu s T erveyde nhuolto -ja sosiaalipalv. T e o llis u u s Toimialat yhteensä Julkinen hallinto, m aanpuol. jne. K o tita lo u s p a lv e lu t S ä h k ö -, k a a s u -ja v e s ih u o lto M uut yhteiskunn. ja henk.koht. palv. K a la ta lo u s M a jo itu s - ja ra v its e m is to im in ta R ahoitustoim inta Volyym in m uutos vuodesta 2001 (% ) L ä h d e : T ila s to k e s k u s /K a n s a n ta lo u d e n tilin p ito e n n a k k o tie to Kuva 5.3. Arvonlisäyksen muutos toimialoittain koko maassa 2002.

79 79 Aluetilinpidon arvonlisäys asu kasta kohti suuralueittain * Indeksi, EU 25 = 100 E te lä -S u o m i L a n s l-s u o m i Itä -S u o m i P o h jo ls -S u o m i A h v e n a n m a a K o k o m a a Huom! Uudet suuraluerajat Lähde: T lla s to k e s k u s /A lu e tilln p ito : «0 0 1» 2002* * e n n a k k o tie to Kuva 5.4. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain , EU 25 = 100. Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain * U u s im a a P irk a n m a a V a rs ln a ls - S u o m l K ym enlaakso Itä -U u sim aa P ä ijä t- H ä m e A h v e n a n m a a S a ta k u n ta E telä -K arjala P ohjois -P ohjanm aa K a n ta - H ä m e K e s k i-s u o m i L a p p i P o h ja n m a a P ohjois -S avo P o h io is -K a rja la E te lä -P o h ja n m a a K e s k i-p o h ja n m a a K a in u u E te lä -S a v o K o k o m a a 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % % O s u u s m a a k u n n a n a r v o n lis ä y k s e s tä (% ) M a a -, m e ts ä -, k a la - ja riis ta ta lo u s T e o llis u u s ja r a k e n ta m in e n M K a u p p a, liik e n n e ja m u u t p a lv e lu t Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito 'ennakkotieto Kuva 5.5. Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain Suomen suuralueista Ahvenanmaa ja Etelä-Suomi ovat menestyneet parhaiten asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen määrällä mitattuna. Näiden suuralueiden arvonlisäys/asukas on ollut vähintään 30 % suurempi kuin EU:ssa keskimäärin vuosien 2000 ja 2002 (ennakkotieto) välillä. Myös koko maan arvo on ollut EU:n keskimääräistä suurempi. Heikoimmin suuralueista on menestynyt Itä-Suomi. Sen indeksiluku (EU 25 = 100) oli vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan 82. Maakunnittaisessa tarkastelussa alkutuotannon osuus oli suurin Etelä- Savossa. Itä-Uudellamaalla jalostuksen osuus oli maakuntien suurin. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla yli 75 % arvonlisäyksestä muodostui palvelutoimialoilla.

80 80 Kuva 5.6. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti seutukunnittain Uusimaa Ahvenanmaa v a ~ Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain 2002* Ldhde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Euroa/asukas käyvin hinnoin ennakkotieto Kuva 5.7. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain 2002.

81 81 A luetilinpidon arvo n lisä ys seutuku nnitta in 2002* ja 1995 Mariehamns stad Salon Helsingin Imatran Oulun Jämsän Kouvolan Kemi-Tomion Rauman Lappeenrannan Tampereen Äänekosken K o ko maa Turun Vaasan Etelä-Pirkanmaan Raahen Varkauden Loviisan Jakobstadsregionen Sydösterbottens kustregion Pohjoisten seinänaapurien Jyväskylän Porin Kotkan-Haminan Hämeenlinnan Kuopion Joensuun Porvoon Forssan Lahden Kokkolan Heinolan Rovaniemen Luoteis-Pirkanmaan Mikkelin Lohjan Vakka-Suomen Äboland-Turunmaan Alands skärgärd Tammisaaren Kaakkois-Satakunnan Kajaanin Ylivieskan Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Itä-Lapin Kaakkois-Pirkanmaan Härmänmaan Savonlinnan Loimaan Koillismaan Riihimäen Pohjois-Lapin Siikalatvan Ylä-Savon Järviseudun Ilomantsin Pieksämäen Tunturi-Lapin Kaustisen Keuruun Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Eteläisten seinänaapurien Keski-Karjalan Kuusiokuntien Älands landsbygd Koillis-Savon Pielisen Karjalan Saarijärven Viitasaaren Nivala-Haapajärven Kehys-Kainuun Juvan Kaakkoisen Keski-Suomen Outokummun Oulunkaaren Länsi-Saimaan Kärkikuntien Sisä-Savon Torniolaakson Kyrönmaan Euroa/asukas vuoden 2000 hinnoin i 12002* 1995 Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat Kuva 5.8. Aluetilinpidon arvonlisäys seutukunnittain 2002 ja 1995.

82 82 A rvo n lisä yksen m uutos seutukunnittain * Etelä-Pirkanm aan Älands skärgard Turun Jyväskylän Oulun Imatran Jämsän Tampereen Raahen Forssan Alands landsbygd Ylivieskan Loviisan Pohjois-Lapin Helsingin Siikalatvan Suupohjan Rauman Pohjoisten seinänaapurien Kehys-Kainuun Tam m isaaren Pohjois-Satakunnan Tunturi-Lapin K o ko maa Kajaanin Sisä-Savon Porin Salon Kaakkois-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanm aan Ilomantsin Hämeenlinnan M arieham ns stad Oulunkaaren Vakka-Suom en Koillism aan Rovaniemen Kaakkois-Satakunnan Mikkelin Savonlinnan Kaakkoisen Keski-Suom en Kuopion Juvan Porvoon Ylä-Pirkanm aan Nivala-Haapajärven Lahden Kaustisen Kärkikuntien R iihim äen. Pieksäm äen Järviseudun Keuruun Kyrön maa n Outokummun Kouvolan Ylä-Savon Eteläisten seinänaapurien Pielisen Karjalan Varkauden Koillis-Savon Länsi-Saimaan Aboland-Turunmaan Torniolaakson Kotkan-Haminan Loimaan Kemi-Tornion Kokkolan Kuusiokuntien Jakobstadsregionen Heinolan Viitasaaren Joensuun Lappeenrannan Vaasan Lounais-Pirkanmaan Härmänmaan Lohjan Keski-Karjalan Saarijärven Itä-Lapin Sydösterbottens kustregion Äänekosken Muutos vuoden 2000 hinnoin (% ) Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito 'ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat Kuva 5.9. Arvonlisäyksen muutos seutukunnittain ,

83 83 M aa-, m etsä-, kala- ja riistatalouden arvonlisäys seutukunnittain * ja 1995 Älands skärgird Ilomantsin Kaustisen Juvan Koillis-Savon Sydösterbottens kustregion Kehys-Kainuun Viitasaaren Pielisen Karjalan Saarijärven Länsi-Saimaan Pohjois-Lapin Järviseudun Kaakkoisen Keski-Suomen Itä-Lapin Ylä-Savon Oulunkaaren Sisä-Savon Kärkikuntien Siikaiatvan Pohjois-Satakunnan Keuruun Koillismaan Tunturi-Lapin Pieksämäen Loimaan Keski-Karjalan Suupohjan Kuusiokuntien Jakobstadsregionen Ylä-Pirkanmaan Eteläisten seinänaapurien Kaakkois-Pirkanmaan Savonlinnan Älands landsbygd Nivaia-Haapajärven Outokummun Heinolan Härmänmaan Kaakkois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Kyrön maan Vakka-Suomen Mikkelin Jämsän Ylivieskan Loviisan Torniolaakson Äboland-Turunmaan Forssan Salon Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Kajaanin Äänekosken Vaasan Kouvolan Hämeenlinnan K o ko maa Varkauden Raahen Imatran Pohjoisten seinänaapurien Tammisaaren Riihimäen Rauman Rovaniemen Joensuun Kotkan-Haminan Lahden Lohjan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Kuopion Porin Kemi-Tornion Lappeenrannan Jyväskylän Turun Oulun Tampereen Helsingin Mariehamns stad o Euroa/asukas vuoden 2000 hinnoin * 1995 Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat Kuva Maa-, metsä-, kala-ja riistatalouden arvonlisäys seutukunnittain 2002 ja 1995

84 84 T e ollisuuden ja rakentam isen arvonlisäys seutu ku n n itta in * ja 1995 Salon Jämsän Imatran Äänekosken Kem -Tornion Rauman Etelä-Pirkanmaan Oulun Raahen Varkauden Loviisan Lappeenrannan Kouvolan Jakobstadsregionen Porvoon Tampereen Lohjan Porin Sydösterbottens kustregion Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Forssan Heinolan K o ko maa Helsingin Turun Kotkan-Haminan Vaasan Tammisaaren Äboland-Turunmaan Kaakkois-Pirkanmaan Lahden Mariehamns stad Ylä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Jyväskylän Joensuun Ylivieskan Pohjoisten seinänaapurien Härmänmaan Kokkolan Siikalatvan Eteläisten seinänaapurien Loimaan Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Mikkelin Kaakkois-Satakunnan Kajaanin Itä-Lapin Järviseudun Keski-Karjalan Outokummun Ylä-Savon Suupohjan Nivala-Haapajärven Keuruun Kuopion Koillis-Savon Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Riihimäen Saarijärven Savonlinnan Pieksämäen Äiands landsbygd Kaustisen Rovaniemen Oulunkaaren Viitasaaren Kaakkoisen Keski-Suomen Ilomantsin Kyrönmaan Länsi-Saimaan Juvan Kärkikuntien Koillismaan Sisä-Savon Torniolaakson Kehys-Kainuun Pohjois-Lapin Äiands skärgard Tunturi-Lapin o Euroa/asukas vuoden 2000 hinnoin * 1995 Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito ennakkotieto Vuoden seutukuntarajat Kuva Teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäys seutukunnittain 2002 ja 1995

85 85 P alvelutoim ialojen arvonlisäys seutukunnittain 2002* ja 1995 Mariehamns stad Helsingin Turun Koko maa Vaasan Tampereen Kuopion Oulun Jyväskylän Pohjoisten seinänaapurien Rovaniemen Kouvolan Lappeenrannan Imatran Kotkan-Haminan Joensuun Hämeenlinnan Porin Kokkolan Mikkelin Tunturi-Lapin Kajaanin Riihimäen Pohjois-Lapin Lahden Koillismaan Kaakkois-Satakunnan Kemi-Tornion Savonlinnan Rauman Alands skärgärd Sydösterbottens kustregion Tammisaaren Forssan Äboland-Turunmaan Pieksämäen Varkauden Alands landsbvgd Salon Raahen Jakobstadsregionen Äänekosken Ylivieskan Kuusiokuntien Itä-Lapin Heinolan Jämsän Pohjois-Satakunnan Loviisan Lohjan Torniolaakson Härmänmaan Keuruun Porvoon Lounais-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Suupohjan Vakka-Suomen Kehys-Kainuun Loimaan Etelä-Pirkanmaan Keski-Karjalan Ylä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Järviseudun Ilomantsin Pielisen Karjalan Siikalatvan Sisä-Savon Saarijärven Kaakkois-Pirkanmaan Kaustisen Viitasaaren Eteläisten seinänaapurien Koillis-Savon Kärkikuntien Kaakkoisen Keski-Suomen Kyrönmaan Juvan Oulunkaaren Länsi-Saimaan Outokummun Euroa/asukas vuoden 2000 hinnoin e 1995 Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito ennakkotieto Vuoden 2002 seutukuntarajat Kuva Palvelutoimialojen arvonlisäys seutukunnittain 2002 ja 1995,

86 86 Työllisyys ja työttömyys Työllisyys Työpaikkaomavaraisia seutukuntia oli vuonna 2002 (ennakkotieto) 20 kappaletta. Näissä seutukunnissa, joissa oli enemmän työpaikkoja kuin alueella asuvia työllisiä, työpaikkaomavaraisuusaste ylitti 100 prosenttia. Alhaisimman omavaraisuusasteen seutukunnat, Älands landsbygd, Älands skärgärd ja Kyrönmaa (alle 70 %), sijaitsevat työpaikkaomavaraisten Mariehamns stadin (191 %) ja Vaasan (107 %) seutukuntien läheisyydessä. Maakunnista vain Ahvenanmaa, Uusimaa ja Pohjanmaa ovat työpaikkaomavaraisia. Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta työikäisistä. Luku lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Koko maassa työllisyysaste vuonna 2002 oli 64,6 %. Ahvenanmaan seutukunnissa työllisyysaste oli yli 75 %. Alimmillaan se oli Kehys-Kainuun seutukunnassa, 47,8 %. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä tai työtöntä on yhtä työllistä kohti. Huoltosuhdeluku oli vuonna 2002 koko maassa 1,31. Taloudellinen huoltosuhde oli korkein vuonna 2002 (ennakkotieto) Kehys-Kainuun ja Ilomantsin seutukunnissa sekä matalin (alle 1) Mariehamns stadin, Helsingin ja Älands landsbygdin seutukunnissa. Työttömyys Vuodesta 1995 lähtien työttömyys on laskenut Suomessa vuosittain. Työttömyyden lasku pysähtyi syyskuussa 2003, jonka jälkeen työttömyysaste on pysynyt kuukausittain samana kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa 2004 työttömyysaste oli Työministeriön tilastojen mukaan 11,3 %, joka oli sama kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousi maaliskuusta 2003 maaliskuuhun seutukunnassa. Suhteellisesti eniten työttömien määrä lisääntyi Vakka-Suomen ja Porin seutukunnissa. Alueiden väliset työttömyyserot ovat maassamme suuret. Maaliskuussa 2004 työttömyys oli suurimmillaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin TEkeskusten alueilla. Uudellamaalla työttömiä oli suhteessa vähiten, 7,7 % työvoimasta. Seutukunnissa työttömyysaste vaihteli 1,4 %:sta 22,7 %:iin. Suhteessa vähiten työttömiä oli Ahvenanmaan seutukunnissa, eniten Kehys- Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa. Neljännes koko maan työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Manner-Suomessa Härmänmaan, Koillismaan ja Tomiolaakson seutukunnissa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli pienin, alle 12 %. Kärkikuntien seutukunnassa pitkäaikaistyöttömiä oli suhteellisesti eniten, lähes 40 % kaikista työttömistä.

87 87 Kuva 6.1. Työttömyysaste kuukausittain koko maassa Kuva 6.2. Työttömät iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Kuva 6.3. Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa

88 88 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2002* Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa J Lappi. Pohjois- Kanala varsmais-submi Pohjojs-Savp Keski-Suomi Etelä-Karjala,,,. Satakunta Keski-Ponianmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etela-$avo Kainuu tenta-häme Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus/T yössäkäyntitilasto Työpaikkaomavaraisuus (%) Kuva 6.5. Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2002.

89 89 Työllisyysaste seutukunnittain 2002* vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä O Maakuntaraja Työllisyysaste (%) [ 'ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Lahde: TilastokeskusrTyössäkäyntitilasto Kuva 6.6. Työllisyysaste seutukunnittain Työllisyysaste maakunnittain 2002* vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) ennakkotieto Lahde: Tilastokeskus^ yössakaynti tilasto Vuoden 2004 aluerajat Kuva 6.7. Työllisyysaste maakunnittain 2002.

90 90 T a loudellinen huoltosuhde seutukunnittain 2002* Kehys-Kainuun Ilomantsin Itä-Lapin Torniolaakson Pielisen Karjalan Oulunkaaren Kärkikuntien Sisä-Savon Outokummun Koillis-Savon Koillism aan Saarijärvi-Viita saaren Keski-Karjalan Nivala-Haapajärven Joutsan Siikalatvan Pieksämäen Ylä-Savon Kajaanin Järviseudun Pohjois-Lapin Savonlinnan Keuruun Kuusiokuntien Kemi-Tornion Varkauden Juvan Ylä-Pirkanm aan Pohjois-Satakunnan Imatran Äänekosken Tunturi-Lapin Rovaniemen Suupohjan Länsi-Saimaan Joensuun Jämsän Mikkelin Eteläisten seinänaapurien Raahen Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Heinolan Luoteis-Pirkanmaan Porin Kaustisen Kotka-Haminan Kaakkois-Pirkanmaan Härmänmaan Kouvolan Lappeenrannan Kokkolan Kuopion Loimaan Loviisan Rauman Kyrönmaan Jyväskylän Etelä-Pirkanmaan Lahden Hämeenlinnan Äboland-Turunmaan Oulun Forssan Sydösterbottens kustregion Vakka-Suomen K o ko maa Jakobstadsregionen Pohjoisten seinänaapurien Riihimäen Vaasan Tam m isaaren Salon Turun Älands skärgärd Tampereen Lohjan Porvoon Helsingin Älands landsbygd Mariehamns stad Työvoim an ulkopuolella olevat ja työttöm ät yhtä työllistä kohti Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto Vuoden 2004 aluerajat Kuva 6.8. Taloudellinen huoltosuhde seutukunnittain 2002,

91 91 Työttöm yyden m uutos seutukunnittain Maaliskuu maaliskuu 2004 Vakka-Suomen Porin Raahen Forssan Salon Heinolan Äboland-Turunmaan Helsingin Kyrönmaan Siikalatvan Äänekosken Joutsan Mariehamns stad Porvoon Älands skärgard Ilomantsin Lappeenrannan Kaakkois-Pirkanmaan Turun Loimaan Pieksämäen Koillis-Savon Länsi-Saimaan K o ko maa Vaasan Oulun Härmänmaan Tammisaaren Älands landsbygd Etelä-Pirkanmaan Lahden Lounais-Pirkanmaan Ylivieskan Ylä-Pirkanmaan Tampereen Ylä-Savon Imatran Keski-Karjalan Lohjan Kärkikuntien Joensuun Pohjoisten seinänaapurien Hämeenlinnan Jyväskylän Jämsän Rauman Kuopion Kouvolan Riihimäen Luoteis-Pirkanmaan Kuusiokuntien Juvan Eteläisten seinänaapurien Kotka-Haminan Kemi-Tornion Jakobstadsregionen Sydösterbottens kustregion Kokkolan Loviisan Pohjois-Satakunnan Rovaniemen Pohjois-Lapin Suupohjan Itä-Lapin Pielisen Karjalan Savonlinnan Kajaanin Sisä-Savon Mikkelin Varkauden Outokummun Torniolaakson Kaustisen Koillismaan Järviseudun Oulunkaaren Tunturi-Lapin Saarijärvi-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Kehys-Kainuun Keuruun -2-1,5-1 -0,5 o 0,5 1 1,5 2 Muutos (% -yksikköä) < > Työttömyys laskenut Työttömyys kasvanut Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden seutukuntarajat Kuva 6.9. Työttömyyden muutos seutukunnittain ,

92 92 T yö ttö m yysa ste seutukunnittain m aaliskuussa 2004 Kehys-Kainuun Ilomantsin Itä-Lapin Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Oulunkaaren Outokummun Kärki kuntien Keski-Karjalan Äänekosken Tomiolaakson Rovaniemen Kajaanin Koillism aan Raahen Porin Sisä-Savon Joensuun Tunturi-Lapin Imatran Ylä-Savon Kemi-Tornion Saarijärvi-Viita saaren Savonlinnan Pohjois-Satakunnan Lappeenrannan Koillis-Savon Joutsan Lahden Varkauden Pieksäm äen Jäm sän Heinolan Jyväskylän Kotka-Haminan Ylä-Pirkanm aan Etelä-Pirkanm aan Keuruun Mikkelin Kouvolan Oulun Nivala-Haapajärven Rauman Tampereen Kuopion Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suom en Länsi-Saimaan Juvan Forssan Kokkolan Kuusiokuntien Siikalatvan Ylivieskan K o ko maa Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Turun Eteläisten seinänaapurien Riihim äen Hämeenlinnan Pohjoisten seinänaapurien Loviisan Järviseudun Salon Loimaan Vaasan Kyrön maa n Kaakkois-Pirkanmaan Tam m isaaren Kaustisen Helsingin Äboland-Turunmaan Härmänmaan Lohjan Porvoon Jakobstadsregionen Sydösterbottens kustregion Älands skärgärd M arieham ns stad Älands landsbygd Työttöm yysaste (% ) Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden seutukuntarajat Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2004,

93 93 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2004 n Maakuntaraja Työttömyysaste (% Lähde: Työm inisteriön tilastot Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Hame Pirkanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaa Varsi nais-suomi Pohjanmaa Uusimaa Työttömyysaste TE-keskuksittain maaliskuussa Lähde: Työministeriön tilastot Työttömyysaste (%) Kuva Työttömyysaste TE-keskuksittain maaliskuussa 2004.

94 94 P itkäaika istyöttö m ät seutukunnittain m aaliskuussa 2004 (osuus työttöm istä) Kärkikuntien Jäm sän Äänekosken Lahden Keski-Karjalan Tammisaaren Loviisan Riihim äen Kotka-Haminan Helsingin Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Heinolan Tampereen Porvoon Hämeenlinnan Forssan Jakobstadsregionen Jyväskylän Outokummun Lappeenrannan Ilomantsin Kouvolan K o ko maa Länsi-Saimaan Vaasan Salon Oulun Mikkelin Joensuun Lohjan Rovaniemen Pielisen Karjalan Keuruun Porin Joutsan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Turun Ylä-Pirkanm aan Kuusiokuntien Raahen Rauman Savonlinnan Sisä-Savon Varkauden Äboland-Turunmaan Saarijärvi-Viita saaren Imatran Kuopion Loimaan Nivala-Haapajärven Ylä-Savon Luoteis-Pirkanm aan Oulunkaaren Kajaanin Pieksämäen Kaakkois-Pirkanmaan Pohjoisten seinänaapurien Kemi-Tornion Suupohjan Vakka-Suom en Juvan Itä-Lapin Ylivieskan Kyrönmaan Kehys-Kainuun Koillis-Savon Sydösterbottens kustregion Järviseudun Eteläisten seinänaapurien Pohjois-Lapin Siikalatvan Kaustisen Tunturi-Lapin Alands landsbygd Torniolaakson Koillism aan Härmänmaan Älands skärgard Mariehamns stad o Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (% ) Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden seutukuntarajat Kuva Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2004 (osuus työttömistä).

95 95 Koulutus Koulutusastejaottelu noudattaa pääosin koulujäijestelmän rakennetta. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan; alin korkea-aste (mm. teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (insinöörin tutkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot). Vuonna 2002 koko maan väestöstä keskiasteen opintoja oli suorittanut 36,8 % ja korkea-asteen tutkintoja 24,1 %. Kaupunkimaisissa kunnissa korkeakouluasteen suorittaneita oli eniten. Tutkinnon suorittanut väestö määritellään 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja heitä oli koko maassa 61,0 % vuonna Seutukunnittain tarkasteltuna tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Oulun (69 %) ja pienin Ilomantsin, Viitasaaren, Kaakkoisen Keski-Suomen ja Älands skärgardin seutukunnissa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli suhteellisesti eniten Helsingin ja Oulun seutukunnissa. Koulutustasoa mitataan Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminumeroisella väestön koulutustasomittaimella. Luku osoittaa alueen tutkintojen keskiarvon suhteutettuna 20 vuotta täyttäneeseen väestöön, ja sen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Vuonna 2002 väestön koulutustasomittain oli koko maassa keskimäärin 289. Korkein se oli Helsingin seutukunnassa, 354 ja matalin Ilomantsin seutukunnassa, 191. Koko maan työllisistä 7 % työskenteli koulutuksen toimialoilla vuonna 2002 (ennakkotieto). Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat vuonna 2002 suurimmat Kainuussa ja pienimmät Kanta-Hämeessä. Seutukunnissa kustannukset vaihtelivat Pohjois-Lapin eurosta Länsi-Saimaan 732 euroon asukasta kohti. Tutkinnon suo rittan e e t sukupuolen ja koulutusasteen m u k a a n ku n taryhm ittäin koko m a a s s a Kaupunkimaiset Miehet kunnat Naiset Taajaan asutut Miehet kunnat Naiset T9B O Maaseutumaiset Miehet k u n n a t Naiset Koko maa Miehet Naiset Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) E3Keskiaste ^ A lin korkea-aste m Alem pi korkeakou luaste^ Ylempi korkeakouluaste^tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot Kuva 7.1. Tutkinnon suorittaneet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan kuntaryhmittäin koko maassa 2002.

96 96 K oulutusaste seutukunnittain 2002 O ulun Jyväskylän Kuopion H elsingin Tam pereen Joensuun Rovaniem en Pohjoisten seinänaapurien Turun Vaasan M arieham ns stad Lappeenrannan K o k o maa Häm eenlinnan Kotkan-H am inan Kajaanin Kem i-tornion Kouvolan Porin Porvoon Raahen M ikkelin Lahden Varkauden Kokkolan R iihim äen Lohjan Ylivieskan Etelä-Pirkanm aan Koillism aan Raum an Pohjois-Lapin V akka-s uom en Tunturi-Lapin Jäm sän Härm änm aan Savonlinnan Äboland-Turunm aan Pieksäm äen Forssan Keuruun Imatran Jakobstadsregionen LounaiSr.Pirkanmaan Äänekosken Salon Kyrönm aan Luoteis-P irkanm aan Kaakkois-Pirkanm aan Ylä-Savon Heinolan Loim aan Kaakkois-Satakunnan O utokum m un Siikalatvan Ä lands landsbycjd Eteläisten seinänaapunen Keski-Karjalan Tam m isaaren Y lä-pirkanm aan Nivala-Haapajärven Länsi-Saim aan Kehys-Kainuun Suupohjan Juvan Järviseudun Itä-Lapin Kuusiokuntien Pohjois-Satakunnan O utunkaaren Sisä-Savon Tom iolaakson Loviisan Pielisen Karjalan Sydösterbottens kustregion Kaustisen Saarijärven Koillis-Savon Kärkikuntien Kaakkoisen K e ski-suom en Viitasaaren Ä lands skärgard Ilom antsin 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 80% 100% O suus 15 vuotta täyttäneistä K o rk e a -a s te s Keskiaste Q E i perusasteen jälkeisiä opintoja Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot Vuoden seutukuntarajat Kuva 7.2. Koulutusaste seutukunnittain 2002.

97 97 Koulutustaso seutukunnittain 2002 M aakuntaraja 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Q M I ««m w Lähde: Tilastokeskus/Kouiutustilastot Kuva 7.3. Koulutustaso seutukunnittain Uusimaa Pirkanmaa Pohois-Pohjanm aa K o k o maa Varsina s-suomj Keski-Suomi Itä-Uusim aa Ponanm aa Pohjols-Savo Kartta-Hame Lappi ^Kym enlaakso Ponjois-Kanala Päijat-Hame Ahvenanmaa Etetä-Kafiaja Satakunta Kainuu,.,. Eteia-Savo Keski-Ponjanmaa Etelä-Pohjanmaa Koulutustaso maakunnittain " J I f..i.;».;...,,»» j.. i t... " " " " -r...*rrrr:^^^^^r:::*^ -: *rrr7:rrrrrrt,,*r::^rr::rr:r:rrri::rrr-r :rr: :r:::::::::::'rf:r1j >... i i ,..., ;,i l i I m ~ TT? i : , i i 1 1 ;: :F :r :T F ---F r. - r?: y - 7 -T r T T T ^ - T T T T T T 1,,,, 1,,, Lähde: Tilastokeskus/Kouiutustilastot 2 0 v u o tta tä yttäneiden koulutustaso Kuva 7.4. Koulutustaso maakunnittain 2002

98 K oulu tukse n työllistä vyys seutuku nnitta in 2002* Joensuun Rovaniemen Jyväskylän Oulun Kuopion Vaasan Pohjois-Lapin Koillism aan Kajaanin M arieham ns stad Savonlinnan Tomiolaakson Alands skärgärd Pieksäm äen Siikalatvan Kokkolan Kuusiokuntien Kaustisen Nivala-Haapajärven Turun Pielisen Karjalan Lappeenrannan Tunturi-Lapin M ikkelin Tampereen Aboland-Turunmaan Ylivieskan Jakobstadsregionen Järviseudun Pohjoisten seinänaapurien Tam m isaaren Kemi-Tornion K o ko maa Keski-Karjalan Raahen Itä-Lapin Sisä-Savon Hämeenlinnan Kehys-Kainuun Ilomantsin Suupohjan Varkauden Helsingin Oulunkaaren Outokummun Härmänmaan Saarijärvi-Viitasaaren Porvoon Alands landsbygd Juvan Ylä-Savon Imatran Ylä-Pirkanm aan Pohjois-Satakunnan Porin Keuruun Luoteis-Pirkanmaan Loviisan Eteläisten seinänaapurien Heinolan Sydösterbottens kustregion Äänekosken Lahden Kaakkois-Pirkanmaan Forssan Lounais-Pirkanmaan Koillis-Savon Länsi-Saimaan Rauman Jäm sän Etelä-Pirkanm aan Riihimäen Kotka-Haminan Kouvolan Lohjan Kyrön maan Loimaan Joutsan Salon Kärkikuntien Vakka-Suom en Osuus työllisestä työvoimasta (% ) Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva 7.5. Koulutuksen työllistävyys seutukunnittain 2002,

99 99 Kuntien opetus- ja kulttuuritoim en nettokustannukset seutukunnittain 2002 Pohjois-Lapin Koillism aan Kajaanin Itä-Lapin Vaasan Tunturi-Lajiin Alands skärgard Porin Kehys-Kainuun Oulunkaaren Kaustisen Järviseudun Turun Torniolaakson M ikkelin Alands landsbygd Siikalatvan Viitasaaren Keuruun Rauman Härmänmaan Helsingin Jakobstadsregionen Ilomantsin Raahen Varkauden Kemi-Tornion Nivala-Haapajärven Loviisan Pielisen Karjalan K o ko maa Tampereen Juvan Vakka-Suomen Ylivieskan Mariehamns stad Sydösterbottens kustregion Pohjoisten seinänaapurien Keski-Karjalan Sisä-Savon Aboland-Turunmaan Rovaniemen Kaakkoisen Keski-Suomen Oulun Kokkolan Koillis-Savon Porvoon Kaakkois-Satakunnan Kuopion Saarijärven Kuusiokuntien Suupohjan Tammisaaren Jyväskylän Pohjois-Satakunnan Salon Ylä-Savon Lohjan Etelä-Pirkanmaan Kotkan-Haminan Jämsän Riihimäen Outokummun Eteläisten seinänaapurien _Kyrönmaan Äänekosken Joensuun Pieksämäen Lappeenrannan Ylä-Pirkanmaan Lahden Lounais-Pirkanmaan Savonlinnan Loimaan Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Heinolan Kouvolan Forssan Kärkikuntien Hämeenlinnan Länsi-Saimaan Euroa/asukas ^ O p e tu s to im i» M u u Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Vuoden seutukuntarajat Kuva 7.6. Kuntien opetus-ja kulttuuritoimen nettokustannukset seutukunnittain 2002

100 1 0 0 Terveys-ja sosiaalipalvelut Yli neljännes koko maan työllisistä naisista työskenteli terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimialoilla vuonna 2002 (ennakkotieto). Miehillä vastaava osuus oli huomattavasti vähemmän, reilu 3 %. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset koostuvat muun muassa lasten päivähoito-, perusterveydenhuolto-ja erikoissairaanhoitomenoista. Vuonna 2002 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat asukasta kohti suurimmat Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Seutukuntakohtaiset kustannukset olivat suurimmat Helsingin seutukunnassa, lähes euroa asukasta kohti. Pohjoisten seinänaapurien seutukunnassa sosiaali- ja terveystoimesta koitui kustannuksia vain hieman yli euroa/asukas. Lasten päivähoidon nettokustannukset olivat suurimmat Helsingin seutukunnassa, yli 440 euroa asukasta kohti. Kärkikuntien ja Koillis-Savon seutukunnissa nämä menot olivat puolestaan verraten pienet, alle 170 euroa asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti vaihtelivat Torniolaakson seutukunnan 700 eurosta Forssan, Porvoon ja Kuopion seutukuntien alle 330 euroon. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat korkeimmat Sydösterbottens kustregionin ja Tammisaaren seutukunnissa. Ahvenanmaan seutukuntien osalta näitä tietoja ei ole eritelty. Kotipalvelun nettokustannukset vaihtelivat Pohjoisten seinänaapurien reilusta 50 eurosta Tomiolaakson seutukunnan vajaaseen 200 euroon asukasta kohti. Vastaava arvo oli Manner-Suomessa keskimäärin 76 euroa. Toimeentulotukimenot olivat euroa tapausta / perhettä kohti. Seutukuntakohtaiset kunnallistalouden tunnusluvut ovat kuntien yhteenlaskettuja lukuja. Verrattaessa lukuja toisiin alueisiin ja keskiarvoihin tulee muistaa, että kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan. Terveydenhuolto-ja sosiaalipalveluiden työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002* Ik ä lu o kka fflnaiset Ik ä lu o kka Lähde: Tilastokeskus/!-yössäköyntitilasto Osuus ikäluokan työllisistä (%) Osuus ikäluokan työllisistä (%) ennakkotieto Kuva 8.1. Terveydenhuolto-ja sosiaalipalveluiden työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 2002.

101 101 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain 2002 Lahde: Tilastokeskus/Julkinen talous Ahvenanm aan tieto puuttuu Kuva 8.2. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuntien sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2002 P ohje... Etelä-h Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Kanta-Hame Keski-Pohjanmaa M Päivähoito ^Perusterveydenhuolto a Erikoissairaanhoito EBMuut Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Ahvenanmaan tieto puuttuu Kuva 8.3. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2002.

102 1 0 2 Kuntien sosiaali- ja terveystoim en ne ttoku stann ukse t seutukunnittain 2002 Helsingin Itä-Lapin Sisä-Savon Ilomantsin Tunturi-Lapin Tam m isaaren Siikalatvan Torniolaakson Pieksämäen Oulunkaaren Vaasan Koillis-Savon Viitasaaren Saarijärven Sydösterbottens kustregion Juvan Outokummun Keuruun Savonlinnan Ylä-Savon Kärki kuntien Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Varkauden Nivala-Haapajärven Kotkan-Ha minän Ylä-Pirkanmaan Jämsän K o ko maa Pohjois-Lapin Loviisan Jakobstadsregionen Rovaniemen Kaakkoisen Keski-Suomen Kemi-Tomion Kuusiokuntien Mikkelin Koillism aan Etelä-Pirkanmaan Kehys-Kainuun Äänekosken Imatran Raahen Heinolan Suupohjan Lohjan Kaakkois-Pirkanmaan Lappeenrannan - Porvoon Salon Kouvolan Pohjois-Satakunnan Loimaan Äboland-Turunmaan Kajaanin Turun Kuopion Kaakkois-Satakunnan Järviseudun Jyväskylän Vakka-Suomen Härmänmaan Hämeenlinnan Oulun Ylivieskan Eteläisten seinänaapurien Kyrön maan Luoteis-Pirkanmaan Kokkolan Lahden Tampereen Porin Lounais-Pirkanmaan Kaustisen Riihimäen Rauman Forssan Joensuun Länsi-Saimaan Pohjoisten seinänaapurien o Euroa/asukas» P ä iv ä h o ito M Perusterveydenhuolto tn Erikoissairaanhoito M Muut Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Vuoden 2003 seutukuntarajat Ahvenanm aan seutukuntien tieto puuttuu Kuva 8.4. Kuntien sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain 2002.

103 Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain 2002 Torniolaakson Outokummun Länsi-Saimaan Tunturi-Lapin Keski-Karjalan Saarijärvi-Viitasaaren Imatran Pieksämäen Etelä-Pirkanmaan Koillis-Savon Sydösterbottens kustregion Tammisaaren Kehys-Kainuun Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Joutsan Itä-Lapin Jakobstadsregionen Loviisan Juvan Kemi-Tornion Loimaan Kärkikuntien Pielisen Karjalan Vaasan Ylä-Savon Kuopion Äänekosken Porvoon Vakka-Suomen Ylä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Kotka-Haminan Eteläisten seinänaapurien Kajaanin Ilomantsin Kaakkois-Pirkanmaan Salon Lohjan Siikalatvan Kaustisen Jämsän Pohjois-Satakunnan Aboland-Turunmaan Kouvolan Suupohjan Järviseudun Kuusiokuntien Ylivieskan Tampereen M anner-suom i Varkauden Jyväskylän Keuruun Heinolan Joensuun Lappeenrannan Porin Turun Raahen Kyrönmaan Pohjois-Lapin Hämeenlinnan Mikkelin Forssan Rovaniemen Kokkolan Koillismaan Riihimäen Härmänmaan Oulun Lahden Luoteis-Pirkanmaan Helsingin Rauman Pohjoisten seinänaapurien Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous E uroa/asukas Ahvenanm aan seutukuntien tieto puuttuu Kuva 8.5. Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain 2002,

104 104 Kuntien toim eentulotukim enot seu tuku nnitta in 2002 Helsingin Vaasan Turun Tampereen Lohjan Imatran Kuopion M anner-s uom i Suupohjan Tammisaaren Jyväskylän Lappeenrannan Jakobstadsregionen Oulun Lahden Heinolan Kemi-Tornion Porvoon Ilomantsin Kotka-Haminan Rauman Outokummun Hämeenlinnan Siikalatvan Järviseudun Joensuun Keski-Karjalan Varkauden Kouvolan Riihimäen Nivala-Haapajärven Salon Tuntu ri-lapin Etelä-Pirkanmaan Pohjoisten seinänaapurien Härmänmaan Savonlinnan Juvan Kajaanin Ylä-Savon Mikkelin Raahen Rovaniemen Äboland-Turunmaan Loviisan Äänekosken Koillis-Savon Pohjois-Lapin Porin Sisä-Savon Itä-Lapin Kaakkois-Pirkanmaan Forssan Loimaan Koillismaan Länsi-Saimaan Jämsän Luoteis-Pirkanm aan Kehys-Kainuun Ylä-Pirkanmaan Oulunkaaren Saarijärvi-Viita saaren Pohjois-Satakunnan Vakka-Suomen Eteläisten seinänaapurien Kyrönmaan Pielisen Karjalan Sydösterbottens kustregion Ylivieskan Torniolaakson Pieksämäen Keuruun Lounais-Pirkanmaan Kuusiokuntien Kokkolan Kaustisen Joutsan Kärkikuntien " : i i i r i i i r Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, Vuoden seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Ahvenanm aan seutukuntien tieto puuttuu Kuva 8.6. Kuntien toimeentulotukimenot seutukunnittain 2002,

105 105 T e rv e y d e n h u o lto -ja sosiaalipalveluiden työpaikat sukupuolen m u kaan seutukunnittain 2002* Pieksämäen Kuopion Rovaniemen Sisä-Savon Pohjoisten seinänaapurien Savonlinnan Outunkaaren Ilomantsin Torniolaakson Alands landsbygd Joensuun Kajaanin Oulun Mikkelin Vaasan Kehys-Kainuun Aboland-Turunmaan Joutsan Länsi-Sai maan Itä-Lapin Hämeenlinnan Äänekosken Porin Tammisaaren Ylivieskan Kokkolan Ylä-Savon Jyväskylän Heinolan Kotka-Haminan Keuruun Koillis-Savon Kuusiokuntien Lounais-Pirkanmaan Kärkikuntien Kyrön maan Turun Tampereen Kemi-Tornion Saarijärvi-Viita saaren Juvan Loimaan Koillismaan Nivala-Haapajärven K o ko maa Siikalatvan Jakobstadsregionen Lohjan Lahden Lappeenrannan Pielisen Karjalan Porvoon Kouvolan Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Jämsän Luoteis-Pirkanmaan Varkauden Riihimäen Järviseudun Outokummun Sydösterbottens kustregion Keski-Karjalan Vakka-Suomen Etelä-Pirkanmaan Kaustisen Alands skärgärd Mariehamns stad Salon Tunturi-Lapin Suupohjan Raahen Helsingin Härmänmaan Imatran Pohjois-Lapin Eteläisten seinänaapurien Loviisan Rauman Forssan Kaakkois-Pirkanmaan 4- T Osuus kaikista työpaikoista (% ) Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Miehet n Naiset * ennakkotieto Vuoden 2004 seutukuntarajat Kuva 8.7. Terveydenhuolto-ja sosiaalipalveluiden työpaikat sukupuolen mukaan seutu kunnittain 2002.

106 106 Asuminen ja rakentaminen Asunto-osakehuoneistojen velaton keskihinta oli koko maassa euroa neliömetriltä vuonna Uudellamaalla asunnot olivat huomattavasti kalliimpia kuin muualla maassa, siellä neliöhinnat olivat keskimäärin euroa. Kymenlaaksosta ja Lapissa huoneiston sai edullisimpaan hintaan. Päijät- Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla keskimääräiset hinnat nousivat yli 5 % vuodesta Vuonna 2003 (ennakkotieto) valmistui koko maassa yli asuntoa, mikä on asuntoa vähemmän kuin tarkastelujakson kiivaimpana aikana, vuonna Asuntotuotanto oli suhteessa vilkkainta Oulun ja Jyväskylän seutukunnissa. Vähiten asuntoja valmistui Joutsan seutukuntaan. Vuonna 2002 rakennuksia valmistui asukaslukuun nähden eniten Länsi-Saimaan seutukuntaan ja vähiten Rovaniemen seutukuntaan. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus oli Älands landsbygdin seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutukunnassa pienin vuonna Samana vuonna ei vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen osuus oli suurin Tunturi-Lapin ja Tomiolaakson seutukunnissa. Asunnon ei katsota olevan vakituisessa asuinkäytössä, mikäli siinä on väestön keskusrekisterin mukaan vain tilapäisiä asukkaita tai ei lainkaan asukkaita. Asuntojen neliöhinnat m aakunnittain _ u.. Itä-Ug Pohjois-Ponjanm aa varsinais-suom i Ahvenanm aa (eski-suomi Etelä Satakunta Keski-Pohjanm aa Kainuu Etelä^Savo Kym enlaijcio Lähde: Tilastokeskus/Asuntojen hinnat Euroa/neliömetri Kuva 9.1. Asuntojen neliöhinnat maakunnittain Valm istuneet asunnot neljännesvuosittain koko m aassa * Valmistuneet asunnot, kpl Lähde: Tilastokeskus/StatFin Vuosi/neljännes * ennakkotieto Kuva 9.2. Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa

107 107 A suntotuotanto seutukunnittain 20 03* Oulun Jyväskylän Pohjoisten seinänaapurien Helsingin Tampereen Mariehamns stad Lohjan Ylivieskan Porvoon Länsi-Saimaan Joensuun K o ko maa Kuopion Lappeenrannan Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Härmänmaan Koillis-Savon Salon Kyrön maan Älands skärgärd Keuruun Luoteis-Pirkanmaan Turun Varkauden Lahden Loimaan Porin Äboland-Turunmaan Jakobstadsregionen Siikalatvan Kajaanin Vaasan Eteläisten seinänaapurien Kokkolan Tunturi-Lapin Kuusiokuntien Riihimäen Kaustisen Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Oulunkaaren Kaakkois-Pirkanmaan Heinolan Kouvolan Raahen Rauman Äänekosken Rovaniemen Loviisan Kotka-Haminan Älands landsbygd Ylä-Savon Keski-Karjalan Nivala-Haapajärven Järviseudun Imatran Kärkikuntien Kemi-Tornion Savonlinnan Pohjois-Lapin Jämsän Hämeenlinnan Koillismaan Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Forssan Kehys-Kamuun Sydösterbottens kustregion Outokummun Saarijärvi-Viitasaaren Tammisaaren Ylä-Pirkanmaan Juvan Sisä-Savon Pieksämäen Ilomantsin Pielisen Karjalan Itä-Lapin Torniolaakson Joutsan Valmistuneet asunnot/1000 asukasta Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Rakentamisen suhdanteet 'ennakkotieto Kuva 9.3. Asuntotuotanto seutukunnittain 2003

108 108 Valmistuneet rakennukset maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Alika Valmistuneet rakennukset/1000 asukasta Sisartaa uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset Kuva 9.5. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2002.

109 109 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot seutukunnittain 2002 M aakuntaraja Osuus asunnoista (%) Vuoden 2003 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Asunnot, rakennukset ja kesämökit -tilastopalvelu Kuva 9.6. Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot seutukunnittain Kuva 9.7. Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot maakunnittain 2002.

110 110 Omistusasuminen maakunnittain Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) Lähde: Tilastokeskus/Asunnot. rakennukset ja kesämökit -tilastopalvelu Kuva 9.9. Omistusasuminen maakunnittain 2002.

111 111 A su n to je n hallin taperuste seutuku nnitta in 2002 Alands landsbygd Torniolaakson Kaa k ko is-sata ku n n a n Loimaan Sydösterbottens kustregion Eteläisten seinänaapurien Länsi-Saimaan Kyrönmaan Järviseudun Suupohjan Lounais-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Koillis-Savon Kuusiokuntien Luoteis-Pirkanmaan Härmänmaan Kaustisen Kaakkoisen Keski-Suomen Kärkikuntien Jakobstadsregionen Vakka-Suomen Oulunkaaren Juvan Aboland-Turunmaan Alands skärgard Saarijärven Ylivieskan Ilomantsin Salon Viitasaaren Pohjois-Satakunnan Nivala-Haapajärven Siikalatvan Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Outokummun Tunturi-Lapin Rauman Raahen Forssan Sisä-Savon Jämsän Keuruun Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Ylä-Pirkanmaan Imatran Itä-Lapin Porin Porvoon Lohjan Pieksämäen Kouvolan Kokkolan Pohjoisten seinänaapurien Koillismaan Loviisan Hämeenlinnan Riihimäen Varkauden Heinolan Kotkan-Haminan Kajaanin Äänekosken Kemi-Tornion Tammisaaren Savonlinnan Mikkelin Pohjois-Lapin Vaasan Kokom a a Lahden Joensuun Lappeenrannan Turun Tampereen Oulun Kuopion Rovaniemen Jyväskylän Helsingin Mariehamns stad 0% 20% 40% 6 0 % 80% 100% Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista Hallintaperuste Omistusasunto «V u o k ra -a s u n to Asumisoikeusasunto M Muu Vuoden 2003 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Asunnot, rakennukset ja kesämökit-tilastopalvelu Kuva Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2002.

112 112 Kesämökit Suomessa oli vuonna 2002 yhteensä kesämökkiä. Eniten niitä oli Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa, kussakin yli Etelä-Savossa mökkejä oli asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 260 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Mikkelin seutukunnassa mökkien määrä oli seutukuntien suurin, kappaletta. Asukaslukuun nähden mökkejä oli kuitenkin eniten Älands skärgärdin seutukunnassa. Maakunnista Uudellamaalla kesämökkejä on asukaslukuun verrattuna vähiten, seutukunnista vastaavasti Mariehamns stadin alueella. Uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui vuonna 2002 yhteensä 4 262, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakentaminen lisääntyi edellisestä vuodesta Kainuussa, Pohjois-Kaijalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Määrällisesti eniten mökkejä valmistui Etelä-Savoon ja Varsinais-Suomeen vuonna Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-KanaPa Etelä-Kanala Päijat-Hame Kanta-Häme Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa Itä-uusimaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Kesämökkien lukumäärä maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit Mökkejä, kpl Kuva Kesämökkien lukumäärä maakunnittain Etelä-Savo Varsinais-Suomi Lappi Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Kanala Kanta-Hame Kainuu Päiiat-Hame Uusimaa Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain E32002 t 2001 * Lähde: Tilastokeskus/StatFin Valmistuneita vapaa-ajan asuinrakennuksia, kpl Kuva Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain

113 113 Kesämökit seutukunnittain 2002 Maakuntaraja Mökkejä/1 000 as. Lähde: Tilastokeskus/StatFin Kuva Kesämökit seutukunnittain Eteiä-Savo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Suomi kanta-häme Pohjois-Savo Itä-Uusimaa Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Kokomaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Efelä-Pohianmaa Keski-Ponjanmaa Uusimaa Kesämökit maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki-ja seutuindikaattorit Mökkejä/1000 asukasta Kuva Kesämökit maakunnittain 2002.

114 114 Liikenne ja matkailu Suomessa oli tuhatta asukasta kohti 436 henkilöautoa vuonna Autoistunein maakunta oli Pohjanmaa, ja suhteellisesti vähiten autoja omistivat uusmaalaiset. Seutukunnista autoistuneimmat olivat Älands landsbygd ja Kyrönmaa, joissa henkilöautoja oli yli 550 tuhatta asukasta kohti. Edellisen vuoden julkaisusta poiketen tässä tarkastelussa ovat mukana myös muut kuin yksityiset henkilöautot. Tieliikennekuolemat ovat vähentyneet 1970-luvun alusta lähtien luvun puolivälin jälkeen tieliikenteessä kuolleiden määrä on pysytellyt suhteellisen tasaisena, noin neljässäsadassa. Suhteellisesti eniten kuolemantapauksia sattui vuonna 2003 (ennakkotieto) Etelä-Kaijalassa ja Ahvenanmaalla, yli 11 tapausta asukasta kohti. Keski-Pohjanmaalla liikennekuolemia sattui suhteellisesti vähiten. Tieliikenteessä loukkaantuneita oli samana vuonna suhteellisesti vähiten Pohjois-Kaijalassa ja eniten Satakunnassa ja Lapissa. Seutukunnista loukkaantumisia tapahtui suhteellisesti eniten Loimaan ja Joutsan, vähiten Äboland- Turunmaan seutukunnissa. Tieliikenteessä kuolleet koko maassa * T ieliikenteessä kuolleet Löhde: Tilastokeskus/Tieliikenneonnettomuudet * ennakkotieto Kuva Tieliikenteessä kuolleet koko maassa Etelä-Kanala Ahvenanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohiois-Sayo Satakunta Kainuu Pohioi a n a m l Päijät-Häme _ Pohjois-Kanala Etelä-ponjanmaa Pohjanmaa Varsi nais-suomi Koko maa Pirkanmaa Etelä-$avo Itä-Uusjmaa iy, Uusimaa Kesto-Pohjanmaa Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 2003* i 1!! 1 i. i i - i i i i i i i - i i i i i i i i i i - ) i Kuolleet/ asukasta Lähde: Tilastokeskus/Tieliikenneonnettomuudet * ennakkotieto Kuva Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 2003.

115 115 Kuva Henkilöautot seutukunnittain Ahvenanmaa _ Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa EtJf-KaSa Itä-Uusimaa JKante-Häme Keski-Poffianmaa w Kymenlaakso Varsipa! s-suorru Kainuu Koko maa Pirkanmaa Keski-Suomj Päujat-HpRie Ponfois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Henkilöautot maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Liikenneja matkailu Henkilöautoja/1000 asukasta Kuva Henkilöautot maakunnittain 2003.

116 116 Vuoden 2004 seutukuntarajat Lahde: Tilastokeskus/Tieliikenneonnettomuudet Kuva Tieliikenteessä loukkaantuneet seutukunnittain Tieliikenteessä loukkaantuneet maakunnittain 2003* * ennakkobeto Lahde: Tilastokeskus/Tieüikenneonnettomuudet loukkaantuneet/ asukasta Kuva Tieliikenteessä loukkaantuneet maakunnittain 2003.

117 117 Rautatieliikenteen matkustajien määrä kotimaan liikenteessä Lähde: Tilastokeskus/Liikennetiiastollinen vuosikirja/vr-yhtymä Oy Kuva Rautatieliikenteen matkustajien määrä kotimaan liikenteessä Rautatieliikenteessä matkustajien määrä on kasvanut vuodesta 1995 alkaen voimakkaasti Helsingin seudun lähiliikenteessä. Kaukoliikenteen matkustajamäärät ovat vaihdelleet vain vähän viime vuosina. Junaa käytti kulkuvälineenä vuonna 2002 yhteensä reilu 11,6 miljoonaa matkustajaa kaukoliikenteessä ja yli 46 miljoonaa matkustajaa Helsingin lähiliikenteessä. Matkailu Koko maan majoitusliikkeissä kinattiin vuonna 2003 ennakkotiedon mukaan hieman alle 16 miljoonaa yöpymistä. Yöpymisten kokonaismäärä väheni prosentin vuoteen 2002 verrattuna. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät prosentin kun taas ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Ulkomaalaisten tekemistä yöpymisistä suurimman ryhmän muodostivat ruotsalaiset. Seuraavaksi eniten yöpymisvuorokausia kirjattiin Saksan ja Venäjän matkailijoilta. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan majoitus- ja ravitsemistoimipaikkoja oli tammikuussa 2004 koko maassa lähes kappaletta. Toimipaikkojen määrä oli asukaslukuun suhteutettuna suurin Älands skärgardin ja pienin Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa. M a joitus- ja ravitsemistoimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista oli suurin Tunturi-Lapin, Älands skärgardin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa. Majoituskapasiteetti on suurin Uudellamaalla, missä oli vuoden 2003 alussa yhteensä yli huonetta ja mökkiä. Lapissa majoituskapasiteettia oli seuraavaksi eniten, reilu huonetta ja mökkiä.

118 118 Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä koko maassa * Muutos edellisestä vuodesta Lähde: Tilastokeskus/M atkaiiutilastot * ennakkotieto Kuva Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä koko maassa Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa 2003* ja 2002 Ruotsi Saksa Venäjä Britannia Norja Alankomaat USA Ranska Italia Japani Sveitsi Espanja Tanska Viro Kiina Belgia Itävalta Puola Kanada Lähde: Tilastokeskus/Matkaiiutilastot Yöpymiset * ennakkotieto Kuva Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa 2003 ja Yöpymisvuorokaudet majoitusmuodon mukaan koko maassa * Yöpymisvuorokaudet, milj. 14 t r Yöpymisvuorokaudet, milj. j, i j. ^ i A ^ j * i i + - : : 4> * * * j. j. ; " ^ y ^ s i i f T f f '1 " ' T t t * -Leirintäalueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Lomakylät ^R etkeilym ajat Lähde: Tilastokeskus/Matkaiiutilastot ennakkotieto Kuva Yöpymisvuorokaudet majoitusmuodon mukaan koko maassa

119 119 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat seutukunnittain 2004 M a a kuntaraja Toimipaikkoja/1 000 as g? fg Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (Tammikuu 2004, tarkistamaton rekisteritieto) Kuva Majoitus-ja ravitsemistoimipaikat seutukunnittain Kuva Majoitus-ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2004.

120 120 M ajoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen osuus seutukunnittain 2004 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (Tammikuu 2004, tarkistamaton rekisteritieto) Kuva Majoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen osuus seutukunnittain Uusimaa Lappi Varsi nais-suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pottanmaa Päijät-Häme Kainuu Etelä-Kamala Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Majoituskapasiteetti maakunnittain Lähde: Tiiastokeskus/Matkailutilastot Huoneiden / mökkien lukumäärä Kuva Majoituskapasiteetti maakunnittain

121 121 Kaikista yöpymisistä vapaa-ajan yöpymisten osuus oli vuonna 2003 (ennakkotieto) yli 60 %. Ahvenanmaalla vapaa-ajan matkojen osuus oli suurin. Itä- Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa lähes 60 % yöpymisistä liittyivät ammattiin. Suomalaisten tekemistä kotimaan maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoista eniten suuntautui Uudellemaalle vuonna Sinne tehtiin yhteensä matkaa. Toiseksi suosituin matkakohde oli Lappi, jonne matkoja tehtiin Kuva Yöpymiset hotelleissa matkan tarkoituksen mukaan maakunnittain Kohdemaakunta Uusimasi Lappi Pirkanmaa Pohiois-Pohjanmaa varsinais-suomi Efelä-Savo Keskj-Suomi Pohiois*$avo Kainuu Eteiä-Pohanmaa PoP t Ä '! ' ' nm; an«kanam m e Kymenlaakso Keski-Ponianmaa.... ohje Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Liikenneja matkailu 2003:9 Kotimaan vapaa-ajanmatkat Kuva Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain 2002.

122 122 Energiatalous Vuonna 2002 Suomessa tuotettiin sähköä yhteensä yli GWh. Tästä yli neljäsosa tuotettiin Satakunnassa. Toiseksi suurin sähkön tuottaja oli Uusimaa. Sähköomavaraisia maakuntia olivat Itä-Uusimaa, Satakunta, Pohjanmaa ja Lappi, eli energian tuotanto ylitti kulutuksen. Vesivoimalla tuotettiin 15 % energian kokonaistuotannosta. Lähes 40 % koko maan vesivoimaenergiasta tuotettiin Lapissa. Sähköä kulutettiin vuonna 2002 yhteensä GWh. Eniten sähköä kului Uudenmaan maakunnassa ja vähiten Ahvenanmaalla. Jalostus oli koko maassa suurin sähkön käyttäjäryhmä. Sen osuus kokonaiskulutuksesta oli yli 55 %. Yksityisen kulutuksen osuus oli 23 % ja palveluiden 12 %. Kymenlaaksossa ja Etelä-Kaijalassa jalostuksen osuus maakunnan sähkönkulutuksesta oli yli 80 %, kun taas Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla yksityinen sähkönkulutus oli jalostuksen kulutusta suurempaa. Maatalouden sähkön käyttö oli suhteellisesti suurinta Etelä-Pohjanmaalla. Jämsän seutukunnassa jalostus käytti suhteellisesti eniten sähköä (104 MWh/as) vuonna Vähiten sähköä kului Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukuntien teollisuudessa. Sydösterbottens kustregionin seutukunnan alueella maatalous kulutti suhteellisesti eniten sähköä (4,2 MWh/as). Yksityinen sähkön kulutus asukasta kohti laskettuna oli vähäisintä Härmänmaan seutukunnassa. Eniten sähköä kului yksityisessä käytössä Tunturi- Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, kuten yleensäkin Lapissa. Pienintä yksityinen sähkön kulutus asukasmäärään suhteutettuna oli Uudenmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain 2002 Ahvenanmaa Etela-Savo Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Varsi nais-suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Savo Lappi Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala 0 % 2 0 % 40% 6 0 % 8 0 % 100% Osuus kulutuksesta ^Yksityinen ^Maatalous ^Jalostus «Palvelu ^Julkinen [ Lähde: Adato Energia Oy Kuva Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain 2002.

123 123 Satakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohianmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Karjala Varsi nais-suomi Kainuu Keski-Suomi Päijat-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Kanta-Hame Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Sähkön tuotanto maakunnittain Lähde: Adato Energia Oy GWh Kuva Sähkön tuotanto maakunnittain Vesivoimalla tuotettu energia maakunnittain 2002 Lappi Pohjois-Pohianmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi ^ Etelä-Pohjanmaa s Pohjois-Savo Pohjanmaa Eterä-Savo Uusimaa Varsinals-Suomi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijäi-Häme Ahvenanmaa Lähde: Adato Energia Oy Osuus koko maassa tuotetusta vesienergiasta (%) Kuva Vesivoimalla tuotettu energia maakunnittain Uusimaa Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-^uEirii Pohjois-Savo Pphianmaa PäijäVHäme Itä-lJusimaa Kainuu Pohjois-Kariala Kanta-Hame Etelä-Ponjanmaa Keski-Pohjanmaa Etela-Savo Ahvenanmaa Sähkön kokonaiskulutus maakunnittain Lähde: Adato Energia Oy GWh Kuva Sähkön kokonaiskulutus maakunnittain 2002,

124 124 Kuva Jalostuksen sähkön kulutus maakunnittain 2002.

125 125 Kuva Maatalouden sähkön kulutus maakunnittain 2002.

126 126 Yksityinen sähkön kulutus seutukunnittain 2002 M a a kunta raja M W h/asu kas Lähde: Adato Energia Oy Kuva Yksityinen sähkön kulutus seutukunnittain Yksityinen sähkön kulutus maakunnittain 2002 Pohjois-Pohjj PÄ Pohj^s-Kan^la Varsinais-Suomi..Pohjanmaa Keskj-Ponianmaa Etelä-PQhianm. Pohiols-Sa Uusimaa Lähde: Adato Energia Oy MWh/asukas Kuva Yksityinen sähkön kulutus maakunnittain 2002.

127 127 Ympäristön tila Kansallispuistoja oli vuoden 2003 alussa yhteensä 35, ja niiden yhteispintaala on km2. Uusimmat puistot ovat vuonna 2003 perustetut Repoveden kansallispuisto, joka sijaitsee Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakuntien rajaalueella sekä Keski-Suomessa sijaitseva Leivonmäen kansallispuisto. Luonnonpuistoja on Suomessa 19 ja niiden kokonaispinta-ala on km2. Luonnonpuistot ja kansallispuistot maakunnittain 2004 Luonnonpuistot Kansallispuistot / V Maakuntaraja /\s Maakuntaraja Luonnonpuisto A yli 500 km km km2 2 alle 10 km Kansallispuisto ^ yli 500 km km km Peramen alle 10 km2 Saaristomeri Itarien Suomentohb Lähde: Metsähallitus Kuva Luonnonpuistot ja kansallispuistot maakunnittain Päästötietojen tarkastelussa ovat mukana vain ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt, ei esimerkiksi liikenteen aiheuttamat päästöt. Vuonna 2002 (ennakollinen tieto) Ahvenanmaalla sekä kahdeksassa Manner-Suomen seutukunnassa ei sijainnut ilmoitusvelvollisia laitoksia. Rikkipäästöjä syntyi maakunnittain tarkasteltuna eniten Satakunnassa vuonna Typen oksidien päästöt olivat suurimmat Uudellamaalla ja hiukkaspäästöt Pohjois-Pohjanmaalla. Seutukunnittain ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöjä oli eniten Porin seutukunnassa. Toiseksi eniten niitä oli Helsingin seutukunnassa. Typen oksidien päästöissä samat seutukunnat olivat käijessä, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Hiukkaspäästöjä oli eniten Raahen seutukunnassa.

128 128 Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Varsinais-Suomi Kymenlaakso Lappi Itä-Uusimaa Kesto-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa PQhiois-Savo Pohiofs-Karjala Kanta-Hame Etelä-Pohianmaa Kainuu Kesto-Pohjanmaa Etela-Savo Typen oksidien päästöt maakunnittain 2002* Ilmoitusvelvolliset laitokset Lähde: Tilastokeskus Tonnia * ennakkotieto Kuva Typen oksidien päästöt maakunnittain Pohjois-Pohjanmaa Pohjamaa Uusimaa Satakunta Kesto-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Kanala Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala ttelä-savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kesto-Pohjanmaa Hiukkaspäästöt maakunnittain 2002* Ilmoitusvelvolliset laitokset Lähde: Tilastokeskus Tonnia ennakkotieto Kuva Hiukkaspäästöt maakunnittain Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Itä-Uusimaa Päijät-Häme Kesto-Suomi Etelä-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-P- ' Kainuu Etelä-Savo Kanta-Häme Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 2002* Ilmoitusvelvolliset laitokset Lähde: Tilastokeskus Tonnia ennakkotieto Kuva Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 2002

129 129 Typ en o k s id ie n p ä ä s tö t s e u tu k u n n itta in * Helsingin Porin Lappeenrannan Porvoon Turun Vaasan Sydösterbottens kustregion Kemi-Tornion Raahen Siikalatvan Kouvolan Oulun Lahden Kotka-Haminan Tam m isaaren Imatran Joensuun Jakobstadsreglonen Rauman Kuopion Jyväskylän Etelä-Pirkanm aan..tampereen Äänekosken Aboland-T urunmaan Jäm sän Pohjoisten seinänaapurien Varkauden Heinolan Häm eenlinnan Kajaanin Kokkolan Lohjan Itä-Lapin Vakka-Suom en Mikkelin Ylä-Savon Rovaniem en Ylä-Pirkanm aan Riihimäen Luoteis-Pirkanmaan Savonlinnan Salon Forssan Ylivieskan Koillismaan Keuruun Länsi-Saim aan Koillis-Savon Keski-Karjalan Pohjois-Satakunnan Outokummun Nivala-Haapajärven Pielisen Karjalan Härm änm aan Saarijärvl-Viltasaaren Pohjois-Lapin Juvan Oulunkaaren Loviisan Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanm aan Kuusiokuntien Järviseudun Loimaan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Pieksäm äen Kyrönmaan Eteläisten seinänaapurien** Ilomantsin** Joutsan** Kaakkois-Pirkanm aan** Kaustisen** Kärki kuntien** M arieham ns stad** Suupohjan** Torniolaakson** Alands landsbygd** Älands skärgärd** Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt, tonnia * ennakkotieto ** ei ilmoitusta Lähde: T ilastokeskus Kuva Typen oksidien päästöt seutukunnittain 2002,

130 130 H iukkaspäästöt seutukunnittain 2002* R a a h e n K em i-tornion J a k o b s ta d s re g io n e n E te la -P irk a n m a a n I R a u m a n L a p p e e n ra n n a n H einolan m mmmmmm Ä änekosken i T a m m is a a re n "...i P o rin H e ls in g in I O u lu n i K o tk a -H a m in a n T u ru n K o u v o la n S avonlinnan mmmmm P o rv o o n m m m m m L a h d e n mmmmmm Itä -L a p in m m m m m S ydösterbottens kustregion mmmmm K eski-k arjalan m m m m J o e n s u u n mmmmm Im atran mmmm K e u ru u n mmmm K a ja a n in K u o p io n Ä boland -T urunm aan mmm m m m V a rk a u d e n L o h ja n mmm T a m p e re e n m S iikalatvan V a a s a n mm H a m e e n lin n a n M ik k e lin Ü P ieksäm äen Ü S a lo n K oillism aan m m P ohjoisten seinanaap urien i K oillis -S avon a K o k k o la n 1 Y lä -P irk a n m a a n 1 R iih im ä e n 1 F o rs s a n i N iv a la -H a a p a ja rv e n J ä m s ä n i Y livieskan 1 S a arijarvi-v iitasaaren i V a k k a -S u o m e n i J ä rv is e u d u n ) R o v a n ie m e n } J u v a n P o h jo is -L a p in P ohjois -S ataku nnan Länsi-S aim aan O ulun kaaren T unturi-lapin K u u s io k u n tie n P ielisen Karjalan O u to k u m m u n K ehys-k ainuun H ä rm ä n m a a n L o im a a n S isä-s avon Lounais -P irkanm aan L o v iis a n Luoteis -P irkanm aan K y rö n m a a n E teläisten se in änaap urien* * Ilo m a n ts in * * J o u ts a n * * K aakkois -P irkanm aan* * K a u s tis e n * * K ä rk ik u n tie n * * M a rie h a m n s s ta d * * S u u p o h ja n * * T o rn io la a k s o n * * A lands landsbygd* * Ä la n d s s k a r g ä r d * * * ennakkotieto ** ei ilmoitusta Lähde: Tilastokeskus Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt, tonnia Kuva Hiukkaspäästöt seutukunnittain 2002.

131 131 R ik k id io k s id ip ä ä s tö t s e u tu k u n n itta in 2002" Porin Helsingin Turun Porvoon Sydösterbottens kustregion Raahen Etelä-Pirkanm aan Oulun Kuopion Lappeenrannan Lahden Kemi-Tornion Vaasan Jakobstadsregionen Pohjoisten seinänaapurien Tam m isaaren Siikalatvan Jyväskylän Heinolan Kotka-Haminan Rauman Kokkolan Joensuun Jäm sän Kajaanin Äänekosken Kouvolan Imatran Tam pereen Lohjan Varkauden Ylä-Pirkanm aan Salon Rovaniem en Mikkelin Itä-Lapin Ylä-Savon Vakka-Suom en Outokummun Savonlinnan Aboland-T urunmaan Forssan Koillis-Savon Koillismaan Häm eenlinnan Keuruun Ylivieskan Riihim äen Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Nivala-Haapajärven Keski-Karjalan Kyrönmaan Pielisen Karjalan Saarijärvi-Viitasaaren Juvan Lounais-Pirkanm aan H ärm änm aan Oulun kaaren Tunturi-Lapin Länsi-Saim aan Kuusiokuntien Loviisan Loimaan Pieksäm äen Luoteis-Pirkanmaan Sisä-Savon Eteläisten seinänaapurien** Ilomantsin** Joutsan** Kaakkois-Pirkanm aan** Kaustisen** Kärki kuntien** Mariehamns stad** Suupohjan* Torniolaakson* Alands landsbygd** Alands skärgärd** Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt, tonnia * ennakkotieto ** ei ilmoitusta Lähde: T ilastokeskus Kuva Rikkidioksidipäästöt seutukunnittain 2002.

132 132 Oikeustilastot Vuonna 2003 haettiin koko maassa yritystä konkurssiin. Henkilökuntaa näillä yrityksillä oli yli Uudenmaan osuus konkurssiyritysten henkilökunnasta oli lähes 39 % ja yrityksistä 35 %. Varsinais-Suomessa konkurssin tehneitä yrityksiä ja henkilökuntaa oli toiseksi eniten. Rikostilastoilla kuvataan niiden rikosten määriä, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset sisältävät mm. omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, siveellisyysrikokset, rikokset julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan sekä liikennejuopumukset. Muihin rikoksiin kuuluvat mm. alkoholilakirikokset ja liikennerikokset. Yhdessä nämä ryhmät muodostavat poliisin tietoon tulleen rikollisuuden. Poliisin tietoon tuli kaikkiaan rikosta vuonna Näistä rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia oli yli Suhteellisesti eniten rikoksia poliisin tietoon tuli Juvan, Loviisan ja Varkauden seutukunnissa. Rikoslakirikoksia tehtiin suhteellisesti eniten Loviisan ja Mariehamns stadin seutukunnissa. Älands skärgärdin ja Älands landsbygdin alueella rikosten määrä oli suhteellisesti pienin vuonna Maakunnista Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa poliisin tietoon tuli eniten rikoksia tuhatta asukasta kohti. Päijät-Hämeessä tehtiin eniten ja Keskipohjanmaalla vähiten rikoksia rikoslakia vastaan. Konkurssiin haettujen yritysten m äärä ja henkilökunta maakunnittain U u s im a a V a rs in a is -S u o m i P irk a n m a a P o h jo is -P o h ja n m a a K e s k i-s u o m i E te ia -P o h ja n m a a S a ta k u n ta P ä ijä t-h ä m e P o h jo is -S a v o P o h ja n m a a E te la -S a v o L a p p i K y m e n la a k s o K a n ta -H a m e E te lä -K a rja la P o h jo is -K a rja la Ita -U u s im a a K a inuu K e s k i-p o h ja n m a a A h v e n a n m a a r a Y rity k s e t «H e n k ilö k u n ta Läh d e : T ila s to k e s k u s /K o n k u rs s itie d o tte e t Yritysten / henkilökunnan m aara Kuva Konkurssiin haettujen yritysten määrä ja henkilökunta maakunnittain 2003.

133 133 Poliisin tietoon tulleet V u o d e n s e u tu k u n ta r a ja t L ä h d e : T ila s to k e s k u s /S ta tf in Kuva Poliisin tietoon tulleet rikokset seutukunnittain Kuva Poliisin tietoon tulleet rikokset maakunnittain 2003.

134 134 Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset g ^ i i+ i il^ i m n i U n i n O H O O Vuoden 2004 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/StatFin Kuva Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset seutukunnittain Kuva Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset maakunnittain 2003.

135 135 Kunnallistalous Katsauksessa esitetyt kunnallistaloutta kuvaavat talousarvioluvut on laadittu kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Talousarvio- ja kirjanpitouudistuksen vuoksi vuosien talousarviotiedot ovat vain osittain vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Verrattaessa tunnuslukuja keskiarvoihin tulee se tehdä tietyllä varauksella, sillä kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan. Esitetyt talousarviotiedot vuodelta 2004 poikkeavat kuntien virallisista talousarvioista siten, että kunnan lukuihin on yhdistetty ns. liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten tiedot. Näin talousarviotiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätöstietojen kanssa. Liikelaitosten käsittelytapa saattaa vaikuttaa huomattavasti mm. vuosikatteisiin. Liikelaitosmallia noudattavia liikelaitoksia on kuntien ilmoituksen mukaan 66 kunnalla koko maassa Kuntien keskimääräisten verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2004 korkeimmat Helsingin seutukunnassa, yli euroa asukasta kohti. Lisäksi 12 muussa seutukunnassa verotulojen arvioidaan ylittävän koko maan keskimääräisen arvon. Outokummun ja Siikalatvan seutukunnissa verotulot jäävät pienimmiksi asukasta kohti. Maakunnista vain Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Ahvenanmaa ylittävät koko maan arvon. Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella verotulot ovat arvion mukaan suhteellisesti pienimmät. Kuntien vuosikate (euroa/asukas) on arvion mukaan negatiivisin Tunturi- Lapin seutukunnassa. Suurin vuosikate on Mariehamns stadin seutukunnassa ja maakunnista Uudellamaalla. Kuntien valtionosuudet ovat vuoden 2004 talousarviotietojen mukaan suurimmat asukasta kohti Koillismaan ja Ilomantsin seutukunnissa. Pienimmät ne ovat Helsingin ja Mariehamns stadin seutukunnissa. Kuntien henkilökunnan määrä vaihteli vuonna 2002 seutukunnissa Itä-Lapin 84 työntekijästä Älands landsbygdin, Loimaan ja Kyrönmaan seutukuntien 46 työntekijään tuhatta asukasta kohti. Pohjoisen ja itäisen Suomen seutukunnissa henkilökuntaa oli suhteessa eniten. Kanta-Hämeen maakunnassa kunnilla oli verraten vähän henkilökuntaa vuonna Vuosikate kuntien talousarviossa maakunnittain 2004 Kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarviot Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Fnma/a«iikaQ Kuva Vuosikate kuntien talousarviossa maakunnittain 2004.

136 136 Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Kuva Verotulo kuntien talousarviossa seutukunnittain Kuva Verotulo kuntien talousarviossa maakunnittain 2004.

137 137 V erotulo kuntien ta lo u sarvio ssa seutuku nnitta in 2004 Helsingin Mariehamns stad Porvoon Salon Tammisaaren Tampereen Vaasan Imatran Lohjan Oulun Kouvolan Jämsän Turun K o ko maa Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Lappeenrannan Loviisan Kotka-Haminan Rauman Riihimäen Aboland-Turunmaan Jyväskylän Äänekosken Heinolan Hämeenlinnan Pohjoisten seinänaapurien Varkauden Rovaniemen Lahden Kuopion Jakobstadsregionen Raahen Kokkolan Forssan Sydösterbottens kustregion Kajaanin Porin Pohjois-Lapin Mikkelin Vakka-Suomen Alands landsbygd Joensuun Savonlinnan Keuruun Vlä-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Pieksämäen Tunturi-Lapin Itä-Lapin Alands skärgärd Ylivieskan Kyrönmaan Loimaan Härmänmaan Kaakkois-Pirkanmaan Keski-Karjatan Länsi-Saimaan Lounais-Pirkanmaan Pielisen Karjalan Juvan Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Joutsan Eteläisten seinänaapurien Kuusiokuntien Kehys-Kainuun Koillismaan Oulunkaaren Järviseudun Kaustisen Sisä-Savon Koillis-Savon Saarijärvi-Viita saaren Nivala-Haapajärven Torniolaakson Suupohjan Ilomantsin Kärkikuntien Siikaiatvan Outokummun i I i I Kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarviot Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous E uroa/asukas Kuva Verotulo kuntien talousarviossa seutukunnittain 2004.

138 138 V u o s ik a te kuntien ta lo u sarvio ssa se u tu ku n n itta in 2004 Mariehamns stad Helsingin Tampereen Oulun Porin Vaasan Tammisaaren Kotka-Haminan K o ko maa Porvoon Älands landsbygd Koillismaan Turun Rauman Pielisen Karjalan Eteläisten seinänaapurien Älands skärgard Kuopion Joensuun Juvan Jakobstadsregionen Forssan Lahden Kaakkois-Pirkanmaan Pohjoisten seinänaapurien Länsi-Saimaan Riihimäen Keuruun Ylä-Pirkanmaan Loviisan Lohjan Sydösterbottens kustregion Kajaanin Suupohjan Mikkelin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Lappeenrannan Kuusiokuntien Pohjois-Lapin Pieksämäen Jyväskylän Rovaniemen Ilomantsin Etelä-Pirkanmaan Kehys-Kainuun Hämeenlinnan Järviseudun Koillis-Savon Varkauden Imatran Ylivieskan Luoteis-Pirkanmaan Salon Kouvolan Ylä-Savon Joutsan Oulunkaaren Härmänmaan Kemi-Tornion Äboland-Turunmaan Savonlinnan Nivala-Haapajärven Vakka-Suomen Outokummun Kokkolan Sisä-Savon Itä-Lapin Saarijärvi-Viitasaaren Heinolan Jämsän Keski-Karjalan Kyrönmaan Kaustisen Siikalatvan Äänekosken Torniolaakson Raahen Loimaan Kärkikuntien Tunturi-Lapin Kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarviot Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Euroa/asukas Kuva Vuosikate kuntien talousarviossa seutukunnittain 2004.

139 139 Valtionosuus kuntien talousarviossa L ä h d e : T ila s to k e s k u s /J u lk in e n ta lo u s Kuva Valtionosuus kuntien talousarviossa seutukunnittain _ Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala _.. Lappi Pohjanmaa Satakunta,. Etete-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjors-Savo Pohjois-Pöhianmaa KesKr-Suomi Varsinais-Suomi Valtionosuus kuntien talousarviossa maakunnittain ' Kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarviot Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Euroa/asukas Kuva Valtionosuus kuntien talousarviossa maakunnittain 2004.

140 140 Kuntien henkilökunta seutukunnittain 2002 Maakuntaraja Kuntien henkilökunta/ asukasta Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Kuva Kuntien henkilökunta seutukunnittain Kainuu Lappi Pohjanmaa Keskt-Ponjanmaa Poh? l «I Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pirkanmaa Koko maa Etelä-Savo uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Kymenlaakso f c j f f l i m i Kuntien henkilökunta maakunnittain Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous Henkilökunta/1000 asukasta Kuva Kuntien henkilökunta maakunnittain 2002.

141 141 Toimialamuutokset Toimialaluokitus 1995 Toimialaluokitus 2002 Koodi Luokan nimi Koodi Luokan nimi Jakautuneet toimialat Viljakasvien ja muiden viljelykasvien viljely Viljakasvien sekä palko-ja öljykasvien viljely Muiden viljelykasvien viljely Nautakarjan hoito Lypsykarjatalous Lihakarjan kasvatus Muu nautakarjatalous Yhdistetty kasvinviljelyjä kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljelyjä kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja muu kotieläintalous Työstökoneiden valmistus Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus Muiden metallin työstökoneiden valmistus Muualle luokittelemattomien muiden työstökoneiden valmistus Lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden sekä ortopediavälineiden valmistus Lääkintäkojeiden, kirurgisten kojeiden sekä ortopediavälineiden valmistus Hammasproteesien valmistus Muualla mainitsemattomien koneiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Teollisuudessa käytettävien koneiden tukkukauppa Muualla mainitsemattomien koneiden ia laitteiden tukkukauppa Kahvi-, olut- ja drinkkibaarit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ia kahvibaarit Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Matkatoimistot Muu matkailua palveleva toiminta Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi Ohjelmistojen kustantaminen Muu ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ia konsultointi Tietopankkitoiminta Tietokantapalvelut Tietoverkkopalvelut Internet-yhteyksien tarjoaminen Sairaalapalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Laboratorio- ja röntgentutkimukset Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Pesulatoiminta Pesulapalvelut yrityksille Pesulapalvelut kotitalouksille Eriytyneet toimialat Muualla mainitsematon elintarvikkeiden Leipomotuotteiden tukkukauppa tukkukauppa Lemmikkieläinten ruokien tukkukauppa Metalli- ja kivennäistuotteiden tukkukauppa Kylpyhuonekalusteiden ia -tarvikkeiden tukkukauppa Muu sisustustarvikkeiden vähittäiskauppa Mattojen vähittäiskauppa Muu rauta-ja rakennusalan vähittäiskauppa Keittiö- ja saniteettitilojen kalusteiden vähittäiskauppa Lukkoseppä- ja avainliikkeet Tieliikenteen tavarankuljetus Tieliikenteen tavarankuljetus Muuttokuiietus Tekninen testaus ja analysointi Tekninen testaus ja analysointi Autokatsastus Muu sosiaalitoiminta Neuvolat

142 142 Yhdistyneet toimialat Metsän uudistaminen Metsän kasvatus Metsänhoito Öljyn jalostus Öljytuotteiden valmistus Voiteluaineiden ia muiden öljytuotteiden valmistus Raudan ja teräksen sekä rautaseosten muu valmistus (ei ECSC-tuotteet) Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus Raudan, teräksen ia rautaseosten valmistus (ECSC-tuotteet) Teollisuuden omatarpeinen sähkön tuotanto vesivoimalla Teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön yhteistuotanto Teollisuuden omatarpeinen sähkön tuotanto lämpövoimalla mukaan lukien yhteistuotantolämpö Teollisuuden omatarpeinen sähkön tuotanto muulla tavalla Hotellit, joissa on ravintola Hotellit Hotellit, joissa ei ole ravintolaa Lasten ja nuorten huoltolaitokset Lasten ja nuorten laitokset Perhehoito Toimialaluokitus 1995 Toimialaluokitus 2002 Siirtyneet toiminnot Sähköisessä muodossa tapahtuva Koodi Luokan nimi Koodi Luokan nimi 221 Kustantaminen Ohjelmistojen kustantaminen kustantaminen silloin, kun yhtys ei harjoita perinteistä kustannustoimintaa. Aänitysstudiot Äänitallenteiden kustantaminen Elokuvien ia videoiden tuotanto Autohajottamot Metallijätteiden ia -romun kierrätys Jätteiden ia romun tukkukauppa Raivaus, purku ja pohjarakentaminen Maaperän ja vesistöjen kunnostus Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus Turkishuutokauppiaat Maatalousraaka-aineiden, teuraseläinten, tekstiiliraaka-aineiden sekä puolivalmisteiden aaentuuritoiminta Tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden ja nahkavalmisteiden agentuuritoiminta Kosmetiikan ja lääkkeiden sekä polkupyörien välityskauppa Huonekalujen, kotitaloustarvikkeiden ja rautakauppatavaroiden agentuuritoiminta Muualla mainitsematon erikoistunut agentuuritoiminta Telemarkkinointi Huonekalujen, kotitaloustarvikkeiden ja rautakauppatavaroiden Puhelinpalvelukeskusten toiminta agentuuritoiminta Huutokaupat kotitalouksille Yleisagentuuritoiminta Muu vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Yksityiset huutokauppiaat Yleisagentuuritoiminta Messujen ia kongressien järjestäminen Autojen hinaus Muualla mainitsematon maaliikennettä palveleva toiminta Moottoriajoneuvojen huolto a korjaus Panttilainaamot Muu rahoitusta ia sijoitusta palveleva toiminta Muu luotonanto

143 143 Seutukuntamuutokset Haukivuori (085) siirtyi Pieksämäen seutukunnasta (105) Mikkelin seutukuntaan (101). Sulkava (768) siirtyi Juvan seutukunnasta (102) Savonlinnan seutukuntaan (103). Saarijärven (136) ja Viitasaaren (137) seutukunnat yhdistyivät Saarijärven- Viitasaaren seutukunnaksi (138). Jyväskylän seutukuntaan (131) siirtyivät Korpilahti (277) Jämsän seutukunnasta (134), Petäjävesi (592) Keuruun seutukunnasta (133) sekä Hankasalmi (077) ja Toivakka (850) Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta (132). Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi muuttui Joutsan seutukunnaksi. Tunnuksena on edelleen 132. Kaakkois-Satakunnan seutukunta (042) lakkautettiin. Sen seurauksena Köyliö (319) ja Säkylä (783) siirtyivät Rauman seutukuntaan (041). Porin seutukuntaan (043) siirtyivät Huittinen (102), Kokemäki (271), Punkalaidun (619) ja Vampula (913). Merikarvia (484) siirtyi Pohjois-Satakunnan seutukunnasta (044) Porin seutukuntaan (043). Lisää tietoa aluemuutoksista Tilastokeskuksen julkaisusta Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2004 tai nettisivuilta: www,tilastokeskus.fi/luokitukset

144 144 KÄYTETYT TIETOLÄHTEET Tilastokeskuksen Internet-palveluita: AlueOnline StatFin-tilastopalvelu Kaupunki-ja seutuindikaattorit Tilastokeskus Adato Energia Oy Ilmailulaitos Metsähallitus Oikeusministeriö Ympäristöhallinto www. tilastokeskus, fi Sisäasiairmunisteriö TE-keskus Tullihallitus Tielaitos Työministeriö KÄYTETYT KÄSITTEET Ahtaasti asuminen. Asunto määritellään ahtaasti asutuksi ja siinä asuvat henkilöt ahtaasti asuviksi, jos asunnossa asuu normi 3:n mukaan enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Aluetilinpidon tietosisältö on laajentunut ja tiedot ovat yhteensopivia koko maan tietojen kanssa. Uusittu aluetilinpito vastaa käsitteiltään ja luokituksiltaan Euroopan kansantalouden tilinpitojäijestelmän 1995 ohjeistusta (EKT95). Tietoja taloustoimista on suuralueittani, maakunnittain ja seutukunnittain Asuntokunta. Kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisesti kirjoilla samassa asunnossa eli joilla on väestön keskusrekisterin henkilörekisterissä sama kotipaikkatunnus, muodostavat asuntokunnan. Arvonlisäys on bruttokansantuotteen toimialoittainen arvo. Bruttokansantuote (BKT). Bruttokansantuote on lopputulos kotimaassa vuoden aikana tapahtuneesta taloudellisesta tuotantotoiminnasta. Bkt:sta ei vielä ole vähennetty tuotantovälineistön kulumista (kiinteän pääoman arvon vähenemistä). Informaatiosektorin laaja määritelmä (TOL2002) Tavaratuotanto 3001 Konttorikoneiden valmistus, 3002 Tietokoneiden jne. valmistus, 3130 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus, 3210 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus, 3220 Televisio-ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus, 3230 TV- ja radiovastaanottimien, äänen- ja kuvantallennus-ja -toistolaitteiden valmistus, 3320 Mittauslaitteiden jne. valmistus, 3330 Teollisuuden prosessinsäätölaitteiden valmistus Palvelutuotanto Viihde-elektroniikan tukkukauppa, Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa, Tietoliikennevälineiden tukkukauppa, 642 Teleliikenne, 7133 Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus, 72 Tietojenkäsittelypalvelu Sisältötuotanto Laajaan sisältötuotantoon lasketaan kuuluvaksi toimialat: 221 Kustantaminen, 7413 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, 7414 Liikkeenjohdon konsultointi, 744 Mainospalvelu, 921 Elokuva- ja videotoiminta, 922 Radio-ja televisiotoiminta, 924 Uutistoimistot, 222 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut, 223 Tallenteiden jäljentäminen, Videofilmien vuokraus, 73 Tutkimus ja kehittäminen, 7485 Sihteeri-ja käännöspalvelu, 923 Muut kulttuuri-ja viihdepalvelut, 925 Kirjastot, arkistot, museot ja muut kulttuurilaitokset Jalostusarvo (EU:n määritelmän mukainen arvonlisäys perushintaan sisältäen tukipalkkiot) mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan liiketoiminnasta. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO - aine-ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - varastojen muutos -

145 145 ulkopuoliset palvelut - muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO. Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan. Koulutustaso on koulutusta kuvaava kolminumeroinen mittainluku, joka on laskettu kunkin alueen 20 vuotta täyttäneestä väestöstä tietyn kaavan mukaan. Mitä pitempi koulutuksen kokonaispituus on, sitä korkeampi on koulutustaso ja sitä suurempi on vastaava lukuarvo. Kuntaiyhmitys. Kaupunkimaiset kunnat: Väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutut kunnat: Väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaiset kunnat: Väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Muuttotase on nettomuutto suhteutettuna alueen asukaslukuun. Nettomuutto on alueen tulomuutto - lähtömuutto. NUTS (Nomenclature of territorial units for statistics) on EU:n hierarkkinen alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaan laaditaan kaikki EU:n alueelliset tilastot: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 5 kpl), NUTS 3 (maakunnat 20 kpl), NUTS 4 (seutukunnat 80 kpl) ja NUTS 5 (kunnat 444 kpl). Pitkäaikaistyötön on henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden. Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakentamisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Seutukunta on kuntien yläpuolelle luotu toiminnallinen välitaso. Niiden rajauksesta on päättänyt Sisäasiainministeriö. Seutukuntia on Suomessa 80 kpl. Tutkinnon suorittaneeksi määritellään henkilö, joka on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsotaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa loppuun suoritetut tutkinnot, joissa koulutusaika on vähintään 400 tuntia. Työllisyyskoulutuksen osalta tutkinnoksi katsotaan vain työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suoritus. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka laskentahetkellä ovat työllisiä. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työpaikkaomavaraisuus on alueella olevat työpaikat/työlliset*100. Mikäli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin työllisten lukumäärä, alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 %. Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Nuorten työttömyysasteella tarkoitetaan alle 25-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutta saman ikäisestä työvoimasta. Yritystoimipaikat on tilastoitu kunnittain. Toimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. KUNNALLISTALOUDEN KÄSITTEET: Tehtäväkohtaiset nettokustannukset on laskettu seuraavasti: Käyttökustannuksiin on käyttötalouden menoista laskettu yhteen toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät. Käyttötuottoihin on laskettu toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttö tuottojen erotus. Vuosikate muodostuu seuraavasti: toimintakate + verotulot ja valtionosuudet - arvonlisäveron takaisinperintä + korkotuotot + osinkotulot + muut rahoitustuotot - korkokulut - muut rahoituskulut.

146 146 KUVALUETTELO Kuva 1.1. Läänit ja maakunnat Kuva 1.2. Maakunnat ja seutukunnat Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain Kuva 1.4. Väestöntiheys maakunnittain Kuva 2.1. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 1990ja Kuva 2.2. Väestön ikärakenne koko maassa Kuva 2.3. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Kuva 2.4. Väestö iän ja sukupuolen mukaan kuntaryhmittäin koko maassa Kuva 2.5. Väkiluku seutukunnittain Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain Kuva 2.7. Väkiluvun muutos seutukunnittain Kuva 2.8. Väkiluvun muutos maakunnittain Kuva 2.9. Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Kuva Alle 15-vuotiaat maakunnittain Kuva vuotiaat seutukunnittain Kuva vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64- ja alle 15vuotiaat seutukunnittain Kuva Väestön keski-ikä seutukunnittain Kuva Väestön keski-ikä maakunnittain 1980 ja Kuva Väestön keski-iän muutos seutukunnittain Kuva Väestön keski-iän muutos maakunnittain Kuva Sukupuolirakenne seutukunnittain Kuva Sukupuolirakenne maakunnittain Kuva Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen Kuva Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Kuva Syntyneiden enemmyys maakunnittain Kuva Siirtolaisuus koko maassa Kuva Muuttovoittoa saaneet seutukunnat Kuva Muuttotase seutukunnittain Kuva Muuttotase seutukunnittain Kuva Muuttotase maakunnittain Kuva Nettomaahanmuutto seutukunnittain Kuva Nettomaahanmuutto maakunnittain Kuva Ulkomaalaisten määrä ja muutos koko maassa Kuva Suurimmat kansaiaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa Kuva Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Kuva Ulkomaan kansalaiset maakunnittain Kuva Väestöntiheys maakunnittain Kuva Muuttotase maakunnittain Kuva Alle 15vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain Kuva 3.1. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain koko maassa Kuva 3.2. Teollisuuden ja vähittäiskaupan yritysten määrä koko maassa Kuva 3.3. Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maakunnittain Kuva 3.4. Toimipaikat seutukunnittain Kuva 3.5. Toimipaikat maakunnittain Kuva 3.6. Toimipaikkojen lukumäärän muutos seutukunnittain Kuva 3.7. Toimipaikkojen lukumäärän muutos maakunnittain Kuva 3.8. Toimipaikkojen henkilöstön muutos seutukunnittain Kuva 3.9. Toimipaikkojen henkilöstön muutos maakunnittain Kuva Toimipaikkojen liikevaihdon muutos seutukunnittain Kuva Toimipaikkojen liikevaihdon muutos maakunnittain Kuva Työllinen työvoima toimialoittain koko maassa 1995, 1998 ja Kuva Työllisen työvoiman muutokset toimialoittain koko maassa Kuva Työllinen työvoima sukupuolen, iän ja toimialan mukaan koko maassa Kuva Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva Alkutuotannon työllistävyys seutukunnittain Kuva Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järjestetty alkutuotannon mukaan Kuva Alkutuotannon työpaikkojen muutos seutukunnittain Kuva Tilojen keskimääräinen peltoala seutukunnittain Kuva Tilojen keskimääräinen peltoala maakunnittain Kuva Tilojen keskimääräinen metsäala seutukunnittain Kuva Tilojen keskimääräinen metsäala maakunnittain Kuva Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa seutukunnittain Kuva Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa maakunnittain Kuva Maatilatalouden velat tilaa kohti seutukunnittain Kuva Maatilatalouden velat tilaa kohti maakunnittain Kuva Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva Jalostuksen työllistävyys seutukunnittain Kuva Jalostuksen työllistävyys maakunnittain Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järjestetty jalostuksen mukaan Kuva Jalostuksen työpaikkojen muutos seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan henkilöstö seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostusarvo maakunnittain Kuva Teollisuustoiminnan vienti seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan vienti seutukunnittain Kuva Teollisuustoiminnan vienti maakunnittain Kuva Toimipaikat maakunnittain

147 147 Kuva Työpaikkojen muutos maakunnittain Kuva Teollisuustoiminnan jalostus arvo maakunnittain Kuva Teollisuustoiminnan vienti arvo maakunnittain Kuva Teollisten toimipaikkojen kehitys koko maassa Kuva Huipputeknologian toimipaikat seutukunnittain Kuva Huipputeknologian toimipaikat maakunnittain Kuva Informaatioalan työpaikat seutukunnittain Kuva Informaatioalan työpaikat maakunnittain Kuva Informaatioalan toimipaikkopn osuus seutukunnittain Kuva Informaatioalan toimipaikkopn osuus maakunnittain Kuva Informaatioalan toimipaikat seutukunnittain Kuva Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva Palvelutoimialopn työllistävyys seutukunnittain Kuva Palvelutoimialopn työllistävyys maakunnittain Kuva Elinkeinorakenne seutukunnittain Seutukunnat järpstetty palvelutoimialopn mukaan...70 Kuva Palvelutyöpaikkopn muutos seutukunnittain Kuva 4.1. Valtionveron alaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva 4.2. Valtionveron alaisten tulopn muutos iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva 4.3. Valtionveron alaiset tulot seutukunnittain Kuva 4.4. Valtionveron alaiset tulot seutukunnittain Kuva 4.5. Valtionveron alaiset tulot maakunnittain Kuva 4.6. Valtionveron alaisten tulopn muutos tulonsaajaa kohti seutukunnittain Kuva 4.7. Valtionveron alaisten tulopn ja tulonsaajien lukumäärän muutos seutu- kunnittain Kuva 5.1. Bruttokansantuote Kuva 5.2. Bruttokansantuotteen muutos koko maassa Kuva 5.3. Arvonlisäyksen muutos toimialoittain koko maassa Kuva 5.4. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain , EU 25 = Kuva 5.5. Toimialopn osuudet arvonlisäyksestä maakunnittain Kuva 5.6. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti seutukunnittain Kuva 5.7. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain Kuva 5.8. Aluetilinpidon arvonlisäys seutukunnittain 2002 ja Kuva 5.9. Arvonlisäyksen muutos seutukunnittain Kuva Maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden arvonlisäys seutukunnittain 2002ja Kuva Teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäys seutukunnittain 2002p Kuva Palvelutoimialopn arvonlisäys seutukunnittain 2002p Kuva 6.1. Työttömyysaste kuukausittain koko maassa Kuva 6.2. Työttömät iän p sukupuolen mukaan koko maassa Kuva 6.3. Työllisyysaste ja työttömyysaste koko maassa Kuva 6.4. Työpaikkaomavaraisuus seutukunnittain Kuva 6.5. Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain Kuva 6.6. Työllisyysaste seutukunnittain Kuva 6.7. Työllisyysaste maakunnittain Kuva 6.8. Taloudellinen huoltosuhde seutukunnittain Kuva 6.9. Työttömyyden muutos seutukunnittain Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Kuva Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Kuva Työttömyysaste TE-keskuksittain maaliskuussa Kuva Pitkäaikaistyöttömät seutukunnittain maaliskuussa 2004 (osuus työttömistä) Kuva 7.1. Tutkinnon suorittaneet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan kuntaryhmittäin koko maassa Kuva 7.2. Koulutusaste seutukunnittain Kuva 7.3. Koulutustaso seutukunnittain Kuva 7.4. Koulutustaso maakunnittain Kuva 7.5. Koulutuksen työllistävyys seutukunnittain Kuva 7.6. Kuntien opetus-p kulttuuritoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuva 8.1. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työllistävyys iän ja sukupuolen mukaan koko maassa Kuva 8.2. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuva 8.3. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain Kuva 8.4. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset seutukunnittain Kuva 8.5. Kuntien kotipalvelun nettokustannukset seutukunnittain Kuva 8.6. Kuntien toimeentulotukimenot seutukunnittain Kuva 8.7. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain Kuva 9.1. Asuntopa neliöhinnat maakunnittain Kuva 9.2. Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa Kuva 9.3. Asuntotuotanto seutukunnittain Kuva 9.4. Valmistuneet rakennukset seutukunnittain Kuva 9.5. Valmistuneet rakennukset maakunnittain Kuva 9.6. Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot seutukunnittain Kuva 9.7. Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot maakunnittain Kuva 9.8. Omistusasuminen seutukunnittain Kuva 9.9. Omistusasuminen maakunnittain Kuva Asuntopa hallintaperuste seutukunnittain Kuva Kesämökkien lukumäärä maakunnittain Kuva Valmistuneet vapaa-apn asuinrakennukset maakunnittain Kuva Kesämökit seutukunnittain Kuva Kesämökit maakunnittain Kuva Tieliikenteessä kuolleet koko maassa Kuva Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain Kuva Henkilöautot seutukunnittain Kuva Henkilöautot maakunnittain Kuva Tieliikenteessä loukkaantuneet seutukunnittain Kuva Tieliikenteessä loukkaantuneet maakunnittain Kuva Rautatieliikenteen matkustajien määrä kotimaan liikenteessä Kuva Yöpymisten muutos mapitusliikkeissä koko maassa Kuva Ulkomaalaisten yöpymiset asuinmaan mukaan koko maassa 2003ja